RAUMAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA. (Rauman lastensuojelun suunnitelma) 2013-2016

RAUMAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA (Rauman lastensuojelun suunnitelma) 2013-2016 Seuranta 27.10.2014

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.1 A. NYKYTILA 1. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI RAUMALLA... 4 2. LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS RAUMALLA... 6 2.1. Lasten kasvua ja kehitystä EDISTÄVÄT palvelut... 7 2.1.1 Alle kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut... 7 2.1.2 Kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut... 12 2.1.3 Eri-ikäisten lasten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut... 16 2.2 Lapsen kasvua ja kehitystä TUKEVAT palvelut... 18 2.3 Lapsen kasvua ja kehitystä KORJAAVAT palvelut... 25 3. LASTENSUOJELUN TARVE RAUMALLA... 27 4. OSALLISTAMINEN SUUNNITELMATYÖSSÄ... 32 5. SEURANTA JA ARVIOINTI... 33 B. TOIMENPIDEOHJELMA 6. RAUMALAISEN LASTENSUOJELUN ARVOT.. 33 7. KEHITTÄMISKOHTEET 34 LIITE: Tilastoja lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista HISTORIATIEDOT:

1 - Rauman kaupunginhallituksen päätös lastensuojelun suunnitelman laatimisesta 14.4.2008 260 - Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman kaupungin lastensuojelun suunnitelman 2009-2012 1.3.2010 - Suunnitelman seurantatiedot annettiin tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle 21.6.2011, kaupunginhallitukselle 27.6.2011 ja kaupunginvaltuustolle 29.8.2011. - Suunnitelman tarkistus vuosille 2013-2016 sosiaali- ja terveyslautakunta x.x.2013, kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 JOHDANTO Lastensuojelulain 1 mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. Laadittu suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 2 mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Rauman kaupungin lastensuojelusuunnitelma on laadittu ensimmäisen kerran vuosille 2009-2012. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tulee varmistaa, että lapsiperheiden palvelujärjestelmä toimii kunnassa tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja yhteistyö-käytäntöjä kehittäen. Lastensuojelulain tavoitteena on vahvistaa lapsen ja perheen osallisuutta ja oikeusturvaa. Tavoitteena on myös tehostaa viranomaisten yhteistyötä perheiden tukemiseksi ja täsmentää kunnan velvollisuuksia lastensuojelussa sekä siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on 1 Lastensuojelulaki 417/2007 12 2 Kuntalaki 365/19995 65

2 toteutua yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen näkemyksiä, ohjata ja kehittää kunnan lastensuojelua sekä antaa kuntapäättäjille ja palveluiden toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman merkitystä kuvaamaan sopii vanha tarina joesta, jonka alajuoksulta kyläläiset löysivät hukkumaisillaan olevia lapsia. He nostivat ja pelastivat lapsia. Lapsia tuli aina vaan lisää. Mistä niitä lapsia oikein tuli? Yksi kyläläisistä lähti katsomaan joen yläjuoksulle ja löysi rikkinäisen sillan, josta lapsia tippui jokeen koko ajan! Stepan Zavrel, Lasten keskus 1982 Suunnitelman seurannasta on vastannut seurantaryhmä, joka on kokoontunut 3 kertaa vuosina 2010-2012. Ryhmä on jatkanut työskentelyä suunnitelman tarkistamista varten syksystä 2012 alkaen. Seurantaryhmän jäsenet: Leena Kivimäki (pj.) Pia Erake Anja Hämäläinen Pekka T. Jaatinen sosiaalipalvelujen johtaja, sosiaali- ja terveysvirasto diakoniatyöntekijä, Rauman seurakunta nuorisopäällikkö, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sosiaali- ja terveysjohtaja, sosiaali- ja terveysvirasto 30.11.2012 asti Pirjo Koskinen (siht.) Tarja Kuoppa Outi Sinkkilä-Salmi Anne Vertainen-Hiironen Hanna Viljanen-Lehto Johanna Ylikoski suunnittelija, sosiaali- ja terveysvirasto toiminnanjohtaja, MLL Satakunnan piiri varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetustoimi (varalla Eeva Koskinen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö) ylihoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto, 1.12.2012 alkaen perusopetusjohtaja, kasvatus- ja opetustoimi lastensuojelutyön päällikkö, sosiaali- ja terveysvirasto

3 Rauman lastensuojelusuunnitelman tavoitteita ohjaavat lapsen oikeuksiin liittyvät perustuslain kohdat. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen 2008-2011 Remontti- hankkeen alaisuudessa kehitettiin Raumalla lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin palveluja (ns. Rauman LaNu-pilotti). Lanu- hankkeen tuotoksena oli esitys perhekeskuksen luomisesta Raumalle, keskus olisi lasten psykososiaalisten palveluiden moniammatillinen työskentelyareena. Kaupungin strategian toteuttamiseen tähtäävänä yhtenä tavoitteena vuodelle 2013 on perhepalvelukeskuksen toiminnan suunnittelun aloittaminen. Rauman lapsipoliittinen ohjelma on valmistunut vuonna 2003. Lastensuojelusuunnitelma on osa Lapsipoliittista ohjelmaa ja jatkoa sen aloittamalle työlle. Lastensuojelusuunnitelma painottaa ja tarkentaa erityisesti lastensuojelun näkökulmaa lasten-, nuorten- ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Lapsipoliittinen seurantaryhmä laati loppuraportin yhteydessä ohjelmatyöstä erilliset kuusi kehittämisehdotusta, jotka sisällöllisesti ovat osana lastensuojelusuunnitelman tavoitteita. Raumalla on hyväksytty lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysstrategia vuonna 2009. Kyseisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet on otettu huomioon lastensuojelun suunnitelmatyössä. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivitys on aloitettu vuoden 2013 alusta. Lastensuojelusuunnitelmassa on otettu huomioon myös Rauman kaupungin strategia 2020, henkilöstöstrategia sekä suunnitelmatyöhön osallistuneiden taustaorganisaatioiden omat paikalliset ja valtakunnalliset strategiat.

4 NYKYTILA 1. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI RAUMALLA Lasten ja perheiden kasvuoloja ja hyvinvointia analysoitaessa on tärkeää tarkastella väestöä ja sen elinoloja, lasten kasvuympäristöä, terveyttä, kehitystä ja oppimista sekä huoltajien terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveyskyselyt ja tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet toimivat hyvinä tilastotietolähteinä näissä aiheissa. Rauman väkiluku 31.12.2011 oli 39.842. Väestöennusteiden mukaan asukasluku laskee tulevaisuudessa. Alaikäisten lasten osuus väestöstä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 0,9 prosenttiyksikköä, osuus vuonna 2012 oli 18,6 % eli 7391 lasta. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana Raumalla 2,2 prosenttiyksikköä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä vuonna 2012 oli 36,8 % eli 4118 lapsiperhettä. Koko maassa vastaava luku oli 39,5 %. Liitetaulukot: - Kuvio 1. Rauman ja koko maan 0-17 vuotiaat, % väestöstä vv. 2002-2012 - Kuvio 2. Rauman ja koko maan lapsiperheet, % perheistä vv. 2002-2012 Lastensuojelusuunnitelmassa vuosille 2009-2012 oli tarkasteltu joidenkin hyvinvoinnin mittarien keskeisiä muutoksia 2000-luvulla (noin vuosilta 1998-2008). Seuraavassa on kursiivilla kirjoitettu viime vuosina tapahtuneet kyseisten mittarien muutokset, viimeisimmät tiedot ovat vuosilta 2010 ja 2011. (Tiedot Sotkanetistä, jollei lähteeksi ilmoiteta muuta.) Hyvinvoinnin kannalta hyvä suunta: + Koulutustason parantuminen sekä korkea-asteen että keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on jatkanut kasvuaan. + Nuorisotyöttömyys väheni suhteessa koko työikäiseen väestöön sekä nuorten työikäiseen väestöön 2000-alkupuolella. Nuorisotyöttömien osuus 18-24 vuotiaasta työvoimasta nousi 2009-2010 (osuus n. 11 %), mutta suunta näyttäisi olevan jälleen laskeva. + Työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt Raumalla. Työttömyysaste on viime vuosina ollut n. 10 %.

5 + Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista tukea saaneista on laskenut kymmenessä vuodessa ja vuoden 2009 tilapäisen nousun jälkeen osuus on jälleen laskenut. + Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat alle maan keskitason. + Ammattiopistossa (Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 1.1.2012 alkaen) keskeyttäneiden määrä kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä 2000-luvun alkupuolella. Ns. negatiivisten (esim. huono koulumenestys, väärä ammatinvalinta, motivaation puute, taloudelliset ja terveydelliset syyt) koulusta eroamisten määrä on vaihdellut vuosittain, v. 2010 eroja oli edellisvuotta huomattavasti vähemmän (Rauman kaupungin hyvinvointikertomus 2012). Hyvinvoinnin kannalta huono suunta: - Nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö laski välillä 2003 ja 2007 tehtyjen kouluterveyskyselyn mukaan. Viimeisen v. 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö näyttäisi olevan nousussa. - Kouluterveyskyselyjen tulokset osoittivat välillä 2003 ja 2007, että päivittäinen tupakointi 8-9-luokan oppilailla oli vähentynyt kymmenen vuoden aikana selkeästi. Viimeisen kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin 8. ja 9. luokan sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tupakoinnin laskeva suunta näyttää katkenneen. - Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä vähentyi 2000-luvulla. Vuonna 2011 suhteellinen on osuus kuitenkin hieman noussut (26,5 %), vaikkakin absoluuttinen määrä on pysytellyt samana (n. 1100 perhettä). - Lastensuojelun sosiaalityössä asiakasmäärät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa huomattavasti (ks. s. 23). - Alle 14-vuotiaiden erikoissairaanhoidon lastenneurologian avohoitokäynnit ovat kasvaneet 2000-luvulla n. 60 %:illa. - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17 vuotiaiden suhteellinen osuus 1000 vastaavanikäistä kohden on noussut hieman, osuus vaihtelee vuosittain. Luku on koko maan tasoa korkeampi. - Lasten pienituloisuusaste nousi lievästi 2000-luvulla, nousu ei kuitenkaan ole koko maan tasolla. - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti (100 % alkoholia/litra) kasvoi 2000-luvulla. Myynti on lähtenyt laskuun vuodesta 2010 alkaen, se ylittää kuitenkin edelleen koko maan tason. - Koululääkärille pääsy koettiin keskimääräistä vaikeammaksi ja tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoon lisääntyi sekä peruskoululaisten että lukiolaisten kouluterveyskyselyn tuloksissa. - Päänsärky, masentuneisuus, niska- tai hartiakivut viikoittain, väsymys lähes päivittäin ovat lisääntyneet peruskoululaisilla ja lukiolaisilla 2000-luvulla tehtyjen

6 kouluterveyskyselyjen mukaan. Oireita kokeneiden suhteellinen osuus ei ole muuttunut merkittävästi viime vuosina. - Elatustukea saavien lasten suhteellinen osuus oli 2000-luvulla Raumalla koko maan tasoa korkeampi eikä lasten suhteellinen osuus ja määrä viime vuosina ole vaihdellut paljoa. Suhteellinen osuus on kuitenkin edelleen koko maan tasoa hieman korkeampi. Liitetaulukot: - Kuvio 3. Avioeroja 25-64 vuotiailla/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Raumalla ja koko maassa - Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Raumalla ja koko maassa - Kuvio 5. Lasten pienituloisuusaste Raumalla ja koko maassa - Taulukko 2. Tupakoi päivittäin, % 8.-9. luokan oppilaista - Kuvio 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-25 vuotiaat, % vastaan ikäisestä väestöstä - Kuvio 10. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä - Kuvio 11. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 2. LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS RAUMALLA Raumalla on varsin kattava ja kehittynyt lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä. Uuden lastensuojelulain ja KASTE -ohjelman mukaisesti lasten hyvinvointi halutaan nähdä Raumallakin yhteiseksi toiminnan tavoitteeksi. Lastensuojelu voi olla yleistä kasvuolojen turvaamista, ongelmien ennaltaehkäisyä ja lapsinäkökulman huomioon ottamista omassa työssä. Se voi olla myös yksittäisen perheen kohdalla toteutuvaa ehkäisevää lastensuojelua, jolloin peruspalveluissa kiinnitetään tarkempaa huomiota yksittäisen lapsen tai nuoren hyvinvointiin. Lapsen tulee saada tukea riittävän varhain omaan kehitys- ja kasvuympäristöönsä, kuten kodissa, koulussa ja päivähoidossa. Raumalaisten lapsiperheiden palvelujen keskeinen kehittämisen kohde tulevina vuosina on perhekeskuksen luominen. Perhekeskus vahvistaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen peruspalveluja ja perheneuvontaa sekä luo toimivia yhteistyömalleja kolmannen sektorin ja erityispalvelujen kanssa. Ajatuksena on myös poistaa päällekkäisiä toimintoja, tunnistaa palvelukokonaisuudet, niiden yhdyspinnat ja saada eri ammattiryhmien osaaminen parhaaseen käyttöön. (Rauman perhekeskusta valmistelevan työryhmän esitys Rauman perhekeskuksen toiminnan aloittamiseksi 13.9.2012). Ensisijaisesti lapsen omat vanhemmat vastaavat lapsensa hyvinvoinnista.

