TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2020 Kaupunginvaltuuston 12.12.2016 hyväksymä

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLIVIESKAN STRATEGIA 2020... 1 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Väestö... 5 2.2 Työllisyys ja työpaikat... 9 2.3 Asuminen... 10 2.4 Henkilöstö... 11 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 16 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys... 17 3.2 Sote- ja maakuntauudistus... 19 3.3 Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely... 20 3.4 Ylivieskan kaupungin talous... 21 3.5 Tulo- ja menoperusteet... 25 3.6 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne... 28 3.7 Talousarvion sitovuus... 29 3.8 Talouden kehitys ja muutokset... 31 3.9 Kuntalain 110 :n mukainen toimenpideohjelma... 34 4. KÄYTTÖTALOUSOSA... 36 5. TULOSLASKELMA... 121 6. INVESTOINTIOSA... 130 7. RAHOITUSOSA... 137 8. LIITTEET Liite 1 Yhteisöjen avustukset vuodelle 2017...142

1. VISIO JA STRATEGIA 1

2 Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 1.6.2015 Ylivieskan kaupungin uuden strategian Elinvoimainen Ylivieska 2020. Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys.

3 Ylivieskan strateginen suorituskyky 2016 Punainen väri osoittaa, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen väri, että tavoite on vasta osittain saavutettu. Vihreällä merkittyjen asioiden osalta toteutuminen on tavoitteen mukainen.

2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4

5 2.1. Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 15.039. Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta 63 uudella asukkaalla. Vuosina 2012-2014 asukasluku kasvoi yli 200 asukkaalla vuodessa. Vuosien 2015 ja 2016 aikana asukasluvun kasvu on hidastunut. Vuoden 2016 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin 15 100. Tilanne 31.12 Väestö Muutos % 1994 13.536 +105 +0,8 1995 13.521-15 -0,1 1996 13.435-86 -0,6 1997 13.357-78 -0,6 1998 13.263-94 -0,7 1999 13.276 +13 +0,1 2000 13.248-28 -0,2 2001 13.235-13 -0,1 2002 13.220-15 -0,1 2003 13.185-35 -0,3 2004 13.343 +158 +1,2 2005 13.482 +139 +1,0 2006 13.571 +89 +0,7 2007 13.650 +79 +0,6 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 e 2016 13.803 13.895 14.067 14.266 14.533 14.748 14.976 15.039 15.100 +153 +92 +172 +199 +267 +215 +228 +63 +61 +1,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 +1,6 +0,4 +0,4 Ylivieskan kaupungin väestötavoite Tilastokeskus vuodelta 2015 2017 15.200 2020 15.500 16.114 2030 17.000 17.397 2040 18.000 18.035

6 Väestönmuutokset 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 e2016 Syntyneet 209 187 196 212 216 208 205 225 231 251 213 200 Kuolleet 110 126 112 107 99 95 118 103 107 112 104 110 Syntyneiden enemmyys 99 61 84 105 117 113 87 122 124 139 109 90 Kuntaan muutto 755 793 727 811 820 780 829 947 880 900 890 920 Kunnasta muutto 711 769 732 762 845 721 717 802 789 811 936 949 Muuttovoitto/-tappio 44 24-5 49-25 59 112 145 91 89-46 -29 Väestönmuutos +143 +85 +79 +154 +92 +172 +199 +267 +215 +228 +63 +61 Asukasmäärä 13 482 13 571 13 650 13 803 13 895 14 067 14 266 14 533 14 748 14.976 15.039 15.100 Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään hyvänä. Vuonna 2016 syntyneiden enemmyys on jäämässä alle sadan. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina 2010-2014. Vuosien 2004-2015 väestönlisäys on yhteensä 1.854 henkilöä, eli keskimäärin 1,1 % vuodessa. Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina 2006-2010 seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, 15-24-vuotiaita 46,8 %, 25-34-vuotiaita 22,1 %, 35-44-vuotiaita 6,8 %, 45-54 vuotiaita 5,2 %, 55-64-vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35-vuotiaita.

7 Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja 20-30 -vuotiaat muodostavat yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois 15-24 vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: Väestöennuste Ylivieska / Tilastokeskus 2015 Vuosi Yhteensä 0-14 v. % 15-64 v. % 65 - v. % 2015 15 039 3 225 21,4 9 187 61,1 2 627 17,5 2020 16 114 3 533 21,9 9 494 58,9 3 087 19,2 2025 16 846 3 642 21,6 9 699 57,6 3 505 20,8 2030 17 397 3 613 20,8 10 007 57,5 3 777 21,7 2035 17 772 3 611 20,3 10 274 57,8 3 887 21,9 2040 18 035 3 619 20,1 10 516 58,3 3 900 21,6 Muutos 2015-2020 1 075 308 307 460 Muutos 2015-2030 2 358 388 820 1 150 Muutos 2015-2040 2 996 394 1 329 1 273

8 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2627 henkilöä vuonna 2015 ja ennusteen mukaan 3087 henkilöä vuonna 2020, 3777 henkilöä vuonna 2030 ja 3900 henkilöä vuonna 2040. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Ylivieskassa / Tilastokeskus 2016 Vuosi Väestöllinen Taloudellinen Alle15-vuotiaiden65 vuotta täyttäneiden huoltosuhde huoltosuhde osuus % osuus % 2009 54,8 143,6 20,6 14,8 2010 55,5 140,8 20,4 15,3 2011 56,3 135,5 20,6 15,4 2012 57,9 140,9 20,9 15,8 2013 59,7 146,7 21,2 16,2 2014 62,0 153,4 21,6 16,7 2015 63,7.. 21,4 17,5 Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu luku on kerrottu sadalla. Huoltosuhteet ovat kehittyneet huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Väestön keski-ikä Ylivieskassa / Tilastokeskus Vuosi Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä molemmat sukupuolet miehet naiset 2009 38,3 36,8 39,8 2010 38,5 37,1 39,9 2011 38,5 37,0 39,9 2012 38,4 36,9 40,0 2013 38,4 37,0 39,9 2014 38,3 37,0 39,7 2015 38,7 37,2 40,2

9 2.2. Työllisyys ja työpaikat Pitkään jatkuneen talouden taantuman seurauksenaylivieskan työttömyysaste nousi 13,4 %:iin vuonna 2015 ja on noin 13 % vuonna 2016. Yleisen taloustilanteen elpyessä työllisyystilanne paranee ja työttömyysasteen ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun suunnitelmakaudella 2017-2020. Vuoden 2014 lopussa Ylivieskassa oli yhteensä 6.218 työpaikkaa (Tilastokeskus) ja vuoden 2017 lopussa arviolta noin 6.500 työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vuosina 2016-2020 on ennusteen mukaan noin 60 työpaikkaa vuodessa. Palvelualojen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 75 %.

10 2.3. Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina 2000 2016 Vuosi Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot muissa rakenn. Yhteensä 2016e 33 34 53 120 2015 44 42 72 158 2014 54 38 46 138 2013 77 23 45 1 146 2012 69 48 42-159 2011 90 50 32-172 2010 68 24 12 1 105 2009 63 21 22 1 107 2008 84 20 14 1 119 2007 64 37-2 103 2006 62 51 14-127 2005 66 45 34 12 157 2004 47 41 2 10 100 2003 54 18 21 12 105 2002 35 21 2 6 64 2001 42 26 - - 68 2000 31 34 16 5 81 Suunnitelmavuosien 2017 2020 laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma. Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2017 rakentajille luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella sekä Hollihaassa Kurulan alueella yhteensä 22 kpl. Suunnitelmakaudelle 2017-2020 kaavoitetaan maata pientalorakentamiseen Hollihaassa Kurulan alueella, Salmiperällä sekä Kiviojalla. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain luovutettavia tontteja noin 40 50. Vuonna 2016 kaupungilta varattiin 15 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen.

11 Kerrostalotontit Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja. Kaupunki on hyväksynyt keskustan alueella asemakaavan muutoksen kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Alueelle muodostuu kaksi luovutettavaa kerrostalotonttia. Lisäksi kaupunki on käynnistänyt keskustan alueella asemakaavan muuttamisen kerrostalotonttia varten, mikä mahdollistaa niin sanotun senioritalon rakentamisen. Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi ja tarvittaessa ryhdytään asemakaavan muuttamiseen. Vuokra-asuminen Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 660 kpl. Korkotuki- ja muita vuokra-asuntoja on yhteensä noin 200 kpl. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja. 2.4. Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2016 ja 2017 on seuraava:

Henkilöä 12 Henkilöstömäärä 2009-2020 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1300 1300 1300 1300 1300 1065 1088 1141 980 969 988 975 700 700 700 700 700 603 475 470 473 484 495 527 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö Kaaviossa ei ole otettu huomioon tulevaa maakuntauudistusta, jonka mukaan 1.1.2019 alkaen pelastustoimen järjestämisestä vastaavat maakunnat. Ylivieskan kaupungin palveluksesta siirtyy tällöin maakunnan palvelukseen noin 580 pelastustoimen henkilöstöä ja lisäksi VPKhenkilöstö.

13 Kaavion tarkastelujaksolla on tapahtunut seuraavia merkittäviä muutoksia henkilöstömäärissä: Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden järjestäminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuosina 2014-2015 Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkattiin noin 70 uutta ensihoitajaa, kun ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Vuoden 2015 alusta lukien Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyi 38 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2015, jolloin kaupungin palveluksesta siirtyi 25 työntekijää perustettuun yhtiöön. Vuoden 2016 alusta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö siirtyi Ylivieskan kaupungin palvelukseen sivistystoimen toimialaan. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

Kalenteripäiviä milj. euroa 14 Palkat ja muut henkilöstömenot 2009-2020 50,0 46,6 46,8 47,7 48,2 48,8 40,0 30,0 27,5 29,0 29,8 30,6 34,0 35,4 40,2 20,0 10,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Henkilöstön sairauspoissaolot 2009-2020 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 14000 14000 14000 14000 14000 9470 9694 8550 7647 8065 8288 7183 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

henkilöstömäärä 15 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan 31.12.2015 140 120 117 100 80 60 40 20 27 27 79 86 61 64 83 39 20 Naiset Miehet 0 alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60 - v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta 31.12.2015. Eläkepoistuma 2017-2035 35 30 25 20 15 10 5 5 23 5 19 5 5 22 22 4 25 4 21 4 24 4 18 4 22 4 4 4 17 18 17 4 20 4 4 4 4 4 4 12 12 12 13 14 15 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Kevan ennuste Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2035 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskasvatuspalvelujen siirryttyä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi ja pelastustoimen siirtyessä vuonna 2019 maakunnan alaisuuteen. Kaaviossa ei myöskään ole otettu huomioon vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.

