Työyhteisö muutosmurroksessa. Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

Transkriptio

1 Työyhteisö muutosmurroksessa Tutkimusjohtaja Jorma Mäkitalo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri

2 KUNTOUTUS TUTKIMUS KONSULTOINTI Tutkimus ja kehittäminen * terveyskunnon * työhyvinvointi, fysiologia työn muutos ja työssä oppiminen Työhön liittyvä kuntoutus Aslak TYK - toiminta Yksilölliset tutkimus- ja ohjauspalvelut L A S A R E T I N S A A R I O U L U OULU TAMPERE HELSINKI Joensuu Kuopio

3 Verve Consulting Tutkimme töiden muutosta Verve Helsingin yliopisto - Työterveyslaitos ~ 1-2 väitöskirjaa/v., tohtorikoulutus, maisteriohjelmat työnkehittämiscasea vuosittain Satama, kirjapaino, kela, verottaja, työsuojelupiirit, metsäteollisuus, sairaalat, kunta-ala etc..

4 Ajan ja ajattelutavan muutos TYÖ ENNEN Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TYÖ NYT Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet

5 Kuinka laajasta ilmiöstä on kyse? Työ ja terveys Suomessa 2006: - 50% työssäolevista on havainnut muutoksia työssään (työn sisällössä, osaamisvaatimuksissa, työn organisoinnissa) - yli 50%:lla ollut työyhteisössään y kehittämishanke - Keskeytykset töissä lisääntyneet, melko usein tai jatkuvasti 46%:lla (etenkin toimihlöt) - Kiire työelämässä lisääntynyt : 43%:lla 52%:lla - Sairauspoissaolojen kasvu jatkunut vsta 1998 (etenkin mielenterveysyyt)

6 Työelämän murroksen kova ydin kasvu Massaräätälöinti, yhteiskehittelytuotanto Joustava tuotanto Massatuotanto NELJAS TALOUDEN PITKÄ AALTO: halpa energia, motorisointi, autoteollisuus VIIDES PITKÄ AALTO: halpa informaatio, ICT, verkot Freeman & Louça 2001

7 Töiden nykyisessä muutoksessa Asiakkaat (tarpeet), tuotteet ja palvelut jatkavat erilaistumistaan Palveluiden ja tuotteiden tuotantokonseptit muuttuvat &k ketjuuntuvat Kytkennät muihin lisääntyvät ja monimutkaistuvat = työn tekeminen ja kehittäminen muuttuu haastavammaksi = & Jorma Mäkitalo LAMAN KANSSA TAI ILMAN SITÄ Jorma Mäkitalo

8 Esimerkkejä toimintakonseptimuutoksista i t ti t k i t Terveyskeskuksessa: sektoroituneesta listamallista väestövastuumalliin (kriisissä) Päivähoidossa: rinnakkaisista päivähoidon vaihtoehdoista alueellisesti järjestettyyn varhaiskasvatukseen (kesken) Satamassa: urakkaluonteisesta huolinta/ahtauksesta jatkuvan logistisen prosessin hoitamiseen (pitkällä) Kiinteistöpalveluissa: mitoitetusta siivouksesta (ja kiinteistöhuollosta) joustavaan monipalveluun (kesken)

9 Mitä muutoksella on ymmärretty? äkilliset kriisit, irtisanomiset, fuusiot, kiina- ilmiö = dramaattisia, nopeita, koskevat yleensä vain harvoja työn sisällön muutos, osaamisvaatimusten muutos, organisaatiomuutokset, uuden teknologian käyttöönotto = epädramaattisia, hitaita pitkään keskeneräisiä, koskevat useimpia

10 Työn epädramaattisissa muutoksissa väistämätöntä Ennen muutoksia jonkinasteista ahdinkoa Työn sujuvuus kärsii häiriöitä, ylimääräistä työtä Vuosia kestävä keskeneräisyys Suunta muuttuu, suuntaa haetaan, kokonaiskuva muodostuu hitaasti, joskus vasta jälkeenpäin Välillä ei tapahdu mitään, välillä tapahtuu nopeasti Koko työn tarkoitus ja tavoitteet voivat muuttua = muutoksen realistinen malli (Engeström 1987, 1995, Victor ja Boynton 1998, Jaikumar 1998 ym.)