7 Tukena on raumalainen lapsiperheiden palvelujärjestelmä seuraavasti: Lapsen kasvua ja kehitystä edistävät palvelut - Neuvola - Varhaiskasvatus - Opetus - Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto - Kulttuuri- ja vapaa-aika - Järjestöt - Srk:n lapsi- ja nuorisotyö - Yhteisöllinen oppilashuolto Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat palvelut - Aikuissosiaalityö - Vammaistyö - Ylppö-toiminta (Lastenpsykiatri terveydenhoitajien työparina) - Perheasiat - Vorri (Nuorten vastaanottoryhmä) - Puheterapia - Oppilashuolto,erityisopetus - Erityisvarhaiskasvatus - Srk-diakoniatyö Lapsen kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut - Psykiatria - Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelutyö - S - EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELUTYÖ - - Srk:n diakoniatyö - Kriisikeskus - Päihdeklinikka 2.1 Lasten kasvua ja kehitystä edistävät - Nuorisoasema. palvelut 2.1.1 Alle kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut Ensisijaisesti vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu hänen vanhemmilleen. Kunnan peruspalvelut, seurakunnan ja kolmannen sektorin toiminnat luovat pohjan ehkäisevälle lastensuojelutyölle, jolla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Lapsen ja perheen kanssa tulee ottaa avoimesti ja varhain puheeksi kuullut ja koetut huolenaiheet. Tavoitteena on, että palveluiden mahdollistamat tukitoimet saadaan käyttöön varhaisessa vaiheessa. NEUVOLATOIMINTA Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja se tavoittaa perheet lähes sataprosenttisesti. Äitiys- ja lastenneuvolan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasta odottavien sekä alle kouluikäisten lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Valtakunnallisessa vertailussa Rauman neuvolatoiminta sijoittui parhaimmiston joukkoon (Stakesin tekemä tutkimus v. 2008). Työtä on kehitetty yksilö- ja perhelähtöisemmäksi, pulmatilanteisiin pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

8 Yhteistyötä on kehitetty eri toimijoiden kanssa vuosien aikana. Hyvänä esimerkkinä Raumalla on Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi eli ns. Ylppö-toimintamalli. Tässä valtakunnallisestikin arvioituna erinomaisessa, ainutlaatuisessa toimintamallissa lastenpsykiatri tekee yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa ja tapaa perheen yhdessä lapsen arkiympäristöön kuuluvien toimijoiden kanssa. Myös 2 neuvolapsykologin palvelut ovat käytettävissä. Äitiysneuvolassa huolehditaan äidin, syntyvän lapsen ja perheen hyvinvoinnista sekä tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Raskauden etenemistä ja sikiön hyvinvointia seurataan suunnitelmallisilla käynneillä. Jokaisella perheellä on oma terveydenhoitaja. Sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotoilla voi keskustella luottamuksellisesti kaikista raskauteen liittyvistä kysymyksistä, myös perheongelmista, peloista, masennuksesta, toki myös iloista. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä mm. lastenneuvolan, työterveyshuollon ja synnytyssairaalan kanssa. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään, ennaltaehkäistään sairauksia sekä pyritään havaitsemaan poikkeavuudet terveydentilassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhettä kannustetaan ottamaan yhteyttä omaan terveydenhoitajaan lapsen sairastuessa tai perhekriisin kohdatessa. Rauman lastenneuvola tekee tiivistä yhteistyötä mm. äitiysneuvolan, psykologin, fysio- ja puheterapeutin sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Rauman neuvoloiden toimintatapoina ovat vastaanottokäynnit, vanhempainryhmät, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, imetyksen tuki sekä kotikäynnit ensimmäisen lapsensa saaneeseen perheeseen, muita kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Neuvolassa annetaan tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä sekä lapsen hoidosta, kasvatuksesta samoin tietoa odotusaikaan ja synnytykseen liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Käytettävissä ovat mm. synnytyksen jälkeiset mieliala- ja perheväkivaltaseulat niin äitiys- kuin lastenneuvolassa. Varhaisen tuen tarpeen havaitsemiseksi on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä erilaisia toimintamalleja. Psykiatrian erikoissairaanhoitaja osallistuu ensimmäistä lastaan odottavan perheen äitiysneuvolakäynnille raskauden 32 viikolla. Tarvittaessa tehdään kotikäynti ja perheelle tarjotaan heille soveltuvat tukimuodot. Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli auttaa tunnistamaan ja ohjaamaan tuen piiriin varhaisessa vaiheessa päihteitä käyttävät perheet. Valtioneuvoston asetus (VNA 388/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta astui voimaan 1.7.2009. Asetuksen mukaan äitiysneuvolan edellytetään tekevän perheelle yksi laaja terveystarkastus ja lastenneuvolan 3 laajaa terveystarkastusta (4 kk:n, 18 kk:n ja 4 v:n iässä). Asetuksen mukaan terveydenhoitajan pitäisi tavata alle vuoden vanha vauva vähintään yhdeksän kertaa. Lääkärin terveystarkastukseen lapsen pitäisi päästä viisi kertaa neuvolavaiheen aikana. Nämä suositukset täyttyvät Rauman neuvolassa. Esimerkiksi lääkärintarkastukset tehdään Raumalla kuuden viikon, neljän ja kahdeksan kuukauden, 1½ vuoden sekä neljän vuoden iässä. Asetus velvoittaa kehittämään toimintaa suunnitelmallisesti, koko perheen huomioon ottavaan suuntaan moniammatillisessa yhteistyössä. Palveluja järjestettäessä ja kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin.

9 Erityistä huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: Kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys Ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta Ergonomia, ravitsemus, liikunta, painon hallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys Lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy Rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy Soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut Neuvolan tavoitteena on huolehtia koko perheen hyvinvoinnista. Lapsen huoltajien hyvinvoinnilla on ratkaisevan tärkeä osuus lapsen koko tulevaisuuteen, onhan huostaanottojen taustalla hyvin usein vanhempien päihde- ja mielenterveys-ongelmat. Neuvolatoiminnassa on otettu käyttöön MLL:n kehittämä Vahvuutta vanhemmuuteentoimintamalli. Neuvolan kahdeksan terveydenhoitajaa on koulutettu suljettujen pienryhmien vetämiseen. Ryhmät alkavat kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ne kokoontuvat kahdeksan kertaa. Neuvolapsykologit vetävät suljettuja Ihmeelliset vuodet- ryhmiä, joiden tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään toimintatapoja haastavan lapsen kanssa kasvamiseen. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus järjestää lasten päivähoitoa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena toimintana. Raumalla kunnallisen päivähoidon lisäksi on tarjolla myös yksityistä päivähoitoa, jota kunta tukee yksityisen päivähoidon kuntalisällä. Päivähoitotoimintaa ohjaavat laki ja asetus lasten päivähoidosta. Vuoden 2013 alusta päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Samassa yhteydessä tehtiin lakimuutos, jolla päivähoito lakkasi olemasta osa sosiaalipalvelua. Ohjausasiakirjana toimii tällä hetkellä Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset perusteet - asiakirja, jonka pohjalta on laadittu kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä yksikkökohtaiset suunnitelmat. Vuosina 2011 ja 2012 Rauman varhaiskasvatuksen toiminnassa on kehitetty pienryhmätoimintaa ja tiimityötä tavoitteena tuottaa sekä lapsille että henkilöstölle hyvää arkea. Tulokset alkavat näkyä sekä lasten hyvinvointina että henkilöstön parempana jaksamisena. Raumalla oli vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan käytettävissä 1371 kunnallista ja 201 yksityistä hoitopaikkaa. Yksityistä päivähoitoa tuettiin sekä lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella että kuntalisällä. Suurin osa päivähoitolapsista on päiväkotihoidossa; vuonna 2011 perhepäivähoidossa olevien lasten osuus oli 26 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Alle 3-vuotiaiden lasten päivähoitopaikkojen kysyntä on kasvava. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan kunnallisissa päivähoitopaikoissa olevista lapsista (pois lukien vuorohoito) 46 % oli alle kolmevuotiaita. Laki säätelee päiväkotien, perhepäivähoidon ja esiopetuksen ryhmien lasten ja henkilöstön suhdelukuja. Lapsiryhmät on pystytty perustamaan näiden säädöksien puitteissa

10 Varhaiskasvatusta järjestetään Raumalla kaikkiaan 43 eri toimipisteessä. Rauman päivähoidossa työskentelevillä henkilöillä on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoissa vaadittava pätevyys. Varhaiskasvatuksen ulkoiset toimintaedellytykset ovat parantuneet ja parantumassa. Päivähoitoa on tammikuussa 2012 käynnistetty entisessä Uudenlahden vanhainkodissa. Vuonna 2014 valmistuvan uuden päiväkodin suunnittelu Kaivopuistoon on käynnistynyt vuonna 2012. YHTEISTYÖ Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsesta, otetaan asia puheeksi vanhempien kanssa. Huolen tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen varhaiskasvatuksen henkilöstö on saanut koulutusta. Myös vanhemmilla saattaa olla huolta lapseen liittyvässä asiassa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle ja perheelle tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatuksen ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat perusopetus, lastenneuvola ja sosiaalityö. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla yhteistyöverkosto on laajempi ja siihen kuuluu edellisten lisäksi varhaiserityiskasvatuksen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoita. Perusopetuksen kanssa tehtävä tiivistynyt yhteistyö tähtää esikoululaisten sujuvaan koulunaloitukseen ja tarvittaessa oikean koulumuodon löytymiseen. Esiopetus on ottanut käyttöön pedagogiset asiakirjat, jotka ovat yhtenevät perusopetuksessa käytettävien asiakirjojen kanssa. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu esiopetuksen ja perusopetuksen väliset tiedonsiirto- ja yhteistyömallit. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea perheitä näiden kasvatustehtävässä. Kasvatuskumppanuuden käsite on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kumppanuus toteutuu vanhempien ja päivähoidon/ esiopetuksen työntekijän päivittäisissä kohtaamisis-sa. Jokaisen päivähoidossa/esiopetuksessa olevan lapsen perheen kanssa laaditaan kirjallinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Vuonna 2012 on laadittu uudet lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeet päivähoidon aloittaville lapsille ja ns. ikäkausilomakkeet eri-ikäisille lapsille. Lomakkeita hyödynnetään lapsen hyvän päivähoidon turvaamiseksi. Lomakkeisiin liittyvä vanhempainkeskustelu käydään ennen lapsen vuosittaista neuvolakäyntiä. Vanhemmat voivat halutessaan ottaa keskustelun yhteydessä täytetyn lomakkeen mukaan neuvolakäynnille. Lastenneuvolan kanssa on aloitettu yhteistyö uuden hyvinvointimittariston tiimoilla. Tällä Vahvuudet ja vaikeudet kyselyllä (SDQ-patteristo eli Strengths and Difficulties Questionaire) pyritään löytämään lapsen vahvuudet ja vaikeudet ja viemään vanhemmilta ja päivähoidon henkilöstöltä saatua tietoa eteenpäin. Kohderyhmänä ovat 4 vuotta täyttävät lapset. Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyösuunnitelmaan (2008) on kirjattu raumalaiset yhteistyökäytännöt ja linjaukset. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on ohjeistettu. Samoin on sovittu yhteistyökäytännöt ja vastuut, silloin kun päivähoito on lapselle lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Lastensuojelu järjestää vuosittain marraskuussa tietoiskun varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

11 AVOIN VARHAISKASVATUS Avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen on ollut varhaiskasvatuksen kehittämisen painopiste viime vuosina. Tavoitteena on ollut lisätä avoimen perhetoiminnan ryhmiä. ja näin tarjota vertaistukea niille perheille, jotka hoitavat lapsensa kotona. Tukea annetaan myös lisäämällä pikkulapsikerhoja ja kokovuotista leikkikenttätoimintaa. Perhetoiminnan kahdessa toimipisteessä (Sinilintu ja Pikkukaisla) käy kuukaudessa noin 300 lasta noin 200 perheestä. Varhaiskasvatuskerhoissa on keväällä 2012 käynyt noin 74 lasta. Kanalinrannan kokovuotinen leikkikenttä sekä liikennepuisto saneerattiin syksyllä 2012. Kentälle palkattiin lastentarhanopettaja ja lähihoitaja. Tähän Kipparinpuistoksi nimettyyn kohteeseen saatiin lisää sisätoimintatilaa, joka mahdollisti kahden perheryhmän ja 30 uuden kerhopaikan perustamisen. KOTIEN TUKEMINEN Kotihoidon tuen kohdennettu kuntalisä 200e/perhe antaa monilapsisille (lapsia perheessä kolme tai enemmän) tai vuorotyöstään lastaan kotiin hoitamaan jääville vanhemmille vaihtoehdon hoitaa lapsensa kotona. Näiden tukien piirissä on keskimäärin 60-70 perhettä / kuukausi. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan edelleen ja tukea saa kuukaudessa noin 200 lasta. Sairastuneen lapsen kotihoito on päättynyt syksyllä 2013. Varhaiskasvatuksen vuonna 2009 uusittu organisaatio mahdollistaa pikkulapsiperheiden paremman palveluohjauksen. Seitsemän varhaiskasvatuksen aluejohtajan tehtäväkuvaan on kirjattu oman alueen perheiden asiakaspalvelu. Tätä palvelua ja perheiden ohjausta lisäämällä toivotaan kullekin perheelle löytyvän perheille / lapselle sopivin vaihtoehto päivähoidon / varhaiskasvatuksen palvelupaletista. ESIOPETUS Päivähoidon lisäksi varhaiskasvatus järjestää 6 -vuotiaiden lasten maksutonta esiopetusta. Esiopetuksen järjestämistä koskevat määräykset sisältyvät perusopetuslakiin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on uusittu. Niissä on kirjattuna mm. erityisen tuen kolmiportainen malli. Tämän mallin edellyttämät pedagogiset asiakirjat on laadittu yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille on suunnattu valmistavaa opetusta vuoden 2011 syksystä alkaen. Opetuksen laajuus on 900 tuntia lukuvuodessa. Syksyllä 2012 Nanun koulun tiloissa toimivassa ryhmässä opetuksen piirissä oli 9 lasta. Raumalaiset esiopetusikäiset lapset osallistuvat vuosittain lähes sataprosenttisesti esiopetukseen. Ikäluokka on vakiintunut noin 420:een (pois lukien vuosi 2008, jolloin syntyneitä oli 360). Esiopetusta tarjoavat kunnan omat varhaiskasvatuksen yksiköt sekä yksityiset päiväkodit ja Freinetkoulu. Vuonna 2010 saatiin 40 lapselle esiopetustilat Pyynpään koulun