3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 16

17 3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalouden ennustetaan kasvavan maltillisesti noin 3-5 prosenttia vuodessa vuosien 2016-2018 aikana. Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Venäjän talouskehityksessä ei ole nähtävissä nopeaa toipumista. Yhdysvaltojen talouskasvu hieman hidastuu vuonna 2016 ja jää 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017 ja 2018 Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan nousevan yli kahden prosentin. Euroalueen maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin neljä prosenttia vuosien 2016-2018 aikana. Euroalueen ja erityisesti Suomen kasvua hidastaa Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Suomen talous kasvaa vuonna 2016 noin 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Vuonna 2017 talous kasvaa noin prosentin. Kokonaiskuva ennustejakson 2016-2018 talouskasvusta on kuitenkin edelleen hyvin vaimea. Työmarkkinoiden tilanne Suomessa pysyy edelleen heikkona, vaikka työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun. Työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 9 % vuonna 2016 ja 8,8 % vuonna 2017. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Inflaatiokehitys on edelleen hyvin hidasta. Suomen kuluttajahinnat nousevat vuonna 2016 noin 0,4 % ja vuonna 2017 noin 1,1 prosenttia. Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,00 prosenttiin. Lyhyet markkinakorot pysyvät negatiivisina vuosina 2016 ja 2017. Pitkissä koroissa ennustetaan nousua 2017 ja 2018. Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja (VVM): 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % -0,7 0,2 1,1 0,9 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,0 8,8 Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8 Kuluttajaindeksi, muutos % 1,0-0,2 0,4 1,1 Kulutus yksityinen julkinen Korot lyhyet korot, 3 kk pitkät korot, 10 v. (valtion obligaatiot) 2014 0,6-0,5 0,2 1,4 2015 1,5 0,4 0,0 0,7 2016e 1,2-0,1-0,3 0,3 2017e 0,7-1,3-0,3 0,4

18 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen ja pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla 2016-2018 eri hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti vuonna 2014 kolmen prosentin tason, mutta alijäämä painui viitearvon alle vuonna 2015. Alijäämä on pysymässä ennustejaksolla 2016-2018 alle kolmen prosentin viitearvon. Julkinen velka on kasvanut yli 60 prosentin suhteessa BKT:hen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on noin 5,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 111 mrd. euroa. Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja (VVM): 2014 2015 2016e 2017e Julkiset menot, % BKT:sta 58,1 57,7 57,4 56,6 Jyhteisöjen rahoitusjäämä, -3,2-2,8-2,4-2,6 % BKT:stä Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,7-3,0-2,8-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,6 64,3 65,8 Valtionvelka, % BKT:sta 46,3 47,7 49,7 51,2 Kuntatalous Kuntatalouden tila oli odotettua parempi vuonna 2015. Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos pieneni edellisestä vuodesta huomattavasti, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi päätyen noin 350 milj. euroon. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2015 lähes 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista 96 prosenttia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja nousi noin 15,5 mrd. euroon eli 2.840 euroon/asukas. Kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Ennusteen mukaan kuntatalouden kokonaismenot ja tulot kehittyvät vuosina 2016-2020 historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos

19 vahvistuu vuosina 2016-2017, mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pitemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden parantamisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Sopimukseen sisältyy useita toimia, jotka vähentävät kuntatyönantajan yksikkötyökustannuksia. Tällaisia toimia ovat mm. lomarahojen leikkaus 30 prosentilla vuosina 2017-2019 sekä sosiaalivakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen työnantajilta työntekijöille. Menohelpotusten ohella osa toimenpiteistä merkitsee kuntien tulopohjan heikkenemistä. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää kuntien ansiotuloverotuottoja. Kuntien valtionosuuksia vähentämällä rahoitetaan kaikille työnantajille suunnattua sairausvakuutusmaksun alennusta. Kuntien ja kuntayhtymien talous 2014 2015 2016e 2017e Toimintakate, mrd -26,67-27,56-27,88-27,01 Vuosikate, mrd 2,88 2,70 3,18 3,46 Vuosikate % poistoista 109 102 115 121 Tilikauden tulos, mrd 2,16 0,37 0,68 0,86 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen 0,3-0,8 1,1-2,8 kasvu % Kunta-alan palkkasumman kehitys, % -0,5-1,0 0,1-1,8 Kuntien verotulojen muutos, % 2,6 2,8 0,9-0,7 Kuntien valtionosuuksien muutos, % -1,1 0,4 6,9-4,9 Tulovero%, painotettu keskim. 19,74 19,82 19,86 19,91 Tulovero%, aritmeettinen keskim. 20,36 20,53 20,60 20,67 Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 Kuntien osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 30,92 30,34 Lainat, mrd 16,53 17,40 18,01 18,50 Lainakanta 31.12., /as 2694 2835 3000 3200 Konsernin lainakanta 31.12., /as 5768 5978 6200 6400 3.2. Sote- ja maakuntauudistus Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä. Maakuntien vastuulle on siirtymässä 1.1.2019 alkaen myös pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

20 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Ylivieskan kaupungin taloussuunnitelmassa 2017-2020 ei ole huomioitu vuoden 2019 alusta mahdollisesti tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Valtiovarainministeriössä tehdyn arviolaskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuva laskennallinen muutospaine kunnallisveroprosenttiin Ylivieskalle on -0,35 prosenttiyksikköä, eli muutos olisi arviolaskelman mukaan kaupungin talouden kannalta positiivinen. 3.3. Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely Uudessa kuntalaissa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta on tiukennettu. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Vuoden 2015 tilinpäätöksen taseen alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos alijäämää on yli 500 euroa asukasta kohti, alijäämä on katettava viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn taseen kattamattoman alijäämän lisäksi, jos se täyttää kuntalain 118 :n mukaiset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteerit. Arviointimenettely voidaan käynnistää Jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. TAI Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet raja-arvot - kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta) - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä. korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017. Vuosina 2015 ja 2016 arviointimenettelyyn sovelletaan kunnan peruspalvelu-

21 jen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja. Ylivieskan kaupungin taseessa 31.12.2015 on katettavaa alijäämää 6,2 milj. euroa, eli 412 euroa asukasa kohti. 3.4. Ylivieskan kaupungin talous Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on kehittymässä tuloslaskelman tunnusluvuilla arvioiden parempaan suuntaan ja taseen alijäämä on mahdollista kattaa vuosien 2017-2020 aikana. Tämän edellytyksenä on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu toteutuu taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti hyvin maltillisena. Verorahoituksen arvioidun positiivisen kehityksen perustana on kaupungin kasvun jatkuminen ja yleisen taloustilanteen elpyminen. Taloussuunnitelman tavoitteet 2017 2018 2019 2020 Toimintakatteen muutos % +0,3 +1,3 +1,9 +1,6 Verorahoituksen muutos % +2,8 +0,2 +2,6 +1,6 Erittäin mittavasta investointiohjelmasta johtuen velkamäärä on kasvamassa yli 90 milj. euron suunnitelmakauden 2017-2020 loppuun mennessä. Korkeasta velkamäärästä aiheutuu kasvavat lainanhoitomenot ja korkotason merkittäväänkin kasvuun on varauduttava pitkällä aikavälillä. Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan ja kuntayhtymän omistamat rakennukset ja niihin liittyvät koneet ja laitteet siirtyvät Ylivieskan kaupungin omistukseen Ylivieskan terveyskeskus kiinteistön sekä Joukahaisen päiväkodin ja Työkeskus Kipinän kiinteistön osalta. Omaisuus siirtyy vuoden 2016 puolella. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat liittyen Joukahaisen päiväkoti-, Ylivieskan terveyskeskus- ja Työkeskus Kipinä investointien rahoittamiseen siirtyvät Ylivieskan kaupungille (noin 10 milj. euroa). Lainat siirtyvät vuoden 2016 puolella. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja velkojen siirtyminen kaupungille on huomioitu vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Vaikutuksia on käyttötalousosassa teknisten palveluiden lautakunnan tilapalveluiden vuokratuottoihin ja kiinteistökuluihin, tuloslaskelmassa lainojen korkomenoihin ja rakennusten poistoihin sekä rahoituslaskelmassa lainojen lyhennyksiin.

22 Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuoden 2017 talousarvion vuosikate on 6,8 milj. euroa. Talousarviossa 2017 vuosikate prosenttia poistoista on 149,5 %.

23 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Vuoden 2017 ylijäämä on 2,2 milj. euroa. Tavoitteena on saada taseen 31.12.2015 kertynyt alijäämä 6,2 M katettua vuosien 2017-2020 aikana. Vuoden 2016 ylijäämäarvio on talousarvion mukainen. Kuvassa ei ole huomioitu Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta ylijäämään.

24 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Omarahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja vuosina 2017-2020. Velkamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden 2017-2020 aikana. Vuoden 2016 luvussa mukana Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä siirtyvät lainat.

25 3.5. Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet 1. Verotulot Kunnallisverotuloja ennustetaan kertyvän 46,1 milj. euroa vuonna 2017. Muutos vuoden 2016 toteumaennusteeseen on +0,7 %. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät palkkojen nollakorotukset ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset pienentävät kunnallisveron kasvua. Vuonna 2018 kunnallisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 46,4 milj. euroa (+ 0,7 %), vuonna 2019 noin 48,2 milj. euroa (+ 3,9 %) ja vuonna 2020 noin 49,5 milj. euroa (+2,7 %). Tuloveroprosentti on 21,50 % vuonna 2017. Vuosien 2018-2020 tuloveroprosenttina on käytetty 21,50 %. Yhteisöverotuloja kertyy noin 3,1 milj. euroa vuonna 2017. Kuntaryhmän osuus yhteisöverosta on alustavasti 30,34 % vuonna 2017. Talouden elpyminen lisää yhteisöverotulojen kasvua. Vuonna 2018 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,2 milj. euroa, vuonna 2019 3,3 milj. euroa ja vuonna 2020 3,4 milj. euroa. Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2017 jako-osuudet määräytyvät vuosien 2014 ja 2015 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2017 on noin 5,1 milj. euroa. Vuonna 2018 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,2 milj. euroa, vuonna 2019 5,3 milj. euroa ja vuonna 2020 5,4 milj. euroa. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteistöjen määrän kasvu, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutokset ja veroprosenttien korotukset. 2. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

26 Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvoi noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Vuoden 2017 valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävästi kilpailukykysopimuksesta liittyvä valtionosuuden vähennys ja perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirto Kelalle. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään lisäleikkaus vuonna 2017 yhteensä 125 milj. euroa. Valtionosuuksiin vaikuttaa lisäävästi valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veroperustemuutosten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina 2012-2019. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2017 tasolla noin 2 mrd. euroa. Leikkausten vaikutuksesta Ylivieskalta jää saamatta valtionosuuksia vuoden 2017 tasolla noin 5,6 milj. euroa. Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2017 noin 34,7 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 8,5 milj. euroa, eli tasausta kertyy 550.000 euroa edellisvuotta enemmän. Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2016 noin 0,9 milj. euroa, eli 2,7 %. Vuonna 2018 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 34,4 milj. euroa, vuonna 2019 noin 34,7 milj. euroa ja vuonna 2020 noin 34,7 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on 8,2-8,5 milj. euroa vuodessa.

