1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMA-KAAVA- MUUTOKSEN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOS- KEE 15.1.2014 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA KEU- RUUN KAUPUNGIN KEURUSSELÄN, HEPOLAMMEN JA PAJULAMMEN RANTA-ALUEILLA KAAVALUONNOS / selostus 15.1.2014 Tilat: 249-411-2-229, 249-411-2-169, 249-411-2-247, 249-411-2-170, 249-411-2-171, 249-411-2-249, 249-411-21-0, 249-411-2-172, 249-411-2-175, 249-411-2-248, 249-411-6-81, 249-411-6-126, 249-411-6-94, 249-411-6-149 ja 249-411-6-168. Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 Linnankatu 9, 13100 Hämeenlinna puh/fax 03-612 2552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Kaavan käsittelyt : Kaupunginhallitus : 25.11.2013 Kaupunginvaltuusto:
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet... 3 1.4 Liiteasiakirjat... 3 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Maanomistus... 5 2.1.5 Palvelut... 5 2.1.6 Vesistö... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 5 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat... 5 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 3.1 Kaavan suunnittelun tarve... 6 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset... 6 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 3.3.1 Osallisluettelo... 7 3.3.2 Vireilletulo... 7 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 7 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 Yleistä... 8 4.1.1 Mitoitus... 8 4.2 Aluevaraukset... 9 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA)... 9 4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM)... 9 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)... 9 4.2.4 Metsätalousalue (M)... 9 4.2.5 Muinaismuistoalue (SM)... 9 4.2.6 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v)... 9 4.2.7 Tekninen huolto... 10 4.2.8 Tiealueet... 10 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 10 5.1 Vaikutusten arviointi... 10 5.1.1 Maakuntakaava... 10 5.1.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 10 5.1.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset...10 5.1.4 Muut vaikutukset... 11 5.1.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus... 11 6.2 Toteutuksen seuranta... 11 LIITTEET 1-7
3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijoittuvat Keurusselän länsirannalle sekä Hepo-, Pajulammen alueille hotelli Keurusselän länsi- ja pohjoispuolella noin 7 km:n päässä maanteitse Keuruun kaupungin keskustasta. Liitekartta. 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet Kaavan tavoitteena on määrittää kaava-alueen tilojen ranta-alueille mitoituksen sallima määrä uutta loma-asuntorakentamista lähinnä omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella selvitetään myös voimassaolevan hotelli-alueen ranta-asemakaavan osan ( kortteli 14 RA2) muuttaminen omarantaisiksi rakennuspaikoiksi ja rakennusoikeuden siirtäminen muualle kaava-alueella. 1.4 Liiteasiakirjat - yleiskartta kaava-aluerajaukset - ote maakuntakaava - ote rantayleiskaava ( ei oikeusvaikutteinen ) - voimassaoleva ranta-asemakaava, ote, pienennös - kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta - mitoituslaskelmataulukko - emätilaselvitys - luontoselvitykset 2013, Suomen Luontotieto Oy - arkeologinen selvitys 2013, Mikroliitti Oy - kaavakartta 1:2000 määräyksineen. 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - Keski-Suomen Liiton maakuntakaavojen aineistot - voimassaolevan ranta-asemakaavan aineistot 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alueen tiloille on rakennettu tähän mennessä 3 kpl loma-asuntorakennuksia yksittäisille tonteille ja sekä vanha maatilan talouskeskus. Kaava-alueen tilojen alueilla on luonnollista rantaviivaa yhteensä noin 7.8 km.
