HAILUODON KUNTA NOKAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAAVAN LAATIJAN VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN (NÄHTÄVILLÄ 24.03-23.04.2010) Kaavaluonnoksesta jätettiin 14 lausuntoa ja 12 muistutusta. Kaavan laatija on laatinut vastineet kaikkiin lausuntoihin sekä tiivistetysti annettuihin muistutuksiin. A. LAUSUNNOT Lausunnon ovat antaneet: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus), ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus), liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue Pohjois-Pohjanmaan liitto Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun Seudun ympäristötoimi Metsähallitus Oulun Seutu, seuturakennetiimi Luotsausliikelaitos Vattenfall Verkko Oy Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys Hailuodon jakokunta Hailuodon kalastajainseura ry Hailuodon Vesihuolto Oy Päivämäärä 02.06.2010 Ramboll Kiviharjuntie 1 90220 OULU T +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ( 15.04.2010 ) Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu ELY keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen 25.02.2010 viranomaisneuvottelussa esittämiä kommentteja: Entisen luotsi- ja majakka-aseman majoituskapasiteettilaskelmat ja perustelut on lisätty Rakennussuojelualueen (SR) rakennusoikeutta on pienennetty (ns. juhlarakennuksen kokoa pienennetty 250 k-m2 180 k- m2 ja yhden nykyisen lomamökin rakennusoikeus 35 k-m2 poistettu) RM-1 ja RM-2 alueiden kaavamääräyksiä on tarkennettu. Asemakaavakartan mittakaavaksi on muutettu 1:1000 1/42 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo
Lausunnon mukaan asemakaava-alueelle on osoitettu edelleen kokonaisuudessaan liikaa rakennusoikeutta. Marjaniemen Nokan aluetta tulisi kehittää pienipiirteisemmällä tavalla. Alueen matkailullista kehittämistä tulisi suunnata mm. Sumpun alueelle ja muille lähialueille, jolloin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmalle alueelle Marjaniemen majakan lähiympäristöön ei tarvitsisi sijoittaa niin paljon uudisrakentamista. Kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu seuraavia 2. viranomaisneuvottelussa esitettyjä seikkoja: a. Kaavaselostuksessa tulisi esittää alueen matkailun ja toiminnan kehittämisen suhde lähialueen muihin hankkeisiin, erityisesti Sumpun alueeseen. b. Kaavoituksen vaikutukset tulisi arvioida perusteellisemmin. Lisäksi todetaan asemakaavaehdotuksen asiakirjoissa joitakin teknisluontoisia korjaustarpeita, jotka eritellään lausunnossa. Lopuksi lausunnossa todetaan että asemakaavaehdotus on kehittynyt paljon luonnosvaiheeseen nähden. Laaditut rakentamistapaohjeet ovat tärkeä apuvälinen kaavoituksen toteuttamisessa. Nokan alueen toteuttamisessa on ensisijaisen tärkeää, että kaikessa rakentamisessa otetaan huomioon alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet sekä Marjaniemen majakan ympäristön kulttuurihistorialliset arvot. Asemakaavan toteuttamisen lähtökohtana tulee olla rakennussuunnittelun korkea taso. Asemakaavaehdotus on laadittu asemakaavalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Esitetty rakennusoikeus on voimassa olevan osayleiskaavan mukainen. käytetty lisäraken. yhteensä kaikki yhteensä oyk rak.oikeus oikeus ETELÄPUOLI RM-1 -ALUE -Luotsihotelli 550 550 -Luototalo 450** 720** 1170** -tekn.tila 20 20 -kalamökit (r-5) 170* 160 160 SR-alue 1037 498 1535 AO-tontti 150 30 + 80 260 RA-alue 450 450 2975 + 1170 3200 POHJOISPUOLI RM-2 -ALUE 1750 1750 1800 -lomarak. (r-7) 50 50 1800 YHTEENSÄ 2257 + 170* 3688 4775 + 1170 5000 2/42
Kaava-alueen rakennusoikeus yhteensä 5 945 kem2. Osayleiskaavan P + PY/s alueilla ( 5000 kem2 ) alueella yhteensä 4 775 kem2. *kalamökkien/vajojen nykyinen rakennusoikeus, joka poistuu kun uudet kalamökit rakennetaan entisten tilalle **osayleiskaavassa esitetyn PY/s alueen ( rakennusoikeus 3200 kem2 ) aluerajauksen ulkopuolella Nykyinen Luototalo sijoittuu osayleiskaavan satama-alueelle (LS), kuten myös kaavaehdotuksessa osoitettu laajennusosa. Vaikka osayleiskaavassa LS -alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, voidaan nykyisen Luototalon kylkeen esitettyä laajennusta pitää sijainniltaan parhaana laajennussuuntana rakennuskokonaisuuden, alueen maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta. Aikaisemmassa vaiheessa rakennussuojelualueelle ns. "juhlarakennukseen" kaavaillut ja tilatarpeeltaan laajahkot palvelutoiminnot on kaavaehdotuksessa osoitettu Luototalon laajennukseen. Näin rakennussuojelualue on voitu osoittaa pääasiallisesti majoituskäyttöön ja säilyttää alueen pienimittakaavaisuus myös täydennysrakentamisen osalta. Kaavaselostuksessa Luototalon mallinnuskuvissa laajennuksen rakennusoikeus on 1000 km2. Kaavaehdotuksessa laajennukselle osoitettu rakennusoikeus on 720 km2 ja uudet mallinnuskuvat tullaan laatimaan sen mukaisesti. Lisäksi laajennusosan sijoittumista tarkennetaan edelleen porrastamalla sitä suhteessa nykyiseen Luototaloon. a. Voimassa olevassa osayleiskaavassa on arvioitu rakentamisen tarve alueella ja esitetty rakentamisen (palvelut, matkailu) painopistealueiksi Marjaniemen ja Sumpun alueet. Kunnan tavoitteena on muodostaa em. alueista luonteeltaan erilaisia kokonaisuuksia: Sumpun alue matkailu/festivaalit, lomamajoitus ja Nokan alue kulttuuriympäristö, julkiset palvelut (instituutiot). b. Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointia tullaan täydentämään (mm. näkymien säilyminen, vaikutukset kulttuurihistorialliseen ympäristöön). Näkymät huomioitu kaavaehdotuksessa ja vaikutukset niihin vähäisiä. Lausunnossa esitetyt teknisluonteiset korjaukset tehdään kaavakarttaan ja selostukseen. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ( 19.04.2010 ) Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu ELY keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen kaavaprosessin aiemmissa vaiheissa esittämät kannat suunnittelualueen liikenneverkkoon ja sen hallinnolliseen asemaan. Ei huomautettavaa kaavaehdotukseen. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 3/42