27 3. Maksut ja taksat Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen jäteveden käyttömaksun, joka on 2,70 e (alv 0 %) vuonna 2017, eli sama kuin vuonna 2016. Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää, mikäli palvelujen kysyntä sen mahdollistaa. Menoperusteet 1. Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Kunta-alalle on hyväksytty uudet virka- ja työehtosopimukset, jotka toteuttavat kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 prosentilla sopimuskauden 2014-2016 tasosta. Lomarahojen leikkaus koske 1.2.2017-30.9.2019 maksettavia lomarahoja. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat. Vuonna 2017 Ylivieskan käyttämät työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat: - sairausvakuutusmaksu 1,06 % - työttömyysvakuutusmaksu 3,05 % - tapaturmavakuutusmaksu 0,50 % - KuEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 % - VaEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 % Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (17,05 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2017 yhteensä 46,5 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 16,8 milj. euroa. Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2017 kuntamaksuosuuksista on 13,31 %, eli 1.543.120 euroa. Kuntien käyttö-

28 talouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit 500.000 euroa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Kuntien Hetapalvelut Oy. Määrärahavaraus vuodelle 2017 on yhteensä 520.000 euroa (sis. pelastuslaitoksen). Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin vuodelle 2017 on 85.600 euroa. Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2017 on 185.000 euroa. 3.6. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava vähintään neljäksi vuodeksi, alijäämän kattamiskaudeksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäville strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

29 3.7. Talousarvion sitovuus Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. Vuoden 2017 talousarviorakenne vastaa vuoden 2016 rakennetta lisättynä liikuntapalveluiden tuloslaskelmalla. Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtävittäin. Tehtävän sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta ja liikuntapalveluista laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2017 on laskettu 3,5 %:n vuosikorolla. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan 1.1.2017 alkaen itsenäinen taseyksikkö. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotaso. Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat Katajan koulu, kaupungintalon peruskorjaus, Hakalahden päiväkodin laajennus, palvelukoti ja hoivakoti. Kunnallistekniikan ja liikunta-alueiden nimetyt kohteet ovat myös sitovia. Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia määrärahoja ovat keskustan liikennejärjestelyt, jalkapallohallin (yksityinen) perustustyöt ja pesäpallokentän hiekkatekonurmen uusiminen.

30 Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään 10.000 euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien meno- ja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat, tuloarviot ja ohjeellisesti sitovat perustelut on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Tilivelvolliset Kuntalain 125 :n (uusi kuntalaki) mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä toimialan johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia vuonna 2017 ovat: - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat: hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja - varhaiskasvatusjohtaja, kulttuurijohtaja, kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisotoimenjohtaja, liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talouspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkitehti, palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja

31 3.8. Talouden kehitys ja muutokset Seuraavissa kuvissa on esitetty hallinnonalojen brutto- ja nettomenojen osuus kaikista käyttötalouden menoista ilman Jokilaaksojen pelastuslaitosta.

32 Tehtäväalueiden toimintakate (nettomenot) 2016 / 2017. Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden. Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Muutos Muutos % Vaalit 0 38 870 38 870 Tilintarkastus 35 871 46 860 10 989 30,6 Yleishallinto 1 785 675 1 829 510 43 835 2,5 Elinkeinotoimi 418 000 433 000 15 000 3,6 Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslaitoksen menoista) 1 554 270 1 560 120 5 850 0,4 Yhteisötuet 770 000 785 000 15 000 2,0 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen 90 552 92 440 1 888 2,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio (ilman varhaiskasvatusta) 29 500 000 29 700 000 200 000 0,7 Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio 16 000 000 16 800 000 800 000 5,0 Muu sosiaali- ja terveystoimi 2 150 000 1 920 000-230 000-10,7 Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) -500 000-500 000 0 0,0 Yleissivistävä koulutus 15 750 237 16 418 000 667 763 4,2 Varhaiskasvatus 8 498 862 8 908 310 409 448 4,8 Nuorisotoimi 290 000 298 440 8 440 2,9 Kirjastotoimi 645 000 644 000-1 000-0,2 Kulttuuritoiminta 328 741 320 000-8 741-2,7 Musiikkiopiston toiminta 904 112 900 760-3 352-0,4 Kansalaisopiston toiminta 639 998 669 000 29 002 4,5 Liikuntapalvelut 1 000 000 1 261 690 261 690 26,2 Tekniset palvelut (sis. puhdistus- ja ruokapalvelut) 2 797 096 635 910-2 161 186-77,3 Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä ennen poistoja) -680 200-747 180-66 980 9,9 Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä, bruttomenot 140.000 e) 0 0 0 Käyttötalous netto, yhteensä 81 978 214 82 014 730 36 516 0,04 Perusteluja: - Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu työllistämistoimenpiteiden määrärahojen kasvusta - Elinkeinotoimen nettomenojen kasvu johtuu leader hankkeiden kuntarahoituksen kasvusta - Liikuntapalveluiden nettomenojen kasvu johtuu liikunta-alueiden hoidon siirtämisestä teknisestä palveluista liikuntapalveluihin - Teknisten palveluiden nettomenojen pienentyminen liittyy Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamiseen ja kiinteistöjen ja lainojen siirtymiseen kaupungille. Muutoksesta aiheutuu menoja kiinteistöjen ylläpidossa, lainojen korkomenoissa ja lyhennyksissä sekä suunnitelman mukaisissa poistoissa. Muutoksesta johtuvia tuloja rakennusten käyttö- ja pääomavuokrissa. - Vesihuoltolaitoksen hulevesien käsittely siirretty katujen kuivatukseen

33 Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2015, talousarvion 2016 ja talousarvion 2017 keskeisiä taloustietoja. Taloustietoja (tilinpäätös 2015, talousarvio 2016 ja talousarvio 2017) Tp2015 Ta2016 Ta2017 Muutos Muutos ta16/ta17 tp15/ta17 Kokonaismenot 141 081 998 145 810 400 3,4 Kokonaistulot 141 081 998 145 810 400 3,4 Toimintakate 79 488 129 81 478 214 81 714 730 0,3 2,8 Investointimenot 7 220 430 7 950 000 14 015 000 76,3 94,1 Vuosikate 4 323 321 4 641 786 6 755 270 45,5 56,3 Verotulot 53 352 889 53 000 000 54 300 000 2,5 1,8 Valtionosuudet 30 852 767 33 550 000 34 700 000 3,4 12,5 Tilikauden tulos 260 729 541 786 2 237 270 Tilikauden yli-/alijääämä 159 344 541 786 2 237 270 Lainakanta 55 183 351 67 000 000 73 800 000 6 800 000 sis. Vieskalta siirtyvät lainat Lainat e asukas 3 669 4 437 4 850 Vuosikate % poisoista 113,3 113,2 149,2 Vero% 21,50 21,50 21,50 Asukasluku 15039 15100 15200

34 3.9. Kuntalain 110 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukein. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina 2015-2020, Ei Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta mukana Taloussuunnitelma Tilinp Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Taseen alijäämä, 1000 e -6 193-5 651-3 414-2 288-731 Taseen ylijäämä, 1000 e 491 Alijäämän kattaminen vuosina 2015-2020, Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen mukana Arvio kaupungin nettovarallisuusosuudesta 2,4 milj. euroa Taloussuunnitelma Tilinp Tp-ennuste Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Taseen alijäämä, 1000 e -6 193-3 500-1 300-200 Taseen ylijäämä, 1000 e 1300 2500 Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi: 1. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen 1.1.2017 lukien 2. Maa- ja metsäomaisuuden, rakennusten ja osakkeiden tehostettu myynti 2017-2018 3. Liikuntapalveluiden ja tilapalveluiden muuttaminen kunnalliseksi liikelaitoksiksi 1.1.2018 lukien 4. Siirtyminen yhteen valmistuskeittiöön vuosien 2019-2020 aikana 5. Eläköitymisen hyödyntäminen. Kaupunginhallituksen lupa vaaditaan kaikkien vapautuvien vakanssien täyttämiseen.

35 6. Tarvittaessa veroprosenttien korottaminen 2018-2020 tuloveroprosentin korottaminen 0,25 % -yksikköä vaikutus +550.000 e kiinteistöveroprosenttien korottaminen 0,10 % -yksikköä vaikutus +550.000 e

4. KÄYTTÖTALOUSOSA 36

37 Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Hallintojohtaja Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kuntavaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa 2017. Suunnitelmakaudella toimitetaan presidentinvaali vuonna 2018 ja todennäköisesti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä ensimmäiset maakuntavaalit. Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna 2019. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Äänestysalueet 1 1 2 2 2 2 Äänioikeutettuja 11513 11520 11520 11600 11600 11600

38 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi VAALIT Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot -23 318-46 500-47 400 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -23 318-46 500-47 400 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 14 505 19 700 29 100 29 200 Henkilösivumenot Eläkemenot 1 986 2 070 3 700 3 800 Muut henkilösivumenot 615 900 1 100 1 200 Palvelujen ostot 5 446 14 200 10 400 11 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 360 2 000 1 400 1 400 Avustukset Muut toimintamenot 69 200 200 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 22 981 38 870 45 900 47 200 TOIMINTAKATE (NETTO) -337 38 870-600 -200 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET -337 38 870-600 -200

39 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien 2013 2016 ja 2017 tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Tarkastuslautakunta kokoontuu 12-16 kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus, tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Tilintarkastajan valinnan valmistelu valtuustolle. Tarkastustoiminta toteutetaan uuden kuntalain edellyttämässä laajuudessa. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus- 20+13 20+14 20+16 20+14 20 +14 20+14 lautakunnan kokoukset

40 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi TILINTARKASTUS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 9 987 9 000 12 000 33,3 12 000 12 000 12 000 Henkilösivumenot Eläkemenot 569 Muut henkilösivumenot 69 571 560-1,9 600 600 600 Palvelujen ostot 20 047 24 100 32 400 34,4 28 400 26 900 26 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 36 600 400-33,3 400 400 400 Avustukset Muut toimintamenot 2 187 1 600 1 500-6,2 1 500 1 500 1 500 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400 TOIMINTAKATE (NETTO) 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 32 895 35 871 46 860 30,6 42 900 41 400 41 400

41 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelu-tehtävistä. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaupunkistrategian toteuttaminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Osaavan henkilöstön varmistaminen. Tasapainoinen kuntatalous. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Uuden kuntalain mukaisten säädösten toimeenpano. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen aktiivinen seuranta ja vaikuttaminen. Kaupungin edunvalvonnasta huolehtiminen. Kaupunkistrategian jalkauttaminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen työllistämistoimenpiteitä tehostamalla. Johtamisjärjestelmän ja hallintorakenteen kehittäminen. Tukipalvelujen uudelleenjärjestely vastaamaan muuttuvaa tilannetta.