12 yhteyteen ja vuonna 2012 vastaavat tilat Kaaron koulun yhteyteen. Molemmissa yksiköissä on mahdollisuus saada myös esiopetusta täydentävää päivähoitoa 2.1.2 Kouluikäisten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut OPETUSPALVELUT PERUSOPETUS Perusopetuksella on kasvatus- ja opetustehtävä. Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja koulun tehtävänä on tukea sitä. Perusopetusta säätelevät perusopetuslaki ja -asetus. Lain tarkoittaman opetuksen tavoite on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja (Perusopetuslaki 2 ). Kouluissa työtä tehdään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja vanhempien kanssa sekä monialaista oppilashuoltotyötä eri toimijoiden kanssa. Perusopetuslaissa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuli muutoksia oppimisen ja koulunkäynnin tukeen 1.1.2011. Rauman kaupungin opetussuunnitelman kuntaperusteen muutokset tulivat voimaan 1.8.2011. Raumalla kaupungissa on 13 vuosiluokilla 1-6 perusopetusta antavaa koulua, kun mukaan lasketaan yksityinen Freinetkoulu. Turun yliopiston Rauman normaalikoulu on kaksisarjainen yhtenäiskoulu, jossa ovat vuosiluokat 1-9. Rauman kaupungin vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskouluja ovat kolmisarjainen Nanun koulu sekä Malmin koulu. Raumanmeren ja Uotilanrinteen peruskouluissa opiskellaan vuosiluokilla 7-9. Ryhmäkoot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Rauman lapsipoliittisessa ohjelmassa määritellyllä tasolla, jolloin alkuopetuksen aikana ryhmäkoko on maksimissaan 20 oppilasta ja myöhemmin 25 oppilasta, joten tilannetta voidaan pitää melko hyvänä. Henkilökunta on koulutettua ja pätevää. Vasta maahan tulleille oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa painopiste on suomen kielen ja kulttuurin opiskelussa. Ryhmiä on ollut vuosittain kaksi. Kymppiluokalla (lisäopetus) peruskoulun päättäneet nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa oppimaansa ja suunnitella jatko-opintojaan sekä korottaa perusopetuksen arvosanoja. OPISKELUHUOLTO RAUMALLA Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen oppilaitoksissa toteutetaan opiskeluhuoltoa Rauman kaupungin oppilashuoltosuunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmat pohjautuvat oppilasja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) sekä opetussuunnitelmien perusteisiin, joiden edellyttämät opiskeluhuoltoa koskevat suunnitelmat tulivat voimaan 1.8.2014. Tässä tekstissä sana opiskelija pitää sisällään termit lapsi ja oppilas. Sana oppilaitos sisältää esiopetusyksiköt ja koulut.

13 Opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Raumalaisilla kouluilla tulee olla sellaiset puitteet, joissa opiskelijoilla on terve ja turvallinen lähtökohta opiskelulle, palveluiden on oltava helposti, oikeaaikaisesti, tasapuolisesti ja yhteneväisellä tavalla saatavilla kaikissa oppilaitoksissa. Hyvinvoinnin edistäminen tulee olla kokonaisvaltaista ja yhteisöllistä. Oppilaitoksissa tapahtuva matalan kynnyksen työskentely opiskelijoiden parissa on tärkeä osa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävää kokonaisuutta. MONIALAINEN YHTEISTYÖ Opiskeluhuoltotyötä toteutetaan monialaisena yhteistyönä kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kesken. Erityisesti arjen yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen/lastensuojelun sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tärkeimpänä kumppanina opiskeluhuoltotyössä ovat kuitenkin kodit. Kasvatuksellinen vastuu on huoltajalla ja koulujen tehtävä on vastata opetuksesta ja opiskelijan kasvun tukemisesta. Yhteistyön tulee olla sujuvaa, avointa ja sitoutunutta. Opiskelijoilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua opiskeluhuollolliseen toimintaan, suunnitteluun ja kehittämiseen. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA PALVELUT Osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tulee oppilaitosten arvioida opiskeluhuollollista kokonaistarvetta ja käytettävissä olevia opiskeluhuollon palveluita. Seurantatietoa hyödyntäen ja tilannetta aktiivisesti arvioiden palveluita on mahdollista joustavasti järjestää ja kohdentaa. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuoltotyön tulee ensisijaisesti olla yhteisöllistä työtä. Psykososiaalisen henkilöstön palveluita on tarkoituksenmukaisinta opiskeluhuollossa käyttää ensisijaisesti oppilaitoksissa yhteisön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. PSYKOLOGIPALVELUT Varhaiskasvatuksessa psykologipalveluista vastaa pääsääntöisesti lastenneuvola. Rauman kaupungin perusopetuksen kouluissa työskentelee neljä koulupsykologia ja toisen asteen oppilaitoksissa yksi psykologi. Heidän tehtäviinsä kuuluu yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, opettajien konsultointi sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa neuvonta. Psykologisia tutkimuksia, ohjausta, neuvontaa, terapeuttisia keskusteluja ja konsultaatiota tarvitaan mm. oppimiseen koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. KURAATTORIPALVELUT Rauman kaupungin perusopetuksen kouluissa työskentelee viisi kuraattoria. Lisäksi lukiossa on yksi kuraattori ja Winnovassa kaksi kuraattoria. Nanun ja Malmin kouluissa kuraattorityöstä

14 vastaavat vammaistyön nimetyt sosiaaliohjaajat. Vastuukuraattorina toimii lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimien konsultatiivisena tukena ja tiimien vetäjänä. Esi-, ala- ja yläkoulujen kuraattorit toimivat lastensuojelun sosiaalityön suorassa alaisuudessa. Tämä turvaa saumattoman yhteistyön lastensuojeluasioissa, vaikkakin kuraattorien työn tulee olla ennekaikkea ehkäisevää ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Koulukuraattori tekee koulussa sosiaalityötä, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea oppilaita koulunkäyntiin ja muihin elämänalueisiin liittyvissä ongelmallisissa tilanteissa. Oppilas voi ottaa yhteyttä kuraattoriin esimerkiksi koulunkäyntiä, toveripiiriä, vapaa-aikaa ja kotia koskevissa pulmallisissa tilanteissa. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin keskustellakseen kasvatusasioista tai kotitilanteesta. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa, opettajien ja muiden tahojen kanssa sekä tarvittaessa ohjaa oppilaan tai perheen koulun ulkopuolisen tuen ja avun piiriin. Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen on myös koulukuraattorien tehtävänä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Opettajien ja muiden oppilaitoksien henkilökuntiin kuuluvien henkilöiden tehtävänä on ohjata opiskelijoita ja heidän huoltajiaan opiskeluhuollollisten palveluiden pariin heti havaitessaan oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia/ psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoille on järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän työpäivän kuluessa mikäli opiskelija keskustelua pyytää. 1.1.2015 alkaen siirtyvät myös yksityisen opetuksen järjestäjän Freinetkoulun sekä valtion Rauman normaalikoulun psykologi- ja kuraattoripalvelut Rauman kaupungin hoidettaviksi. Muutos tuo n. 450 peruskouluikäistä kaupungin palvelujen piiriin. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa sekä opiskeluterveydenhuollolla oppilas- ja opiskelijahuoltolain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, joita kouluissa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Koulu ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla 1) edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 2) edistetään ja seurataan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimiskykyä 3)tunnistetaan oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien/huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. (OHL 8 ) Rungon kouluterveydenhuollolle muodostavat määräaikaiset terveystarkastukset, jotka tehdään perusopetuksen oppilaille vuosittain. Laajat terveystarkastukset tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Terveystarkastuksiin kutsutaan myös huoltajat. Käytössä

15 ovat oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa lomakkeet, joiden kautta luokanopettaja tai luokanvalvoja osallistuu laajaan terveystarkastukseen antamalla oman arvionsa oppilaan selviytymisestä koulussa. Tuloksista tehdään luokkakohtaiset koosteet ja huoltajan suostumuksella opettajalle voidaan antaa myös oppilaskohtaista palautetta terveystarkastuksista. Rauman kouluterveydenhuollossa tavoitteena on parantaa psykososiaalista hyvinvointia mm. lisäämällä psykososiaalisia perhepalveluita osana koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa; toteutus paranee perhekeskuksen aloittaessa toimintansa vuoden 2015 alussa, vähentää päihteiden käyttöä ja ylipainoisuutta sekä tehdä työtä riittävän unimäärän puolesta. Rauman peruskouluilla työskentelee yhdeksän terveydenhoitajaa (1.8.2014) ja heille kohdistuu noin 350-550 oppilaan kouluterveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuollossa toimii viisi terveydenhoitajaa ja heillä on opiskelijoita 500-1200. Aikuisopiskelijoille ei ole pystytty antamaan toistaiseksi lain mukaista terveydenhuollon palvelua. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia seurataan kolmen vuoden välein tehtävien terveydellisten olojen valvonnalla. Tehtyjä toimenpiteitä tarkistetaan vuoden välein. Terveydenhoitaja toimii koordinaattorina. Koulujen yhteydessä toimivat esikoulut kuuluvat tarkastuksiin. OPISKELUHUOLTORYHMÄT Opiskeluhuoltotyötä Raumalla tehdään kolmella tasolla: kunnallisesti, yksikkökohtaisesti sekä yksilökohtaisesti. Opiskeluhuoltoa koko kunnan alueella ohjaa ja koordinoi kunnallinen monialainen ohjausryhmä vastaten työn suunnittelusta, toimintatapojen määrittelystä, kehitystyöstä ja opiskeluhuollon toiminnan arvioinnista. Yksikkökohtaista opiskeluhuoltotyötä koordinoivat yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät suunnitellen, kehittäen ja arvioiden sitä oman yksikön opiskeluhuollollista toimintaa sekä oppimisympäristön hyvinvointia, jota koko oppilaitosyhteisön tulee toteuttaa. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä voidaan käsitellä esim. järjestyssääntöjä, turvallisuusasioita, kiusaamiseen puuttumista ja sen ehkäisemistä tai hyvinvointiin liittyviä hankkeita. Ryhmän toiminnassa kuuluu olla mukana myös opiskelijoiden ja huoltajien edustajia. Yksilökohtainen opiskeluhuolto koostuu yksittäisten oppilashuollollisten toimijoiden, koulupsykologien, kuraattoreiden ja terveydenhoitajien, oppilaiden kanssa tekemästä työstä sekä opiskeluhuollollisena yhteistyönä koottujen asiantuntijaryhmien toiminnasta. Asiantuntijaryhmät kootaan varta vasten tapauskohtaisesti käsittelemään yksilön oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita ja ne toimivat vain opiskelijan ja/tai huoltajan suostumuksella. TIEDOTTAMINEN JA MAHDOLLISUUS OSALLISTUA OPISKELUHUOLTOTYÖN SUUNNITTELUUN Opiskeluhuoltotyötä tehdään yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon heidän lähtökohtansa, toiveensa ja mielipiteensä. Palaute on ensiarvoisen tärkeää, kun opiskeluhuollon toimintaa kehitetään.

