Pedagogiikka ja opettajuus murroksessa Vesa Äyräs
Osasto / Henkilön nimi / 2
Miksi uudistuminen on juuri nyt tärkeää?
MIKÄ MUUTTUU? Mikä loppuu? Mikä vähenee? Mikä jatkuu? Mitä tulee lisää? Mikä on kokonaan uutta? Martti Hellström
UUTTA! Laaja-alainen Osaaminen + kestävä tulevaisuus Miksi nämä ovat tarpeen? Video Sonja R
Tehdäänkö oikeita asioita, kun aika ei tahdo riittää mihinkään? 110% TURVA RAJA 0 Juha Hakala Aika
OPS 2016 : Laaja-alainen osaaminen 7 laaja-alaista osaamiskokonaisuutta/osaamisaluetta Laaja-alainen osaaminen korvaa aihekokonaisuudet Tavoitteet on liitetty kunkin oppiaineen sisältöihin ja tavoitteisiin (matriisi-idea) Opetuksen järjestäjä päättää, mitkä ovat opetussuunnitelman perusteissa määritellyn laaja-alaisen osaamisen mahdolliset paikalliset painotukset ja miten painottuminen ilmenee
OPS 2016 : Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla tuetaan laaja-alasta osaamista. Niissä eheytetään opetusta; oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina Ne ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia toiminnallisia opiskelujaksoja. Ne tarjoavat mahdollisuuksia oppilaiden kiinnostuksen kohteiden syventämiseen ja vapaa-ajalla opitun yhdistämiseen koulutyöhön.
TM Erilaista, parempaa oppimista
NPDL Mitä? Miksi? Miten kouluissa voidaan ottaa käyttöön ja edistää syväoppimiseen vaadittavia uusia pedagogisia menetelmiä digitaalista teknologiaa hyödyntäen? Miten? Missä? Learning is the work and we learn from work. Michael Fullan
Mitä? New Pedagogies for Deep Learning? NPDL on kansainvälinen kumppaniohjelma, joka tähtää syväoppimismenetelmien käyttöönottoon. Uusia pedagogisia menetelmiä kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä. Oppilailla/opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää luovuutta, vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä omaa ajatteluaan. Taitojensa avulla he voivat osallistua ja kehittää uusia innovaatioita monimutkaistuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa. Ohjelmassa pyritään vastaamaan opetuksen keskeisimpään haasteeseen: Kuinka opettajat voivat omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa opetustaan niin, että se antaa jokaiselle oppilaalle ne taidot, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa.
NPDL - systeemitason muutos Deep Learning student New Pedagogies teacher Change Leadership learning environment System Coherence community and world Taidot keskiössä oppilaalla. Huoltajat mukaan Opettajan itsearviointi auttaa kehittämään oppimista Koulun itsearviointi mahdollistaa syväoppimisen Koko systeemin itsearviointi mahdollistaa systeemitason muutoksen Digitalisaatio tukee syväoppimisen muutosta Technology
Mitä? NPDL-ohjelman hyödyt kouluille? Vastaa uuden opetussuunnitelman kuvaamaan toimintakulttuurissa tapahtuvaan muutokseen. Miltä näyttää sellainen toimintakulttuuri, jossa taidoilla on keskeinen osuus? Tukee oppimisen siirtymistä oppilaalle. Auttaa kaikkia oppimisen kanssa työskenteleviä tunnistamaan oppimisen kannalta olennaisia tekijöitä sekä kehittämään kyseisiä osa-alueita. NPDL-ohjelman työkalut auttavat arvioimaan ja määrittelemään toimintatapoja tukemaan oppimisen kehitystä. Kansainvälisessä verkostossa opitaan, jaetaan ja rakennetaan uusia pedagogisia tapoja. Auttaa kouluja hyödyntämään digitaalisuutta aidosti kehittämisen työkaluna.