42 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia Palvelutietovaranto ja sähköisiä lomakkeita Asiointi tietoverkossa ja käyttökokemukset. tukevat tietojärjestelmät. käytössä. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Kotisivujen kehittäminen. Asiakaslähtöinen palvelu Asioiden käsittelyn nopeus ja virheettömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. Saatu palvelukokemus TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset euroa/asukas. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentäminen Vuodelle 2017 arvioitu rahoitusosuus kääntyy laskuun Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien määrä. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokas kokoustyöskentely Sähköinen kokoushallinta käytössä Kokouskustannukset laajasti. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmän hyödyntäminen. Toiminnan riskit hallinnassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Toimiva työterveyshuolto ja TYKYtoiminta Sairauslomapäivät/työntekijä Työhyvinvointimittaukset Liikunta- ja kulttuuriavustusten käyttäminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimiva johtamisjärjestelmä Kehityskeskustelut

43 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kv:n päätökset 74 100 100 100 100 100 Kh:n päätökset 248 300 300 300 300 300 Yleishallinnon nettokustannukset 149 150 150 150 150 150 /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas 160 170 170 170 170 170 Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, 9.694 10.000 14.000 14.000 14.000 14.000 päivinä Henkilöstö - keskusvirasto 8 8 8 8 8 8 - ATK-tuki 3 3 3 3 3 3 - talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto) 2 4 2 4 2 4 2 4 2 4 2 4 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi YLEISHALLINTO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -157 693-154 200-153 300-0,6-154 300-155 250-156 210 Maksutulot -268-500 -5 500 ##### -5 500-5 500-5 500 Tuet ja avustukset -228 351-256 600-301 800 17,6-302 800-303 800-305 000 Muut toimintatulot -144 861-47 100-155 400 229,9-155 400-155 400-155 400 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -531 173-458 400-616 000 34,4-618 000-619 950-622 110 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 904 698 964 500 1 074 450 11,4 1 064 700 1 074 350 1 089 010 Henkilösivumenot Eläkemenot 272 975 340 883 296 850-12,9 295 000 296 800 299 300 Muut henkilösivumenot 35 226 61 157 49 600-18,9 49 000 49 400 50 500 Palvelujen ostot 500 537 608 250 714 200 17,4 693 300 693 300 693 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 51 079 73 520 94 020 27,9 83 520 74 120 74 120 Avustukset 23 367 43 900 25 700-41,5 24 500 24 500 24 500 Muut toimintamenot 198 965 151 865 190 690 25,6 177 690 178 690 177 690 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 986 847 2 244 075 2 445 510 9,0 2 387 710 2 391 160 2 408 420 TOIMINTAKATE (NETTO) 1 455 674 1 785 675 1 829 510 2,5 1 769 710 1 771 210 1 786 310 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 83 155 72 000 64 000-11,1 64 000 64 000 64 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTA 1 538 829 1 857 675 1 893 510 1,9 1 833 710 1 835 210 1 850 310

44 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalvelut sekä asiantuntijapalvelut Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämishankkeita ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa ostopalvelusopimuksessa. Painopistealueet vuonna 2017 ovat: - mikro- ja yksinyrittäjien aktivointi yhteistyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen - yritysten liiketoimintaedellytysten, omistajavaihdosten ja kasvun tukeminen - eri rahoituslähteiden tehokas hyödyntäminen kehittämistoiminnassa - uusien yrityshankkeiden edistäminen - alueen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntäminen - kaupungin strategian mukaisten kärkihankkeiden edistäminen ja toteuttaminen - Centrian / TKI- toiminnan ja kaupungin / YTEK Oy:n välinen yhteistyö - yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa ja kehittää kuntamarkkinointia ja edistää uuden yritystoiminnan sijoittumista kaupunkiin Elinkeino- ja kehittämispalvelut kootaan vuoden 2017 alusta YTEK- yrityspalvelut palvelukokonaisuuden alle tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus (185.000 euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2017 ostopalvelusopimus sisältää hankkeiden kuntarahoitusta seuraavasti: - RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta - KESTÄVÄÄ KASVUA / Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, palveluliiketoiminnan uudistaminen, uudet teknologiat, synnyttää uutta liiketoimintaa, palveluinnovaatioita ja palveluyrityksiä. Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti.

45 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 15 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % - Rajaton-hankkeessa mukana 60 yritystä Ylivieskassa - hankerahoituksella henkilöresurssien lisääminen (1) - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä 60.000 euroa vuonna 2017 kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu 180.000 euroa vuodelle 2017 (mm. koululaiskuljetukset). Kutsutaksiliikenteen tukemiseen on varattu 10.000 euroa. Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2017: - Erikokoisten asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Muut taloustavoitteet konserniyhteisöille Tavoite vuodelle 2017: Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolliasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy Käyttökate-% 40,0 30,0 40,0 20,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0

46 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU2018 SU2019 SU2020 Yritysten lukumäärä 1052 1070 1090 1110 1130 1150 Työpaikat 6476 6500 6550 6600 6650 6700 Aloittaneet yritykset 64 60 60 60 60 60 Lopettaneet yritykset 10 10 10 10 10 10 Työpaikkojen lisäys 55 50 50 50 50 50 Työttömyysaste % 13,4 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot -231-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -231-2 000-2 000-2 000-2 000-2 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 350 440 375 000 375 000 375 000 375 000 375 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 231 Avustukset 44 482 45 000 60 000 33,3 60 000 60 000 60 000 Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 395 153 420 000 435 000 3,6 435 000 435 000 435 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 394 922 418 000 433 000 3,6 433 000 433 000 433 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 394 922 418 000 433 000 3,6 433 000 433 000 433 000

47 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu 1.1.2015 yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tehtäväalueelle. Pelastuslaitos on vastannut ensihoidon palveluista 1.1.2015 alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta / Pelastustoimi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiluokituksen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna 2007 10,2 %, vuonna 2008 11,3 %, vuosina 2009-2010 12,5 %, vuosina 2011-2012 12,55 % vuonna 2013 12,65 %, vuonna 2014 12,72 %, vuonna 2015 12,94 % ja vuonna 2016 13,16 % ja vuonna 2017 13,31 %.

48 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -16 000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot -31 138-15 000-100,0 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -47 138-15 000-100,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot 22 216 17 000 17 000 17 000 17 000 Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 1 454 339 1 569 270 1 543 120-1,7 1 676 700 1 709 500 1 740 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 476 555 1 569 270 1 560 120-0,6 1 693 700 1 726 500 1 757 900 TOIMINTAKATE (NETTO) 1 429 417 1 554 270 1 560 120 0,4 1 693 700 1 726 500 1 757 900 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 53 035 50 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 1 482 452 1 604 270 1 560 120-2,8 1 693 700 1 726 500 1 757 900

49 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Yhteistoimintaosuuksiin varaus 340.000 euroa: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan seutukunta, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kerttu Saalasti säätiö. Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle noin 350.000 e. Jäsenmaksut seuraaville yhteisöille: Teosto, Kopiosto, Gramex, Jokilaaksojen Kauppaseura, Oulun Kauppakamari, Rieska-Leader, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Pohjois- Pohjanmaan kesäyliopisto. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti 47.900 euroa. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä 36.000 euroa. Avustuksen piirissä olevat kyläyhdistykset: Löytyn kyläyhdistys ry, Niemelänkylän kyläyhdistys ry, Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry, Sorviston kyläyhdistys ry, Vähäkangas-Pylväs kyläyhdistys ry, Raudaskylän kyläyhdistys ry, Kantokylän Maa- ja kotitalousseura ry ja Kankaan Nuorisoseura ry. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Avustettavat yhteisöt (sis. 4H) 12 12 9 9 9 9 Avustettavat kyläyhdistykset 8 8 8 8 8 8

50 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi YHTEISÖTUET Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 695 388 675 000 690 000 2,2 690 000 690 000 690 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 75 695 85 000 85 000 85 000 85 000 85 000 Muut toimintamenot 9 552 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 780 635 770 000 785 000 1,9 785 000 785 000 785 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 780 635 770 000 785 000 1,9 785 000 785 000 785 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 780 635 770 000 785 000 1,9 785 000 785 000 785 000

51 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PERUSTEHTÄVÄ JA PALVELUSTRATEGIAN LINJAUKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Arjessa pärjäämistä tukevia - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Asiakaslähtöisiä ja asiakastarpeiden mukaisesti kohdennettuja Kallio - Muodostaa yhden yhtenäisen palvelualueen - Oman toiminnan palvelurakenne ja tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeita - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Digitalisaation edistäminen maakunnallisen sote-valmistelun linjausten mukaisesti Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Vammaispalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Tuoteryhmät: - Vastaanottopalvelut - Suun terveydenhuolto - Erikoissairaanhoito - Aikuispsykososiaaliset palvelut

52 - Hoito- ja hoivapalvelut - Kuntoutuspalvelut - Perhepalvelut - Vammaispalvelut - Ympäristöterveydenhuolto - Työterveyshuolto - Toimeentulotuki ja työllistäminen - Projektit TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2017 talousarvion ja suunnitelmakauden 2018-2019 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde on, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Kärkihankkeena on mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Tavoitteena on vähentää asumispalveluiden käyttöä ja kohdentaa tästä vapautuvia resursseja uudelleen. Visalan sairaalan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Sairaalasta siirretään avohoitoon potilaita, jotka voivat vaatia runsaasti tukea. Kalliossa valmistellaan kotikuntoutuksen toimintamallia, jonka avulla potilaita pystytään paremmin auttamaan selviämään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Kallion talousarviossa 2017 on vahvistettu sitovat tavoitteet hyvinvointipalveluille, terveyspalveluille ja hallinto- ja tukipalveluille. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnallisia tavoitteita: - Toimintolaskennan kehittäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamiseen 2017-2020 liittyvät tavoitteet: Kallion oman toiminnan nettomenojen muutos ( % ) jää pienemmäksi, kuin kaupungin verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) muutos ( % ).

53 Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2017: Kunta: Ylivieska Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 TA 2017 / TA 2016 TA 2017 / TP 2015 Muutos TA 2017 / TA 2016 Muutos TA 2017 / TP 2015 Vertailutaso Netto Netto Netto Netto % % eur eur Vastaanottopalvelut 4 388 174 4 737 027 4 677 547 4 809 873 2,8 % 1,5 % 132 326 72 845 Suun terveydenhuolto 1 521 684 1 551 327 1 654 146 1 559 491-5,7 % 0,5 % -94 656 8 164 Erikoissairaanhoito 15 618 402 17 005 070 16 558 058 17 461 973 5,5 % 2,7 % 903 916 456 904 - josta ostettu erikoissairaanhoito 15 108 337 16 462 746 15 976 942 16 840 000 5,4 % 2,3 % 863 058 377 254 Aikuispsykososiaaliset palvelut 1 604 492 1 699 439 1 921 964 2 091 724 8,8 % 23,1 % 169 760 392 286 Hoito- ja hoivapalvelut 11 427 003 12 204 771 12 278 607 12 597 738 2,6 % 3,2 % 319 131 392 967 Kuntoutuspalvelut 749 259 769 214 865 043 880 610 1,8 % 14,5 % 15 567 111 396 Perhepalvelut 2 676 756 2 833 077 2 625 230 2 720 258 3,6 % -4,0 % 95 028-112 819 Vammaispalvelut 2 653 556 2 812 945 3 007 130 3 131 675 4,1 % 11,3 % 124 545 318 729 Ympäristöterveydenhuolto 330 735 367 393 386 498 371 800-3,8 % 1,2 % -14 698 4 407 Työterveyshuolto -16 456-5 731-3 819 27 662-824,3 % -582,7 % 31 481 33 393 Toimeentulotuki ja työllistäminen 2 012 715 1 431 400 1 530 375 913 171-40,3 % -36,2 % -617 204-518 230 Projektit 11 942 13 961 872 2 969 240,6 % -78,7 % 2 097-10 992 Yhteensä* 41 744 803 44 747 425 44 774 374 46 423 818 3,7 % 3,7 % 1 649 445 1 676 394 Varhaiskasvatus 7 918 934 8 441 552 Työmarkkinatuen kuntaosuus 613 344 Perustoimeentulotuki 620 116 672 469 727 276 145 125-80,0 % -78,4 % -582 151-527 344 Yhteensä 50 897 196 53 861 445 45 501 650 46 568 944 2,3 % -13,5 % 1 067 294-7 292 502 *ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta, varhaiskasvatusta ja perustoimeentulotukea Ostettu ESH 15 108 337 16 462 746 15 976 942 16 840 000 5,4 % 2,3 % 863 058 377 254 Oma toiminta** 27 256 581 28 957 148 29 524 708 29 728 944 0,7 % 2,7 % 204 236 771 796 ** ilman varhaiskasvatusta ja työmarkkinatuen kuntaosuutta

54 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 37 398 699 29 500 000 29 700 000 0,7 30 000 000 30 500 000 31 000 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 37 398 699 29 500 000 29 700 000 0,7 30 000 000 30 500 000 31 000 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 37 398 699 29 500 000 29 700 000 0,7 30 000 000 30 500 000 31 000 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 11 619 12 000-100,0 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 37 410 318 29 512 000 29 700 000 0,6 30 000 000 30 500 000 31 000 000

55 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitseminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla.