16 Selkeä, huolellinen ja kattava tiedottaminen on opiskeluhuollon avainasioita. Se koskee opiskelijoiden ja huoltajien tiedottamista opiskeluhuollollisen toiminnan sisällöistä ja palveluista sekä mahdollisuudesta vaikuttaa opiskeluhuollolliseen toimintaan kokonaisuudessaan. Osallistumiskanavina opiskeluhuoltotoimintaan ovat mm. oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset. Yksiköillä on vastuu hoitaa tiedottaminen itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Jatkossa sekä ohjausryhmällä että yhteisöllisillä opiskeluhuoltoryhmillä on tärkeänä tehtävänä pohtia yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämistä opiskeluhuoltotyössä. OPISKELUHUOLTOTYÖN SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Opiskeluhuollon ja sen palveluiden toteutumista pitää säännöllisesti seurata ja arvioida yhteistyökumppaneiden kanssa. Tietoja toiminnasta kerätään sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden kautta esim. kouluterveyskyselyiden ja erilaisten hyvinvointikyselyiden muodossa. Sekä opiskeluhuollon ohjausryhmä että yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät arvioivat toimintaansa vuosittain ja nostavat esille kehittämiskohteita. 2.1.3 Eri-ikäisten lasten kasvua ja kehitystä edistävät palvelut KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi vastaa kaupungin kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimesta sekä musiikkiopiston, kansalaisopiston ja kuvataidekoulun toiminnasta. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut mahdollistavat lapsille, nuorille ja perheille mielekästä toimintaa, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässä, lisäävät elämänlaatua ja viihtyvyyttä, hyvän elämän edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää avustusta nuoriso-, liikunta- ja kulttuuriyhdistysten toimintaan. Avustustoiminnassa painotetaan lasten ja nuorten parissa suoritettavaa työtä. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen toiminnassa on kyse merkittävästä ehkäisevästä lastensuojelun palvelukokonaisuudesta. Nuorisotoimi järjestää nuorille ohjattua vapaa-ajantoimintaa. Painopiste on nuorisotalotoiminnassa sekä kerho- ja leiritoiminnassa. Nuorten osallisuuden edistämistä toteutetaan Raumalla käyttöön otetulla nuorten kuulemisjärjestelmällä. Kuulemisjärjestelmän kivijalkana on aktiivisesti toimivat nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti sekä nuorten tieto- ja neuvontapiste Kuulkkast ny. Nuorisotoimen alaisuudessa toimii myös nuorten työpaja ja etsivä nuorisotyö. Nuorten työpajalla toimii 5 pajaosastoa: metalli-, puutyö-, media-, kädentaito- ja palveluosasto. Toiminta Kaivopuistossa yhteisissä tiloissa on tuonut aivan uutta volyymia toimintaan, johon vuositasolla osallistuu n. 130 nuorta. Etsivässä nuorisotyössä työskentelee 3 etsivää nuorisotyöntekijää, jotka tavoittavat vuodessa n. 150 nuorta. Etsivän nuorisotyön ja työpajan yhteistyönä on käynnistetty starttipajatoimintaa ulkopuolelle jääneiden nuorten auttamiseksi.

17 Nuorisolain edellyttämän monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä vastaa Raumalla Onnistuvat Opit-verkosto. Monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken on lisääntynyt nuorten palvelujärjestelmässä. Monialaisena yhteistyönä kehitetään mm Omin jaloin toimintaa Raumalle. SEURAKUNNAN LAPSI-, NUORISO- JA PERHETYÖ Rauman ev.lut. seurakunnan toiminnan kautta kohdataan raumalaisia lapsiperheitä eri elämänvaiheissa. Lapsityön kohteena ovat 0-7 -vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Toimintoina ovat mm. päiväkerhot, perhekerhot, pyhäkoulut, koululaisten iltapäiväkerhot, äitien ja vauvojen musiikkiliikuntaryhmät, vanhempain- ja kasvatuksen illat. Perhekerhoihin syntyy toisinaan jonoja, joita puretaan toimikauden aikana. Seurakunnan lapsityö panostaa myös kotien ja päivähoidon kristillisen kasvatuksen tukemiseen. Työntekijämitoitus on riittävällä tasolla. Kehittämiskohteeksi nähdään mm. parisuhdetyön tärkeys lasten näkökulmasta. Seurakunnan nuorisotyön lähtökohtana on kristillinen ihmiskäsitys ja arvopohja. Työmuotoina ovat mm. kerhot, täyskymppitapahtumat, leirit, retket, rippikoulut, nuorten avoimet ovet Kalliokamarilla. Isostoiminta, kerhonohjaajakoulutus ja musiikkiryhmät ovat esimerkkejä siitä, että nuoria myös kannustetaan vastuunottamiseen ei pelkästään osallistujiksi vaan myös ohjaajiksi. Yhteistyötä tehdään läheisesti koulujen kanssa. Yhdessä opettajien ja nuorisotyönohjaajien kanssa on laadittu erillinen toimintasuunnitelma kouluyhteistyön pohjaksi. Jokaisella koululla on seurakunnan oma nimikkotyöntekijä. Yläkoulujen kanssa toteutetaan Meriristissä syksyisin seiskapäivä, joissa on mukana useita eri toimijoita seurakunnan lisäksi. Seurakunnassa on vakinaisia nuorisotyön virkoja kahdeksan, joista yksi on erityisnuorisotyössä. Rippikouluissa seurakunnan työntekijät kohtaavat yli 90 % koko ikäluokasta. Monet nuoret jäävät nimenomaan rippikoulun jälkeen mukaan nuorisotyön eri toimintoihin. MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO JA MUITA LASTEN TUEKSI TOIMIVIA JÄRJESTÖJÄ RAUMALLA Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulmaa päätöksentekoon. MLL:n Satakunnan piirin toiminta-alue on koko Satakunta. Piirillä on laaja yhteistyöverkosto ja se tekee yhteistyötä Raumalla mm. kaupungin eri toimijoiden kanssa. Raumalla toimivat MLL:n Rauman, Lapin ja Kodisjoen paikallisyhdistykset. Yhdistykset järjestävät perheille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa. Perhekahvilat toimivat Lapissa ja Kodisjoella. Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät ovat MLL:n ja kaupungin erinomainen malli yhteistyöstä. MLL on kouluttanut ensimmäiset ryhmänvetäjät ja ryhmien toiminta jatkuu. Tukioppilastoiminnalla on pitkät perinteet Satakunnassa, MLL tarjoaa tukioppilaiden koulutusta kaikille Satakunnan kunnille, myös Raumalla. Satakunnan piiri tarjoaa myös erilaisia perhepalveluja, kuten lasten- ja nuorten tukihenkilötoimintaa, lapsiperheiden kotiapua, perhetyötä ja ryhmämuotoista perhetyötä. Näitä kaikkia pystytään järjestämään melko pienellä viiveellä. Satakunnan piiri pyrkii vastaamaan ajan

18 haasteisiin ja panostaa niihin palveluihin, joilla on kysyntää. Sillä on hyvät mahdollisuudet myös muokata ja kehittää uusia palveluja. Valtakunnan tasolla Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on vanhempainnetti ja vanhempainpuhelin, jotka ovat vanhemmuuden tukemiseen tarkoitettuja palveluja. Vanhempainnettiin voi kirjoittaa kaikissa arjen vanhemmuutta ja lasten kasvatusta koskevissa kysymyksissä, pohdinnoissa ja kommenteissa. Rauman Pelastakaa Lapset ry toimii lasten arvostuksen ja kunnioituksen lisäämiseksi. Yhdistys antaa suoraa tukea lapsille, mm. tukemalla vähävaraisten lasten harrastustoimintaa, nuorten ammattiin valmistumista ja lukio-opintoja. Yhdistys myös kannustaa reiluun kaveruuteen jakamalla Reilu Kaveri stipendejä. Suomen Punainen Risti järjestää lapsille ja nuorille kerhotoimintaa ja koulutusta. SPR ja MLL lahjoittavat vuosittain jouluksi Hyvän Mielen lahjakortteja lapsiperheille. Rauman seudun katulähetys ry toteuttaa Unelmista totta projektia. Kyse on nuorten ja lasten syrjäytymistä ehkäisevästä, liikuntapainotteisesta toiminnasta kerran viikossa. Erilaiset liikunnalliset kerrat parantavat lapsen fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja sekä motorisia taitoja. Nuorkauppakamarin aloitteesta on toteutunut vuodesta 2008 alkaen Joulupuu-keräys Raumalla. Lahjat osoitetaan sosiaalityön ja seurakunnan kautta vähävaraisille lapsiperheille. Keräys on tuottanut vuosittain noin 1300 lahjapakettia. Järjestöt tekevät yhteistyötä muun muassa Rauman seurakunnan diakoniatoimen ja kaupungin sosiaalitoimen kanssa. 2.2 Lapsen kasvua ja kehitystä tukevat palvelut VARHAISKASVATUKSEN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tarjolla 30-35 paikkaa integroiduissa erityisryhmissä, joissa toiminnasta vastaa erityislastentarhanopettaja. Tämän lisäksi 25 30 päiväkotiryhmässä työskentelee erityisvarhaiskasvatuksen avustaja, joka voi olla lapsen henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja. Päivähoidolla on käytettävissä neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja seitsemän erityislastentarhanopettajaa. Päivähoitolaki edellyttää, että lapsen tuen tarpeesta on erikoislääkärin tai muun asiantuntijan lausunto ja lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Rauman päivähoidossa olevista lapsista arviolta joka kymmenes tarvitsee erityistä tukea. Esiopetuksen oppilashuollossa toteutetaan perusopetuslaissa edellytettyä kolmiportaisen tuen mallia ( kts. opiskelun eri tukimuodot). Syksyllä 2012 palkattiin vuorohoidon tulosalueelle erityislastentarhanopettaja, jonka tehtäväalueeseen kuuluvat vuoropäiväkoti Rinkelin lapset sekä maahanmuuton valmistavan esiopetuksen lapset (yhteensä noin 100 lasta).

19 OPISKELUN ERI TUKIMUODOT Perusopetuslain uudistumisen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaalle annetaan koulunkäyntiin tukea kolmiportaisen mallin mukaan. Koulunkäynnin ja oppimisen tuki suunnitellaan aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille ja se tarkoittaa tukimuotoja tilanteessa, jossa oppilaalla on tilapäisiä tai lyhytaikaisia vaikeuksia oppimisessaan. Yleisen tuen muotoja ovat mm. eriyttäminen monine mahdollisuuksineen, tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, luokan kertaus, avustajan käyttö, konsultaatiot, kodin ja koulun yhteistyö, kerhotoiminta ja monet muut menetelmät ja materiaalit, joiden kautta voidaan oppilaalle tarjota uusi tapa lähestyä opittavaa asiaa. Oppilaan tueksi voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Mikäli yleinen tuki ei oppimiseen riitä, voidaan siirtyä tehostettuun tukeen. Tehostettu tuki on oppilaalle annettavaa vahvempaa, säännöllisempää ja pitkäjänteisempää tukea ja se sisältää kaikki esi- ja perusopetuksessa käytettävät tukimuodot lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen antamisesta päätetään oppilashuoltoryhmässä ja päätöstä edeltää pedagogisen arvion tekeminen. Tehostetun tuen myötä oppilaalle tehdään myös aina oppimissuunnitelma. Mikäli yleisen tai tehostetun tuen toimenpiteet eivät riitä, tehdään erityisen tuen päätös. Erityinen tuki edellyttää perusopetusjohtajan tekemää erityisen tuen hallintopäätöstä. Erityinen tuki on kaikkein kokonaisvaltaisin ja kattavin tukimuoto sisältäen erityisopetusta ja mahdollisesti muita aiemmilla portailla käytettyjä tukimuotoja. Erityisen tuen saaminen edellyttää pedagogista selvitystä ja yleensä myös asiantuntijalausuntoa. Erityiseen tukeen siirtyneellä oppilaalle tehdään aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaalle opetusjärjestelyt, oppimäärät ja tukipalvelut. Kaikkia tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä oppilaan huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ennen kolmannen ja seitsemännen luokan aloittamista. Rauman kaupungin koulujen perusopetuksessa erityisen tuen päätös on tehty 8,5 % oppilaista. Alakouluissa laaja-alaisia erityisopettajia on kahdeksan ja yläkouluissa kuusi. Luokkamuotoista erityisopetus on edelleen yksi vaihtoehto, kun suunnitellaan oppimisen tukimuotoja sekä yläettä alakouluissa. Koulunkäyntiohjaajia on yli 90 ja heistä erityisopetusta antavissa kouluissa tai luokissa on puolet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysyntä 1.-2. luokan oppilaille on kasvanut vuosi vuodelta. Aamuja iltapäivätoimintaa järjestetään Rauman kaupungin iltapäiväkerhoissa sekä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Iltapäivätoiminnassa oli syksyllä 2014 mukana n. 520 oppilasta. Koulujen kerhotoimintaa on järjestetty valtion osoittaman erityisavustuksen turvin. Rahoitus koulujen n. 1-2 viikkotunnin kerhoihin on vuoden tällä hetkellä vuoden 2015 loppuun asti. Oppilaskunta- samoin kuin tukioppilastoiminta on vakiintunut kaikissa kouluissa. Tavoitteena on lasten ja nuoren osallisuuden kasvattaminen. Kasvatus- ja opetustoimi järjestää 1.-2. -luokkalaisille koululaisille tarkoitettua kesäkerhotoimintaa. Pölläkarin kesätoimintaa järjestetään yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Koulukiusaamisen vastainen KiVa Koulu-ohjelma on käytössä kaikissa kouluissa eri laajuudessa. Kouluilla toimivat vanhempainyhdistykset tukevat koulujen toimintaa monin eri tavoin.