Miksi? On korkea aika haastaa vallitsevat oppimiseen liittyvät ajatusmallit sellaiseksi kokonaisuudeksi, jossa kaikille oppilaille ja opettajille voidaan antaa mahdollisuus menestyä. Opettajan rooli on vaihtumassa tiedon jakajasta oppimisen mentoreiksi ja aktivoijiksi. Opettajan työ keskittyy yhä enemmän oppilaiden vahvuuksien ja tarpeiden tunnistamiseen. Tällä pyritään luomaan ymmärrystä oikeasta elämästä ja keskitytään aitojen ongelmien ratkaisuun. Tämä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja intohimonsa. Video: Sonja R
Miksi? Päättäjät, koulujen johto ja perheet ympäri maailman yrittävät ymmärtää, kuinka muutetaan pedagogisia malleja ja oppimisympäristöjä, jotta tuetaan ja edistetään parhaiten lapsen/nuoren oppimista. Monimutkaistuvassa maailmassa oppilaiden tulisi oppia luoviksi ongelmanratkaisijoiksi, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä. Samaan aikaan oppilaat haluavat tehdä entistä enemmän itse, vaikuttaa asioihin sekä tarttua uralla ja elämässä tuleviin mahdollisuuksiin. Video: Luukkainen
TM Taidot oppimisen keskiössä!
Mistä oppimisen muutoksessa on kysymys? Opettaja Oppilas Vanha pedagogiikka ICT Taidot Sisällöt Uudelleen tuottaa olemassaolevaa tietoa Tiedon kuluttaja Syväoppiminen Uusi pedagogiikka ICT Taidot Sisällöt Kriittinen ajattelu Tuotan uutta tietoa hyödyntäen teknologiaa Pearson, A Rich Seam by Michael Fullan and Maria Langworthy, in press for 2014
Mistä oppimisen muutoksessa on kysymys? Opettaja Oppilas Vanha pedagogiikka ICT Taidot Sisällöt Uudelleen tuottaa olemassaolevaa tietoa Tiedon kuluttaja Syväoppiminen Uusi pedagogiikka ICT Osaaminen Sisällöt Kriittinen ajattelu Tuotan uutta tietoa hyödyntäen teknologiaa Pearson, A Rich Seam by Michael Fullan and Maria Langworthy, in press for 2014
Syväoppiminen Syväoppimisen ydintaidot Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Globaali kansalaisuus Tiimityötaidot Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Luovuus Kriittinen ajattelu
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Osasto / Henkilön nimi / 20
OPS laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) NPDL ydintaidot Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Y1 Globaali kansalaisuus Y2 Viestintä - ja vuorovaikutustaidot Y4 Ajattelun taidot Y6 Globaali kansalaisuus Y2 Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Y1 Viestintä - ja vuorovaikutustaidot Y4 Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Y1 Globaali kansalaisuus Y2 Viestintä - ja vuorovaikutustaidot Y4 Luovuus Y5 Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Y1 Luovuus Y5 Ajattelun taidot Y6 Viestintä - ja vuorovaikutustaidot Y4 Ajattelun taidot Y6 21
Mitä NPDL on minulle?
TVT-laitteita luokkaan
TVT-laitteita luokkaan Yhteisopettajuutta Jaettua johtajuutta Pulpetit pois luokasta Ei kokeita! VSOP
Oppiminen Opettajuus Oppimisympäristöt Kumppanuudet Johtajuus
Oppiminen Opettajuus Oppimisympäristöt Kumppanuudet Johtajuus New Pedagogies for Deep Learning
Pienin askelin kohti Syväoppimista taitojen kautta Tiedot keskiössä The world economy no longer pays you for what you know, it pays you for what you can do with what you know. Andreas Schleicher
Deep Learning student New Pedagogies teacher Change Leadership learning environment System Coherence community and world Taidot keskiössä oppilaalla. Huoltajat mukaan Opettajan itsearviointi auttaa kehittämään oppimista Koulun itsearviointi mahdollistaa syväoppimisen Koko systeemin itsearviointi mahdollistaa systeemitason muutoksen Digitalisaatio tukee syväoppimisen muutosta Technology
Kuinka tämä tehdään?