56 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 16 462 746 16 000 000 16 800 000 5,0 17 500 000 18 000 000 18 500 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 16 462 746 16 000 000 16 800 000 5,0 17 500 000 18 000 000 18 500 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 16 462 746 16 000 000 16 800 000 5,0 17 500 000 18 000 000 18 500 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 16 462 746 16 000 000 16 800 000 5,0 17 500 000 18 000 000 18 500 000

57 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Talousjohtaja Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kaupungin maksuosuus eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta ja varhaiseläkemaksusta. Määrärahavaraus 820.000 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan henkilöstä, jolle on maksettu työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 300 päivää. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä. 1000 päivän jälkeen työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus 1.100.000 euroa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 5.9.2016 sopimuksen Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa 25 oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta. Kotouttamisen määrärahavaraus 50.000 e. Valtionavustus kotouttamiseen 50.000 e. Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset -50 000-50 000-50 000-50 000 Muut toimintatulot -940 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -940-50 000-50 000-50 000-50 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot 713 551 680 000 820 000 20,6 820 000 820 000 820 000 Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 50 000 50 000 50 000 50 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (työmarkkinatuen kuntaosuus) 1 063 553 1 020 000 1 100 000 7,8 1 100 000 1 100 000 1 100 000 Muut toimintamenot 451 879 450 000-100,0 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 2 228 983 2 150 000 1 970 000-8,4 1 970 000 1 970 000 1 970 000 TOIMINTAKATE (NETTO) 2 228 043 2 150 000 1 920 000-10,7 1 920 000 1 920 000 1 920 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 2 228 043 2 150 000 1 920 000-10,7 1 920 000 1 920 000 1 920 000

58 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi 1.1.2012 alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden talousarviovalmistelu ja valvonta. TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat talousarviovalmistelun lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2017 Toiminnallinen tavoite Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Tavoitetaso/Seurantatapa Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Ylivieskalaisten viljelijöiden osallistuminen. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely sekä maksatus määräpäiviin mennessä. Toteutuneet sukupolvenvaihdokset ja luopumistuet.

59 TUNNUSLUVUT Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Su 2018 Su 2019 Su 2020 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) 151 148 145 142 139 136 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 Käsitellyt EU-hakemukset 2485 2400 2400 2400 2400 2400 Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha 7457 7500 7500 7500 7500 7500 Sukupolvenvaihdokset 4 4 4 4 4 4 Sähköisen asioinnin maatilat 132 132 132 130 130 130 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi MAASEUTUPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot 83 223 84 400 85 600 1,4 85 600 85 600 85 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 434 1 300 1 300 1 300 1 300 1 300 Avustukset Muut toimintamenot 5 724 4 852 5 540 14,2 5 540 5 540 5 540 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 89 381 90 552 92 440 2,1 92 440 92 440 92 440 TOIMINTAKATE (NETTO) 89 381 90 552 92 440 2,1 92 440 92 440 92 440 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 89 381 90 552 92 440 2,1 92 440 92 440 92 440

60 Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa.

61 Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Suomessa ollaan toteuttamassa merkittävää hallinnollista uudistusta osana julkisen talouden sopeuttamistarpeita. Osana tätä uudistusta kunnallinen pelastustoimi siirtyy osaksi maakuntahallintoa, johon muodostetaan uudet pelastuslaitokset 1.1.2019 alkaen. TTS 2017 2020 valmisteluvaiheessa ei vielä ole varmaa tietoa siitä miten monta pelastuslaitosta Suomessa on vuoden 2019 jälkeen. Valmistelut pelastustoimen sisällölliseksi uudistamiseksi ovat käynnistyneet valtakunnan tasolla sisäministeriön ja nykyisten pelastuslaitosten yhteisessä pelastustoimen uudistushankkeessa, josta vetovastuu on sisäministeriön pelastusosastolla. Pohjois-Pohjanmaan Liiton toimesta on käynnistetty uuden maakuntahallinnon esivalmistelut. Uusiin maakuntiin ja muihin hallinnollisiin rakenteisiin sekä rahoitukseen liittyvä lainsäädäntö menee eduskuntakäsittelyyn alkutalvella 2017. Oleellista kansalaisten ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta on, että tulevissa uudistuksissa kyetään säilyttämään pelastuslaitoksilla mahdollisuus olla myös tulevaisuudessa ensihoidon palveluntuottajina mikäli ensihoidon järjestämisvastuussa oleva taho niin päättää. Muita valtakunnallisia muutostekijöitä: Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. Tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten tietojärjestelmiä ja siten osaltaan mahdollistaa tuleva integraatiokehitys osana maakuntahallintoon siirtymistä. Tietojärjestelmäuudistukset edellyttävät pelastuslaitokselta henkilöresursointia. Rakenteellisten uudistusten valmistelu ja toteutus pelastuslaitosten osalta sitoo merkittävällä tavalla pelastuslaitoksen henkilöresursseja.

62 Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset: Alueen kuntien taloudellinen tilanne ohjaa pelastuslaitosta edelleen kehittämään tuottavuutta ja toteuttamaan tiukkaa taloutta. Väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee. Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin jolla on pitkävaikutteisia vaikutuksia palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joihin on kyettävä reagoimaan omassa toiminnassa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin. Toiminnan painopistealueita Tulevan maakuntauudistuksen aiheuttaessa henkilöstön keskuudessa väistämättä epävarmuutta tulevaisuudesta, nousevat merkittäviksi painopisteiksi pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyttää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen järjestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Seurataan aktiivisesti valtakunnallisen työhyvinvointihankkeiden tuloksia ja arvioidaan niiden käytettävyyttä omassa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitoksen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä. Toimintaympäristön edellyttää syvenevän erikoisosaamisen kehittämistä ja palvelutuotannon laadun sekä eri prosessien ja toimintojen kehittämistä. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen entistäkin laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi on tärkeää. Painopisteenä ovat pelastustoiminnan johtaminen, toimintavalmius koko pelastustoimialueella ja onnettomuuksien ehkäisytyön laadun parantaminen. Pelastuslaitoksen oma varautuminen on myös tärkeä kehittämiskohde ja kuntien varautumisen tukeminen vahvistuu entisestään. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos tuottaa edelleen omalla pelastustoimialueella (pl. Reisjärvi) kiireellisen ensihoidon palvelut ja siten pelastuslaitos osaltaan toteuttaa myös sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöstä. Jokilaaksojen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti maakuntauudistuksen toteuttamiseen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa sekä pelastustoimen uudistamiseen kansallisella tasolla sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisessä hankkeessa. Pelastuslaitoksen säästöohjelman 2015 2017 tavoitteet on pääosin saavutettu. Säästöohjelman osalta vuonna 2017 keskitytään jo toteutettujen toimenpiteiden viimeistelyyn ja toteutumisen seurantaan. Erillisiä merkittäviä säästötoimenpiteitä ei ole kirjattu vuoden 2017 tavoitteisiin.

63 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Toteutuma riskiruuduittain Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla TALOUSNÄKÖKULMA Yritys- laitoskohteiden tarkastukset tehdään valvontasuunnitelman mukaan. Asuinkohteiden omavalvonta toteutuu valvonta-suunnitelman mukaisesti Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoitetaan voimassaolevan turvallisuustyön toimintaohjeen mukaisesti Valmiustaso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena. Laadun arvioimiseksi kehitetään mittaristoa Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Turvallisuusviestinnän kohderyhmäkohtainen toteutuma. Valmiuspoikkeamien lukumäärä 0 Ensihoidon taso- ja lääketenttien läpäisevyys 100% Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Talousarvion suunnitelman mukainen toteutuma Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Talouden seuranta ja toteutumaprosentti Pelastuslaitoksen erillisen 2014 2017 säästöohjelman toteuttaminen Säästöohjelmassa 2014 2016 toteutettujen toimenpiteiden viimeistely Toimenpiteiden toteutuminen PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia. Ensihoidon osalta valmiussuunnittelua tehdään yhteistyössä PPSHP:n kanssa. Suunnitelmien tarkistus ja tarvittaessa päivitys kerran vuodessa Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia Kunnille tarjotaan neuvonta-apua valmiussuunnitelman ja evakuointisuunnitelman tekoon Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset

64 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi Toteutetaan työhyvinvointikysely Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskustelujen toteutuma 100 % Tulosten analysoinnin jälkeiset toimenpiteet Toteutumaprosentti Tavoitteena nolla työtapaturmaa ja hyvä työympäristö Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Suoritetaan vuonna 2017 työpaikkakäynti 12 paloasemalla Pelastustoimen viroissa ja toimissa muodolliset kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Ensihoidon henkilökunnan pätevyysvaatimukset toteutuvat 100 %:sti Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Työtapaturmien lukumäärä ja työpaikkakäyntien määrä Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta, tarkastelu tulosalueittain. Sopimushenkilöstön hälytysosaston vahvuus

65 Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät 2 006 1 970 2 132 1950 1950 EVY 748 755 877 850 850 Ensihoitotehtävät (ambulanssi) 12 755 13 590 27 666 27 000 27 000 YHT 15 509 16 315 30 675 29 800 29 800 Toteutunut toimintavalmiusaika ( * TP 2013 TP 2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 * ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 87 % 84/92 % 89/94% 90 % 90 % Pelastustoiminnan tehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY 32 000 27 000 22 000 17 000 12 000 7 000 2 000 TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Riskienhallinnan tunnusluvut Valvontatoiminta TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017 Asuinkohteiden tarkastukset TA *(2 1 097 1 056 3 250 3250 3 338 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA 2 862 3 561 1 091 3250 3 000 Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP 2 160 2 414 255 Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) 1 097 1 056 76 300 Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 828 665 76 *(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP 75 % 68 % 24 Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 75 % 63 % 1 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA 965 816 989 1000 1161 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP 954 814 989 Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP 1002 254 232 Kaikki valvontasuoritukset yhteensä 5 213 4 538 1221 4499 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 98,9 % 99,8 % 100 100 % 100 % 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP 1200 1100 1000 900 800 700 600 TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP TAE 2017