20 PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMISTAVOITTEET LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMASTA Perusopetus- ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistumisen myötä oppilashuollolliseen toimintaan ja oppimisen tukitoimiin on kiinnitetty paljon huomiota. Lainmuutokset ovat tuoneet vahvan tarpeen monialaiselle yhteistyölle. Koulunkäynnin laiminlyönti ja etenkin yläkouluikäisten pitkittyneet poissaolot lisäävät lastensuojelun sekä muiden lasten sekä nuorten kanssa työtä tekevien yhteistyön tarvetta. Toimintamallien suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on nuorten koulunkäynnin tukeminen perusopetuksen eri vaiheissa. Kerho- ja kesätoiminnan sekä leirien järjestämisessä kaupungin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä saadaan voimavaroja laadukkaan ja monipuolisen tarjonnan järjestämiseen. PERHEKESKUS Perhekeskus kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluita saman katon alle. Perhekeskuksen tavoitteena on tarjota vanhemmille jaksamista ja osallisuutta lisääviä peruspalveluita, joita tuottavat sekä sosiaali- ja terveysalan että kasvatus- ja opetustoimen ammattilaiset. Perhekeskus rakentuu neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ympärille. Lapsille, nuorille ja heidän perheilleen terveydenhoitajien ja neuvola- ja koululääkärien lisäksi tukea tarjoavat lastenpsykiatrit, psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat, perhetyöntekijät, puheterapeutit sekä toiminta- että fysioterapeutti. Toimintamallina on verkostoyhteistyö. Perheen ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen, nuoren ja hänen perheensä varhaisessa tukemisessa. Suuri osa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävästä työstä tapahtuu perhekeskuksen ulkopuolella omissa kehitysympäristöissä. Perhekeskuksen työntekijät jalkautuvat päivähoitoon ja kouluihin. Perheiden osallisuutta lisätään perhekeskuksen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa, Cafe Tassulassa. Se tarjoaa päivisin kaikille avoimia ryhmiä, joita vetävät eri järjestöt. Järjestöistä ovat mukana Mannerheimin lastensuojeluliittoja Rauman Marttayhdistykset. Lisäksi mukana ovat seurakunta, Kriisikeskus Ankurpaikk, imetystukiryhmä, kestovaippayhdistys ja kantoliinailijat. Iltaisin kahvilassa kokoontuvat suljetut ryhmät. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut osana perhekeskustoimintaa Lastenpsykiatri toimii osana lastenneuvolan ja alakoulujen työntekijätiimiä. Perhekeskuksen myötä kehitteillä on laajempi yhteistyö lastenpsykiatrin, perhekeskuksen perhetyöntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Työmuoto tulee lisäämään perheiden mahdollisuuksia saada varhaista apua psykososiaalisiin ongelmiin. Lähetettä ei tarvita. Nuorten vastaanottoryhmä ( Vorri) on nuorille 13-22 vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, missä selvitellään mielenterveydellisiä ja psykososiaalisia ongelmia ja ohjataan

21 tarvittaessa jatkohoitoon. Työskentely on monialaista yhteistyötä yläkoulujen ja opiskeluterveydenhoitajien, sosiaalitoimen, psykologien kanssa. Ajan voi varata ilman lähetettä. Vorrissa työskentelee psykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. TERVEYSKESKUSPSYKOLOGIEN PALVELUT Psykologit toimivat ensisijaisesti äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Työ jakaantuu asiakastyöhön sekä koulutus- ja työnohjaustehtäviin. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten sekä perheiden myönteistä kehitystä tarjoamalla psykologista asiantuntija-apua erilaisissa ongelma- ja kriisitilanteissa. TERVEYSKESKUKSEN PUHETERAPIAPALVELU Kehityksen erityisvaikeudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin. Kielen kehityksen, hahmotuksen ja motoriikan viiveiden varhainen tunnistamisen ja kuntouttamisen on todettu olevan oppimisvaikeuksien ja myös lapsen mielenterveysongelmien tehokasta ennaltaehkäisyä. Puheterapeutti toimii yhteistyössä mm. päivähoidon ja lastenneuvolan henkilöstön, psykologien ja Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian henkilöstön kanssa. Päivähoidossa on lisätty kielellisten erityisvaikeuksien tunnistamista ja hoitoa mm. PUKKI-hankkeen avulla. Puheterapiaan tarvitaan lähete esim. terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Puheterapiaresurssit ovat Raumalla riittämättömät. Tavoitteena on parantaa puheterapiapalveluiden saatavuutta. TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPEUTIN JA TOIMINTATERAPEUTIN PALVELUT Lasten fysioterapeutin keskeisenä tehtävänä on alle kouluikäisten lasten fysioterapia (tutkiminen, arviointi, ohjaus ja terapia) vastaanotolla, kotona tai päiväkodissa osana moniammatillista kuntoutusta. Vastaanotolla fysioterapeutti selvittää lapsen liikkumis- ja toimintakyvyn tason, luonteen ja ongelmat sekä arvioi fysioterapian tarpeen ja mahdollisuudet sekä apuvälinetarpeen. Säännöllinen terapia aloitetaan aina, kun se on lapsen kehityksen edistämiseksi ja liikemallien korjaamiseksi tarpeellista. Fysioterapeutti seuraa lapsen liikkumisen ja toimintakyvyn kehitystä tarvittaessa. Toimintaterapeutin keskeisenä tehtävänä on lasten ja nuorten toimintaterapia, joka perustuu terapeutin tekemään tutkimukseen lapsen kokonaiskehityksestä. Toimintaterapia toteutetaan usein lapsen päivähoitopaikassa tai koulussa. Toimintaterapiassa arvioidaan asiakkaan toimintamahdollisuuksia sekä edistetään ja ohjataan niitä. Tarjolla on myös toimintamahdollisuuksia edistävät apuvälinepalvelut sisältäen asiakkaan/kuntoutujan omatoimisuutta lisäävien pienapuvälineiden tarpeen arviointi ja käytön opetuksen sekä ortoosien valmistuksen.

22 VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Uudistettu vammaispalvelulaki (voimaan 1.9.2009) velvoittaa aloittamaan palvelutarpeen selvittämisen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sekä laatimaan palvelusuunnitelman asiakkaalle ilman aiheetonta viivytystä. Vammaistyössä on asiakkaina 100 alle 18-vuotiasta. Vammaistyössä on omat kuntoutusohjaajat sekä lapsille että nuorille. Kuntoutusohjausta annetaan sekä kehitysvammaisille että erityistä tukea tarvitseville (esimerkiksi lasten neurologian ja/tai lastenpsykiatrian asiakkaat) sekä perheille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaan ja palveluvaihtoehtojen etsimiseen. Kuntoutusohjaus on ehkäisevää lastensuojelua (Lastensuojelulaki 3a ), jolla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Lisäksi itsenäisen asumisen ohjaaja antaa ohjausta itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten ja muuta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (dysfasia, tarkkaavaisuushäiriö, epilepsia, neurologiset erityisvaikeudet) tukemiseen ja ohjaukseen. Palvelun piiriin voi siis kuulua myös nuoria. Omaishoidontuella puolestaan tuetaan vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Ostopalveluja hankitaan seuraavasti: KAMU-tupa (tilapäishoito viikonloppuna, iltapäivähoito arkipäivisin sekä kesäaikana päivähoito) omaishoidon tuen vapaat henkilökohtainen apu musiikkiterapia asunnon muutostyöt (lapsi voi jäädä kotiin vanhempiensa luokse) iltapäivähoito yksityisiltä palvelutuottajilta Naulan koulun kesätoiminta kesäleirit vakituinen ja tilapäinen palveluasuminen kuljetuspalvelu kehitysvammaneuvola (Raumalla, ennen Ulvilassa) apuvälineiden hankinta (esimerkiksi tietokone koulunkäynnin mahdollistamiseksi) tukihenkilöt. SATAKUNNAN SOSIAALIPÄIVYSTYS Sosiaalisessa hätätilanteessa on mahdollisuus saada apua sosiaalialan ammattilaiselta myös virka-ajan ulkopuolella. Satakunnassa sosiaalipäivystykseen saa yhteyden hätäkeskuksen kautta. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan lapsia ja nuoria koskettavat sosiaaliset hätätilanteet. Sosiaalinen hätätilanne on luonteeltaan nopeita toimenpiteitä vaativa eikä asiassa voida ilman vakavia seurauksia odottaa seuraavaan päivään tai viikonlopun yli. Yhteydenotoista suurin osa on lastensuojeluasioita. Rauman lastensuojeluilmoituksista noin 14 % tulee sosiaalipäivystyksestä.

23 LASTENVALVOJAN PALVELUT Perheoikeudellisista asioista vastaavat Raumalla lastenvalvoja ja sosiaalityöntekijälastenvalvoja. Tehtävinä ovat isyysselvitykset, elatus- ja huoltosopimukset sekä huolto- ja tapaamisselvitykset tuomioistuimille. Erovaiheessa olevien vanhempien kanssa käydään keskustelua arjen rakentumisesta elämän muutosvaiheessa erityisesti lasten tarpeet huomioon ottaen. Eroperheiden lasten tukeminen nähdään tärkeäksi kehittämistavoitteeksi. Ero on suurimpia perheen kohtaamia kriisejä, joka vaikuttaa pitkälle lasten tulevaisuuteen. Siksi kriisin käsittelyyn ja muutosten onnistuneeseen työstämiseen kannattaa panostaa. Koulutettujen ohjaajien vetämät vertaistukiryhmät erovaiheessa oleville vanhemmille olisivat edistystä Rauman palveluvalikossa (vrt. esim. pääkaupunkiseudun ERONEUVO-ryhmät). KOULUJEN SOSIAALIOHJAAJAT Lyseon, Raumanmeren ja Uotilanrinteen yläkouluissa toimii kussakin sosiaaliohjaaja, joka kuuluu sosiaalitoimen lastensuojelun alaisuuteen. Syksystä 2011 alkaen myös Ankkurin 7.-9- luokkien oppilaille on mahdollistettu sosiaaliohjaajan tuki. Uuden haasteen oppilashuoltoon aiheuttaa yhtenäiskoulujen muodostuminen Raumalle. Lyseon toiminta päättyy ja sosiaaliohjaajan lähituki keskittyy yhtenäiskouluihin (Nanu, Normaalikoulu) sekä Ankkuriin. Sosiaaliohjaajat kuuluvat koulujen oppilashuoltoryhmiin ja näin toimivat ikään kuin siltana koulun ja lastensuojelun sosiaalityön välillä. Työstä noin puolet on ehkäisevää lastensuojelua: matalan kynnyksen työskentelyä nuorten kanssa, jotka haluavat keskustella mieltä askarruttavista asioista. Vajaa puolet työstä on korjaavaan lastensuojelun sosiaalityöhön liittyvää ohjausta, lähitukea, verkostoneuvotteluja asiakassuunnitelmien mukaisesti. Koulujen sosiaaliohjaajat koordinoivat myös 14 17 vuotiaille lastensuojelun asiakasnuorille kesäisin toteutettavaa Nybergin- kesätyöprojektia. Nuori pääsee kesällä töihin neljäksi viikoksi ja hänelle maksetaan siitä kannustusrahaa. AIKUISSOSIAALITYÖ, EHKÄISEVÄ PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Aikuissosiaalityössä kohdataan myös paljon lapsiperheitä ja selvitetään perheiden kokonaistilanteita. Ehkäisevänä lastensuojeluna tässä asiakkuusvaiheessa toimivat mm. havaitun tai koetun huolen varhainen puheeksi ottaminen, suunnitelmallinen tukitoimien toteuttaminen, sosiaaliohjaus, yhteistyö lapsiperheitä tukevien palvelutuottajien kanssa, ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta sekä vanhempien aktivointi työelämään. Kuntaliitoksen myötä sosiaalityöhön saatiin psykiatrian erikoissairaanhoitaja, jonka asiakkaaksi tullaan sosiaalityöntekijän lähetteellä. Asiakkaalla on mahdollisuus saada psyykkistä tukea kuormittavissa elämäntilanteissa lyhytterapian keinoin. Työvoiman palvelukeskus on sosiaali- ja terveystoimen ja työvoimatoimiston yhteinen toimipiste. Palvelukeskuksen työryhmä on moniammatillinen. Tavoitteena on työttömyyden katkaisu ja työhönkuntoutus. Lapsiperheissä vanhemman työllistyminen tuo arkielämään selkeää rytmiä ja tavoitteellisuutta lisäten perheenjäsenten hyvinvointia. Ylisukupolvisen työttömyyden on tutkitusti todettu aiheuttavan huono-osaisuutta.