Globaali kansalaisuus OPS: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä Kulttuurinen osaaminen ja osallistuminen NPDL: Globaali kansalaisuus; syvyys: Globaali näkökulma Tiimityötaidot OPS: vuorovaikutus ja osallisuus NPDL :tiimityötaidot; syvyys: työskentely keskinäisriippuvaisessa ryhmässä Ajattelun taidot OPS: Ajattelu ja oppimaan oppiminen NPDL: Itseohjautuvuus ja oppiman oppiminen: syvyys Oppimaan oppiminen sekä NPDL: Kriittinen ajattelu, syvyys Merkityksellisen tiedon rakentaminen Luovuus ja yrittäjyys OPS: Työelämätaidot ja yrittäjyys NPDL: luovuus; syvyys Toimintaa ohjaavat kysymykset Viestintä OPS: Monilukutaito NPDL: Viestintä: syvyys; Kohdennettu viestintä
Ydintaito Kriittinen ajattelu (Ajattelun taidot) Tiedon ja perusteluiden arviointi asiayhteyksien luominen ja säännönmukaisuuksien tunnistaminen merkityksellinen tiedon rakentaminen digitalisaatio yhteisöllinen tietämyksen muodostaminen omien ideoiden kokeilu, reflektointi ja toimeenpano oikeassa maailmassa Ulottuvuus Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Merkityksellin en tiedon rakentaminen Oppijat saattavat olla taitavia tiedon kuluttajia ja toistajia, mutta heidän on haasteellista itse tuottaa merkityksellistä tietämystä. Lähestymistapa oppimiseen ja tehtäviin on se, että yritetään vain arvata "mikä on opettajan haluama vastaus" tai " mitä oppikirjassa sanotaan". Oppijat tarvitsevat huomattavasti johdattelua ja ohjausta päästäkseen oppimisessaan tätä pidemmälle. Oppijat aloittavat oppimistilanteen ensin pohtimalla, mitä he jo asiasta tietävät tai millaisia uskomuksia heillä entuudestaan on ja käyttävät tätä pohjana uuden oppimiselle. Oppijat voivat tällä tasolla itse rakentaa uutta tietämystä, mutta se tapahtuu pinnallisella tasolla, esimerkiksi rajoittuen lähinnä olemassa olevan tiedon tulkintaan ilman varsinaista analyysia, synteesiä tai arviointia. Oppijat ovat vasta opettelemassa ja kehittämässä omia ajatteluja päättelytaitojaan. Oppijat pystyvät löytämään erilaisia oppimistilanteita ja polkuja oppimiseen, jotka aktivoivat, arvioivat(/haastavat) ja rakentavat heidän aikaisempaa tietämystään ja uskomuksiaan. Oppijoilla on hyvät taidot tulkita ja analysoida tietoa, ja he osaavat käyttää sitä uuden merkityksellisen tietämyksen rakentamiseksi yksittäisessä oppiaineessa. Tiedon yhdistämisen ja arvioinnin taidot ovat vasta kehittymässä. Oppijat osaavat kuvata, miten he aktiivisesti rakentavat uutta ja hyödyllistä tietämystä. He osaavat tulkita, analysoida, syntetisoida ja arvioida tietoa kahden tai useamman oppiaineen näkökulmasta, luoda merkityksellisiä yhteyksiä uuden tiedon ja aiemman tietämyksen välillä, ja he ymmärtävät selkeästi oppimisen tärkeyden ja miten se voi auttaa heitä nyt ja tulevaisuudessa. Oppijoilla on vahvat ajattelu- ja päättelytaidot, sisältäen mm. tulkinnan, analysoinnin, synteesin ja arvioinnin. Tietämyksen rakentaminen on syväsuuntautunutta, syvällistä, monialaista ja oppiainerajat ylittävää ja sitä kuvastaa vahva 'maalais- /kaupunkilaisjärki' ja kriittinen ajattelu. Oppijat myös reflektoivat, arvioivat ja kehittävät oppimisprosessiaan, tuotoksiaan ja lopputuloksia.