66 Turvallisuuusviestintä TP2013 TP2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017 Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA 15 15 20 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 Koulutetut henkilöt TP 25 480 26 721 24 934 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 21 % 22 % 20 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 *(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettu 100 %:sti Henkilöstö TP 2013 TP 2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017 Vakinainen henkilöstö 155 166 216 224 234 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -23 284 589-25 252 181-24 886 410-1,4-25 184 346-25 427 050-25 663 255 Maksutulot -259 359-388 244-521 790 34,4-519 700-439 700-439 700 Tuet ja avustukset -282 937-72 000-48 000-33,3-48 000-48 000-48 000 Muut toimintatulot -37 103-9 000-24 000 166,7-24 000-24 000-24 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -23 863 988-25 721 425-25 480 200-0,9-25 776 046-25 938 750-26 174 955 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 13 972 304 15 192 568 15 448 690 1,7 15 599 446 15 732 750 15 844 155 Henkilösivumenot Eläkemenot 2 445 424 2 677 654 2 707 350 1,1 2 721 800 2 744 700 2 763 600 Muut henkilösivumenot 804 525 889 879 567 280-36,3 574 200 580 200 685 600 Palvelujen ostot 1 866 475 1 926 120 1 959 950 1,8 1 939 600 1 939 600 1 939 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 756 236 1 598 634 1 750 930 9,5 1 712 700 1 712 700 1 712 700 Avustukset 70 889 74 000 70 000-5,4 74 000 74 000 74 000 Muut toimintamenot 2 293 460 2 862 570 2 476 000-13,5 2 654 300 2 654 800 2 655 300 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 23 209 313 25 221 425 24 980 200-1,0 25 276 046 25 438 750 25 674 955 TOIMINTAKATE (NETTO) -654 675-500 000-500 000-500 000-500 000-500 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 553 299 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) 101 386 0 0 0 0 0 TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 10 0 0 0 0 0

67 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot 13 300 040 Kuntien maksuosuudet 11 586 370 Maksutuotot 521 790 Tuet ja avustukset 48 000 Muut tuotot 24 000 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 448 690 Henkilösivukulut -3 274 630 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot -1 959 950 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 750 930 Muut kulut Muut toimintakulut -2 546 000 Poistot -500 000 Liikeyli-/alijäämä 0 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia 0 Investointivarauksen lisäys -500 000 Poistoeron vähennys 500 000 Varausten muutos (lisäys) 0 Tilikauden yli-/alijäämä 0

Kansalaisopisto Kirjasto Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Musiikkiopisto 68 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana

69 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Oppimistulosten parantaminen Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Katajan koulun peruskorjaus ja laajennus Yhtenäiskoulun suunnittelu Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Sisäilman laadun seuranta Oppimisympäristön ja ops:n yhteensopivuus Paikat täytetään Tilastot Yhteistyö Etsivän nuorisotyön kanssa Uuden OPS:n toteutuminen Opiskelun tuen järjestäminen - menetelmien kehittäminen Tilastot Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti Oppilashuollon toimintamallin toteutuminen Kysynnän ja tarjonnan seuranta Oppilashuollon toiminta arviointikohteena Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Oppilaan saaman tuen seuranta Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Talousprosessit Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Seuranta koulun tasolle saakka Talousraportit Kustannusrakenteen analysointi Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Omat tilastot

70 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Päätöksen teko Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Laadunarvioinnin toteuttaminen Laatukriteerit HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä Suunnitelman toteutuminen OSAAVA- koulutushanke VESO / täydennyskoulutus Työsuhdeturva Henkilöstön pysyvyys Määräaikaisia työsuhteita vähennetään mahdollisuuksien mukaan Työhyvinvointi Motivoitunut henkilöstö Hyvä työtyytyväisyys Sairauspoissaolojen vähentäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Suunnitelman toteutuminen Työhyvinvointitutkimus Tilastot

71 TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Suoritetavoitteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Oppilasmäärä 20.9. Esiopetus 111 120 108 115 111 121 Vuosiluokat 1-6 1264 1297 1296 1313 1353 1369 Vuosiluokat 7-9 573 575 610 616 629 624 Peruskoululaiset 1837 1872 1906 1929 1982 1993 Peruskoulu ml esikoululaiset 1 948 1 992 2 014 2 044 2 093 2 114 Lukio 238 250 278 289 282 297 yli 18 v / etälukiolaiset 5 5 5 5 5 5 Aineopiskelijat 22 28 20 20 20 20 Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) 243 255 283 294 287 302 Tehokkuus / Taloudellisuus Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) 19 20 20 20 21 21 Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus 7 266 6 979 7 160 7 105 7 009 6 990 Lukio 8 523 7 390 6 994 6 781 6 990 6 695 Ateriakustannus / oppilas 2,55 2,89 2,83 2,84 2,86 2,87 Toiminnan laajustiedot Peruskoulujen lukumäärä 10 10 10 10 10 10 Lukioiden lukumäärä 1 1 1 1 1 1 Vakanssit 20.9. Opettajat / peruskoulu yhteensä 133 133 138 139 139 139 Virat 126 127 132 133 133 133 Tuntiopettajat 7 6 6 6 6 6 Opettajat / lukio yhteensä 22 22 22 22 22 22 Virat 21 21 21 21 21 21 Tuntiopettajat 1 1 1 1 1 1 Opetusresurssit yhteensä 155 155 160 161 161 161 Koulujen muu henkilökunta 4 4 4 4 4 4 Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) 33 43 43 43 43 43 Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) 27 25 25 25 25 25 Oppilashuolto 1 3 4 4 4 4 Koulu/siv.toimen hallinto 3,5 4 4 4 4 4 Tilat Koulut, lkm 11 11 11 11 11 11

72 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -431 993-485 400-613 400 26,4-613 900-583 900-583 900 Maksutulot -96 358-105 500-111 600 5,8-111 600-111 600-111 600 Tuet ja avustukset -198 922-5 000-37 500 650,0-15 000-15 000-15 000 Muut toimintatulot -128 412-24 000-27 100 12,9-26 900-26 900-26 900 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -855 685-619 900-789 600 27,4-767 400-737 400-737 400 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 9 675 755 9 459 300 10 012 010 5,8 10 161 910 10 266 440 10 368 140 Henkilösivumenot Eläkemenot 1 865 658 1 606 840 1 747 820 8,8 1 773 100 1 791 100 1 808 400 Muut henkilösivumenot 380 528 458 748 301 720-34,2 308 000 313 400 317 800 Palvelujen ostot 3 310 766 2 908 670 3 081 463 5,9 3 074 683 3 074 683 3 074 683 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 456 196 469 300 501 800 6,9 501 500 501 500 501 500 Avustukset Muut toimintamenot 1 406 009 1 467 279 1 562 787 6,5 1 550 287 1 550 287 1 550 287 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 17 094 912 16 370 137 17 207 600 5,1 17 369 480 17 497 410 17 620 810 TOIMINTAKATE (NETTO) 16 239 227 15 750 237 16 418 000 4,2 16 602 080 16 760 010 16 883 410 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 708 661 754 000 708 000-6,1 832 000 832 000 932 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 16 947 888 16 504 237 17 126 000 3,8 17 434 080 17 592 010 17 815 410

73 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja Tehtävä: 293 Varhaiskasvatuspalvelut PALVELUAJATUS Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha, avoin varhaiskasvatus / kerhotoiminta. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on vanhempien kasvatuskumppaneina toimien tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Varhaiskasvatuksen toimintatavat tukevat lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. 2. Palvelutarpeet, kustannukset ja resurssit ovat tasapainossa 3. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään pedagogiikkaa, toimintatapoja ja palvelurakennetta 4. Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Lasten ja perheiden hyvinvointia tuetaan vaikuttavilla palveluilla. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat toteutuvat kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Lapset puheeksi- toimintamalli on osana arjen toimintaa. Kaikille lapsille on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 3 kk:n kuluessa päivähoidon alkamisesta. -Toteutuminen vuoden lopussa. Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa. -Toteutuminen vuoden lopussa. Käytyjen Lapset puheeksi- keskustelujen ja Lapset puheeksi varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisessa päivähoidossa. -Toteutuminen vuoden lopussa. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti. Talouden toteutumatiedot. Palvelutarpeiden ja kustannusten seuranta. Riskejä: - Mahdolliseen palveluiden kysynnän lisääntymiseen ei ole varauduttu budjetissa - Sijaismäärärahan tarve ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. Palveluiden piirissä olevien lasten määrä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen.

74 Palvelut järjestetään monituottajamallilla. Yksityisten palveluiden valvonta toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Yksityisten palveluiden (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) prosenttiosuus varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksista ja lapsimääristä lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Mahdolliseen lisääntyvään palveluiden kysyntään vastataan ensisijaisesti laajentamalla kunnallisia palveluita. Valvontakäyntien määrä: 1 krt /vuosi /yksikkö. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Varhaiskasvatuspalveluiden pedagogiikan, prosessien ja palvelurakenteen kehittäminen Syksyllä 2016 valmistuvan valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta käynnistetään kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Palvelurakennetta monipuolistetaan vakinaistamalla elokuusta 2017 alkaen kokeiluna käynnistetty avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta. Etusijalla kerhotoimintaan ovat päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmistä siirtyvät lapset. Effican atk-ohjelmistojen käytön laajentaminen ja sähköisten palveluiden lisääminen Varhaiskasvatuspalveluilla on käytössään toimivat ja asianmukaiset toimitilat. Kuvataan kuntakohtainen vasuprosessi lasten, vanhempien ja henkilöstön osallisuuden toteutumisen näkökulmasta tarkasteltuna. Kerhotoiminnan piirissä olevien lasten määrä kesimäärin /kk. Lapsille ja vanhemmille tehtyjen asiakaskyselyiden tulokset. Käyttöön otetut atk-ohjelmistot ja sähköiset palvelut (investointisuunnitelmat 2016-2017): Kohderyhmänä - lasten vanhemmat (Effica: Muksunet, Wilma) - henkilöstö (Effica: perhepäivähoitajien työaika) - yksityiset palveluntuotajat (Efficasatelliitti) Hakalahden vuorohoitopäiväkodin (avoinna 24 /7) tilakysymykset on ratkaistu kaupungin investointiohjelmassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

75 Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Osaava ja ammattitaitoinen Vahvistetaan henkilöstön osaamista ja Kehitys- tai tiimin kehityskeskustelut 1 henkilöstö päivittää ja tuetaan henkilöstön työhyvinvointia. täydentää osaamistaan sekä sen myötä kehittää x vuosi. Täydennyskoulutuspäiviä vähintään kolme päivää /vuosi /hlö. toimintaa. TUNNUSLUVUT TP 2015 (Kallio) TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Talous Budjetti 8 441 552 8 498 862 8 908 310 9 166 606 9 427 890 9 507 626 Palveluiden piirissä oleva lapsi / v 6 813 6 751 6 708 6 795 6 881 6 939 Palveluiden piirissä olevien lasten määrä keskimäärin /kk Päiväkotihoito 512 527 550 571 592 592 (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisten päiväkotien 148 160 180 180 180 180 palvelusetelit Perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa 332 312 333 333 333 333 (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisen perhepäivähoidon 166 140 173 173 173 173 palvelusetelit Yksityisen hoidon tuki 25 30 30 30 30 30 Kotihoidon tuki 370 390 370 370 370 370 Avoin varhaiskasvatus: - - 45 45 45 45 leikkikerhotoiminta Yhteensä 1239 1259 1328 1349 1370 1370 Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus (TA2017), poislukien lasten kotihoidon tuki ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta, on 33 % talousarviosta ( :sta) ja 39 % päivähoidossa olevista lapsista. Henkilöstö Henkilöstötyövuodet (vakinaiset) Henkilöstötyövuodet (määräaikaiset) *) sis. toimien vakinaistamisesitystä koskevat hlötyövuodet 109,8 113 108,1 116,1 119,1 119,1 7,6 8,9*) 3,9 3,9 3,9