3. Pohjois-Pohjanmaan liitto ( 23.04.2010 ) Pohjois-Pohjanmaan liitto totesi kaavaluonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa että asemakaavan lähtökohdat ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia: Oulun seudulle tärkeän matkailun vetovoima-alueen kehittäminen ja täydennysrakentamisen ohjaaminen alueen kulttuuriympäristöarvojen pohjalta. Lausunnossa toivottiin vielä ympäristön luonteen säilymistä painottavan vaihtoehdon tutkimista: uudet rakennusmassat vaikuttivat liian suurilta nykyisessä rakenteessa, jopa Luotsihotellin ja Luototalon ympäristössä. Asemakaavaehdotusta on kehitetty luonnosvaiheesta merkittävästi. Em. kevennettyä mitoitusvaihtoehtoa ei ole esitetty, mutta lisärakentamisen sijoittelun muutoksilla ja rakennusmassojen muotoilulla on parannettu uuden rakentamisen sovittamista herkkään ympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan liitto kiinnittää lausunnossaan lisäksi huomiota seuraaviin asiakohtiin: a. Hotellin laajennustarve on ratkaistu osoittamalla majoitustiloja lähialueen muihin rakennuksiin. Rakennussuojelualueen eteläpuolen RA-1 alue sopisi paremmin tällaiseen majoituskäyttöön kuin yksityiseen loma-asumiseen, kaavamerkintä voisi olla esim. R-1. b. Sumpun alueelle kaavoitetun hotellirakentamisen ja Nokan asemakaavahankkeen suhdetta ja toteuttamisjärjestystä ei ole käsitelty. c. Kaavaselostuksessa on puutteita maakuntakaavan ja Oulun seudun yleiskaavan kuvauksissa. Lopuksi lausunnossa todetaan että kaavaehdotuksessa osoitettu rakentaminen tuo merkittävän lisän Hailuodon Nokan rakennettuun ympäristöön ja muuttaa perinteisiä näkymiä. Laadittuja yksityiskohtaisia rakentamistapaohjeet noudattamalla täydennysrakentaminen voidaan toteuttaa niin, että alueen omaleimaisuus ja keskeiset kulttuuriympäristöarvot säilyvät. a. R-1 merkinnän käyttäminen tutkitaan. b. Sumpun alueen ja Marjaniemen alueen suhdetta on käsitelty varsin ajantasaisessa osayleiskaavassa vuodelta 2004. Em. täydennetään kaavaselostukseen. c. Täydennetään kaavaselostukseen. Muilta osin lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 4. Museovirasto ( 23.04.2010 ) Lausunnossa viitataan Museoviraston useissa aiemmissa yhteyksissä esittämiinsä näkemyksiin Nokan alueen kehittämisessä ja kaavoituksessa (mm. lausunto 149/303/2009). Monet kannanotoista mainitaan kaavaselostuksessa, mutta ne jäävät vaille vastausta eikä Museoviraston näkökohtia ole vielä riittävästi huomioitu. Museovirasto toistaa lausunnossaan tärkeimmät jo aiemmin esille tuomansa asiakohdat: 4/42
Marjaniemen itäisen rannan tuntumaan on syntymässä matkailua palvelevaa rakentamista satamaan, Nokan alueelle ja Sumpun leirintäalueelle. Niiden kehittäminen kokonaissuunnitelman puitteissa poistaisi mahdollista päällekkäisyyttä ja varmistaisi toisiaan tukevat palvelukonseptit. Merkittävää olisi myös rakentamisen hallinta; ylikapasiteettia on turha synnyttää. Suojellut rakennukset ja alue a. Suojelluille rakennuksille tulisi osoittaa käyttötarkoitus. Kaavaselostuksessa on otettu kantaa rakennusten käyttötarkoitukseen, mutta asemakaavakartassa ei käyttömerkintää ole lisätty. b. Kaavakartassa ja -selostuksessa ei mainintaa että seitsemän rakennusta ja niitä ympäröivä alue on suojeltu v. 1994 asetuksella 480/85 ja suojelu on edelleen voimassa. c. Luotsien ja majakanhoitajien rakennukset sijoittuvat hiekkakentälle näennäisen hajanaisesti; vanhoista kartoista selviää että rakennusten pääty on aina osoitettu dyyneillä kiemurrelleelle ja nyt jo hävinneelle polulle päin. Kaavaan rajatun suojelualueen kaakkoiskulman uudisrakennuksen ( r-3) rakennusala noudattaa tätä "hajasijoittamista", mutta rakennuksen siirto vielä itään päin selvästi lähemmäs ajotietä olisi osuvampi ratkaisu. Näin uusi rakentaminen sijoittuisi selvästi kaava-alueen laidoille. Rakennusoikeuden määrä d. Museovirasto on todennut jo aiemmin, että kaava-alueen pohjoisen ja eteläisen reunan uudisrakentamisen laajuus, määrä ja sijoittelu on saatava vastaamaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön ominaislaatua. Lisäksi esitettiin että Luotsi- ja Luototalon laajennuksesta luovuttaisiin. Luototalon laajennus on kaavaehdotuksessa aiempia vaihtoehtoja luontevampi, mutta sen rakennusoikeus ja volyymi on liiallinen muuhun rakennusryhmään ja kokonaisympäristöön nähden. Mahdollinen laajennus sataman suuntaan on syytä rajata yksikerroksiseksi (porrasteiseksi) ja vastaavasti pienentää rakennusoikeutta. Kaavamerkinnöillä on varmistettava uudisosan muukin sopeuttaminen ympäristöönsä. Kaavamerkinnät selityksineen e. Kaavamerkintöihin ja kaavaselostukseen on esitetty joitakin tarkennuksia. 1. LP-1 alueen kaavamääräyksessä on esitettävä mihin korkeatasoisuus tähtää: avoimeen puuttomaan katutilaan joka sopeutuu läheiseen dyynimaisemaan materiaalivalinnoillaan. 2. s-1 - alueen (avoimena säilytettävä alueen osa) maisemalliset arvot on luonnehdittava. 3. srs- (rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus), majakasta ei ole vielä voimassa olevaa päätöstä. 4. sr-1 (suojeltava rakennus), puuttuu tieto että on suojeltu asetuksella sekä asetuspäätöksen aluerajaus tietoineen. Rakennustapaohjeet ja uuden arkkitehtuurin luonne Museovirasto pitää hyvänä käytäntönä, että Nokan alueelle on valmistunut rakentamistapaohjeet uudisrakentamista varten. On tärkeää että arkkitehtuurin luonnetta ja laatua valvotaan aiemmin jo ehdotetun työryhmän tukemana. f. Uuden rakentamisen sijoittaminen kulttuurihistorialliseen ympäristöön voi olla ainakin kolmenlaista; a. se sulautuu neutraalisti olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöönsä mutta on oman aikansa tuotetta, b. selvä, harkittu kontrasti, c. syntyy tahattomastikin pastissi eli eklektinen kooste vanhan jäljitelmää ja uusia tehokeinoja. 5/42