4 Kaavalla on tarkoitus osoittaa suunnitelmallisesti lähinnä omarantaisia lomarakennuspaikkoja emätilatarkastelun ja käytettävän mitoituksen osoittama määrä. Kaavaratkaisuilla tuetaan myös Keurusselän hotellialueen ja siihen liittyvien matkailua tukevien ja virkistystoimintojen kehittämistä. Maakuntakaavan aluevarauksia tarkennetaan detaljikaavoituksella varaamalla Sikoniemestä vene-ja muuhun ulkoiluun soveltuva tukikohta-alue. 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue muodostuu kolmesta laajasta niemialueesta, Mustaniemi, Hinkanniemi ja Sikoniemi, Mustalahden alueesta sekä Paju- ja Hepolampien ranta-alueista. Kaava-alueet ovat pääosin normaalia talousmetsää, joissa on tehty vuosien varrella laajoja hakkuita ja alueet ovat tällä hetkellä pääosin eri-ikäisissä taimikko- ja nuoren metsän vaiheissa. Osa alueesta on täysikasvuista hakkuukypsää metsää. Pajuja Hepolammen alueilla on myös peltoalueita. Kaava-alueen rannat on pääosin kovapohjaisia. Osalla alueen rantoja on vanhoista vesijätöistä muodostettuja kapeita (n. 10-30 m) rantatiloja, jotka omistaa eri maanomistaja kuin niiden takana olevat alueet. Kaavalla on tarkoitus osoittaa maankäyttö rantaan saakka koko kaava-alueella. Kaava-aluetta käsitellään siten yhtenä kokonaisuutena. Eri maanomistusyksikköjen mitoitus määräytyy pääsääntöisesti kullekin tilalle lasketun ja osoitetun mitoituksen perusteella. Kapeiden rantatilojen rantaviivamitoitus on esitetty laskennallisena, koska niitä ei voida käyttää kapeutensa ( noin 10-30 m ) vuoksi yksinään omina rakennuspaikkoina. 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Kaava-alueelta tehtiin luontoselvitykset kesällä 2013. Alueelta ei löytynyt erityisiä suojelukohteita tai -lajeja. Seuraavassa ote selvityksen yhteenvedosta: Inventoidulla suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten luonnontilaisia lähteitä ei suunnittelualueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Kaikki alueen metsät ovat talousmetsäkäytössä. Mustaniemen itäpään pienellä metsäalueella on vanhan metsän tunnuspiirteitä (runsaasti lahopuuta ja kolopuita). Alueella ei havaittu liito-oravia, mutta lohkon 6 alueella on lajille tyypillistä elinympäristöä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii pohjantikka palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi läheisen Sikoselän ja Keurusselän pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii alueella kahden parin voimin. Alueella ei ole lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita. Lepakoita saattaa pesiä alueen vapaa-ajan asunnoissa. Järven ranta-alueet ovat tyypillistä saalistusaluetta mm. vesisiipoille. Alueella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa.(suomen Luontotieto Oy v. 2013). Koko luontoselvitys on selostuksen erillisliitteenä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolossa 12.2013 Keuruun Luonnonystävät ry ja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. ovat antaneet mielipiteitä ja näkemyksiä alueen maankäyttötavoitteista ja luontoarvoista.
5 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus 2.1.5 Palvelut 2.1.6 Vesistö 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueet on pääosin rakentamatonta metsätalousmaata. Kaava-alueella on vanha Seppälän tilan talouskeskus Pajulammen alueella sekä 3 kpl aiemmin rakennettuja loma-asuntoja Keurusselän alueella. Alueella on yksityinen laavu Hinkanniemen kannaksella, joka on ollut jokamiehen oikeuden perusteella ulkoilijoiden käytettävissä. Alueella on metsäautotie- ja tonttitiestö nykyisille rakennuspaikoille sekä tiestöä Sikoniemen keskiosaan saakka. Kaava-alueita omistavat yksityishenkilöt ja Finsilva Oyj. Lähimmät kaupalliset, kunnalliset ja muut peruspalvelut saa Keuruun keskustasta (noin 7 km autolla). Ravintolapalveluja saa Hotelli Keurusselältä. Keuruun kaupungin liikuntapuisto sijoittuu kaava-alueen pohjoisosan tuntumaan. Keurusselän vesistö Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Keuruun reitin suurin järvi, joka laskee Mäntän kautta edelleen länteen Näsijärveen. Vesistö on keskisyvyydeltään matalahko järviallas. 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa kaava-alueet kuuluvat pääosin matkailua ja sitä tukevien palvelujen laajempaan aluevaraukseen Keurusselän hotellin ympäristössä. Sikoniemen alue kuuluu useita saaria käsittävään laajempaan virkistysaluevaraukseen. Aluekuvauksen mukaan Keurusselän saaret ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisaluetta sekä veneulkoilualuetta. Pajulammen ja Hotellialueen pohjavesialuerajaukset ulottuvat osalle kaava-aluetta Liitekartta Yleiskaava Alue sijoittuu osittain Keurusselän hotellialueelle 1980 luvulla laaditun osayleiskaavan rajausalueelle. Osayleiskaavaa ei ole laadittu oikeusvaikutteisena. Liitekartta Ranta-asemakaava Kaava-aluerajaus sijoittuu pieneltä osin 1980-luvulla laadittuun Keurusselän hotellialueen ranta-asemakaavaan korttelin 14, RA/2 osalta. Kaavaa on tältä osin tarkoitus muuttaa yksittäisiin lomarakennuspaikkoihin.