1 Oppilaat siirtävät valmista tietoa paikasta toiseen. He voivat tehdä tehtävän toistamalla tietoa tai käyttämällä tuttuja toimintamalleja. 2 Oppimistehtävässä edellytetään uuden tiedon rakentamista, mutta se tapahtuu pinnallisella tasolla, rajoittuen olemassa olevan tiedon tulkintaan ilman varsinaista analyysia, synteesiä tai arviointia. 3 Oppimistehtävässä tulkitaan, sovelletaan, rajataan ja analysoidaan tietoa. Oppilaat osaavat käyttää tietoa uuden merkityksellisen tiedon rakentamiseksi annetussa kontekstissa. 4 Oppilaat soveltavat tietojaan uuteen oppimisen kontekstiin. Tiedon rakentaminen tapahtuu yhden oppiaineen tavoitteiden alueella. 5 Oppilaat tulkitsevat, analysoivat, syntetisoivat ja arvioivat tietoa kahden tai useamman oppiaineen näkökulmasta.
Suunnittele Design Toimeenpane oppiminen Implement the Learning Collaborative Inquiry Cycle Mittaa/Reflektoi muutosta Measure/Reflect Change Arvioi Assess
Ydintaito Tiimitaidot Työskentely keskinäisriippuvaisessa ryhmässä vuorovaikutus- ja tiimityötaidot sosiaaliset, emotionaaliset ja kulttuurien välisen viestinnän taidot digitalisaatio ryhmädynamiikan ja ongelmatilanteiden hallinta Ulottuvuus Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Työskentely keskinäisriippuvaises sa ryhmässä Oppijat voivat yksilötyöskentelyn lisäksi työskennellä epämuodollisesti pareittain tai ryhmissä, mutta eivät tee varsinaista tiimityötä. Oppijat saattavat keskustella joistain aiheista tai sisällöistä yhdessä, mutta eivät tee merkittäviä ratkaisuja yhdessä, mikä voi huomattavasti haitata yhteistyötä. Oppijat työskentelevät pareittain tai ryhmissä ja ovat yhteisesti vastuussa tehtävästä. Työskentelyssä ei huomioida yksilöiden vahvuuksia ja osaamista eikä oppijoiden kontribuutio jakaudu tasaisesti. Oppijat alkavat tehdä ratkaisuja yhdessä, mutta merkittävät päätökset jäävät vielä vain yhden tai muutaman tiimin jäsenen tehtäviksi. Oppijat sopivat yhdessä, kuinka jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksia ja osaamista voidaan hyödyntää, ja sen jälkeen työskentelevät tehokkaasti pareittain tai ryhmissä. Tiimin kaikki jäsenet osallistuvat yhteisten päätösten ja ratkaisujen tekemiseen (tärkeät asiat, ongelmat tai prosessit). Oppijat osaavat kuvata, kuinka he työskentelevät keskinäisriippuvaisesti tiimin vastuullisina jäseninä hyödyntäen kaikkien osaamista parhaalla mahdollisella tavalla, kun he tekevät merkittäviä päätöksiä ja löytävät uusia ratkaisuja ja ideoita. Oppijoiden kontribuutiot ideoiden ilmaisussa tai tuotoksen aikaansaamisessa ilmentävät selkeästi keskinäisriippuvaista tiimityöskentelyä. Oppijat osoittavat vahvaa ja synergistä keskinäisriippuvaista työskentelykykyä tavalla, joka ei ainoastaan hyödynnä tiimin jokaisen jäsenen vahvuuksia vaan lisäksi tarjoaa jokaiselle mahdollisuuksia kehittää näitä vahvuuksia ja oppia uusia taitoja. Merkittävistä päätöksistä keskustellaan syvällisesti ja tiimi varmistaa, että jokaisen vahvuudet ja näkökulmat huomioidaan, jotta löydetään paras
1 Oppilaat työskentelevät yksilöllisesti. 2 Oppilaat työskentelevät pareittain tai ryhmissä. Jokainen ryhmän jäsen kantaa vastuuta omasta 3 osuudestaan. Oppilailla on jaettu vastuu työskentelystään MUTTA tiimin kaikki jäsenet eivät osallistu yhteisten päätösten ja ratkaisujen tekemiseen TAI tekevät he yhdessä ainoastaan päätöksiä, jotka eivät ole sisällön, prosessin tai lopputuotoksen kannalta merkittäviä. 4 Oppilailla on tasaisesti jaettu vastuu, tiimin kaikki jäsenet osallistuvat yhteisten päätösten tekemiseen JA he tekevät merkittäviä päätöksiä yhdessä joko sisältöön, prosessiin tai lopputuotokseen liittyen. 5 Oppilaat työskentelevät keskinäisriippuvaisessa ryhmässä. Jokaisen vahvuudet on huomioitu työskentelyssä ja jokaisen työosuus on lopputuloksen ja prosessin kannalta merkittävä.