Museovirasto toivoo että asemakaava merkintöineen ja muutkin ponnistukset Nokan alueen kehittämiseksi tähtäävät vaihtoehtoon a. g. Rakennustapaohjeiden rinnalle olisi syytä tehdä suojeltujen rakennusten korjausohjeet. Muuta h. Kaavaehdotukseen sisältyy olemassa olevien rakennusten purkamista ainakin RM-1 ja RM-2 alueilla. Rakennukset on ennen purkamista dokumentoitava ja dokumentit toimitettava maakuntamuseoon. Museovirasto yhtyy muilta osin ELY keskuksen 15.4.2010 lausuntoon. Maankäyttö- ja rakennusasetukseen 94 viitaten asemakaavan hyväksymispäätös on on toimitettava viipymättä Museoviraston tietoon. a. Rakennusten käyttötarkoitus merkitty kaavakarttaan- ja määräyksiin kunkin rakennuksen indeksimerkinnän kohdalle. b. Täydennetään kaavaselostukseen tekstiosio sekä kuva suojelualueen rajauksesta. Kaavakartassa em. ei ole syytä esittää, jotta vältetään määräysten päällekkäisyys ja kaavakartan sekavuus. c. Uudisrakennuksen rakennusala siirtoa tutkitaan em. mukaisesti. d. Luototalon laajennuksen toiminnalle asetetut tavoitteet sekä rakennuksen arkkitehtuuri eivät puolla yksikerroksista ratkaisua. Rakennusmassaa kuitenkin sovitetaan edelleen ympäristöönsä porrastamalla laajennusta suhteessa nykyiseen Luototaloon. Kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla on ohjattu rakennuksen sovittautumista nykyiseen majakka/luotsihotelli/luototalo -kokonaisuuteen ja lähiympäristöönsä. e. Täydennetään kaavamääräyksiin. Pysäköintialueen osalta sen kunnostus on ollut mukana myös Marjaniemi - virkistystä ja vapaa-aikaa -hankkeessa. Hankkeessa on määritelty mm. alueen pintamateriaaleja ja hanke on ollut lausuntokierroksella. f. Alueelle esitetyssä rakentamisessa on selvät tavoitteet; rakennussuojelualueella (RS) täydennysrakentamisen tulee olla kohdan (a) mukaista. Luototalon laajennus ja pohjoisosan RM-1 alueen rakentaminen on tulee olla jo esitetyn rakennusoikeuden perusteella luonteeltaan selvä ja harkittu kontrasti, joka kuitenkin liittyy lähiympäristöönsä materiaalien ja värivalintojen avulla. (b). Rakentamistapaohjeilla pyritään Museoviraston esittämiin tavoitteisiin. Ohjeisiin tehdään tekstitäydennyksiä liittyen tähänkohtaan f. g. Alueen toimijan tulee vastata rakennusten korjausohjeiden laatimisesta. h. Kunta hoitaa dokumentoinnin ja niiden toimittamisen maakuntamuseoon. 5. Pohjois-Pohjanmaan museo ( 27.04.2010 ) Lausunnossa yhdytään ELY keskuksen (15.4.2010) ja Museoviraston (23.4.2010) lausuntoihin ja todetaan lisäksi seuraavaa: a. Hailuodon Marjaniemen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä niiden vaalimistarve ovat laajalti tunnustettuja ja tuotu jatkuvasti esiin kaavoitusprosessin aikana. 6/42
7/42 Arvot on kirjattu kaavaselostukseen. Asemakaavan mittavat rakentamistavoitteet ovat edelleen uhka Marjaniemen keskeisimmän alueen arvojen säilymiselle. Kaavoitettava alue on aivan liian pieni suhteessa esitettyihin toimintoihin alueen kulttuurihistoriallisille arvoille aiheutuisi merkittävää haittaa. Poikkeaminen alueen perinteisestä pienimittakaavaisesta, eri aikoina rakennetusta ja kirjavasta kalamaja -tyyppisestä rakennuskannasta on vaarassa tuhota alueen ominaisluonteen: avoimuuden ja yksinäisyyden, jonka vuoksi alue on juuri vetovoimainen. b. Monissa luonnosvaiheen lausunnoissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomioita uudisrakentamisen mittakaavaan. Kaava-alueen eteläosassa on valittu luonnoksista pienimittakaavaisin vaihtoehto kaavaehdotuksen pohjaksi. Pohjoisreunan RM-2 alueella on edelleen rakennusoikeutta, joka on yhteensä suurempi kuin nykyisen Luototalo/Luotsihotellin kerrosala. Luototalon laajennus on lähes kaksinkertainen nykyiseen Luototaloon verrattuna ja 2-kerroksinen laajennusosa tulisi hallitsemaan alueen rakennettua ympäristöä sataman ja meren suunnasta lähestyttäessä. Luototalon rakennusoikeus tulee puolittaa ja rakentaa yhteen kerrokseen, jolloin se luontevammin sulautuisi olemassa olevaan rakennuskokonaisuuteen. c. Kaavaehdotus lisää SR alueen rakennusoikeutta puolella nykyisestä ja kaksinkertaisen suhteessa nykyiseen, jota voidaan pitää huomattavana lisäyksenä alueella jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteenä on väljyys. Ainakin SR alueen kahden rakennuksen (r-2, r-3) sijaintia on syytä tarkistaa eli siirtää niitä itään lähemmäs kevyen liikenteen väylää. Tällöin rakentaminen jatkaisi jo toteutettua lisärakentamisen linjaa ja suojelurakennuksille annettaisiin enemmän tilaa suojelualueella. d. Eteläosan loma-asuntojen (RA-1) mittakaavaksi on valittu luonnosvaihtoehdoista pienin ja rakennusten sijoittelu on vapautettu kaavamaisuudesta. Loma-asunnot sijaitsevat kuitenkin edelleen hyvin lähellä vanhan luotsi- ja majakka-aseman rakennuksia. Rakennustapaohjeissa on esitetty rakennuksille neutraali väritys ja hillitty aukotus suojelurakennusten suuntaan, minkä voidaan katsoa lieventävän rakentamisen maisemavaikutusta. Kokonaisuutena rakennustapaohjeet antavat hyvät lähtökohdat lisärakentamisen ohjaukseen Museoviraston esittämällä tavalla. e. Majakan länsipuolella vanhan kalastajakylän jatkeena olevat kolme kalamajaa on tarkoitus korvata uusilla kalamökkityyppisillä rakennuksilla. Kaava-alueen pohjoisosassa pienet kala/lomamökit jäisivät uuden huoneistohotellin alle. Myös eteläosan RA-1 alueella on olemassa olevaa rakennuskantaa. Em. rakennusten kuntoa tai käyttötarkoitusta ei ole esitetty kaavaselostuksessa. Nimenomaan tällaiset pienet vanhan kalastajakylän mittakaavaa toistavat kalamajat ja mökit ovat Marjaniemen rakennetun kulttuuriympäristön perusta yhdessä majakan ja vanhojen luotsien ja majakanvartijoiden rakennusten lisäksi. f. Marjaniemen rakennetun ympäristön kanssa kiinteän kokonaisuuden muodostava karu luonnonympäristö tulisi huomioida koko alueen kattavan kaavamääräyksenä. Siinä tuotaisiin esiin kasvillisuusinventoinnissa esitetyt hoito- ja käyttösuositukset. SR alueen avoimena pidettävän alueen (s-1) ja rantaviivan välinen alue jää ilman samantyyppistä ohjausta. g. Kaavahankkeen vaikutuksia olemassa olevaan kulttuuriympäristöön on arvioitu niukasti; kaavaratkaisun vaikutukset Marjaniemen alueeseen ja kulttuuriympäristöön kokonaisuutena tulee esittää.