6 Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaava-aluerajaukselle sijoittuva ranta-asemakaavan osa on osoitettu korttelina 14 RA2, jolle saa rakentaa enintään 15 loma-asuntoa ja enintään 1200 k-m2. Lomaasunnot olisivat yhteisrantaisia ja ns. loma-osaketyyppisiä. Korttelia 14 RA ei ole toteutettu. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Keuruun kaupungin uusi rakennusjärjestys on hyväksytty 20.5.2013. Alueelle on laadittu laserkeilaus- ja maastotietokantaan pohjautuva kaavoituksen pohjakartta 1:2000. 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan suunnittelun tarve on tullut ajankohtaiseksi alueen yksityisten maanomistajien päätöksestä suunnitella kaavallisesti entisen Seppälän tilan ranta-alueet loma-asutuksen ja metsätalouden tarpeisiin. Myös virkistyskäyttömahdollisuudet huomioidaan pääasiassa Hinkanniemen ja Sikoniemen alueilla. Kaavalla on mahdollisuus myös järjestellä osalla aluetta olevien Finsilvan kapeiden rantatilojen liittäminen takana oleviin tiloihin. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavan ja -muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien vireilletuloilmoituksella Keuruun kaupungille (8.2013). Kaava-alueeseen liittyi 10.2013 aikana Finsilva Oyj kaava-aluerajauksella omistamiensa kapeiden rantatilojen osalta. Kaavan osalta on järjestetty MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu 20.11.2013 sekä alkuneuvottelu maanomistajien ja kaupungin kanssa 23.10.2013. Kaavahakemus on käsitelty kaupunginhallituksessa 25.11.2013. Keuruun kaupunki on kuuluttanut kaavan vireilletulleeksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti vireille 16.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 16.12.-3.1.2014. Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaavaan liittyviä tavoitekommentteja Keski-Suomen Liitolta, Keurusselän Luonnonystävät ry:ltä, Suomenselän Lintutieteelliseltä yhdistys ry:ltä sekä yksityiseltä maanomistajalta. Keski-Suomen Museolla ei ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
7 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osallisluettelo Maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: - Keuruun kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen maakuntamuseo Yhteisöt: - Tiusalan jakokunta / kalastuskunta - Hotelli Keurusselkä - Keurusseudun luonnonystävät ry. - Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. 3.3.2 Vireilletulo Kaava laitettiin vireille 8.2013 aikana. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 16.12-3.1.2014 aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ELYkeskuksen kanssa 20.11.2013. Kaavasta on pidetty myös alkuneuvottelu Keuruun kaupungin ja maanomistajien kesken 23.10.2013. Kaavaluonnos pidetään MRL:n mukaisesti nähtävillä kaupungin virastossa 30 päivän ajan xx.xx.2014 välisen ajan ja osallisilla on oikeus lausua siitä mielipiteensä. Viranomaisosallisilta pyydetään luonnosvaiheessa lausunnot. Kaavaehdotus pidetään mahdollisten korjausten ja täydennysten jälkeen nähtävillä 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa ja saada kaupungin perusteltu vastine muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pidetään nähtävilläolon ja lausuntojen / muistutusten saannin jälkeen vain tarvittaessa MRL:n 26 :n mukainen toinen viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisen (kaupunginvaltuusto) jälkeen muistutuksen tehneille lähetetään kirjallinen tieto kaavan hyväksymisestä. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