erilaisten arvojen ja maailmankatsomusten ymmärtäminen ihminen ja kestävä kehitys digitalisaatio monitulkintaisten ja kompleksistentodellisten ongelmien ratkaiseminen Ulottuvuus Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Globaali näkökulma Oppijoiden näkökulma asioihin on paikallisella tai korkeintaan kansallisella tasolla. He osoittavat vain vähän kiinnostusta tai ymmärrystä asioihin ja ihmisten näkökulmiin lähipiirinsä ulkopuolella. Oppijat alkavat tutkia tai osoittaa kiinnostusta globaaleihin asioihin. He tarkastelevat niitä useasta näkökulmasta pyrkiessään ymmärtämään syitä ja seurauksia. Oppijat ovat kiinnostuneita globaaleista asioista ja ongelmista sekä haluavat edistää oikeudenmukaisuutta ja kestävää elämäntapaa. Heillä on selkeämpi ymmärrys rauhasta ja konflikteista, kuinka olemme globaalisti toisistamme riippuvaisia sekä epätasa-arvosta ja epäoikeudenmukaisuude sta. Oppijat osallistuvat aktiivisesti globaalien ilmiöiden pohtimiseen ja toimintaan sekä yksilöinä että osana yhteisöä. He ymmärtävät paikkansa maailmassa ja että globaali näkökulma on tärkeä osa paikallista arkea kaikkialla maailmassa. Oppijat ajattelevat ja toimivat globaaleina kansalaisina. He uskovat, että yksittäinen ihminen voi muuttaa maailmaa ja he toimivat aktiivisesti muuttaakseen asioita.
1 Oppimistehtävässä ratkaistaan oppilaalle ennestään tuttua ongelmaa tai suoritetaan opettajan antamia vaiheita, jotka johtavat tehtävän suorittamiseen. 2 Oppimistehtävän pääsääntöinen toiminta on ongelmanratkaisua. Ratkaisu on avoin: ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta tai ratkaisutapaa. Ratkaistava ongelma on rakennettu ainoastaan tehtävää varten. 3 Ratkaistava ongelma on todella olemassa ja sillä on vaikutusta ihmisten elämään (esim. sosiaalisesti tai taloudellisesti). 4 Oppilailta edellytetään ratkaisun kokeilemista tai soveltamista oikeaan maailmaan paikallisella tai kansallisella tasolla. 5 Oppilaiden ratkaisun soveltaminen liittyy globaaliin ongelmaan
digitalisaatio pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, sinnikkyys Itsesäätely ja vastuu oppimisesta Ulottuvuus Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Oppimaan oppiminen Oppijat eivät vielä kykene kuvaamaan, mitä heidän tarvitsee oppia ja miksi. Siksi oppijoiden täytyy tukeutua oppimisessaan merkittävästi opettajaan ja he tarvitsevat hänen tukeaan syväoppimiseen perehtymisessä ja sopivien tehtävien suunnittelussa. Oppijat tarvitsevat huomattavasti opettajan ohjausta oman oppimisprosessinsa reflektoinnissa ymmärtääkseen, mikä edistää ja mikä ei edistä oppimista. Tarkoituksenmukaisesti ohjattuina oppijat osaavat tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. Oppijat osaavat opettajan kanssa yhteistyössä valita aiheen ja tunnistaa tai luoda oppimisen mahdollistavat edellytykset. Oppijat alkavat nähdä erehdykset ja saamansa palautteen oppimismahdollisuuksina. Oppijoilla on hyvät syväoppimisen perustaidot, joilla he pystyvät tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. He osaavat mahdollisimman vähän ohjattuina valita oman aiheensa ja luoda tai suunnitella projektin, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia heidän tarpeitaan vastaavaan oppimiseen. Oppijat näkevät palautteen mahdollisuutena oppia ja hyödyntävät sitä kehittääkseen suhtautumistaan oppimiseen. Oppijat ovat taitavia selvittämään, mitä heidän tulee oppia seuraavaksi ja löytämään tai luomaan itselleen mahdollisuuden tähän. Oppimisprosessin aikana oppijat reflektoivat onnistumistaan tarvittavien tietojen ja taitojen rakentamisessa, palautteen pyytämisessä tarvittaessa