a. Alueelle osoitettu rakennusoikeus pohjautuu varsin ajantasaiseen Marjaniemen osayleiskaavaan (2004), jossa on määritelty Marjaniemen ja sen lähialueiden rakentamisen painopistealueet. Em. alueiksi on osayleiskaavassa määritelty Marjaniemen Nokan alue sekä Sumpun alue. Asemakaavaehdotuksessa on mahdollisimman hyvin pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen alueen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. b. Alueen pohjoisreunan RM-2 -alueen rakennusoikeuden osalta viittaan kohtaan a. Kaavaehdotuksessa Luototalon laajennus on 720 k-m2 ja nykyinen Luototalo 450 k-m2. Pohjapinta-alaltaan 2-kerroksinen laajennusosa on 360 k-m2. Laajennuksen mittakaavan ja kerrosluvun osalta viittaan Museoviraston vastineen kohtaan d. Lisäksi huomiona että kaavassa on määrätty laajennusosan räystäslinjan korkeusasema nykyisen Luototalon räystäslinjan mukaiseksi, jolloin laajennus ei nouse nykyistä Luototaloa korkeammaksi. c. Uudisrakennusten siirtoa tutkitaan ja ainakin rakennusta r-3 siirretään idemmäs. d. Rakennukset on pyritty sijoittamaan huomioiden mahdollisimman hyvin rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet sekä kaava-alueen rajaus. Ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. e. Majakan länsipuolen kolmesta rakennuksesta kaksi ei ole rakennustyyliltään alueelle tyypillisiä kalamajoja, vaan ovat leveärunkoisempia ja varastomaisia rakennuksia. Kaavaehdotuksen toteutumisen myötä poistuvien rakennusten kuvauksia täydennetään kaavaselostukseen. f. Lisätään luonnonympäristöä koskeva yleismääräys kaavamääräyksiin. Kunta sopinee kaava-alueen kaakkoisreunan ja ranta-alueen jäävän alueen avoimena säilyttävistä toimenpiteistä maanomistajien kanssa. g. Vaikutusten arviointia täydennetään em. osalta. 6. Oulun seudun ympäristötoimi ( 20.04.2010 ) Kaava-alueen sijoittuminen tärkeälle pohjavesialueelle on huomioitu asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Rakennusten liittämisestä vesi- ja viemäriverkostoon on määrätty kaavamääräyksellä. Tämän lisäksi alue tulee hyväksyä vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeksi vesihuoltolain mukaisessa menettelyssä. Nykyinen helikopterin laskeutumispaikka on merkitty kaavakarttaan. Helikopterin laskeutumispaikkaa pidetään lentopaikkana, joka ympäristösuojeluasetuksen mukaan on ympäristöluvan varainen toiminto. Puolustusvoimien tilapäisiin lentopaikkoihin ei kuitenkaan tarvita ympäristölupaa. Myös ilmailulaissa tai sen nojalla annetussa ilmailumääräyksissä voi olla lentopaikan perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä määräyksiä. Mahdolliset helikopterin laskeutumispaikan toiminnan edellyttämät luvat ja määräykset huomioitaneen paikan toteuttamisen yhteydessä. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 8/42
7. Metsähallitus ( 22.04.2010 ) Metsähallitus on lausunut aiemmin kaavaluonnoksesta (18.05.2009) että kaavaa laadittaessa alueen kulttuuri- ja maisemahistorialliset erityispiirteet ja luontoarvot on huomioitu hyvin. Rakennushistoriallinen selvitys antaa hyvät lähtökohdat kohteiden rakennussuojelullisten arvojen määrittelylle. Luonnoksessa täydennysrakentamista oli arvioitu useammalla vaihtoehdolla. Metsähallitus tarkentaa kannanottojaan kaavaehdotuksessa esitettyihin Hailuodon kansallismaisemaan liittyviin kehittämistoimiin. Nokan asemakaavalla on kahtalaiset tavoitteet; toisaalta turvata alueen arvokkaan ympäristön säilyminen, ylläpito ja ympäristön hoito taustanaan alueen suojelulle asetetut kansalliset tavoitteet toisaalta alueen kehittäminen mm. täydennysrakentamisen avulla. Kulttuurimaiseman arvot rakentuvat meren ja rakenteiden vuoropuheluista olennainen kysymys on miten paljon ja millaisia muutoksia tämä valtakunnallisesti arvokas maisema sallii. Metsähallituksen mielestä päätavoite on arvokkaan kansallismaiseman ja siihen liittyvien luontoja kulttuuriarvojen säilyminen, alueen kehittämistoimien tulee olla em. tavoitteelle alisteisia. Käytännössä tämä tarkoittaa uudisrakentamisen sopeuttamista maisemallisesti, mittakaavallisesti, rakennusteknisiltä sekä taiteellisilta ratkaisuilta olemassa olevaan. Arvokkaan rakennuskannan säilyminen on turvattava joko tulevan rakennusperintölain tai kaavallisen suojelun kautta. Alueen kehittämistoimissa nykyinen rakennuskanta tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin olemassa olevana resurssina. Majakan asema alueen maisemallisena symbolina on turvattava. Näkyvyys avarassa maisemassa on osa majakan käyttöön liittyvää kulttuurihistoriaa, Luototalon laajennus ei saa uhata majakan maisemallista asemaa. Myös uhanalaisten lajien säilyminen on turvattava. Kaiken kaikkiaan Nokan alueen kehittämisessä on huomioitava Hailuodon saaren ominaispiirteet suhteessa ympäröiviin alueisiin. Alueen vahvuus on merellisyydessä ja siihen liittyvässä saaristolaiskulttuurissa, jossa liikenne ja kalastus ovat pääosassa. Niiden vahvuuksien korostaminen on ensisijaista aluetta kehitettäessä. Kaavaehdotuksessa on pyritty huomioimaan lausunnoissa esitetyt näkökohdat huomioiden asemakaavatyölle asetetut tavoitteet. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen rakennuskannan ja maiseman huomioiminen ovat olleet suunnittelun keskeisenä lähtökohtana, johon on sovitettu alueen matkailullisen ja muun kehittämisen tavoitteet. Täydennysrakentamisen sijoittelussa, määrässä, mittakaavassa sekä ulkoasussa on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin suojeltavat rakennukset, alueen avoin luonne sekä alueen sisäiset näkymät ja merinäkymät. Majakan keskeinen asema on huomioitu Luototalon laajennuksen sijoittumisessa, mittakaavassa sekä arkkitehtuurissa. Laajennuksen asemaa tullaan edelleen tarkentamaan (ktso Museoviraston vastine kohta d). Uhanalaisten kasvien sijaintipaikat alueella on huomioitu. 9/42
Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 8. Oulun Seutu, seuturakennetiimi ( 29.04.2010 ) Seuturakennetiimi toteaa että Hailuodon kunta on pyytänyt lausuntoa Nokan alueen asemakaavaehdotuksesta. Koska seudun yleiskaava ei ole voimassa alueella seutuhallitus ei anna lausuntoa. Seudun yleiskaavoitusta hoitava seuturakennetiimi on kokouksessaan 29.4 kuitenkin antanut seuraavan kommentin. Kommentissa kuvataan alueen sijaintia ja nykytilannetta todeten että alueen rakennusten ja merialueelle avautuvien näkymien vuorottelu on merkittävä alueen maisemakuvan kannalta. Alueen kasvillisuus on omaleimaista (metsää, keto- ja dyynikasvillisuutta sekä variksenmarjanummea), uhanalaisina kasveina ahonoidanlukko ja ketoneilikka. Yleiskaavatilanteesta todetaan voimassa olevan Marjaniemen osayleiskaavan määräykset. Oulun seudun yleiskaavassa Marjaniemi on M-1 aluetta, eli maa- ja metsätalousvaltaista aluetta jolle on sijoittunut loma-asutusta. Suunnittelusuosituksena todetaan, että alueella on turvattava kevytliikenteen pääsy ranta-alueelle. Lisäksi Marjaniemi on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena kohteena. Oulun seudun