76 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi VARHAISKASVATUSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -49 100-50 100 2,0-50 100-50 100-50 100 Maksutulot -825 000-874 000 5,9-904 000-934 000-934 000 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -874 100-924 100 5,7-954 100-984 100-984 100 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 3 607 950 3 595 500-0,3 3 832 426 4 071 710 4 130 944 Henkilösivumenot Eläkemenot 655 817 611 750-6,7 652 000 692 900 703 100 Muut henkilösivumenot 190 151 122 280-35,7 140 100 151 200 154 100 Palvelujen ostot 970 090 1 013 760 4,5 1 013 760 1 013 760 1 020 860 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 60 650 84 570 39,4 77 870 77 870 77 872 Avustukset 3 390 000 3 775 000 11,4 3 775 000 3 775 000 3 775 000 Muut toimintamenot 498 304 629 550 26,3 629 550 629 550 629 850 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 9 372 962 9 832 410 4,9 10 120 706 10 411 990 10 491 726 TOIMINTAKATE (NETTO) 8 498 862 8 908 310 4,8 9 166 606 9 427 890 9 507 626 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 36 000 148 000 311,1 148 000 214 000 214 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 8 534 862 9 056 310 6,1 9 314 606 9 641 890 9 721 626

77 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisotoimenjohtaja Tehtävä: 230 Nuoriso- ja raittiustoimi PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisotoimen palveluajatuksena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tavoitteena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa, harrastamista, kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä, niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista sekä toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Tavoitteen toteutumisen lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, monialainen yhteistyö, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset nuorisotoimen osa-alueet ovat tilatoiminta, nuorten oman toiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikuttamismahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. Kaikessa toiminnassa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat: 1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria tavoittava ja aktivoiva nuorisotoiminta 2. nuorisolain sisältöjä vastaava nuorisotyö ja -politiikka 3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistäminen. 4. henkilöstön työhyvinvointi 5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto. TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2020 Nuorisotyön ydin on laadukas, monipuolinen ja osallistava toiminta, joka tavoittaa laajasti nuoria aktivoiden heitä omaehtoiseen toimintaan. Nuorisotyö seuraa aikaa ja muuntautuu tarpeen mukaan. Uusina työmuotoina kehitetään työtä vihapuheen ehkäisyssä ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja ohjaamotoimintaa monialaisena yhteistyönä Ylivieskan Jelppiverkon toiminnan yhteydessä. Sosiaalisen median ja verkkonuorisotyön käytännöt ovat työntekijöillä hallussa. Nuorten osallisuus on vahvaa, vaikuttamismahdollisuuksia on sekä nuorisovaltuuston että verkkovaikuttamisen kautta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on monipuolista työtä nuorten hyvinvoinnin ja paikkakunnalla viihtymisen tueksi. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaa. Kaikilla työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet.

78 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Lasten ja nuorten kasvun ja itsenäistymisen Toiminta monipuolista ja laajaa sekä yhteisöllisyyden vastaten nuorisolakiin ja ajan tukeminen tarjoamalla laadukasta, nuoret tavoittavaa toimintaa huomioiden perheet, turvallisuuden haasteisiin tavoittaen laajan ikäryhmän. Toimitilat hyväkuntoiset ja varustetasoltaan laadukkaat. sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen: toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten verkkovaikuttaminen, nuorten oman toiminnan ja järjestötoiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmukaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, Jelppiverkon palvelut, Ohjaamotoiminnan, etsivän työn ja koulunuorisotyön. Uutena painopisteenä vihapuheen ehkäisy ja yhdenvertaisuuden edistäminen. TALOUSNÄKÖKULMA Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta. Nuorten ideat-kanavan aktiivinen käyttö. Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien aktivoiminen sekä harrasteoppaan ajan tasalla pitäminen. Ehkäisevän päihdetyön toimintamallin uudistaminen. Jelppiverkko tavoittaa sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Ohjaamo toimii. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. Koulunuorisotyö säännöllistä, yhdenvertaisuushankkeen käynnistäminen ja toiminta. Kävijämäärät, järjestetyn toiminnan määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Nuorten ideat-kanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien määrä, avustusten määrä. Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön suunnitelman uudistaminen sekä työn määrä. Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä, etsivän työn kontaktien määrä. Ohjaamokäyntien määrä. Koulunuorisotyön määrä: päivystykset, kouluvierailut. Yhdenvertaisuushankkeessa tavoitettujen määrä ja hankkeessa järjestetty toiminta. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Resurssien ja toiminnan tasapaino sekä toimintojen kehittäminen. Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Talousprosessien kehittäminen. Resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Nuorisotoiminnan tunnettavuuden ja saavuttavuuden parantaminen, markkinoinnin ja tiedonvälityksen tehostaminen. Ajan tasalla pysyminen nuorten ilmiöissä. Eri kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa ja tiedottamisessa, nuorten käyttämien somekanavien käytön tehostaminen Monialaisen yhteistyön ja nuorisotoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen. Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan ja muun yhteistyön kehittäminen. Toteutetaan nuorille kysely, jossa mitataan mitä kautta tieto saavuttaa nuoret parhaiten. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet

79 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Ammattitaitoinen ja osaava työssään viihtyvä henkilökunta, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin panostaminen. Kehityskeskustelut ja säännölliset työntekijäpalaverit, kannustaminen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Henkilöstön työsuhteiden vakinaistaminen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Vakinaistetut työsuhteet. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Henkilöstöpalaverien määrä. Toteutuneet kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Työsuhteiden vakinaisuus. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 0 28-vuotiaiden nuorten määrä 6.010 6.012 6.010 6.010 6.010 6.010 Nettomenot / 49,12 48,24 49,50 48,69 46,81 47,13 0 28 -vuotiaat Nettomenot /asukas 19,63 19,36 19,66 19,25 18,39 18,45 Henkilöstö 3 3 5 5 5 5 Hanketyöntekijä 3 3 2 2 0 0

80 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi NUORISOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -1 105-4 600-100,0 Maksutulot -14 064-14 000-16 500 17,9-16 500-15 500-15 500 Tuet ja avustukset -142 670-113 500-115 300 1,6-115 300-70 300-70 300 Muut toimintatulot -2 985-5 400-4 400-18,5-4 400-4 400-4 400 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -160 824-137 500-136 200-0,9-136 200-90 200-90 200 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 208 942 204 300 210 100 2,8 209 360 168 400 169 900 Henkilösivumenot Eläkemenot 39 071 38 931 41 610 6,9 41 600 34 600 34 900 Muut henkilösivumenot 9 808 12 959 9 690-25,2 9 400 7 600 7 700 Palvelujen ostot 96 622 71 020 71 640 0,9 71 640 66 010 66 010 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 839 24 490 28 680 17,1 24 800 22 000 22 000 Avustukset 6 686 7 500 7 000-6,7 7 000 7 000 7 000 Muut toimintamenot 62 068 68 300 65 920-3,5 65 920 65 920 65 920 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 456 036 427 500 434 640 1,7 429 720 371 530 373 430 TOIMINTAKATE (NETTO) 295 212 290 000 298 440 2,9 293 520 281 330 283 230 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 15 761 8 000 3 000-62,5 3 000 3 000 3 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 310 973 298 000 301 440 1,2 296 520 284 330 286 230

81 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Tehtävä: 225 Kirjastotoimi PALVELUAJATUS Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Tiekkökirjastostrategiassa 2015-2020 Tiekkö-kirjastojen arvoiksi on määritetty sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelujen saanti asuinpaikasta riippumatta tarjoamalla pääsy tietoon ja kulttuurisisältöihin. Ylläpitämällä monipuolista ja uusiutuvaa aineistokokoelmaa kirjasto edistää lukemista ja kirjallisuuden harrastamista. Kirjaston tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laadukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa ja lisää henkistä hyvinvointia. Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu). Riittävä ja osaava henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhakuvälineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status - Kirjaston asema kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna perustuu kirjastotoiminnan monipuolisuuteen, maksuttomuuteen ja tilojen vapaaseen käyttöön - Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa. - Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutettavuus on hyvä. - Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. - Käytettävissä on asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma - Kirjastopalveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita - Seudullisen kirjastoyhteistyö auttaa kehittämään kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti - Kirjastolla on toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2020 Uusi kirjastolaki tulee voimaan 1.1.2017. Uuden lain voimaantulon myötä kirjasto päivittää käyttösääntönsä.

82 Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastojen toimintaajatuksena on että, Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjaston perustehtävä, toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen, halutaan hoitaa hyvin ja tässä ajassa pysyen. Kirjastotyön keskiössä ovat jatkossakin kirjat ja kirjallisuus eri muodoissaan, lukemisen edistäminen ja sivistys. Tärkeää on kansalaisvalmiuksien edistäminen (mediataidot) ja hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen. Kirjastolla on tärkeä rooli lukemisen edistäjänä. Kirjasto tarjoaa sisältöjä kaikille, mutta erityispainopisteessä ovat lapset ja nuoret sekä seniorit ja erityisryhmät: Kirjastossa kokoontuvat kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kirjallisuuden päiväpiiri ja iltaisin kokoontuva kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulu ovat laatineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Kirjavinkkaus ja lukudiplomin suorittaminen innostavat lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kirjoihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että kouluikäisille ja osallistuu helmikuussa järjestettävien kirjamessujen toteuttamiseen. Celia-kirjaston yhteistyökumppanina kirjasto palvelee lukurajoitteisia asiakkaitaan välittämällä heille aineistoa Celia-kirjaston kokoelmista. Kirjaston liityttyä yleisten kirjastojen konsortioon, kirjasto hankkii e-aineistoja yhteishankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Kirjastossa tullaan järjestämään opetustilaisuuksia kirjaston e-aineistojen käytöstä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupungin Elinvoimainen Ylivieska 2020 -strategiasta. Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät paikkakunnan elinvoimaa, tukevat koulutusta ja mahdollistavat omaehtoisen harrastustoiminnan ja elinikäisen oppimisen sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Kirjastopalvelut takaavat tasaarvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut, välineet ja opastus ovat maksutta kaikkien saatavissa. Pääkirjastossa riittävät aukioloajat. Asiakkaiden tarpeita vastaavat kirjastoautopalvelut. Kirjasto välittää asiakkailleen Celia-kirjaston palveluja Pääkirjaston aukioloajat ovat samat kuin vuonna 2016. Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa asiakkaiden tarpeita. Kohderyhmät ovat selvillä siitä, että voivat lainata Celia-kirjaston aineistoa oman kirjastonsa kautta Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma. Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita Kävijä- ja lainausmäärät. Kirjojen uushankinnan tavoitteena 400 kirjaa / 1000 asukasta/vuosi. Av-aineiston (erityisesti DVD-