sekä osaavat joko muokata sen hetkistä oppimiskokemustaan tai suunnitella seuraavan tehtävän paremmin, jotta oppiminen olisi tehokasta. Oppijat ovat erittäin taitavia löytämään ja luomaan itselleen oppimismahdollisuuksia tavoilla, jotka auttavat heitä kehittämään myöhemmin elämässä menestymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppijat osaavat luoda elämän, työn ja ympäröivän maailman kannalta merkityksellisiä ratkaisuja. Oppijat pyytävät aktiivisesti palautetta ymmärtääkseen paremmin, miten heidän tapansa ajatella ja opiskella auttaa heitä kehittymään.
1 Arviointiperusteet annetaan oppilaalle työn valmistuttua. Työskentely on lyhytkestoista ja sirpalemaista. 2 Oppilaalle on annettu arviointiperusteet ennen kuin lopullinen työ on palautettu. Oppilas noudattaa valmiita ohjeita tai jonkun muun tekemää suunnitelmaa. Työ on pitkäkestoinen. 3 Oppilailla on mahdollisuus suunnitella omaa työtään sekä tehdä oppimiseen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Työ on pitkäkestoinen ja edellyttää pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä. 4 Oppilaalta edellytetään omien ydintaitojen edistymisen arvioimista. Oppilas hankkii palautetta työnsä kehittämiseksi prosessin aikana. Oppilailla on mahdollisuus korjata työtään saamansa palautteen perusteella ennen työn valmistumista. 5 Oppilas rakentaa oppimiskokemusten perusteella omaa oppimisidentiteettiään. Hän hankkii monipuolisesti palautetta oppiakseen asian syvemmin.
Ydintaito Luovuus Yrittäjyys ja yrittäjämäinen asenne toimintaa ohjaavat kysymykset digitalisaatio uusien ideoiden ja ratkaisujen kehittäminen toiminnan johtaminen Ulottuvuu s Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Toimintaa ohjaavat kysymyks et Oppijat tutkivat valittua teemaa, mutta heidän on vaikea muodostaa olennaisia kysymyksiä, jotka innostaisivat syventymään todellisiin ongelmiin tai teemoihin. Oppijat voivat kyetä suunnittelemaan tutkimusprosessin, jos kysymykset on annettu heille valmiina, mutta eivät osaa vielä muodostaa kysymyksiä itse. Oppijat alkavat osata muodostaa olennaisia tutkimuskysymyksiä tunnistaakseen aitoja tarpeita ja mahdollisuuksia, määritelläkseen todellisia ongelmia ja suunnitellakseen keinoja tutkia (ja ratkaista) niitä. Oppijat tarvitsevat vielä huomattavasti tukea ja ohjausta (esim. tutkittavien kysymysten laadinta yhdessä opettajan kanssa), mutta taidot alkavat selvästi kehittyä. Oppijat osaavat tunnistaa todellisia ongelmia ja esittää olennaisia tutkimuskysymyksiä todellisista tarpeista lähtien. Ongelman määrittelyn tai tutkimuksen suunnittelun ja lähestymistavan taidot ovat vielä kehittymässä. Oppijoiden tiedonhankinnan taidot ja tutkiva ote ovat vahvat. He osaavat tunnistaa todelliseen maailmaan liittyviä ja ristiriitaisia ongelmia, määritellä niitä ja etsiä useita näkökulmia. Oppijat osaavat esittää olennaisia kysymyksiä, löytää perusteluita ja tehdä pohdintoja aiheesta. Oppijat ovat omaksuneet tärkeitä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, yhteistä hyvää edistäviä arvoja ja asenteita. Oppijat kykenevät suunnittelemaan tutkivaa prosessia ymmärtääkseen ongelman sen todellisessa kontekstissa. Oppijoilla on erinomaiset taidot rajata ongelmia ja esittää kysymyksiä ja pohdintoja, jotka avaavat uutta ajattelua ja mahdollisuuksia. He työskentelevät ja ponnistelevat aktiivisesti ymmärtääkseen 'ydinajatukset' hyödyntäen erilaisia hankkimiaan tärkeitä ajattelun taitoja. He kysyvät kysymyksiä, joilla haastavat ja kyseenalaistavat vallitsevaa tilaa ja ovat aidosti kiinnostuneita ja uteliaita tutkimaan ja määrittämään todellisia ongelmia.