matkailun kokonaisvaltaisessa kehittämissuunnitelmassa (Master plan) todetaan, että Hailuoto on imagollisesti tärkeä kohde Oulun seudun matkailulle. Lisäksi todetaan että Oulun seudulla on viime aikoina ilmennyt kasvavaa kysyntää hyvätasoisesta mökkimajoituksesta erityisesti meren läheisyydessä. Asemakaavaehdotuksen sisällöstä todetaan että merkittävimmän muutoksen alueelle tuo Marjaniementien pohjoispuolelle sijoittuva 1750 k-m2 majoitus-, näyttely- ja ravintolarakennus. Kommentin lausunto-osa Matkailun kehittämisen kannalta matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiden (RM-1 ja RM-2) osoittaminen on tarkoituksenmukaista. Alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta suurten uusien rakennusten sijoittaminen alueelle asettaa erityisiä vaatimuksia rakennusten toteuttamiselle. Koska alueen toteutuminen saattaa ajoittua pitkälle ajalle, on erityisen tärkeää että sen kaikissa vaiheissa noudatetaan alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. On myönteistä että majakka- ja luotsirakennusten sekä niitä ympäröivän alueen suojelu- ja käyttömerkinnät mahdollistavat alueen käytön siten, Marjaniemen alueelle tärkeä historiallinen kokonaisuus voi säilyä ja rakennuksia voidaan hyödyntää. Asemakaava-alueen hyödyntäminen matkailualueena ja seudullisena virkistysalueena perustuu tällä hetkellä henkilöauton käyttöön. Seudun tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käyttöä. Em. liikenteiden kehittämistavoitteet on lisättävä ja niitä toteuttavat toimenpiteet tulee esittää kaavaselostuksessa Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimuksessa sovitun periaatteen mukaan. Seudun tavoitteena on toteuttaa yhtenäinen kevyen liikenteen 10/42
väylä lauttarannasta Marjaniemeen. Tavoitteena tulee olla Marjaniemen nykyistä paremmin saavuttaminen myös joukkoliikenteellä. Joukko- ja kevytliikenteen tavoitteet lisätään kaavaselostukseen. Kevytliikenneyhteys merkitään tarvittavilta osin kaavakarttaan. 9. Luotsausliikelaitos, Finpilot ( 22.04.2010 ) Lausunnossa todetaan että jalankululle ja pyöräilylle varattu väylä luotsiaseman pohjoispuolella, luotsiaseman ja viheralueen (VL-1) välissä tulisi siirtää Marjaniementien varteen. VL-1 alueen luotsiaseman puoleinen alue tulisi jättää ilman paikoitusaluemerkintää. Perusteluina mainitaan luotsiaseman ympärivuorokautinen toiminta, jolloin henkilökuntaa on lepovuorossa vuorokauden kaikkina aikoina. Häiriötön lepomahdollisuus myös päiväsaikaan tulisi turvata. Luotsiaseman kahdella puolelle rakennettu kevytliikenneväylä ja paikoitusalue toisivat häiriötekijöitä aseman välittömään läheisyyteen. Lisäksi kulkuväylä satamaan on pidettävä riittävän väljänä, isohkon nosturiauton kulkutarve on vähintään kaksi kertaa vuodessa Luotsausliikelaitoksen alusten nostamista varten. Kaavan laatimisen yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut alueella pitkään toimineiden kalastuselinkeinon ja luotsaustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen. Alueen matkailulliset tavoitteet on sopeutettu suhteessa em. toimintoihin. Kaavaehdotuksessa esitetty Luotsiaseman pohjoispuolinen kevytliikenneyhteys linjautuu luontevasti Sumpun suunnalta Luotsihotelli/Luototalolle; yhteyden siirtäminen Marjaniementien varteen lisäisi todennäköisesti liikennettä rakennussuojelualueen läpi, jota ei voida pitää toivottavana. VL-1 alueen pysäköintiratkaisut liittyvät laajempaan Marjaniemen kehittämiseen, jossa turvataan alueelle riittävä pysäköintipaikkamäärä. Vastaavan pysäköintipaikkamäärän esittäminen muualle kaava-alueella ei ole alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset tekijät huomioiden mahdollista. Luotsiasemalle mahdollisesti aiheutuvia meluhäiriöitä voitaneen vähentää rakennuksen rakenteellisilla ratkaisuilla, lisäksi VL-1 alueella pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon puustoa. Myös SR alueelle esitetty täydennysrakentaminen toimii melua vähentävän tekijänä luotsiaseman suuntaan. Kulkuväylä satamaan säilyy nykytilanteen mukaisena, esitetty Luototalon laajennus ei aiheuta muutosta tilanteeseen. Katualueen tilavaraus raskaan kaluston kuljetusten osalta tarkistetaan. 11/42
10. Vattenfall Verkko Oy ( 21.04.2010 ) Lausunnossa edellytetään puistomuuntamon paikan ja nykyisten 10 kv ja 20 kv johtolinjojen merkitsemistä kaavakarttaan. Linjavaraukset ja kaavamerkinnät täydennetään kaavakarttaan. 11. Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ( 19.04.2010 ) Lausunnossa todetaan että Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys on ottanut aiemmin kantaa kaavaluonnokseen (18.05.2009) ja on edelleen sen kannalla. Em. katsottiin että Marjaniemeä luonnehtii edelleen viime vuosikymmenien rakentamisesta huolimatta väljyys ja avaruus, merelle avautuminen lähes vapaasti eri suuntiin alueelle tultaessa. Tämä on ratkaisevan tärkeä lähtökohta myös tulevaisuudessa, samoin majakan tulisi tulla vielä enemmän esiin paikan keskeisenä kohokohtana ja symbolina. Lisäksi katsottiin että Luotsihotelli-Luontokeskus on nykyisellään valmiiksi rakennettu kokonaisuus. Kaava-alueen rakennusoikeutta on vähennettävä ja rakennuskerrosten lukumäärä rajattava yhteen kerrokseen. Asemakaava-aluetta on laajennettava huomattavasti itään, maantien pohjois- ja eteläpuolelle. Luonnosvaiheen kommenttien lisäksi lausunnossa esitetään seuraavaa: a. Vanhojen luotsirakennusten keskelle ei tulisi rakentaa uusia rakennuksia, vaan alue tulisi säilyttää ja sen historiallista arvoa kokonaisuutena korostaa. Suunnitellut rakennukset tulisi sijoittaa alueen itäreunalle ja siten että osa eteläreunan lomarakennuksista otetaan tähän käyttöön. Lisärakentaminen ei näin toteutettuna häiritsisi niin paljon alueen vanhaa ja arvostettua miljöötä ja alueen keskusta pysyisi avoimena. Lisärakentamisen laajuutta ja rakennustyyliä tulisi tarkkaan harkita alueen luonteeseen sopivaksi. b. Luotsihotelli-Luontokeskusta ei tule laajentaa. Ravintolatiloja tulisi laajentaa luontokeskuksen puolelle ja varata näyttelytiloille uusi paikka alueen itäpäähän suunnitellun auditorion paikalta. c. Pohjoispuolen massiivisista rakennuksista (RM-2) tulisi luopua. Tilalle mikäli tarpeellista kalastajatyyppinen mökkialue yksityiseen tai yleishyödylliseen käyttöön. d. Kaavaehdotus on kehittynyt luonnosvaiheesta. Yhdistyksen esittämä näkemys kaiken vähempiarvoisen rakennuskannan poisto majakan ympäristöstä, jotta se olisi kaikilta suunnilta esteettömästi lähestyttävissä, on huomioitu. Autokatos poistetaan, mutta lisäksi tekniikalle tulee etsiä uudet tilat esim. Luotsihotellin kellarista. Myös kierrätysaseman paikka ja rakenteet tulee suunnitella uudestaan. e. Alueelle tarvitaan yksityiskohtainen ympäristönsuojelusuunnitelma. f. Uimarannalle tulisi suunnitella paikat pukukopeille ja syöntipaikalle. Marjaniemen viihtyvyyttä voidaan lisätä myös pienillä parannuksilla. Marjaniemessä toimijoiden tulisi arvostaa paikkaa sellaisena kuin se on. Nokan asemakaavan käsittelyssä tulisi ottaa aikalisä ja jatkaa suunnittelua. 12/42
