PERHEPÄIVÄHOITO KUNTAMURROKSESSA - uhka vai mahdollisuus? KT, Projektipäällikkö Sanna Parrila Verve Consulting sanna.parrila@verve.fi 020 7574685
Esityksen teemat: mikä on tyypillistä työelämässä juuri nyt? mikä on PARAS hanke? mistä mihin perhepäivähoito on muuttumassa, miten käy hoitajien työhyvinvoinnille? miten perhepäivähoidossa on vastattu muutokseen, mitä uutta kehitteillä? työhyvinvointia työtä kehittämällä
Verven toiminta-alueet Tutkimus ja kehittäminen * terveyskunnon fysiologia Työhön liittyvä kuntoutus Aslak TYK - toiminta * työhyvinvointi, työn muutos ja työssä oppiminen Yksilölliset tutkimus- ja ohjauspalvelut L A S A R E T I N S A A R I Verve Consulting O U L U H E L S I N K I T A M P E R E
Verve Consulting on valtakunnallinen työhön liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita toteuttava organisaatio. Toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Helsingissä ja Tampereella. Olemme erikoistuneet aineistolähtöisiin, henkilöstöä osallistaviin kehittämishankkeisiin, joissa näkökulmina painottuvat työn muutoksen hallinta, työprosessien ja työhyvinvoinnin kehittäminen ja oppimisjärjestelmän uudistaminen. Lähestymistapamme perustuu kehittävään työntutkimukseen.
Verve Consulting varhaiskasvatuksen toimialalla Kehittämishankkeet: PERHO (2004-2006) PERHOKE (2006-2009) KePe (2007-2008) PPH 2010 (2007-2008) Päivähoidon konseptikoulut Perhepäivähoidon kehittämisseminaarit
Mikä on työelämässä tyypillistä juuri nyt? ENNEN (ad n.1980-luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet NYT (n. 1990-luvulta alk.): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet
Mikä on tyypillistä työelämässä juuri nyt: kyselyt kertovat Kiire on lisääntynyt ja työn vaatimukset ovat kasvaneet Henkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt Työ on haasteellisempaa Etenemis- ja kehittymismahdollisuuksia on enemmän Työ on vaihtelevaa Työ tarjoaa oppimismahdollisuuksia
Mikä on tyypillistä työelämässä juuri nyt: laajempi murros MEGATRENDIT TYÖPAIKKATASO ARJESSA talouden muutokset uusi tietotekniikka ihmisten tarpeiden muutokset keskeneräiset toimintakonseptien muutokset yrityksissä ja työpaikoilla - eri vaiheissa -osa jumissa, osa etenee, osa kiiruhtaa - kiire - päällekkäisiä töitä - mahdottomia tehtävia - punainen lanka hukassa - uuden opettelua - vanhasta luopumista
PARAS -hanke Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus uudistamista koskeva puitelaki ja laki kuntajakolain muuttamisesta tulivat voimaan 23.2.2007 puitelaissa säädetään mm. järjestelyistä, jotka edellyttävät kuntien yhdistymistä tai yhteistoiminta-alueen muodostamista.
PARAS -hanke tarkoituksena on mm. vahvistaa kuntarakennetta yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen, ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö.
Muutoksen jäsentämisessä ja haltuunotossa on luotava yhteinen ymmärrys siitä 1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan? 2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan, ja miten se tuotetaan tehokkaasti ja kannattavasti HOX! Palvelutuotanto perustuu aina jollekin palvelukonseptille!
(Perhe)päivähoidon palvelukonseptin ydin? 1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan? - HUOM! palvelua ei ole koskaan olemassa ilman asiakasta ja palvelun kysyntää - kun asiakkaan tarpeet ja kysyntä muuttuvat, myös palvelun on muututtava Pohdinta: 1) Mihin tarpeeseen kunnallinen perhepäivähoito syntyi 1970 - luvulla? Mikä oli sen ensisijainen tehtävä? 2) Mihin tarpeeseen kunnallinen perhepäivähoito vastaa nyt? Onko jokin muuttunut? 3) Kuka on päivähoidon asiakas?