1 Oppilaan toiminnalle annetaan valmis raami, jossa hän toimii (esim. tutkimuskysymykset). Hän ei tee visiota eikä ongelmanratkaisun kannalta keskeisiä valintoja. 2 Oppilas hahmottaa ympäristöstään haasteita, joita voi ratkaista sekä hän asettaa ratkaisun kannalta olennaisia kysymyksiä. 3 Oppilas tekee innovatiivisia pohdintoja tai vaihtoehtoja ratkaistavaan ongelmaan liittyen. Hän suunnittelee tutkimusprosessin. 4 Oppilas kehittää edelleen tai luo ongelmanratkaisumallin, jota voi soveltaa täysin toisenlaisessa ympäristössä tai tehtävässä. 5 Oppilaan luoma ratkaisu parantaa ympäristön toimivuutta tai hyvinvointia.
Ydintaito Viestintä ja vuorovaikutustaidot Erilaisten viestintätapojen tarkoituksenmukainen käyttö kohdennettu viestintä multimodaalinen viestintä digitalisaatio viestinnän kehittäminen reflektion ja oppimisprosessin avulla/kautta Ulottuvuus Vähäistä näyttöä Orastava Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Kohdennett u viestintä Oppijoiden on vaikea asettaa itsensä kohdeyleisön asemaan. He käyttävät itselleen tuttuja ja turvallisia viestinnän tyylejä, tapoja ja työkaluja. Oppijoiden kyky valita viestin sisältö, viestinnän tapa ja tyyli, käytetty kieli ja työkalut tilanteen ja kohdeyleisön tarpeiden mukaan alkaa kehittyä. Oppijat tarvitsevat vielä paljon tukea ja viestinnän suunnitteluprosessilla on selkeä rakenne. Oppijoiden ymmärrys erilaisista kohdeyleisöistä kehittyy. He osaavat muodostaa ja välittää viestinsä ymmärrettävästi ja kohdeyleisölle tarkoituksenmukaisesti. Oppijat perehtyvät kohdeyleisöön suunnitellessaan viestintäänsä. Oppijat ymmärtävät, että viesti voidaan 'tulkita' monella tavalla riippuen kuulijasta. Oppijoilla on hyvä käsitys siitä, miten viestintää voidaan muokata ymmärrettäväksi ja tuomaan lisäarvoa kohdeyleisölle. Oppijat pyytävät palautetta ja mukauttavat ja muokkaavat viestintäänsä sen perusteella. Oppijat ovat taitavia tunnistamaan, mikä innostaa, motivoi tai vetoaa tiettyyn yleisöön, jotta viestillä on vaikutusta. He osaavat myös tietämyksensä ja intuitionsa avulla tunnistaa, voiko yleisöä haastaa. Oppijat hyödyntävät erilaisia strategioita luodakseen vaikuttavaa ja mieleen jäävää viestintää, jolla voi muuttaa kohdeyleisön ajattelua ja toimintaa.