Alueen rakennusoikeuden lisääminen on alueen kehittämisen kannalta tärkeää; em. on määritelty jo oikeusvaikutteissa Marjaniemen osayleiskaavassa (2004), jossa rakentamisen painopistealueiksi on osoitettu Marjaniemen ja Sumpun alueet. Täydennysrakentamisen sijoittumista ja määrää on tutkittu tarkasti ja pyritty sopeuttamaan arvokkaan kulttuurimaiseman ehdoilla. Luonnosvaiheessa annetussa vastineessa todettiin että kunta on käynyt neuvotteluja maanomistajien kanssa kaava-alueen laajentamiseksi itään, mutta neuvottelut päättyivät tuloksettomina. a. Kaavaehdotuksessa täydennysrakentaminen on sijoitettu vanhan luotsi- ja majakkaalueen reunoille alueen luonne huomioiden. Lisärakentaminen sijoittuu vapaasti ja siten että alueen tärkeät sisäiset näkymät säilyvät. Rakentamistapaohjeilla sovitetaan rakennusten mittakaavaa ja ulkoasua suojeltujen rakennusten ympäristöön sopiviksi. b. Luotsihotelli/Luototalon laajennus on asemakaavan tavoitteiden mukainen. Laajennuksen sijoittumista on tutkittu laajasti näkymien, maiseman ja itse rakennuskokonaisuuden kannalta. Kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisuperiaate vastaa mahdollisimman hyvin asetettuja tavoitteita. Laajennuksen asemaa tullaan edelleen tarkentamaan (ktso Museoviraston vastine kohta d). c. Pohjoispuolen alueelle (RM-2) esitetty rakennusoikeus on voimassa olevan osayleiskaavan ja asemakaavatyölle asetettujen tavoitteiden mukainen. Rakentamisen vaikutusta osin pienimittakaavaiseen lähiympäristöön on pienennetty kaavamääräyksillä ja rakentamistapaohjeilla (rakennusoikeuden jakaminen, rakennusmassojen porrastus ja maastonmukainen sijoittuminen, materiaalivalinnat, rakennuskorkeudet). d. Linkkimaston teknisten tilojen siirto on kustannuskysymys. Kunta harkinnee kierrätysaseman paikan ja rakenteiden vaatimia toimenpiteitä. e. Kunta harkinnee asiaa ja tekee tarvittavat päätökset. f. Kyseinen alue ei kuulu kaava-alueeseen. Alueelle on laadittu suunnitelmia ELY keskuksen koordinoiman VIVA hankkeen yhteydessä. Lopuksi voidaan todeta että muista lausunnon antaneista tahoista Hailuodon jakokunta alueen keskeisenä toimijana suhtautuu lausunnossaan varsin myönteisesti Nokan alueen kaavaehdotukseen. 12. Hailuodon jakokunta ( 23.4.2010 ) Lausunnon mukaan asemakaavaehdotus antaa hyvän lähtökohdan alueen kehittämiselle. Esitetty uusi rakennusoikeus on mitoitukseltaan ja sijoittelultaan hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuvaa. Kaavassa on riittävän hyvin huomioitu Marjaniemen vanhan rakennuskannan historialliset arvot ja arvokkaan maisemakuvan säilyminen. Hailuodon jakokunta pitää tärkeänä säilyttää jatkossakin riittävän väljä tieyhteys kaava-alueen läpi satamaan ja kalastajakylän alueelle. Tilaa vaativille kuljetuksille on tarvetta (mm. tuulivoimatuotanto) ja vaihtoehtoista kuljetusreittiä ei ole. Lisäksi Marjaniemen alueen maisemakuvan perinteinen avaruus tulisi turvata mm. poistamalla puustoa tarpeen mukaan suunnittelualueelta ja sitä ympäröiviltä ranta-alueilta. Rannan umpeenkasvun estäminen täytyy olla sallittua myös kaava-alueen länsipuolella olevalla suojellulla luontotyyppialueella. 13/42
Kaavaehdotuksessa kulkuväylä satamaan säilyy nykytilanteen mukaisena, esitetty Luototalon laajennus ei aiheuta muutosta tilanteeseen. Katualueen tilavaraus raskaan kaluston kuljetustarpeen osalta tarkistetaan. Maisemakuvan avoimuuden merkitys on huomioitu alueen lounaisosan kaavamerkinnällä (s-1, avoimena säilytettävä alueen osa), joka mahdollistaa puuston poistamisen alueelta. Kaavaalueen ja ranta-alueen välisen vyöhykkeen avoimuus liittyy olennaisesti koko Marjaniemen alueen luonteeseen. Kunta sopinee maanomistajien kanssa alueella toteutettavista toimenpiteistä. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevan suojellun luontotyypin alueella mahdollisista toimenpiteistä on syytä neuvotella Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen luonnonsuojeluyksikön kanssa. 13. Hailuodon kalastajainseura ry ( 22.04.2010 ) Lausunnossa todetaan aluksi: Hailuoto on saari ja saari tarvitsee toimivan sataman. Hailuodon nykyiset ja entiset kalastajat ovat huolissaan kalastusammatin säilymisestä Hailuodossa, Marjaniemi on ainoa paikka jossa kalastusammatin puitteet on jo valmiiksi rakennettu. Lausunnossa kuvataan Hailuodon kalastuksen historiaa ja todetaan että vaikka avomerikalastus on heikon kannattavuuden takia hiipunut, kala on edelleen tärkeä ravinnon lähde. Satamaa käyttävät myös ulkopaikkakuntalaiset kalastajat ja se on myös kaikkien merellä liikkujien turvasatama. Lausunnon mukaan kaavaehdotusta laadittaessa ei ole otettu huomioon kalastusta eikä muuta sataman käyttöä. Kaava-alueen ja sataman vaikutuksia toisiinsa ei ole huomioitu. Kaavan vaikutukset kalastukselle ja satamalle ovat negatiiviset, kalasataman vaikutukset kaavaan miellettäneen negatiivisina. Satama-alue olisi tullut ottaa mukaan kaavoitettavaan alueeseen, jolloin sataman ja kalastuksen tarpeet olisivat tulleet oikein selvitettyä. Kalastajat toivovat, että kaavassa huomioitaisiin mahdollisuus satamakentän laajentamiseen, tilat autojen pysäköintiin, jätehuoltoon, rannan varastojen lisäämiseen sekä turvallisiin liikennejärjestelyihin satama-alueella. Luototalon laajennus on uhkana kalasatamalle ja sen käytölle: a. Luototalon laajennus ahtauttaa jo ennestään ahdasta satamaa, uhkaa kalasataman käyttöä mm. pienentämällä lastausaluetta. b. Luototalon laajennus vaarantaa työskentelyä satama-alueella ahtauttamalla aluetta ja heikentämällä näkyvyyttä satamaan (troolien ja verkkojen korjauspaikka, kalastusalusten/troolarien nosto autonosturilla sekä alusten korjaustyöt). c. Luototalon ravintolalle voi aiheutua hajuhaittoja sen sijoittuessa aivan lastauslaiturin viereen, toisaalta kalastajat voivat kokea työhäiriönä jatkuvan työskentelyn ravintolaasiakkaiden silmien alla. d. Troolin ja verkkojen korjauspaikasta tulee vaarallinen, koska Luototalon laajennus estää näkyvyyttä satamaan. 14/42