MUUTTUVAT TOIMINTAKONSEPTIT: TYÖN YHTEISKUNNALLIS- TUMISEN KAKSI TRENDIÄ TYÖN KOHTEEN / TARKOITUKSEN LAAJENEMINEN JA VAATIVOITUMINEN TEKIJÖIDEN VERKOTTUMINEN SOSIAALISESTI, AJALLISESTI, VÄLINEILTÄÄN JA NÄKÖKULMILTAAN MONITAHOISET TYÖT (Ahonen ja Koistinen 2007)
PERHEPÄIVÄHOITOTYÖN MUUTOS (päivästä päivään) LASTEN HOIVA Päivähoidon tehtävä: vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen Yhteiset arjen hoitojärjestelyt (yhdessä:) PÄIVÄHOIDON TOIMIJAT JA TYÖYHTEISÖT TYÖN KOHTEEN / TARKOITUKSEN Vanhempien sijasta lapsia hoitava perhepäivähoitaja TEKIJÖIDEN VERKOTTUMINEN VASU -yhteisenä hyvän päivähoidon määrittäjänä Yhteisvastuu varhaiskasvatuspalvelujen toimivuudesta LAAJENEMINEN JA VAATIVOITUMINEN Vanhempien kumppanina lapsia kasvattava perhepäivähoitaja Päivähoidon tehtävä: lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen yhdessä vanhempien ja muun päivähoitohenkilöstön kanssa (pitkäjänteinen, suunnitelmallinen) LASTEN VARHAIS- KASVATUS (yksin:) PERHEPÄIVÄ- HOITAJA KOTONA
Hypoteesi kohdehyvinvoinnista (Mäkitalo 2005) Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. työntekijä VÄLINEISTÖ Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) Tulos onnistuminen hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, väsyminen YHTEISÖ tavallisesti ei välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa (emootiot)
Miten voi käydä työn mielelle konseptimuutoksessa Kohdehyvinvointi Mäkitalo 2005 PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTAKONSEPTIN MUUTOS Hoivatyön konsepti työntekijä Saa touhuta lasten kanssa ilman tarkkoja suunnitelmia, saa olla omien lasten kanssa kotona Aiempi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Työn henkilökohtainen mieli (vanhasta työn kohteesta) Uusi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Varhaiskasvatuksen konsepti Tulos onnistuminen hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, Kauheasti kirjallisia töitä, millä ajalla nuokin tehdään, en osaa enkä ymmärrä mitä virkaa on lapsen vasuilla Väsyminen En jaksa, en tuu selviytymään
MUUTOSTEN KESKELLÄ TÄYTYY MUISTAA MIKÄ ON TÄRKEINTÄ. Pieni hoitoryhmä, kodinomainen ilmapiiri, hoitaja aina läsnä, aikaa kuunnella lasta aikaa helliä ja pitää sylissä. Jos aamupala ei maistu syödään aikaisemmin. Jos ollaan metsäretkellä syödään myöhemmin. Jos väsyttää mennään nukkumaan aikaisemmin.
JA YRITTÄÄ KEHITTÄÄ OMAA TYÖTÄÄN YHÄ PAREMMAKSI, KOSKA MEILLE ON SUOTU VASTUU SIITÄ KAIKKEIN KALLEIMMASTA PIENTEN LASTEN HYVINVOINNISTA!
MITEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA ON VASTATTU TYÖN MUUTOKSEEN? - mitä uutta kehitteillä? vasuosaamisen ja -välineistön kehittäminen pedagogisen ohjauksen suunnitelmallisuuden ja menetelmien kehittäminen uudenlaiset yhteistoimintamallit päivähoidon sisällä (perhepäivähoito-päiväkoti) esim. kotiryhmätoiminta hoitajien keskinäinen tiimityö ja parityöskentely
ALUEELLINEN PÄIVÄHOITOKONSEPTI - mitä mahdollisuuksia, mitä haasteita Esimerkkinä Kiimingin kokeilut KOTIRYHMÄKOKEILUN PERIAATTEET kotiryhmäkokeilun ideana linkittää perhepäivähoito ja päiväkodit toiminnallisesti yhteen luomalla jokaiselle perhepäivähoitajalle oma kotiryhmä lähipäiväkodista yksi päiväkotiryhmä voi toimia 1-2 hoitajan kotiryhmänä kotiryhmä on hoitajan työyhteisö ja lasten varahoitopaikka => perhepäivähoitolapsi konkreettisesti yhteisenä työn kohteena jonka hoitoa ja kasvatusta suunnitellaan yhdessä hoitaja ja kotiryhmän henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa yhteistä toimintaa perhepäivähoitolapsia koskeva lapsikohtainen suunnittelu yhdessä hoitaja voi vierailla lapsineen omassa kotiryhmässään milloin haluaa ja vastaavasti kotiryhmästä aikuisia ja lapsia voi vierailla hoitajan luona