1 Oppilaat käyttävät yhtä viestintäkanavaa ja heidän viestinsä koostuu hajanaisista osista. 2 Oppilaat kertovat viestinnässä, mitä ja miten ovat oppineet. Viesti kohdistetaan omalle luokalle tai muulle yleisölle, joka on helposti tavoitettavissa. Viesti on johdonmukainen ja ymmärrettävä. 3 Oppilaiden rakentama viesti koostuu useasta viestintäkanavasta. Viesti on suunniteltu, tiivis, tarkoituksenmukainen ja yhtenäinen. Oppilaat tukevat päätelmiään näytön avulla TAI viestintä on kohdistettu erityisyleisölle. 4 Oppilaat tukevat päätelmiään näytön avulla JA viestintä on kohdistettu erityisyleisölle. 5 Oppilaat tekevät viestintäsuunnitelman ja noudattavat sitä työskentelyssään. Suunnitelma sisältää perustelut: kuinka viesti tavoittaa yleisönsä, mikä on viestin ydin, kuinka hankitaan palautetta ja mitkä viestintävälineet ja kanavat ovat tarkoituksenmukaisia.
Suunnittele Design Toimeenpane oppiminen Implement the Learning Collaborative Inquiry Cycle Mittaa/Reflektoi muutosta Measure/Reflect Change Arvioi Assess
Opettajan itsearvionti Kun mietit, mihinkä kohtaan rastin laitat, ei riitä, että koet asian olevan niin. Mieti, mitkä asiat todistavat tämän Osallistaminen en tunne osaavani osaan jonkin verran osaan varmasti osaan myös opastaa muita Toimin oppimisen aktivoijana. Teen oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä oppijoiden kanssa. Teen oppimisen tavoitteet näkyviksi yhdessä kotien kanssa. Osallistan kodit oppijoiden oppimiseen käyttämällä yhteisöllisiä toimintatapoja. Arvioin yhdessä kotien kanssa oppijoiden etenemistä. Oppimisympäristöt Luon vuorovaikutteisen ja oppijakeskeisen oppimisympäristön. Käytän monipuolisesti eri työvälineitä ja -tapoja oppijoiden kiinnostuksen kohteiden, lahjakkuuksien ja oppimiseen liittyvien tarpeiden tunnistamiseen. Rakennan toimintakulttuuria, jossa oppiminen on mahdollista kaikille oppijoille ajasta ja paikasta riippumatta. Rakennan tietoisesti yhteisöllisiä oppimisprosesseja, joissa opitaan sosiaalisia taitoja. Kuulen oppijoita ja käytän oppijan näkökulmaa oppimisen suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana. Käytän eri menetelmiä oppijan sitouttamiseen ja motivoimiseen syväsuuntautuneeseen oppimiseen. Käytän eri menetelmiä yhteistyön luomiseen oppijoiden ja perheiden kanssa. Pedagogiset käytänteet Suunnittelen oppimistehtäviä ja -prosesseja pedagogisia malleja ja käytänteitä hyödyntäen. Suunnittelen oppimistehtäviä, jotka asteittain ohjaavat oppijan ajattelun taitojen kehittymistä. Käytän eri menetelmiä oppijoiden ydintaitojen kehittämiseen. Käytän erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä oppijan oppimisprosessin ohjaamiseen ja yksilöllistämiseen. Tarjoan oppijoille mahdollisuuksia tehdä valintoja sitoutumisen ja motivaation lisäämiseksi. Sitoutan oppijat jatkuvaan itse- ja vertaisarviointiin metakognitiivisten taitojen edistämiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen Kannustan oppijoita hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa innovatiivisesti omista lähtökohdistaan oppimisen syventämiseksi ja oppijalle uuden tiedon luomiseksi. Sitoutan ja motivoin oppijoita tieto- ja viestintäteknologian avulla. Ohjaan oppimisprosessia käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa. Mahdollistan oppijoille paikallisen ja globaalin verkostoitumisen ja yhteistyön. Mahdollistan oppijoille autenttisia ja monipuolisia oppimistilanteita. Kannustan oppijoita käyttämään tietoteknologiaa, joka mahdollistaa oikea-aikaisen ja osuvan palautteen oppimisesta.
vesa.ayras@live.com