8 4.1 Yleistä 4.1.1 Mitoitus Kaavalla on osoitettu 2 vanhaa ja 31 uutta omarantaista RA-rakennuspaikkaa sekä vanha maatilan talouskeskus. Sikoniemeen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti VR/v vene- ja muuta ulkoilua palveleva noin 4 ha:n suuruinen aluevaraus sekä osoitettu ulkoilureittiyhteydet VR/v alueelle pääosin nykyisiä tieyhteyksiä pitkin. Sikoniemen ja Hinkanniemen alueet on osoitettu pääosin metsätalousalueina, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Hepolammen rantaan on osoitettu SM-alue arkeologisen selvityksen mukaan. Muut alueet on osoitettu metsätalousalueina (M). Voimassaolevan ranta-asemakaavan rakennusoikeudet siirretään omarantaisina Hinkanlahdesta toisaalle kaava-alueelle. Kaavassa on asetettu tavoitteeksi säilyttää Hinkanlahti pääosiltaan rakentamattomana sen nykyisen luonnontilaisuuden ja rantamaisemallisten tekijöiden kannalta sekä hotellin ja loma-osake-alueen läheisyyden vuoksi ( ulkoilutoiminnot ). Kaava-alueelta on tehty emätilaselvitys. Yksityisten tilojen emätilana on Seppälän tila 2-229, josta on lohottu v.1959 jälkeen muut kaava-alueen tilat lukuun ottamatta Finsilva Oyj:n omistamia tiloja. Seppälän tilasta on muodostettu tähän mennessä v. 1959 jälkeen 3 kpl rakennettuja lomarakennustontteja. Finsilva Oyj:n tilat ( 3 kpl ) ovat osia laajemmista pääosin Tyrisevänjärvellä sijaitsevia emätiloja. Keurusselän rannoilla olevien kapeiden rantakaistatilojen laskennallisia rantarakennusoikeuksia ei ole käytetty Tyrisevänjärven ranta-asemakaavan selostuksen mukaan Tyrisevänjärven ranta-asemakaavassa. Emätilaselvitys. Liite. Kaavaa varten on laskettu alueen luonnollinen ja ns. muunnettu rantaviiva. Muunnoksessa on käytetty laskentataulukossa esitettyjä muunnosperusteita. Koko kaavaalueella on luonnollista rantaviivaa noin 7.8 km ja muunnettuna noin 5.2 km. Keurusselän alueella on käytetty mitoitusnormia 7 loma-as/ mrkm ja muiden vesistöjen alueilla 5 loma-as/ mrkm. Mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä. Kaava-alueelle sijoittuvat Finsilva Oyj:n kapeat rantatilat on huomioitu rantaviivaja mitoituslaskennassa laskennallisina. Kaava-alueella on ennestään rakennettuna 2 lomarakennustonttia sekä vanha maatilan talouskeskus Seppälän kantatilalle. Rakennetut rakennuspaikat sekä kaavaalueeseen kuulumaton RA-rakennuspaikka on huomioitu kokonaismitoitusarvossa. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla
enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään, rakennuspaikan ollessa yli 3000 m2, 40 m2 ja jos rakennuspaikka on yli 5000 m2, enintään 60 m2. Rakennukset tulee sijoittaa keskiveden mukaisesta rantaviivasta seuraavasti, kerrosala pienempi kuin 150 k-m2, vähintään 30 m, kerrosala suurempi kuin 150 k-m2, vähintään 40 m ja kerrosalan ollessa yli 200 k- m2, vähintään 50 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k- m 2 sekä savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Erillinen saunarakennus ja savu- sauna tulee sijaita vähintään 15 m:n etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 6 kpl. 4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM) Maatilan talouskeskuksen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden uuden asuinrakennuksen vanhan asuinrakennuksen lisäksi sekä maatilatalouden käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. Talouskeskusta varten saa rakentaa erikseen osoitetulle rakennusalalle Pajulammen rantaan saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 sekä toisen savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Saunarakennukset tulee sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Koko korttelin kerrosala saa olla enintään 15 % korttelin pinta-alasta. 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen metsänhoidossa tulee huomioida rantamaisemalliset tekijät ja ulkoilun ohjaamistarpeet. 4.2.4 Metsätalousalue (M) Muu osa alueesta on osoitettu nykyisen käyttötarkoituksen mukaisena metsätalousalueena. rantamaisemalliset näkökohdat huomioonottaen. 4.2.5 Muinaismuistoalue (SM) Muinaismuistoalue. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella. Alueella suoritettavista metsänhoidollisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto. Alue sijoittuu Hepolammen ja maantien välimaastoon. 4.2.6 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v) 4.2.7 Tekninen huolto Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue. Alue on tarkoitettu lyhytaikaiseen rantautumiseen, muuhun oleskeluun ja ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa veneily- ja ulkoilukäyttöä varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Alueelle on osoitettu tie- ja loppupäästä ulkoilureittiyhteys hotellialueelta. RA-rakennuspaikkojen jätevesihuolto on toteutettava haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen mukaisesti tai voidaan toteuttaa myös keskitetysti, jos hotellialueelta jatketaan vesihuoltolinjoja kaava-alueen tonteille. Käyttövesi saadaan rakennettavista yhteisistä tai rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. 9
Kaava-alueen yhteiset jätehuoltopisteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri korttelialueille tulevien pääsyteiden alkupäähän. Sähköverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan kaava-alueelle. 4.2.8 Tiealueet Tiealueet on osoitettu ohjeellisina metsätalousalueilla. Rakennuspaikkojen tarvitsemat tiet ovat osalla aluetta jo valmiita. 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutusten arviointi 5.1.1 Maakuntakaava Kaava edistää maakuntakaavan tavoitteita kehittää Keurusselän hotellialueen ympäristön toimintoja matkailua tukeviin ja virkistyksen tarpeisiin. Maakuntakaavan mukaan alueella on sallittua matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Sikoniemen osalta kaava tarkentaa kaavoitusjärjestelmän periaatteen mukaisesti detaljikaavoituksella ylemmänasteista kaavaa. Sikoniemen alueella on mahdollisuus toteuttaa laajasti virkistystoimintoja ja käyttää niemen MU-alueita ja rantoja jokamiehen oikeuden perusteella VR/v alueen ulkopuolella. 10 5.1.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Koska kyseessä on maanomistajien ranta-asemakaava, kaavan yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat rajoitettuja. Kaavaan tulevan loma-asutuksen uudet rakennuspaikat omalta osaltaan tukevat Keurusselän hotellialueen matkailu- ja muiden palvelujen kysyntää. Kaavan yhdyskuntatekniset kustannukset koostuvat kaavateiden, kiinteistökohtaisen vesihuollon, sähköverkoston, rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista. Koska kyseessä on maanomistajien toteutettava kaava, kustannukset jäävät myös nykyisten ja tulevien tontinomistajien kustannettavaksi. Keuruun kaupungille kaavasta ei aiheudu suoranaisesti mitään toteuttamiskustannuksia. VR/r-alueen toteuttamismuodoista Sikoniemen kärjessä sovitaan erikseen kaupungin ja maanomistajan kesken. 5.1.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset Kaavalla ei tule olemaan käytännössä heikentäviä ympäristövaikutuksia Keurusselän vesistön tilaan haja-asutusta koskevan jätevesiasetuksen käsittelysäännökset huomioiden. Alueen luontoarvot on kartoitettu kesällä 2013 liito-oravien, pesimälinnuston ja arvokkaiden elinympäristöjen osalta. Erityisiä suojeltavia lajeja tai arvokkaita elinympäristöjä ei selvityksessä todettu. Kaavassa on huomioitu useiden alueen lahdenpohjien jättäminen vapaa-alueiksi ja sitä kautta osoittamaan elinympäristöjä mm. vesi- ja metsälinnuille.