ALUEELLINEN PÄIVÄHOITOKONSEPTI - mitä mahdollisuuksia, mitä haasteita Esimerkkinä Kiimingin kokeilut KOKEILUN TULOKSIA: Aita eri päivähoitomuotojen välillä madaltui Perhepäivähoitajat pääsivät kasvattajayhteisön jäseniksi Yhteinen jaettu tietoisuus varahoitolapsista syntyi Kasvattajien välinen yhteistyö parantui Keskustelut loivat yhtenäistä kasvatuskulttuuria Vasun perusteiden asiat avautuivat käytännöiksi Oman toiminnan reflektointi ja kyseenalaistaminen Kotiryhmän henkilöstön asenne muuttui myönteiseksi varahoitolapsia kohtaan Kotiryhmästä tuli tuttu ja turvallinen varahoitopaikka Päivähoito on myönteinen kokonaisuus, missä eri hoitomuodoilla on yhteistä toimintaa Mikä paras ajankohta keskusteluille? Aamupäivä? Ilta? Johtajan merkitys uuden toimintamallin sisään ajossa ja jatkumisessa? Etukäteen ajattelin, että mitenkähän minä tästä selviydyn, kun olen vain perhepäivähoitaja, mutta tunsin itseni tasa-arvoiseksi päiväkoti-ihmisten kanssa. PERHEPÄIVÄHOITAJA
ALUEELLINEN PÄIVÄHOITOKONSEPTI - mitä mahdollisuuksia, mitä haasteita Esimerkkinä Kiimingin kokeilut PALAUTETTA KOTIRYHMÄN LTO:N TEKEMÄSTÄ KOTIKÄYNNISTÄ: on tosi tärkeää, että lapset tulevat tutuksi toiminnan kautta. lto näki, miten se homma on meillä. Miten lapset toimivat meillä. Lto huomasi, miten omatoimisia lapset ovat, mitä he osaavat meillä. PERHEPÄIVÄHOITAJA Mukava saada vaihtaa kuulumisia toimintatavoista. PK voi myös ottaa mallia pph toimintatavoista. PERHEPÄIVÄHOITAJA Annoin perhepäivähoitajalle palautetta työtavoista ja aamupäivän sujumisesta positiivisessa hengessä. Kritiikin esittäminen toisen työstä tuntuu hankalalta. Pitää tarkasti miettiä miten asiat esittää. KOTIRYHMÄN LTO
KEHITTÄMISTYÖN ONGELMIA Kehittämistyö on irti arjesta, uusien ideaalisten arvojen, periaatteiden, mallien jne. uskotaan riittävän käytäntöön vieminen jää puuttumaan, tai se muodostuu kohtuuttoman vaikeaksi (vrt. maastouttamisen ja jalkauttamisen ongelmat) Perinteiset koulutustavat eivät onnistu: Ratkaisuja ongelmiin haetaan muualta kuin ihan itse työstä (vuorovaikutus, tunneäly, tiedottaminen, jne) toteuttajat jäävät oman onnensa nojaan Arjessa paljon muutoksiin liittyvää kuormittavaa hässäkkää ja epätietoisuutta ja samalla kovat tavoitteet
Työhyvinvointia työtä kehittämällä KAIKKI MUKANA TOIMINNAN TUTKIMISESSA JA KEHITTÄMISESSÄ: huomio arkityöhön ja sen sujumiseen: paluu maanpinnalle muutoksen tajuaminen ja hyväksyminen: lintuperspektiivi huomion kohteeksi yhteinen toimintatapamme: rakenteellinen näkökulma (toimintakonsepti) oman työn mielekkyyden ja meneillään olevan muutoksen vuoropuhelu: yhteensovittaminen yhteisiä ja henkilökohtaisia kokeiluja: mitä voin tehdä toisin ja mitä siitä seuraa, HUOM! mikään ei tule kerralla valmiiksi JOHTO ESIMIEHET TYÖNTEKIJÄT ASIAKKAAT => joskus myös ulkopuolista apua tarvitaan: ohjattu muutoksen hallinta, uuden palvelukonseptin yhteisrakentaminen
UUDEN KOUVOLAN PERHEPÄIVÄHOITO Tärkeitä kysymyksiä käsiteltäväksi: miten taataan jokaisen perhepäivähoitajan oikeus ohjaukseen ja työyhteisöön? (vrt. Päivähoidon kehittämisjaoston toimenpidesuositukset) perhepäivähoidon esimiestyön ja ohjauksen suunnitelmallisuus ja työnjako (mihin tarpeeseen, millä menetelmillä, kuinka usein, kuka ja kenelle?) yhteinen arkikäytäntöjen ja niitä ohjaavien sääntöjen tutkiminen ja arviointi => mitä kannattaa säilyttää, mistä luopua ja mitä kehittää uuden yhteisen pohjaksi? yhteisen päivähoidon kirkastaminen: yhteistyökäytännöt koko uuden Kouvolan varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa
Rutista, rapsuta, rakasta. Silitä pientä päätä. Lähelle ota, lämmitä, älä suukkojasi säästä. Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä. Hoivaa helli ja hyväile. Ota syliin empimättä. Katriina Ahonen 2001 Kiisseliviikset