e. Laajennus hankaloittaa tarpeettomasti kulkua satama-alueelle, jonne on päästävä raskaalla kalustolla. Satama voi toimia esim. tukikohtana/huoltosatamana merelle (merihiekan nosto, tuulipuistot). Kaava-alueen pohjoisosan (RM-2 alue) majoitus/ravintolatilat uhkaavat kokonaisuutena kalastuselinkeinoa: f. Kalastuksesta aiheutuva melu häiritsee yöpyviä matkailijoita. Kalahalli ja kalastajakylä estävät merinäköalat uusilta rakennuksilta. g. Kalastus/kalankäsittely voi aiheuttaa hajuhaittoja. h. Sumpun alue olisi turvallisempi ja rauhallisempi majoitusalue nuorisolle (vaarallinen satama-allas). Marjaniemen alueen ja samalla Nokan asemakaava-alueen kehittämisen yhtenä tärkeänä lähtökohtana on kalastuselinkeinon arvostuksen kohottaminen kalastus on alueen keskeinen vetovoimatekijä. Kalastuksen ja alueen matkailu kehittäminen voidaan nähdä toisiaan positiivisesti tukevina tekijöinä, jonka tavoitteen saavuttamiseen myös kaavaehdotus osaltaan tarjoaa lähtökohtia. Kaavaehdotuksessa esitetty lisärakentaminen tukee kaava-alueen kehittämistä ja samalla myös Marjaniemen aluetta kokonaisuudessaan ( myös satama-aluetta ). Esitetyt toiminnat eivät häiritse sataman toimintoja, vaan monipuolistavat alueen palvelutarjontaa kulttuuriympäristö ja kaavan tavoitteet huomioiden. Kaavaehdotuksessa on huomioitu satama-alueen toiminnat osoittamalla katuyhteys satamaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Katualueen tilavaraus raskaan kaluston kuljetusten osalta tarkistetaan. a. Luototalon laajennus sijoittuu nykytilanteessa hiekkaiselle rinnealueelle, jota ei tällä hetkellä käytetä lastaukseen. b. Ktso edellinen kohta. Luototalon laajennus sekä Marjaniementien pohjoispuolelle esitetty uusi matkailua palveleva rakennus (RM-2 alue) muuttavat satamaan saapumiskohtaa enemmän porttimaiseksi alueeksi, joka luontaisesti vähentää ajonopeutta alueella. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ajonopeutta vähentäviin toimenpiteisiin katualueella Luototalon ja sen laajennuksen kohdalla. Lisäksi Luototalon rakennusmassaa sovitetaan edelleen ympäristöönsä porrastamalla laajennusta suhteessa nykyiseen Luototaloon, jolloin mahdollisen näkyvyyden pienenemisen aiheuttamat haitat satama-alueella vähenevät. c. Kalastustoiminnan seuraaminen ravintolasalista tuo nimenomaan lisäarvoa ja kiinnostusta Luototalon asiakkaiden suuntaan. Lisäksi nykyinen Luototalo sijaitsee jo suhteellisen lähellä satama-aluetta, joten laajennuksen myötä mahdollisesti aiheutuvat työhäiriöt voidaan arvioida vähäisiksi. d. Ktso kohdat a ja b. e. Ajoyhteys satama-alueelle säilyy nykyisellään. f. Kalastuksesta aiheuttava melu on alueelle luonteenomaista, ja näin ollen myös osa alueella matkailevien ympäristöä. 15/42
g. Viittaan edelliseen kohtaan. h. Alueelle sijoittuvat toiminnat ovat kaavalle asetettujen tavoitteiden mukaisia. 14. Hailuodon Vesihuolto Oy ( 31.05.2010 ) a. Vesihuollon järjestäminen. Kaavoitetulla alueella on talousvesi- ja viemäriverkosto. Suurin osa kaava-alueen vettä kuluttavista kiinteistöistä on liitettynä yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kaavan toteutuessa vesijohtojen sijaintia on muutettava, koska ne jäävät osittain kaavoitettujen rakennusten alle. Vesihuollolla ei ole vaatimuksia rakennusten sijoittelun suhteen ja alueen vesihuolto pystytään kohtuullisesti järjestämään. b. Marjaniemen vedenottamo. Hailuodon Vesihuolto valmistelee uuden korvaavan vedenottamon rakentamista muualle Marjaniemen alueelle. Nykyinen ottamo muutetaan paineenkorottamoksi ja rakennus säilyy nykyisellä paikallaan. Tämä on huomioitu kaavassa. c. Nokan asemakaava on pohjaveden muodostumisalueella, joka voi joissakin tapauksissa aiheuttaa rajoituksia rakentamiselle tai alueelle tapahtuvalle toiminnalle. Kaava on valmisteltava niin että sen toteuttaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumisriskiä. Pohjavesialue on huomioitu kaavaehdotuksessa asianmukaisilla pohjaveden suojelumääräyksillä. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 16/42
B. MUISTUTUKSET Vastineissa on vastattu tiivistetysti muistutuksissa esitettyihin keskeisiin asiakohtiin. Muistutusten keskeinen sisältö on huoli Marjaniemen alueen luonteen säilymisestä. Keskeisenä tekijänä nousee esiin kritiikki alueelle esitetyn täydennysrakentamisen määrän ja sijoittumisen vaikutuksesta alueen maisemaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Muistutusten mukaan rakennusoikeuden määrää kaavoitettavalla alueella tulisi vähentää ja pienimittakaavaisuus säilyttää. Esiin nousee myös täydennysrakentamisen sijoittuminen liian lähelle nykyistä loma-asutusta. Samoin esitetyn eteläosan uuden loma-asutuksen kulkuyhteyden järjestäminen merenrantaan. Muistutuksissa viitataan useisiin asiakohtiin, jotka eivät ole ratkaistavissa asemakaavalla. Muistutuksen kaavaehdotuksesta ovat antaneet: Jarkko Sipilä, muistion liitteenä adressit 1019 allekirjoittanutta Kaarina Kalaoja Miika Kurkela Pekka Mäkiniemi ja viisi allekirjoittanutta Marketta Meier Aarno Mikkonen, Päivi Mikkonen Ulla Nokela Paavo Nikula, asiamiehenä Juha Sario Pirkko Sipilä Satu Säynäjäkangas Pirkko Tilus Kauko Ervasti 1. Jarkko Sipilä, liitteenä adressit 1019 allekirjoittanutta ( 20.04.2010 ) Muistutuksen mukaan Nokan asemakaavaa laadittaessa on Hailuodon kunnan asukkaiden, mökkiläisten ja turistien perusoikeuksia loukattu monin tavoin. Kaava johtaa historiallisen jatkuvuuden ja maisemakuvan häiriintymiseen sekä alueen yhtenäisyyden tuhoutumiseen. Muistutuksen mukaan liitteenä olevien 1019 eri allekirjoittajien (203 hailuotolaista ja 816 ulkopaikkakuntalaista) vahvistamat adressit todistavat että Marjaniemen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa asiasta ei ole tiedotettu riittävän aktiivisesti, mistä johtuen asemakaavaluonnos loukkaa ihmisten oikeutta ympäristöön. Nokan asemakaavaehdotusta ei ole laadittu objektiivisuusperiaatetta noudattaen eikä kuntalaisia ole kohdeltu ehdotusta laadittaessa yhdenvertaisesti. 17/42
Laaditun asemakaavaehdotuksen tarkoitus a. Uudisrakentaminen ei noudata hyvää rakennustapaa, vaan historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kokonaisuus turmeltuu. Parkkipaikkojen lisärakentaminen ei ole perusteltua. b. Vanhaa puustoa ja kasvillisuutta tuhoutuu runsaasti. Hankkeen vaikutus alueen pohjavesivarantoon tulisi tutkia. c. Millaisia palveluita pohjoisen RM-2 alueen rakennuksiin tullaan sijoittamaan ja ketä ne palvelevat? Rakennukset kohdistavat luontoon ja maisemakuvaan väkivaltaa ja pohjoispuolen kyläyhteisö jää eristyksiin ja varjoon. d. Hailuodon kunnan ja Marjaniemen kehitys ei edellytä ehdotetun mukaista kaavaa. Sumpun alueellakin on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta ja alue sopisi paremmin nuorisokeskuskäyttöön. Tiedottamisen laatu e. Muistutuksen tekijälle (omistaa yhdessä vaimonsa kanssa yhden mökin RM-2 alueella, välittömästi vapaa-aika/majoitusrakennuksen pohjoispuolelle sekä puoliksi yhden mökin hieman kauempana em. rakennuksesta ) ei ole tiedotettu riittävästi asemakaavaehdotuksen laatimisesta, niin kuin muille vastaavassa asemassa oleville. f. Asemakaavan esilläoloaika on jäänyt epäselväksi, tiedotuksessa ristiriitaisuutta. g. Oulun Seudun Setlementin kanssa tehty aiesopimus oli aiemmin merkitty salaiseksi, onko kunnalla muita salaisia sopimuksia ja asiakirjoja, kenellä oikeus laatia ja kenellä tutustua niihin? h. Alueelle on kaavoitettu lämpökeskus, jota ei ole riittävästi käsitelty tiedotustilaisuudessa eikä kaava-asiakirjoissa. i. Kaava-alueella on useita, Marjaniemen perinteiseen tyyliin rakennettuja vapaa-ajan asumuksia, joiden olemassaoloon, suojelemiseen tai purkuun ei ole otettu kantaa. Onko omistajia/haltioita kohdeltu yhdenvertaisesti. j. Isolan perikunnan mökin olemassaolo kaava-alueen eteläosassa jätetty huomiotta. k. Kunnalle tehty valitus Paavo Isolan mahdollisesta esteellisyydestä kaavaa laadittaessa. Kaavoitusprosessiin