24 Time!Out!-aikalisä - toimintamallissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoiman palvelukeskuksen edustajat. Tavoitteena on kohdata nuoret miehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa johtuen varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytymisestä. Aikalisä-ohjaaja tukee elämäntilanteen selvittelyssä ja ohjaa palveluihin. Nuoret, jotka eivät mene armeijaan, ohjataan myös aktiivisesti erilaisten tukipalvelujen piiriin. Ehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu alkoivat uutena ja merkittävänä työmuotona 1.10.2009. Kyse on pääasiassa ehkäisevästä perhetyöstä, neuvolan ja sosiaalityön ohjaamana. Ehkäisevä perhetyön asiakkuus ei aloita lastensuojelun asiakkuutta, vaan perheiden tukemiseen pyritään mahdollisimman varhain. Ensisijaisesti avun piiriin kuuluvat pikkulapsi- ja vauvaperheet. Ehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua toteuttavat 2 perhetyöntekijää (sosionomi amk) ja lähihoitaja. Tämän lisäksi kotipalvelun ostoa varten on varattu pieni määräraha. Perhetyö on tavoitteellista ja lyhytkestoista (max. 6 vko) ja perheelle maksutonta. Tuen alkaminen edellyttää lähetteen tekemistä esimerkiksi neuvolasta, koulusta, päivähoidosta, aikuissosiaalityöstä. Perhetyötä voidaan tehdä intensiivisesti useita päiviä tai muutamia tunteja viikossa. Tilapäisinä avuntarpeita voivat olla mm. vauvaperheen vanhempien väsymys ja uupumus, tuen tarve lasten hoitoon ja kasvatukseen, tuen tarve vanhemmuuteen tai perheen vuorovaikutukseen, vanhemman sairastuminen, unirytmin ongelmat. Lapsiperheiden kotipalvelun ostopalvelusta on määritelty asiakasmaksu kaupungin päivähoidossa käytettävien tulorajojen mukaan yli 10 tuntia täyttävästä palvelutarpeesta. PÄIHDEKLINIKKA Rauman päihdeklinikka on avohoitoyksikkö. Päihdeklinikka auttaa alkoholi-, lääke-, huume- ja peliriippuvuusongelmissa. Työmuotoina ovat ehkäisevä päihdetyö, avokatkaisuhoito, jatkohoitoon ohjaus, yksilö- ja ryhmäkeskustelut, korva-akupunktio, ajokorttiseurannat, lääkehoidot sekä opiaattivieroitus- ja korvaushoito. Päihdeklinikalla on nimetty yksi työntekijä erityisesti nuorten kanssa tehtävään työhön. SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖ Diakoniatyö kohtaa lapsiperheitä monenlaisissa elämäntilanteissa. Diakoniatyön auttamismuotoihin kuuluvat keskustelut, hengellinen tai muu neuvonta ja sielunhoito, ruokaavustukset, ihmissuhteiden pohdinta sekä talous ja terveyskysymysten selvittely. Diakoniatyö pyrkii paitsi auttamaan ihmisiä hädän ja kärsimyksen keskellä myös antamaan heille toivon näkökulman. Toimintamuotoina ovat vastaanotot, kotikäynnit, erilaiset ryhmät, retket, leirit sekä yhteistyö eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Rauman seurakunnassa on yhdeksän diakoniatyöntekijää. Lukuisat vapaaehtoiset toteuttavat myös diakoniatyötä lähimmäispalvelun kautta. Diakoniatyö tekee yhteistyötä mm. sosiaalitoimen, kansanterveystyön, päihdeklinikan, mielenterveyspalveluiden sekä kriisikeskuksen ja eri yhdistysten kanssa. Ylivelkaantuneet ja lastensuojelun tarpeessa olevat perheet vaativat tällä hetkellä eniten tukea ja apua diakoniatyöltä.

25 PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Rauman seurakunnan Perheasiain neuvottelukeskuksessa tarjotaan keskusteluapua parisuhteen ja perheen kriiseissä ja muissa ihmissuhdeongelmissa. Asiakkaat ovat pääosin lapsiperheiden vanhempia. Työ, jota tehdään aikuisten kanssa, koituu välillisesti lasten hyväksi. Lapsen näkökulma otetaan aina huomioon, vaikka lapsi ei itse olisikaan mukana neuvotteluissa. RAUMAN KRIISIKESKUS ANKKURPAIKK Rauman Seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Ankkurpaikk tarjoaa nopeaa apua elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Asiakkaan kanssa käydään kriisikeskusteluja ja hänet ohjataan tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Työmuotoja ovat mm. asiakasvastaanotto, kriisipuhelinpäivystys ja turva-asuntotyö. Turva-asuntotyössä kohdataan useimmiten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita vanhempia ja lapsia, silloin yhteistyö esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityön kanssa on oleellista. Kriisikeskuksessa toimii myös talous- ja velkaneuvoja, joka tarjoaa apua maksu- ja velkaongelmien hoidossa. 2.3 Lapsen kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRIANPOLIKLINIKAT JA OSASTOT Satakunnan sairaanhoitopiirin Rauman lastenpsykiatrian poliklinikka toimii alle 13-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä psyykkisten häiriöiden erikoissairaanhoitotasoisena tutkimus- ja hoitopaikkana. Hoitomuotoina ovat lasten yksilöpsykoterapiat, toiminnalliset terapiat, lääkehoidot ja perheterapiat sekä pikkulapsityöryhmät. Poliklinikan henkilöstö tekee paljon yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa työskentelevien muiden tahojen kanssa. Rauman lastenpsykiatrian poliklinikka toteuttaa ylivilkkaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettua perhekoulua yhteistyössä päivähoidon, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon kanssa. Vakavia lasten psyykkisiä häiriöitä hoidetaan osastohoidossa Satakunnan keskussairaalassa, jossa on kaksi kuuden potilaspaikan vuodeosastoa. Perheosasto Pesäkolo on tehostettua perhekeskeistä toimintaa. Jakso voi kestää muutaman viikon ja toteutuu osittain Pesäkolossa ja osittain kotona. Sairaanhoitopiirin Rauman nuorisopsykiatrian poliklinikka vastaa 13 22 -vuotiaiden nuorten psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta, kun nuori on mm. ahdistunut, masentunut, itsetuhoinen, hänellä on syömiseen liittyviä ongelmia tai nuoren käyttäytyminen on poikkeavaa ja tarvitaan osastohoidon arviota. Työskentelyyn otetaan mukaan myös nuoren perhe. RAUMAN MIELENTERVEYSKESKUS Satakunnan sairaanhoitopiirin Rauman mielenterveyskeskus vastaa oman alueensa aikuisväestön psykiatrisesta tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Avohoidon lisäksi toimintamuotoina ovat päiväosasto ja Rauman kuntoutumiskeskus.

26 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työskentely käynnistyy useimmiten lastensuojeluilmoituksesta, jonka kiireellisyyden sosiaalityöntekijä arvioi välittömästi. Ilmoituksesta käynnistyy lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitysvaiheessa kartoitetaan perheen voimavarat ja muutostarpeet, tavataan lapsia ja vanhempia erikseen ja yhdessä kotikäynneillä ja toimistossa. Lapsen osallisuuden toteutuminen on erittäin tärkeää kaikissa lastensuojelun prosessivaiheissa. Selvitysvaiheen tiedot kootaan yhteenvetoon, johon tuodaan esille myös perheenjäsenten eri näkökulmat. Yhteenveto käydään läpi yhdessä perheen kanssa. Lastensuojelutarpeen selvitysvaihe on mallinnettu (Pesäpuun selvitysmalli) ja se on jo sinänsä oleellinen puuttuminen perheeseen ja kannustaa perhettä muutokseen. Raumalla tässä lastensuojeluprosessin alkuvaiheessa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparia (akuuttitiimi). Kun asiakkuus jatkuu selvitysvaiheen jälkeen, asiakasvastuu siirtyy muutostiimin sosiaalityöntekijälle. Tiimissä työskentelee 8 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaaja. Muutostyö on usein pitkäkestoista, räätälöityä ja aina tavoitteellista. Työskentely alkaa avohuollon asiakassuunnitelmalla, kun tarkoitus on tukea lasta ja perhettä avohuollon tukitoimin (esim. perhetyö, tukiperhe, taloudellinen avustaminen, avohuollon sijoitus). Raumalla avohuollon tuen piirissä on noin 600 lasta. Muutostyön vaiheissa; avohuolto, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto kussakin korostuvat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Lastensuojelu on juridisoitunut voimakkaasti, dokumentointi työssä on tärkeää ja moninainen yhteistyö eri tahojen kanssa oleellista. Lastensuojelulain työlle asettamat vaatimukset ja työn henkinen kuormittavuus vaativat erityistä tukea lastensuojelun työntekijöille. Perhetukikeskus on lastensuojelun sosiaalityön tärkein tukipalveluyksikkö. Perhetukikeskus toteuttaa pääasiassa avohuollon tukitoimia noin sadalle raumalaiselle asiakasperheelle vuosittain. Henkilöstöön kuuluu 26 työntekijää. Tukitoimet räätälöityvät asiakastarpeiden ja työn tavoitteiden mukaan. Yleisimmät työmuodot ovat: kriisisijoitukset, pysäytysjaksot nuorille, vanhempi+lapsi-sijoitukset (max.1 vuosi), intervallit, vertaisryhmät, perhetyö ja jälkihuoltotyö. Vanhemmuutta tukevia toimintoja ovat myös valvotut tapaamiset ja perheterapia. Uusimpina työmuotoina on vakinaistettu perhearviointi ja -kuntoutus ja seuranta sekä ammatillinen tukihenkilötyö. Nämä työmuodot ovat olleet tavoitteina lastensuojelun suunnitelmassa vuosille 2009-2012. Merimajakka ja Lajotupa ovat asukastupia, joiden toimintaan kuuluvat mm. vauvakahvilat, avoimet ovet, askartelu- ja kokkikerhoja lapsille sekä nuorille omaa toimintaa. Kyse on ehkäisevästä lastensuojelusta. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö on perustettu vuonna 2005 ja se toimii maakunnallisena yksikkönä, joka on osa Satakunnan kuntien palvelurakennetta ja palvelujen kehittämistä. Sen tehtävänä on edistää erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa tasavertaisten palveluiden saamista ja lastensuojelutyön osaamista asuinkunnasta riippumatta. Kehittämisyksikölle määriteltyjä tehtäviä ovat: rekrytoi, valmentaa ja tukee sijaisperheitä sekä tukiperheitä toteuttaa sukulaissijaisvanhempien arviointia ja valmennusta tukee kriisiytyneissä sijoituksissa kehittää kriisiperhetyötä kehittää laitosten laadun valvontaa

27 luo mallit hyviin työkäytäntöihin toteuttaa vertaisryhmiä työntekijöille ja asiakkaille tekee yhteistyötä oppilaitosten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Henkilöstöksi on määritelty johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, yksi psykologi ja yksi sosiaaliohjaaja. TURVAKOTIEN PALVELUT Raumalla on käytettävissä Kriisikeskus Ankkurpaikan turva-asunto. Toiminta vaatii kuitenkin jatkossa kehittämistä. Rauman kaupunki ostaa tarvittaessa turvakotipalveluita Turun ensi- ja turvakoti ry:ltä, joka tarjoaa lyhytaikaisen turvapaikan lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille. Ensi- ja turvakodit tekevät myös Jussityötä, joka tukee miehiä perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi. Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry toteuttaa Valma-yhteisökuntoutusta. Kuntoutus on tarkoitettu lapsiperheille, jotka tarvitsevat tukitoimia vanhemmuuteen kasvamisessa ja arjessa selviytymisessä. 3. LASTENSUOJELUN TARVE RAUMALLA Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakasmäärät ovat nousseet Raumalla viimeisen 10 vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20 vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä vuonna 2011 oli 1,4 % (koko maan suhdeluku oli 1,3). Tilastoissa ovat mukana sekä lyhytaikaiset että pitkäkestoiset sijoitukset. Vuoden 2011 lopussa pitkäaikaisesti sijoitettuina oli 63 lasta kaikista sijoitetuista lapsista. Kuvio 1. Raumalaisten 0-20 vuotiaiden määrä lastensuojelun avohuollossa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle 2001-2012. Vuosi Lapsia avohuollossa, 0-20 -vuotiaat Lapsia sijoitettuna kodin ulkopuolelle, 0-20 -vuotiaat 2001 515 77 2005 590 84 2008* 515 102 2011 586 128 2012 578 148 *Lastensuojelu lain muutos 1.1.2008

28 Lastensuojelulain uudistuminen 1.1.2008 johti lastensuojeluilmoitusten rajuun kasvuun, Tähän on vaikuttanut alentunut ilmoittamiskynnys, ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen ja tehokas tiedottaminen. Alla olevassa kuviossa 2 on kuvattu lastensuojeluilmoitusten lukumäärän kasvu ja niiden lasten lukumäärä, joita ilmoitukset ovat koskeneet Raumalla vuosina 2007-2012. Kuvio 2. Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lasten määrä 2007-2012. Asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa paitsi lastensuojelussa myös muissa lasten erityispalveluissa, kuten lastenpsykiatriassa ja erityisopetuksessa. Rauma noudattaa tässä koko maan tasoa. Tilastointi lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta on tehostunut uuden lain ja tietotekniikan myötä. Oheisesta taulukosta ilmenevät vuoden 2012 lastensuojeluilmoitusten tekijät sekä ilmoitusperusteet.

29 Kuvio 3. Lastensuojeluilmoitusten tekijät ja ilmoitusperusteet v. 2012. LASTENSUOJELUILMOITUKSET Viranomaisilta 85 % Yksityisiltä 15 % Yksilöidyt perusteet % Lukumäärä Vanhemman päihteidenkäyttö 21 202 Lapsen oma päihteidenkäyttö 12 113 Vanhempien jaksaminen 7 63 Perheväkivalta tai sen uhka 10 99 Koulunkäynti 6 61 Vanhemman psyykkinen terveys 6 58 Lapsen rikollisuus, rikollisuus 12 116 Lapsen pahoinpitely tai epäily 6,4 62 Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 3,1 30 Lapsen huolto- ja tapaamisasiat Muut perusteet 16,5 164 Yhteensä 100 968 (Lähde: Pro Consona Ilmoitusten kyselyt aj. 1.1. 30.12.2012 ) Suurin osa lastensuojeluilmoituksista tulee viranomaisilta ja ensisijaisena ilmoitusperusteena ovat lapsen kehitystä vaarantavat olosuhteet ja toisena lapsen oma käyttäytyminen. Eritellyistä ilmoitusperusteista yleisimpiä ovat vanhempien päihteidenkäyttö, lapsen oma päihteiden käyttö, vanhempien jaksaminen ja psyykkinen terveys. Nämä tiedot viestittävät lapsiperheiden palveluille, että varhaista puheeksi ottamista ja tukemista tulee erityisesti lisätä päihdeja mielenterveysasioiden osalta kaikissa palveluvaiheissa sekä vanhempien että lasten kohtaamisissa. Ehkäisevään toimintaa panostaminen on välttämätöntä, koska resurssit eivät tule riittämään hoitopalveluiden kysyntää vastaavasti päihdeongelmissa (Rauman päihde- ja mielenterveysstrategia 2009). Koulunkäyntiin ja lapsen omaan päihteidenkäyttöön liittyvät ilmoitusperusteet viestittävät voimakkaasti palvelujen tarvetta perhetukikeskuksen pysäytysjaksoihin. Alkuvuodesta 2009 suunnitelmalliset pysäytysjaksot eivät ole voineet toteutua oikea-aikaisesti perhetukikeskuksen ylikuormituksen takia.