11 Juuri nyt tyypillisiä muutoksia työssä Erikoistuminen kun tietoa, tuotteita ja palveluita tulee lisää Standardointi kun kehitetyn t tiedon ja välineistön i käyttöönotto halutaan varmistaa Modulointi kun eri asiakasryhmille halutaan tarjota edullisesti räätälöityjä palveluja Yhteiskehittely kun asiakkaan tarpeet muuttuvat nopeasti ja jatkuvasti Jorma Mäkitalo

12 Miten muutosta työelämässä nyt tehdään? Ei oivalleta että kyseessä on muutos Muutoksen oletetaan olevan nopeasti ohi: plan-do-check Kehittämistyö tehdään vain johdon ja sen asiantuntijoiden työnä Kehittämistyö on irti arjesta Ratkaisuja haetaan ihan muualta kuin työstä Paljon projekteja ilman selvää suuntaa & kokonaiskuvaa

13 Kun työtä on tutkittu muuttuvana kokonaisuutena on havaittu Jaksamisongelmat kasautuvat t työn murrosjaksoihin (Launis ym. 1998, Mäkitalo 2005, Niemelä 2006, Koistinen 2007) Työn sujuvuuden ongelmia = häiriökuormitus (Mäkitalo 2005, Mäkitalo ja Launis 2007) Työn mielekkyyden vaikeutta = kohdehyvinvoinnin muutokset (Mäkitalo 2005) Muutoksen tempoilevuutta = epäsynkronit (Launis ja Pihlaja 2006) * Työterveyshuolto ja kuntoutus eivät tavoita menetelmillään muutosta (Rokkanen ja Launis 2003, Janhonen ja Husman 206, Ylisassi 2001)

14 Mitä ovat työn murrosjaksot? ENNEN MUUTOSTA, MUUTOKSEN ALKUVAIHEESSA KUN MUUTOKSIA OTETAAN KÄYTTÖÖN Kun vanha toimintamalli ei enää toimi Kun uutta toimintamallia tai sen osaratkaisua otetaan käyttöön MUUTOKSEN LOPPU- VAIHEESSA Kun uudistetaan yhteistyösuhteita toisiin ii toimijoihin ij ihi

15 Mitä on häiriökuormitus? Ja taas tämän saa tehdä uudestaan! Kiirettä, hankalia asiakkaita, virheiden ennakointia, virheiden korjaamista, ylibuukkauksia, perumisia, uudelleentekemistä, jne. ~ joka työssä vähän erilaista, riippuu työstä Tästä aiheutuuu ylimääräistä työtä, so. työtä jota ei ole suunniteltu, jota ei pitäisi olla olemassakaan Fyysistä ja psyykkistä kuormittuneisuutta

16 Kohdehyvinvointi (Mäkitalo 2005) Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. työntekijä Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Työn tulos onnistuminen voimia Työn henkilökohtainen mieli epäonnistuminen väsyminen tavallisesti ei välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa (emootiot) Jorma Mäkitalo

17 Kohdehyvinvointi työn muutoksessa TOIMINTAKONSEPTIN MUUTOS Aiempi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Muuttunut yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (vanhasta työn kohteesta) epäonnistuminen pahoinvointi, epäonnistuminen väsyminen

18 Miksi muutoksessa voi tulla (kohde)hyvinvoinnin ongelmia? -työn kohde ja tarkoitus alkavat muuttua, mutta henkilökohtainen työn mieli säilyy vanhassa - henkilökohtainen työn mieli muuttuu, mutta työn kohde ja tarkoitus säilyvät samana / muuttuvat hitaammin / muuttuvat toiseen suuntaan Jorma Mäkitalo

19 Muutoksen epäsynkronit Muutos koostuu osaratkaisuista Osaratkaisut ilman kokonaiskuvaa saattavat tahattomasti vetää muutosta vastakkaisiin suuntiin Esim. tietojärjestelmä organisaatiomalli johtamistyyli tulosmittarit - palkitseminen Seuraa tempoilevuus, arki häiriintyy vielä pahemmin, turhautuneisuus