ja Oulun Seudun Settlementti ry:n ja kunnan välisten sopimusten laadintaan osallistuneiden henkilöiden mahdollinen esteellisyys on otettava uuteen tarkasteluun. Kaavaehdotuksen objektiivisuus Kunnan aiesopimuksessa Oulun Seudun Setlementti ry:n (OSSRY) kanssa esitetyt maapohjan/rakennusten hinnat eivät vastaa todellista arvoa, muistuttavat lahjoitusta. Muistutuksessa epäillään lisäksi OSSRY:n vakavaraisuutta ja sen kykyä pitää kiinni sopimuksistaan. Lisäksi epäillään onko hanke Opetusministeriön tuen edellyttämien vaatimusten mukainen. Johtopäätökset Hailuodon kunta voi vielä pysäyttää kunnan talouden, yrittämisen, matkailuelinkeinon ja kunnan asukkaiden näkökulmasta enemmän haittaa kuin hyötyä aiheuttavan hankkeen. Koska muistutuksen mukaan asemakaavaehdotuksen valmistelu on ollut puutteellista ja asian käsittelyssä on tehty runsaasti virheitä, esitetään Hailuodon kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen hylkäämistä. Lisäksi alueen osayleiskaava tulee ottaa uuteen käsittelyyn siten, että sen laatimisessa otetaan huomioon myös Sumpun alue ja muut Marjaniemen lähialueet. Näin voidaan 18/42
muodostaa alueelle kokonaisuudessaan toimiva ja objektiiviteettiperiaatteen mukaisesti kaavoitettu infrastruktuuri, joka palvelee paikallisten asukkaiden, mökkiläisten ja matkailuelinkeinon kehittämisen tarpeita historiallista jatkuvuutta kunnioittaen ja alueen yhtenäisyyttä tukien. Laaditun asemakaavaehdotuksen tarkoitus a. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäristöönsä kaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden avulla, samalla lopputuloksen kannalta erittäin tärkeäksi tekijäksi muodostuu rakennusten korkeatasoinen arkkitehtuuri eli ammattitaitoinen suunnittelu sekä toteutus. Yleisen pysäköintialueen koko ja sijainti on osoitettu Marjaniemi virkistystä ja vapaaaikaa hankkeen mukaisesti. b. Alueen kasvillisuutta pyritään kaavaehdotuksessa säilyttämään mahdollisimman hyvin. Toisaalta alueen perinteisesti avoimen luonteen palauttaminen on huomioitu s-1 merkinnällä. Pohjaveden suojelu on osoitettu asianmukaisilla kaavamääräyksillä. c. RM-2 merkintä mahdollistaa sijoittaa alueelle majoitus-, näyttely- ja majoitustiloja. Em. toiminnat tulevat tukemaan alueen kaikkia alueella vierailevia; niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoita. Rakennusten osalta viittaan kohtaan a. d. Kaavaehdotus on laadittu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiedottamisen laatu e. Asemakaavan laatimisesta on tiedotettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti: -Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 19.3-18.4.2008 -Kaavaluonnokset nähtävillä (valmisteluvaiheen kuuleminen) 16.4.2009-18.5.2009. -Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä 24.3. 23.4.2010. Lisäksi kaavaehdotusvaiheessa on pidetty yleisötilaisuus 25.3.2010. Kaavahanke on ollut myös runsaasti esillä lehdistössä mm. mielipidepalstoilla. f. Asemakaava on ollut esillä lehti-ilmoituksen mukaisesti 24.3.-23.4.2010 Hailuodon kunnanvirastossa, kirjastossa sekä kunnan www.-sivuilla. g. Asia ei kuulu asemakaavassa selvitettäviin asioihin. h. Lämpökeskuksen tarkoituksena on palvella vain Nokan alueen lämpötuotantoa. Aluevaraus tullaan poistamaan kaavasta, koska aluevaraus on riittämätön laitoksen toiminnan kannalta (mm. käytettävän polttoaineen varasto). Lämpökeskuksen sijoittaminen kaava-alueen ulkopuolelle tutkitaan myöhemmässä vaiheessa. i. Kaava-alueella on osoitettu rakennusoikeus niille nykyisille lomarakennuksille, jotka kaavan tavoitteiden mukaisesti säilyvät alueella. Myös ne nykyiset lomarakennukset, joille ei ole osoitettu rakennusoikeutta säilyvät siihen saakka kunnes alueen kaavan mukaiselle toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. j. Viittaan edelliseen kohtaan. Rakennuksen nykytilanteen säilyminen ei kuitenkaan mahdollista rakennukselle rakennusluvan edellyttäviä toimenpiteitä (esim. laajentaminen). k. Kunta harkinnee esteellisyystarkastelua tarpeen mukaan. Asia ei kuulu asemakaavassa selvitettäviin asioihin. Kaavaehdotuksen objektiivisuus Asiakohdat eivät kuulu asemakaavassa selvitettäviin asioihin. 19/42
Johtopäätökset Kaavaprosessissa ei ole sellaisia puutteita, joiden perusteella prosessi tulisi käynnistää uudelleen. Osayleiskaavan uudelleenkäsittelyn tarpeellisuudesta päättää kunnanvaltuusto. 2. Kaarina Kalaoja ( 18.04.2010 ) Muistutuksen mukaan toteutuessaan kaavaehdotus tuhoaa Marjaniemen kulttuurihistoriallista kokonaisuutta, kansallisesti merkittävää maisemaa ja sekä herkkää luonnonympäristöä. Massiiviset kaksikerroksiset rakennukset ja isot pysäköintialueet ovat uhka luonnolle ja suojelutavoitteille ja laaja merinäköala katoaa. Jäljellä oleva merinäköala Marjaniemeen saavuttaessa on säilytettävä. Luototalon laajennus pilaisi kokonaan ravintolasta avautuvan merinäköalan, mikä on vakava uhka koko paikan vetovoimaisuudelle. Kaikki matkailu- ja ravintolatoimintaan liittyvä lisärakentaminen voidaan keskittää Sumpun alueelle. Samoin nuorisokeskuksen paikka on ennemmin Sumpun alueella, mikäli sen paikka ylipäätään on Hailuodossa. Asemakaavaehdotus on laadittu asemakaavalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Kaavaehdotuksessa on pyritty mahdollisimman hyvin huomiomaan alueen kulttuurimaisemalliset ja - historialliset arvot sekä luonnonympäristö. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäristöönsä kaavamääräysten ja rakentamistapaohjeiden avulla, samalla lopputuloksen kannalta erittäin tärkeäksi tekijäksi muodostuu rakennusten korkeatasoinen arkkitehtuuri eli ammattitaitoinen suunnittelu sekä toteutus. Kaavaehdotus noudattaa voimassa olevan osayleiskaavan periaatteita. 3. Miika Kurkela ( 22.04.2010 ) Muistutuksessa vaaditaan että Nokan asemakaavaehdotus on palautettava uudelleen valmisteltavaksi, tai että luotsiperämies Erkki Krekilän entinen luotsimiehenmökki sekä varastorakennus merkitään kaavassa suojeltaviksi MRL:n 57 :n nojalla tai vähimmäisvaatimuksena em. luotsimiehenmökki varastorakennuksineen säilyvät osana asemakaavaa. Laajassa perustellussa tärkeimpiä näkökohtia ovat: a. Kaavaehdotuksen hyväksymisen myötä rakennus olisi mahdollista purkaa ilman että sen kulttuurihistoriallisia, rakennushistoriallisia tai maisemallisia arvoja olisi missään vaiheessa erikseen arvioitu. Voimassa oleva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö puoltavat luotsimiehenmökin säilyttämistä. MRL 56 mukaan suojelumääräykset kytketään nimenomaisesti mm. rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon; luotsimiehenmökki on elimellinen osa Marjaniemen kulttuurimuistomerkkiä ja sen suojelun täyttää myös kauneusarvojen suojelun tavoitteet. b. Kurkelat ovat MRL 62 :n mukaisesti osallisia. Osallisuutta pidetään riidattomana sen perusteella että Hailuodon kunta on lähettänyt 24.3.2010 MRA 27, 3 momentin velvoittamana Kurkelalle tiedoksi asemakaavaehdotuksen selostuksen. Kuitenkaan keväällä 20/42