30 Vuonna 2008 pitkäaikaisesti sijoitetuista, huostassa olevista raumalaisista lapsista 28 (48%) oli perhehoidossa ja 30 lasta ( 52%) laitos- tai ammatillisessa perhekotihoidossa 30.6.2012 perhehoidossa oli 35 lasta (55%) ja laitos- tai ammatillisessa perhekotihoidossa 29 lasta (45%). Perhehoidon osuus Rauman lastensuojelun pitkäaikaisissa sijoituksissa on noussut vuosien myötä. Tähän on vaikuttanut Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön tiivis työ sijaisperheiden valmentamiseksi, Rauman toteuttama pilotti perhehoidon tueksi ja myös lainsäädännön uusi velvoite perhehoidon tueksi. Lastensuojelulain 50 :n muutoksessa 1.1.2012 alkaen todetaan muun muassa, että laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Liitetaulukot: Kuvio 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 12. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelulain yhtenä tavoitteena on lastensuojelun tukitoimien laadun varmistaminen, niin että tuen vaikuttavuus paranee. Mikä on laatua lapsi- ja perhekohtaisessa sosiaalityössä? Valtakunnalliset ohjeistukset, kuten lastensuojelun laatusuositukset (ei hyväksytty virallisesti vielä) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kunnallisen lastensuojelun valvontaohjelma tulevat määrittelemään lastensuojelun laatua ja sen valvontaa. Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa on toteutettu laatuhanke vuosina 2009-2012. Sosiaalipalveluista lastensuojelun tulosyksikkö saavutti ensimmäisenä laatusertifikaatin ISO 9001:2008 standardin mukaisesti. Sertifikaatti luo yhden näkökulman lastensuojelun laajaan kokonaisuuteen ja sen toimivuuteen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaaminen ja pysyvyys ovat työn laadun ja vaikuttavuuden kannalta merkittävimpiä kriittisiä menestystekijöitä. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET Lastensuojelun kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti etenkin sijaishuollon osalta: sosiaali- ja terveysviraston lastensuojelun tulosyksikön vuoden 2013 talousarviossa on menoihin varattu 6,6 milj. euroa, josta sijaishuollon osuus on n. 3,4 milj. euroa. Kustannusten kasvua selittää paitsi asiakasmäärien kasvu, myös hoidon kallistuminen. Lastensuojelun kokonaiskustannukset koostuvat kuitenkin myös muiden kuin varsinaisten lastensuojelun palveluiden kustannuksista. Tätä kuvaamaan on kuvioon 4 koottu joitakin hintatietoja lastensuojelun kustannuksista. Tietojen lähteenä on ollut Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisu lastensuojelun kustannuksista 3. Julkaisun hinnat perustuvat asiantuntijalähteisiin, julkaisun tekijöiden omiin laskelmiin sekä ns. Kuusikkokuntien raporttiin. Hinnat on muutettu vuoden 2010 arvoon. Kuviossa on myös joitakin Rauman palvelujen saataville olevia hintoja sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin (SSHP) hintoja vuodelta 2013. 3 Heinonen, H., Väisänen, A. ja Hipp, T., Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät. Lastensuojelun Keskusliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

31 Kuvio 4. Lastensuojelun hintatietoja. PERUSPALVELUT Lastenneuvolakäynti 71 Käynti kouluterveydenhoitajalla 54 Käynti koulukuraattorilla (sis. käyntiin liittyvän suunnittelun) 88 Rauma: koulujen sosiaaliohjaaja 63 / tunti (perustuu perhetukikeskuksen ohjaajan hintaan) Koulu/perusterveydenhuollon lääkärikäynti (sis. tutkimukset) 92 ERITYISPALVELUT Lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen ja selvityksen laatiminen (esim. 20 tuntia) 480 Sosiaalityöntekijän työpanos 24 /tunti (sis. vain palkkakustannukset) Sosiaalityöntekijän tapaaminen (sis. muun ajankäytön, ) 88 /tapaaminen Rauma: sosiaalityöntekijä 85 /tunti (sis. kaikki kustannukset) Perheen taloudellinen tuki lastensuojelusta 600-1300 /vuosi/lapsi (karkea arvio) Lastensuojeluilmoitus Perheneuvolakäynti 1,5 tuntia 224 Lastenpsykiatrian poliklinikkakäynti 294 Käynti a-klinikalla 81 Erityisnuorisotyö 80 /päivä Nuorisopsykiatrian poliklinikka - 206 /käynti - 10.700 /vuoden hoitojakso, 1 x vko Tukihenkilö 420 /vuosi Kotipalvelu 32 /tunnin käynti Verkostopalaveri (4 tahoa, sis. tapaamisen suunnittelun) 350 /tapaaminen Läheisneuvonpito N. 1500 / tapaaminen Intensiivinen perhetyö 1000 /kk SIJAISHUOLTO, LAITOSHOITO Kiireellinen sijoitus - laitokseen 256 /vrk - perheeseen 62 /vrk Huostaanottopäätöksen valmistelu (esim. 32 tuntia) 770 Pitkäaikainen huostaanotto, vrk-hinta - laitoksessa 256, Rauma: n. 270 - sijaisperheessä 62 - ammatillisessa perhekodissa 162 Nuorisopsykiatrian osasto 507 /vrk SSHP: 810 /vrk (osasto 21), erittäin vaativa hoito 1200 /vrk

32 4. OSALLISTAMINEN SUUNNITELMATYÖSSÄ Lastensuojelun suunnitelmaa tehtäessä vuonna 2009 toteutettiin kysely kolmessa yläkoulussa 8.-9 luokkalaisille, neuvolan kautta tehtiin kysely lapsiperheille parisuhteeseen liittyvästä tuen tarpeesta ja perheleireille kesällä 2009 osallistuneille vanhemmille tehtiin palvelukysely. Lisäksi työverstaassa ammattilaiset yhdessä pohtivat lapsiperheiden palvelujen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Lastensuojelusuunnitelman päivityksessä vuosille 2013-2016 ei tehty tällä kertaa omia kyselyjä kaupunkilaisille tai palvelujen käyttäjille. Kuntalaisten mielipiteitä palveluista sekä lasten ja nuorten tilanteesta kartoitettiin hyödyntämällä FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n kaupunkipalveluiden kyselyä vuodelta 2012. Suunnitelmaa tehdessä on myös hyödynnetty kouluterveyskyselyn tietoja vuodelta 2011. FCG:n kyselystä on seuraavassa kuviossa esitetty palvelua käyttäneiden vastaajien arvio Rauman lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin liittyvistä palveluista. Vastaajien määrä vaihteli välillä 29-77 henkilöä kysymyksestä riippuen. Alla on yhteenveto lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen arvioinneista. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä lukion palvelut vastaajat arvioivat hoidetun hyvin tai erittäin hyvin. Myös muut palvelut arvioitiin kohtuullisen hyvin hoidetuiksi. Kuvio 5. Palvelua käyttäneiden vastaajien arviot siitä miten hyvin palvelut on hoidettu Raumalla 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin 0 1 2 3 4 5 Äitiys- ja lastenneuvola 4,21 Nuorten harrastustoiminta 3,52 Lasten leikkipaikat 3,22 Lasten päivähoito 3,61 Peruskoulu 3,97 Lukio 4,17

33 5. SEURANTA JA ARVIOINTI Lastensuojelusuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain arvioimalla toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä tutkimalla hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden kehittymisen suuntaa. Seurannan tiedot annetaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. B. TOIMENPIDEOHJELMA 6. RAUMALAISEN LASTENSUOJELUN ARVOT Seurantaryhmä määritteli seuraavan yhteisen arvopohja raumalaiselle lastensuojelulle: 1. Lapsilähtöisyys lapsen tarpeet huomioidaan aina ensisijaisesti lasta arvostetaan omana itsenään lasta tuetaan ja hänestä välitetään perhekeskeisyys: lapsi on osa perhettä osallistetaan lasta ja luotetaan lapsen sanomaan asiantuntijuus, kun lapsi kohdataan ja häntä kuullaan 2. Hyvän kehitysympäristön turvaaminen Luodaan hyvä fyysinen ja henkinen kasvuympäristö, johon liittyy hyvä yhteistyö lasten ja nuorten kanssa toimivien välillä. 3. Oikea-aikaisuus Ennaltaehkäisevä työ on ensisijainen ja varhaisen tuen sekä palvelujen tulee olla käytettävissä, silloin kun tarve palveluun ilmenee. 4. Yhteinen vastuu lasten suojelusta Vahvistetaan lasten hyvinvointia ja eri toimijat reagoivat lasten tuen tarpeeseen yhteistyössä.

34 7. KEHITTÄMISKOHTEET Rauman lapsiperheiden palvelujärjestelmän nykytilan, ammattilaisten kokemustiedon perusteella sekä valtakunnallisessa Kaste-ohjelmassa 2012-2015 asetettujen tavoitteiden perusteella asetettiin lastensuojelunsuunnitelman erityisen kehittämisen kohteiksi: 1. Perhekeskustoiminta 2. Oppilashuolto 3. Lastensuojelu Arvojen ja tärkeiksi koettujen kehittämiskohteiden perusteella laadittiin raumalaisen lastensuojelun toimenpideohjelma valtuustokaudelle 2013-2016. Toimenpideohjelman strategisina tavoitteina ovat: 1. Ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen 2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen 3. Lastensuojelun avohuollon ja perhehoidon kehittäminen Seurantaryhmä nosti strategisten tavoitteiden saavuttamisen keinoista/osatavoitteista seuraavat korkealle priorisoidut osatavoitteet: - Ehkäisevän perhetyön lisääminen ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssien saaminen riittäväksi tarpeeseen nähden sekä määrällisesti että sisällöllisesti. - Perhetukikeskuksen perustaminen suunnitelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Perhekeskuksen aloituksen tueksi tarvitaan konsultti, johon haetaan erillistä rahoitusta. Perhekeskus toimii hallintokuntien rajat ylittäen. Perhekeskukseen sisältyvät perheneuvolapalvelut ja tulevaisuudessa tavoitteena on myös erityiskasvatuksen kiinnittyminen tiiviimmin perhekeskuksen toimintaan. - Sosiaalityön palvelujen lisääminen siten, että suunnitelmallinen asiakaslähtöinen työ mahdollistuu lain sallimissa rajoissa. - Vapaaehtoistoiminnan koordinointi lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa, esim. tukihenkilöt, mieskaveritoiminta, mummu-pappa toiminta. - Sijaishuollon järjestäminen ensisijaisesti perhehoitona. Tämä edellyttää perheiden rekrytointia, valmennusta, tukemista ja toiminnan valvontaa. Toimenpideohjelmaan sisältyvät seuraavat resurssivaatimukset vuoteen 2016 mennessä: - 8 perhetyöntekijää - 1 vastaava perhetyöntekijä - 1 sosiaalityöntekijä perhekeskukseen - 1 terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuoltoon - 1 kuntoutusohjaaja vammaispalveluun - 1 puheterapeutti - nuorten päihdetyöntekijän kokoaikaistaminen - 1 sosiaalityöntekijä lastensuojeluun Virkapaketin hinta on noin 650.000 euroa.