20 Työyhteisö y muutosmyllerryksessä 1. KOKONAISKUVAN muodostaminen (toistuvasti, t ti systemaattisesti) - millaiselle toimintakonseptille toimintamme (työ) perustuu? - mille se perustui ennen, esim. 10v tai 20 v sitten (katse hetkeksi k historiaan) i - mistä mihin ollaan nyt menossa (aiempi tuleva toimintakonsepti) - mikä muutoksen vaihe on meneillään

21 2. Työn sujuvuuden YHTEINEN tarkastelu - Aika ajoin, toistuvasti, tarpeen mukaan - Dokumentaarisen aineiston keräämistä sovituista kohdista (asiakas, tuote, prosessi, jatkumo) - Työn sujuvuutta ja tulosta heikentävien häiriöiden tunnistaminen - Työn kehittämisideoiden poimiminen tarkasteluun Jorma Mäkitalo - Tarkastelun & kehittämisideoiden suhteuttaminen malliin meneillään olevasta konseptimuutoksesta (viivytetty y ongelmanratkaisu)

22 3. Yhteisen ja yksilöllisen kehityksen samanaikainen tarkastelu t - meidän työssä tyypillisten ammatillisten kehityskulkujen esille nostaminen - työn mielekkyyden lähteiden KIRJON esille nostaminen & arviointi i (perinteistä, i tä uudempaa, tulevaa) - yksilölliset ammatillisen kehityksen analyysit, oppiminen omasta ammatillisesta kehityksestä - Näiden suhteuttaminen meneillään olevaan työn muutokseen

23 4. Yhteisten ja yksilöllisten kehittämistehtävien toteuttaminent tt - Yhteisten kehittämiskokeilujen suunnittelu - Yksillöllisten kehittymistehtävien suunnittelu - Sekä yhteisten t kehittämiskokeilujen i k k il että yksilöllisten kehittymistehtävien dokumentointi, arviointi ja suhteuttaminen KOKONAISKUVAAN

24 = oman erityisen i oppimisjärjestelmän pystyttäminen työpaikalle - foorumit, välineet, menettelytavat, vuosikello

25 Konsultin avulla Kehitystarveanalyysi (1-2 kk) - nopea tilannearvio toimintakonseptin muutostilanteesta ja kehittämistarpeesta työyhteisölle Muutoslaboratorio (3-6 kk) - tiivis muutosponnistus työyhteisölle seuraavan askeleen ottamiseksi Kehitysvuoropuhelu (3-6 vk) Yksilöllisen ammatillisen kehityksen tarkastelu työyksikön työn muutosta vasten Oppimisjärjestelmän pystyttäminen

26 Miksi murros on merkityksellinen tth:lle ja kuntoutukselle? Töiden sujuvuus kärsii Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus lisääntyy Työn tarkoitus ja tavoitteet muuttuvat Paljon projekteja, j paljon kehittämistyötä, Työn mielekkyys voi kärsiä, henkinen väsyminen Työt valuvat vapaa-ajalle Jorma Mäkitalo Jorma Mäkitalo

27 Työlähtöinen työterveyshuolto ja kuntoutus Työlähtöiset työpaikkaselvityksen mallit seulat, kartoittavat kysymykset paikallisen muutoksen malli 3-5 tapaamisen malli variaatiot t Työlähtöiset terveystarkastuksen (yksilötapaamisen) mallit useita variaatioita Työlähtöiset tth:n tosu mallit Työlähtöiset kuntoutusmallit Perinteisissä massakonsepteissa: Kuntoutumislaboratorio Uusi massaräätälöity konsepti: räätälöintivaihe + modulit Uudet case-manageerauksen mallit Jorma Mäkitalo Jorma Mäkitalo

28 Mitä työlähtöinen ote tth:lle ja kuntoutukselle t k mahdollistaa Uuden tason keskusteluyhteys asiakkaiden kanssa (uusi orientaatio työhön) Tuottaa asiakkaille arvokasta tietoa työn muutokseen ja työhyvinvointiin liittyen (uudet menetelmät) Auttaa kehittämistyön käynnistämisessä / ylläpitämisessä / täydentämisessä ( yksilö- ja yhteistötaso, uudet menetelmät) Jorma Mäkitalo Jorma Mäkitalo