Kaavassa alueille jää yhteensä noin 5.3 km (n. 68 % rantaviivasta) vapaata luonnollista rantaa. Rakennuspaikkojen alueina on osoitettu noin 2.5 km (n. 32 %) koko rantaviivasta. Kaavaan jää luonnontilaisina yhtenäisinä vapaina ranta-alueina koko Hinkanlahti ( yht. noin 1.2 km ), laajat alueet Sikoniemeä ( yht. noin 2.3 km ) ja Hinkanniemen kannasalue ( yht. noin 0.25 km ) edelleen Mustaniemeen ja -lahteen yhteensä noin 0.9 km:n sekä Hepo- ja Pajulammelle noin 0.65 km:n vapaat ranta-alueet. Kaavan maisemallisesti tärkeitä kohteita on esitetty liitekartalla. Maisemavaikutusten osalta on huomioitu sekä vesistömaisema-, tiemaisema- ja kävelymaisematekijät. Lisäksi maisematekijöitä huomioidaan kaavassa mm. tonttien rakennusalojen sijoitteluissa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksillä rannasta ja muilla kaavamääräyksillä. Liitekartta. 11 5.1.4 Muut vaikutukset Kaavassa huomioidaan Seppälän tilan vanhan talouskeskuksen päärakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Kaavalla ei voida katsoa olevan erityistä muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan alueen ollessa muilta osin pääosin rakentamaton. 5.1.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaava toteutus tapahtuu maanomistajien päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Ote maakuntakaava 3. Ote rantayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) 4. Voimassaoleva ranta-asemakaava / muutosalueen rajaus 5. Kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta 6. Mitoituslaskelmataulukko 7. Emätilaselvitys ( kiinteistönmuodostusvaiheet )
12 Erilliset liitteet: - Luontoselvitykset v. 2013, Suomen Luontotieto Oy - Arkeologinen selvitys, v. 2013, Mikroliitti Oy KAAVAKARTTA 1:2000 + erilliset määräykset - kaavakartta A3 koossa, noin 1:7000
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA-ALUET LIKIM. RAJAUS 2-229 2-247 2-171 2-169 2-248 2-171 2-170 2-229 6-158 21-0 2-247 6-94 2-249 6-149
K-S maakuntakaava, OTE Kaava-aluerajaus likim. s E mv EO/tu st Keurusselkä
KEURUSSELKÄ OSAYLEISKAAVA 1980 ( ei oikeusvaikutteinen )
voimassaoleva ranta-asemakaava, ote kaava-aluerajauksella
KEURUSSELKÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAISEMALLISESTI TÄRKEÄT KOHTEET TIENVARSI VESISTÖMAISEMA ULKOILUMAISEMA ULKOILUREITTI MAISEMA VESISTÖMAISEMA VESISTÖMAISEMAT
KEURUSSELKÄ RANTA ASEMAKAAVA MITOITUSLASKELMA 1.2014 / JP TILA / TILAT RANTAVIIVA, KM MITOITUSARVOT, VESISTÖT yhteensä RAKENNUSOIKEUS KPL/ TONTIT sijainti ym. Tietoja luonnoll. muunnettu 7 la/ mrkm 5 la/ mrkm käytetty mitoitus jäljellä Lisätiedot Keurusselkä Hepo, Pajulampi määrä kpl KPL KPL 2 229/2 172 Hinkanlahti, Mustaniemi ja lahti 0.70 0.40 2.80 2.80 1 3 2 ( sis. tilan 2 169, lohottu ) 2 229 Pajulampi 0.35 0.16 0.80 0.80 0.5 1 0 ( sis. talousk.+ sauna rak.oikeus ) 6 158 / FS Rantatila, Finsilva; Hinkanlahti, niemi 1.05 0.73 5.11 5.11 5 5* ( laskennallinen rak.oikeus ) 2 248 ranta asemakaava, Hinkanl. RA2 / 15 as. 2.0 2 2( mitoitus omarantaisena) yht. 2.10 1.29 10.71~11 1.5 11 9 2 247 Pajulampi 0.14 0.04 0.20 0.20 0 0 " Hepolampi 0.22 0.20 1.00 1.00 0 1 1 6 81/6 126 Keurusselkä, Hinkanlahti, niemi 1.20 0.63 4.41 4.41 1 5 4 ( sis. tilan 21 0, lohottu ) yht. 1.56 0.87 5.61~6 1 6 5 2 249 Keurusselkä, Sikoniemi 1.40 1.16 8.12 8.12 0 8 8 6 94/6 149/ FS Rantatilat, Finsilva, Sikoniemi 0.82 0.82 5.74 5.74 0 6 6* ( laskennallinen rak. oikeus ) 6 94 / FS Sikoniemi, länsikulma, Finsilva 0.65 0.30 2.10 2.10 0 2 2 yht. 2.87 2.28 15.96~16 0 16 16 2 170/ 171 Mustaniemi ja Mustalahti 0.52 0.37 2.59 2.59 1 3 2 ( sis. tilan 2 173, lohottu ) 6 168/FS Rantatilat, Finsilva, Mustaniemi, lahti 0.76 0.43 3.01 3.01 0 3 3* ( laskennallinen rak.oikeus ) yht. 1.28 0.80 5.60~6 1 6 5 Yhteensä 7.81 5.24 3.5 39 35 *) laskennallinen rakennusoikeus, jota ei voida käyttää ilman taustatilan aluetta. Käytetyt rantaviivan muunnoskertoimet : Kerroin = 0% alle hehtaarin saaret ja alle 50 metriä leveät niemet Kerroin = 25% alle 100 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin = 50% 50-100 metriä leveät niemet 100 200 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin =75% 100 150 metriä leveät niemet 200 300 metriä leveät lahdet