35 Lisäksi mielenterveysalan asiantuntemusta esitetään lisättäväksi vakanssimuutoksin. Tavoite Keino/osatavoite Seurantamittarit ja arviointi Vastuutaho 1. Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja 1.1 Lisätään ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun resurssit riittäviksi tarpeeseen nähden sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Yhdistetään varhaiskasvatuksen vastuulla oleva sairaan lapsen kotihoito muuhun perhetyöhön. Raumalaisen perhetyön mallin kehittäminen edellyttää 8 perhetyöntekijää + vastaava työntekijä 27.10.2014: Ehkäisevä perhetyö siiirtyy v. 2015 alussa Perhekeskukseen. Nyt perhetyöntekijöitä on neljä. Sosiaali- ja terveysvirasto Sairaan lapsen kotihoitoon perhetyön resurssit eivät riitä. 1.2 Koordinoidaan vapaaehtoistoimintaa lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa, esim. tukihenkilöt, mieskaveritoiminta, mummupappa-toiminta. Vapaaehtoistoiminta on koordinoitua. Eri toimijoiden vapaaehtoistoiminnan muodot on kuvattu ja tiedot ovat ajantasaiset. 27.10.2014: Järjestöt, seurakunta, avustajakeskus, perhekeskus/palvel uvastaava MLL: mm. Perhekummitoimintaa on. 1.3 Kehitetään parisuhdeneuvontaa, eroauttamista ja eroneuvontaa sekä erosovittelua. Erovaiheessa olevien vanhempien vertaistukiryhmät nonstoppina. Lasten vertaistukiryhmät. Akuutin erovaiheen nopea keskustelutuki. Perhekeskus järjestää yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa eroperheiden palveluja. Vaatii sosiaalityöntekijäpsykologityöparin perhekeskukseen. 27.10.2014: MLL Rauma ja Kriisikeskus suunnittelevat yhteistyönä Perhekeskus

36 1.4 Tuetaan peruskoulusta määräaikaisesti erotettujen ja pitkittyneesti poissaolleiden nuoria. Ehkäistään nuorten tupakoinnin ja huumeiden käytön lisääntymistä. Otetaan käyttöön Omin jaloin työmalli, jonka avulla tehostetaan nuorten varhaista tukea. 1.5 Kehitetään maahanmuuttajaperheiden palveluja: -Viranomaisten yhteistyön kehittäminen maahanmuuttajaperheiden asioiden käsittelyssä. -Maahanmuuttajaäitien kotouttaminen, esim. suomalaiset kummit tai toteutettavia eroneuvoiltoja Perhekeskuksen kahvilan tiloissa. Nonstoppinna toteutuvat aikuisten eroryhmät kerran vuodessa. Ryhmien toiminnasta vastaavat kriisikeskus ja perheasiainneuvottelukes kus. Follo- asiantuntijaavusteinen erosovittelu on alkanut 5/2014. Työssä on mukana kaksi sosiaalityöntekijää Raumalta. Kehitetään malli nuorten varhaiseen tukemiseen. Mallin kehittämiseen haetaan KASTE-rahoitusta. 27.10.2014: Pois syrjästä- KASTE kehittämisosio on alkanut 1.4.2014 opetustoimen, nuorisotoimen ja lastensuojelun yhteistyöllä, jatkuu 9/2016 asti. Tavoitteet ovat kohdan 1.4. mukaisia. Neuvola: Maahanmuuttajaäitien ryhmä Maahanmuuttajien palaute Sosiaali- ja terveysvirasto, opetustoimi, nuorisotoimi Kaikki tahot Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mu- Maahanmuuttotoimisto ja maahanmuuton ohjausryhmä

37 tukihenkilöt. -Tuetaan maahanmuuttajalasten ja nuorten suomenkielen oppimista. -Varhaiskasvatus: Suomi toisena kielenä -toiminta kaisten palveluiden toteutuminen (mm. alkukartoitus, kotoutumissuunnitelmat) 27.10.2014: Tämä vastuualue on laajentunut eri toiminnoissa: mm. suomi toisena kielenä opettamiseen on palkattu lisää opettajia. Pakolaisia on saapunut Raumalle. 1.6 Kehitetään Onnistuvat opit toimintaa. Kuvaus toiminnan kehittämisestä. 27.10.2014: Tavoite on vireillä, kytkeytyy oppilasopiskelijahuoltolain uudistukseen. Onnistuvat opit - ohjausryhmä 1.7 Tehostetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, siten että terveystarkastukset toteutuvat lain ja asetuksen mukaisesti. 1 terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuoltoon Terveystarkastusten toteutuminen. 27.10.2014: Laajat terveystarkastukset toteutuvat. Kansainvälisyys on lisääntynyt toiminnassa. Otettu käyttöön sähköisiä kyselyjä, yhteistyötä on tarve kehittää. Sosiaali- ja terveysvirasto/koul u- ja opiskeluterveydenh uolto Kasvatus- ja opetustoimi

38 1.8 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto kehittää yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia ryhmätoimintoja kuten esim. stressinhallinta- ja depressiokouluryhmät. Toteutuneet ryhmätoiminnot. 27.10.2014: Nykyresursseilla ryhmätoimintaa ei kyetä toteuttamaan. Sosiaali- ja terveysvirasto/koul u- ja opiskeluterveydenh uolto Kasvatus- ja opetustoimi 2. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia 2.1 Perustetaan perhekeskus suunnitelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun men- nessä. -Tulevaisuuden tavoitteena erityisvarhaiskasvatuksen kiinnittyminen tiiviimmin perhekeskuksen toimintaan. Perhekeskus on täydessä toiminnassa v. 2015. Perhekeskuksen toiminnan arviointi itsearviointina tai ulkopuolisen tekemänä. Sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuuri- ja vapaaaika-toimi, kasvatus- ja opetustoimi, järjestöt -Perheneuvolapalvelut sisältyvät perhekeskukseen. Asiakaspalaute. -Perhekeskus toimii hallintokuntien rajat ylittäen. - Perhekeskustoiminnan aloituksen tueksi konsultti, johon haetaan rahoitus. 27.10.2014: Perhekeskustoiminta on alkamassa suunnitellusti vuoden 2015 alkupuolella. 2.2 Kehitetään toimintatapoja ja yhteistyötä perheväkivallan ehkäisyssä. Kehitetään turvakotipalveluja Rauman seudun mielenterveysseura hakee hankerahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä. 27.10.2014: Rauman seudun mielenterveysseura ry, sosiaali- ja terveysvirasto Hankerahoitusta ei ole saatu (12.2013). Lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma odottaa päivitystä.

39 2.3 Estetään asiakkaiden väliinputoamista silloin, kun ongelmat eivät ole riittävän vaikeita erikoispalvelujen piiriin pääsemiseksi (esim. vammaiset, lievästi päihdeongelmaiset). Peruspalvelujen vastuun selvittäminen. Asiakaspalaute. 27.10.2014: Avohuollon palvelujen kehittäminen kautta linjan on käynnissä. Kastehankkeena sosiaalisen tuen keskus on alkanut 2013. On toteutunut uusi koulupsykologin virka, työ kohdistuu mm. Malmin ja Naulan erityiskouluihin. Kaikki 2.4 Lisätään puheterapiapalveluja tarvetta vastaavaksi. 1 puheterapeutin toimi lisää. Puheterapian prosessit saatetaan kuntoon. Sosiaali- ja terveysvirasto 2.5 Lisätään erityistä tukea ja tarvitsevien lasten (esim. lastenneurologian ja lastenpsykiatrian asiakkaat) ja nuorten kuntoutusohjausta. Perustetaan vammaispalvelujen yksikköön kuntoutusohjaajan toimi nykyisen yhden toimen lisäksi. 27.10.2014: Vammaispalveluissa on kaksi kuntoutusohjaajaa Sosiaali- ja terveysvirasto/vammaispalvelut

40 2.6 Tehostetaan ja kehitetään tiedonkulkua eri viranomaisten kesken lainsäädännön puitteissa. Tiedotetaan neuvontapalveluista nykyistä paremmin. 2.7 Lisätään mielenterveysalan ammatillista apua muuttamalla mm. hoitotyön vakansseja alan vakansseiksi. 2.8 Varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta saatetaan tasapainoon. Yhteiset työryhmät ja toimintamallit, mm. Onnistuvat opit seurantaryhmä. 27.10.2014: Odotetaan uudistuvia kaupungin nettisivuja. Psykiatrinen sairaanhoitaja lastensuojeluun (vakanssin muutos). 27.10.2014: On toteutettu perhetukikeskuksen tukiosastolle yksi kelpoisuusehtojen muutos syksyllä 2014. Uusi päiväkoti. Päivähoitopalvelujen muunneltavuus 1-6 vuotiaille. Palveluja kehittäminen avoimen varhaiskasvatuksen suuntaan. 27.10.2014: Uusi päiväkoti aloitti toiminnan elokuussa 2014. Yhdelle päiväkodille on korjaussuunnitelma. Uusilahti toteuttaa päivähoitopalvelujen muunneltavuutta. Palveluohjausta kehitetään ohjaamaan perheitä näiden tarpeiden mukaisiin palveluihin. Kaikki Sosiaali- ja terveysvirasto Kasvatus- ja opetustoimi/varhai s-kasvatus

41 2.9 Lisätään koulujen sosiaaliohjausta ja psykologin palveluja tarvetta vastaavaksi. Resurssien lisääminen talousarvion puitteissa. 27.10.2014: Sosiaali- ja terveysvirasto Opetustoimi 1.8.2014 voimaan tullut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tuonut lisää velvoitteita. 2.10 Päivitetään lasten ja nuorten mielenterveyssuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty 31.12.2013 mennessä. 27.10.2014: Päihde- ja mielenterveyssuun nitelman lasten ja nuorten työryhmä On päivitetty 6/2014. 3. Kehitetään lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa 3.1 Lisätään sosiaalityön palveluja siten, että suunnitelmallinen asiakaslähtöinen työ mahdollistuu lain sallimissa aikarajoissa. Sosiaalityöntekijä lastensuojeluun ja painopiste tehokkaisiin ehkäiseviin palveluihin, joilla estetään lastensuojelullistuminen. Sosiaali- ja terveysvirasto/laste n-suojelu Palvelutakuuaikojen seuranta. 27.10.2014: aj. 1.4.-30.9.2014 Vireilläolo max. 7 arkipäivää = n. 95% Selvitykset max. 3kk = n. 86% Avohuoltoon ja sijoituksen jälkeiseen tukeen panostetaan jatkossa luovasti ja terhakkaasti.

42 3.2 Järjestetään sijaishuolto ensisijaisesti perhehoitona. Tämä edellyttää perheiden rekrytointia, valmennusta, tukemista ja toiminnan valvontaa. 3.3 Vahvistetaan ehkäisevää päihdetyötä ja nuorten päihteidenkäyttäjien palvelut saatetaan kuntoon. Sijoitetuista lapsista xx % on perhehoidossa. 31.12.2013: 55,4% 31.12.2014: 31.12.2015: 31.12.2016: Nuorten päihdetyöntekijän toimi (nykyään osaaikainen). 27.10.2014: Käytännössä päihdeklinikalla ei ole nuorten erityistyöntekijää. Sosiaali- ja terveysvirasto/lastensuojelu Päihde- ja mielenterveyspalvel ujen seurantaryhmä 3.4 Rekrytoidaan ja koulutetaan riittävä määrä vapaaehtoisia ja ammatillisia tukihenkilöitä ja tukiperheitä tarvetta vastaavaksi. Tukihenkilöiden ja perheiden riittävyys. 27.10.2014: Tukiperhekoulutus on meneillään Raumalla. Kouluttajana toimii Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö. Sosiaali- ja terveysvirasto/laste n-suojelu 3.5 Tuetaan Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön toiminta ja ollaan mukana sen toiminnassa. Kehittämisyksikön palvelujen käyttö. 27.10.2014: Pridevalmennetut sijaisperheet, ammatillliset perhehoitajat, vertaistuki, läheisverkoston kartoitustyö, tukiperheitä, yhtenäiset toimintamallit maakuntaan ym. Sosiaali- ja terveysvirasto/lastensuojelu

43 3.6 Perhetukikeskuksen palvelujen riittävyys ja sopivuus - pysäytysjaksot kriisiosastolla -vaikeahoitoisten nuorten palvelut Jonojen ja odotusaikojen seuranta. 27.10.2014: Vuoden 2014 aikana sijoitukset on pääosin saatu toteutettua. Hatkailut ovat lisääntyneet. Kriisiosaston työotteessa on kehitetty tapaa ottaa vanhemmat aktiivisemmin mukaan työstöihin = lapsen sijoitus vastuuttaa myös vanhemmat toimimaan kohti muutosta. Sosiaali- ja terveysvirasto/laste n-suojelu www.hyvinvointikertomus.fi Rauma Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

44 LIITE 1. TILASTOJA lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista (lähteet: Sotkanet ja Kouluterveyskysely 2011) Kuvio 1. Rauman ja koko maan 0-17 -vuotiaat, % väestöstä v. 2002 2012 (id:1065) Kuvio 2. Rauman ja koko maan lapsiperheet, % perheistä v. 2002 2011 (id:179)

45 Kuvio 3. Avioeroja 25-64 vuotiailla/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa koko maassa ja Raumalla 2001-2011 (id:304) Kuvio 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Raumalla ja koko maassa v. 2001 2011 (id:423)

46 Kuvio 5. Lasten pienituloisuusaste Raumalla ja koko maassa v. 2001-2010 (id: 228). Kasteohjelman valtakunnallisessa toimeenpano-ohjelmassa (2008-2011) asetettiin koko maahan tavoitteeksi lapsiperheiden pienituloisuusasteen väheneminen alle 10 prosenttiin. Taulukko 1. Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (284) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koko maa 21,9 21,9 23,1 23,1 21,9 21,9 22,3 22,3 22,3 22,3 Rauma 21,4 22,6 20,2 20,1 23,4

47 Taulukko 2. Tupakoi päivittäin, % 8.-9.-luokan oppilaista (288) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koko maa 23,6 20,8 20,8 17,7 17,7 14,9 14,9 15,1 15,1 15,0 15,0 Rauma 23,6 21,5 17,4 14,5 13,5 15,5 Kasteohjelman valtakunnallisessa toimeenpano-ohjelmassa (2008-2011) on asetettu koko maahan tavoitteeksi, että tupakoivien 16-18 vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. Kuvio 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 3219) Koulutuksen ulkopuolelle v. 2010 jäi Raumalla 380 nuorta. Kaste-ohjelmassa 2008-2011 asetettiin tavoitteeksi valtakunnallisesti, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

48 Kuvio 7. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2001-2011 (Id:1245) Kuvio 8. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12 -vuotiasta (2483) Rauman osalta v. 2002 on tilastollinen virhe.

49 Kuvio 9. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1000 13 17 -vuotiasta (id 2484) Rauman osalta v. 2002 on tilastollinen virhe. Kuvio 10. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17- vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (4)