83 Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja on elinikäisen oppimisen paikka. TALOUSNÄKÖKULMA vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoa. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Kirjaston henkilöstöllä on aktiivinen asiakaspalveluote. elokuvien ja äänikirjojen) hankinnan tavoitteena on 100 yksikköä/1000 asukasta/vuosi. Tavoitteena on, että poistot ovat vähintään 6% aineistokokoelmasta. Kirjaston käyttöä mitataan tunnusluvulla lainaa/asukas. Lukuharrastuksen edistämiseksi kirjastossa kokoontuu kaksi kirjallisuuspiiriä. Kirjastossa järjestetään kirjallisuusiltoja ja kirjavinkki-iltoja ja annetaan kirjastonkäytön opetusta. Koululaisia innostetaan lukemaan lukudiplomin avulla. Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille suunnatut projektit tutustuttavat lapset kirjoihin ja kirjastoon. Tapahtumien määrä/osallistujamäärät Kirjastojen yhteiset hankkeet Kirjasto osallistuu kirjastojen yhteisiin hankkeisiin ja yhteishankintoihin. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tavoitteiden ja resurssien tasapaino ja riittävä osuus käyttöbudjetista. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Käytettävissä riittävät toimintakulut /asukasluku. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (n. 56 /asukas). Käytettävissä riittävä kirjastoaineistomääräraha. Tavoitteena 20% kirjaston käyttömenoista. Kirjasto on mukana Tiekön aineistonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun kaupunginkirjastomaakuntakirjaston organisoimassa Pohjois-Suomen kaukolainojen kuljetusrenkaassa. Kirjasto hankkii kirjastoaineiston yhteishankintana. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. Kirjasto tekee yhteistyötä alueensa muiden organisaatioiden kanssa. 1.1.2017 voimaan tuleva Kirjastolaki tuo muutoksia kirjaston käyttösääntöihin ja asiakkailta perittäviin maksuihin. Koululuokat käyvät vuosittain ohjatuilla kirjastokäynneillä Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtuma- ja kävijämäärät

84 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Kirjaston virat ja toimet on täytetty ammattikoulutetulla henkilökunnalla kirjastoasetuksen 406/2014 mukaisesti Ammattiaan arvostava ja itseään kehittävä henkilöstö. Terve, hyvinvoiva työyhteisö Kaikki kirjaston virat ja toimet on täytetty kirjastoasetuksen 406/2014 mukaisesti. Suositus: 1 henkilötyövuosi/1000 asukasta. Tasapuolinen mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Suositus: 6 koulutuspäivää/henkilö/vuosi. Säännölliset kehityskeskustelut. Osallistuminen TYKY-toimintaan. Selkeät työnkuvat, kehityskeskustelut Henkilökunnan käytössä ajanmukaiset työvälineet. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Tavoite: 400 kpl/1000 as. Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Kirjastoaineistomääräraha, %-osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % 387 400 400 400 400 400 18,72 18,7 18,7 18,7 18,7 18,7 9,1 9,1 9,1 9,1 9,1 9,1 43,5 56 56 56 56 56 17,1 17,6 19,5 20 20 20 Poistot, %-osuus kokoelmasta Tavoite: 6 % 5,3 6 6 6 6 6 Henkilöstön määrän kehitys 9 9 9 9 9 9

85 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot -13 911-13 576-100,0 Tuet ja avustukset -3 500 Muut toimintatulot -1 424-10 000 602,2-10 000-10 000-10 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -17 411-15 000-10 000-33,3-10 000-10 000-10 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 278 141 277 740 274 770-1,1 277 500 280 420 283 020 Henkilösivumenot Eläkemenot 82 037 81 216 71 060-12,5 71 400 71 900 72 400 Muut henkilösivumenot 7 063 17 610 12 670-28,1 12 400 12 500 12 700 Palvelujen ostot 90 517 88 210 93 460 6,0 93 460 93 460 93 460 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 125 100 128 154 138 440 8,0 138 440 138 440 138 440 Avustukset Muut toimintamenot 69 443 67 070 63 600-5,2 63 600 63 600 63 600 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 652 301 660 000 654 000-0,9 656 800 660 320 663 620 TOIMINTAKATE (NETTO) 634 890 645 000 644 000-0,2 646 800 650 320 653 620 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 19 709 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 654 599 665 000 664 000-0,1 666 800 670 320 673 620

86 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurijohtaja Tehtävä: 235 Kulttuuritoiminta PALVELUAJATUS Kulttuuritoiminta on osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. Toiminta tukee ja edistää kulttuurielämää ja kulttuurikasvatusta. Tavoitteina on tuottaa monipuolisia kulttuuripalveluita taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja erilaisten kulttuuritapahtumien merkeissä. Kulttuuritoiminta tukee moniarvoista taiteiden harjoittamista ja harrastamista, kolmannen sektorin sekä eri kulttuuri- järjestöjen toimintaa. Kulttuuritoimi vaalii kaupungin historiaa, huolehtii Puuhkalan kotiseutumuseosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kulttuuritoiminnalla on kattava profiili kaupungin tapahtumien järjestäjänä - Huomioidaan tapahtumissa kaupungissa olevat kulttuuritoiminnan ammattilaiset, harrastajat, yhdistykset, järjestöt ja oppilaitokset - Toimiva yhteistyö ja verkostoituminen eri tahojen kanssa kuten perusopetus, seurakunta ja seutukunnalliset oppilaitokset - Tapahtumissa on ilmaiskonsertteja sekä lippuhinnaltaan huokeita konsertteja, mikä mahdollistaa kulttuurin saannin jokaiselle kaupunkilaiselle. - Otetaan huomioon kaupunkilaisten toiveita artistivalinnoissa - Kehitetään ja innovoidaan uusia yhteistyökanavia ja toimintamalleja - Kulttuuripalvelut ovat korkeatasoinen ja ammattitaitoinen yksikkö kaupungissa TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2020 Ylivieskan kulttuuritoimi tekee ja kehittää erilaisia tapahtumia itsenäisesti sekä toimii yhteistyössä taiteen eri tahojen kanssa. Myös kulttuuritoimen alaisuuteen kuuluvaa museotoimintaa kehitetään. Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikka on kaupungin kulttuurielämän ydin. Akustiikka mahdollistaa puitteiltaan ja tekniikaltaan valtakunnallisesti tunnettuja artisteja ja ammattilaisryhmiä konsertoimaan ja esiintymään konserttitalossa. Kulttuurikeskus toimii myös yhteistyössä taiteen harrastajien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Myös yhteistyö Ylivieskan seudun musiikkiopiston ja Pohjois- Pohjanmaan Kesäyliopiston kanssa on tiivistä. Ylivieskan kaupunki on vireä kulttuurikaupunki. Kaupungissa on monia erilaisia tapahtumia ja pienimuotoisia konsertteja, joissa monissa kulttuuritoimi on yhteistyökumppanina ja osajärjestäjänä. Kulttuurikasvatustyötä tehdään yhdessä kirjaston, perusopetuksen ja eri oppilaitosten kanssa yhteistyöprojektien merkeissä.

87 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Toiminnalliset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat): ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Hyvä ja joustava asiakaspalvelu sekä kulttuuripalvelujen monipuolisuus. Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti konsertteja, näyttelyitä, kansalaisjuhlia, koulutuksia ja seminaareja. Kävijämäärät, käyttöasteet ja tuloskehitys. Monipuolinen tarjonta. Ylivieskan historiaa ja taidetoimintaa laaja-alaisesti edustavat kulttuuripalvelut. Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. Laatuajattelun, organisaation ja arvioinnin kehittäminen. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne). Painopistealueena Puuhkalan museolla markkinointi ja perusnäyttelyiden ja tapahtumatuotannon uudistaminen ja kehittäminen. Kävijämäärien lisääntyminen. Ylivieskatalo Akustiikassa ja Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Kehittää yhteistyötä ja - toimintaa eri tahojen kanssa. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Yhteistyö perusopetuksen kanssa (kuvataide, museo/historia, konsertit) Arviointi välittömästi tilaisuuden/tapahtuman jälkeen, asiakaspalaute. Kotisivujen palaute. Kävijämäärät, tuloskehitys. Osallistujamäärät. Tilaisuuksien ja projektien määrä. Tavoite 3 vuodessa. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalvelut. Taloudellinen toiminta. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Talousarvion toteutuminen. Taloudenseuranta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Kulttuuritoimen yhteistyön kehittäminen yritysten ja yhdistysten kanssa. Ylivieskatalo Akustiikan, yleisen kulttuuritoimen ja Puuhkalan museon ohjelmatuotannosta yritys- ja yhdistystoiminnan osuus on merkittävä. ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kokouksista on ns. ulkoista tuotantoa.

88 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, Monipuolisen työtehtäväympäristön oman työn osaamisen arvostus. haasteet käännettävä vahvuudeksi. Motivoitunut henkilökunta. Positiivisen kokonaisilmapiirin luominen. Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen sekä motivoitunut henkilökunta. Asiakastyytyväisyyskyselyt käytössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. Työympäristön turvallisuus ja toimivuus. Mahdollisuus tyky-toimintaan työajan ulkopuolella. Kehityskeskustelut Vakituisen henkilöstön EAvalmiudet vähintään EA-1 tasoa. Miellyttävä työympäristö. Kaupungin tyky-toiminta. Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa. EA-taitojen jatkuva ylläpito. Siisteys. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä. Kehityskeskusteluihin osallistunut 100 % henkilöstöstä. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 SU 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät 50.000 55.000 57.000 58.000 59.000 60.000 Akustiikan omakatteisuus % 46 % 42 % 46 % 46 % 46 % 46 % Museotoiminta Puuhkalan museon, iltatorin ja Helaalan Myllyn (2017 lähtien) kävijämäärä 2.000 2.500 3.000 4.000 5.000 5.000 Yleinen kulttuuritoimi 2.000 2.500 3.000 3.000 3.000 Henkilöstö 3 2/3 4 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3

89 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -31 982-30 800-54 750 77,8-54 750-54 750-54 750 Maksutulot -21 433-56 000-14 500-74,1-14 500-14 500-14 500 Tuet ja avustukset -4 243-3 200-2 000-37,5-2 000-2 000-2 000 Muut toimintatulot -179 537-130 000-168 750 29,8-168 450-168 450-168 450 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -237 195-220 000-240 000 9,1-239 700-239 700-239 700 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 181 268 241 046 202 699-15,9 204 727 206 775 208 842 Henkilösivumenot Eläkemenot 28 931 33 744 37 390 10,8 37 735 38 170 38 506 Muut henkilösivumenot 9 174 12 884 6 950-46,1 6 900 7 000 7 100 Palvelujen ostot 139 294 53 660 108 140 101,5 108 140 108 140 108 140 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 50 197 28 300 64 500 127,9 64 500 64 500 64 500 Avustukset 7 550 9 000 9 000 9 000 9 000 9 000 Muut toimintamenot 169 902 170 107 131 321-22,8 109 311 109 311 109 311 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 586 316 548 741 560 000 2,1 540 313 542 896 545 399 TOIMINTAKATE (NETTO) 349 121 328 741 320 000-2,7 300 613 303 196 305 699 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 28 697 29 000 29 000 29 000 29 000 29 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 377 818 357 741 349 000-2,4 329 613 332 196 334 699

90 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot 48 750 Maksutuotot 9 000 Vuokratuotot 65 000 Muut tuotot 102 000 Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -198 900 Henkilösivukulut Eläkekulut -36 780 Muut henkilösivukulut -6 780 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot -84 890 Aineet, tarvikkeet, tavarat -49 900 Muut kulut Sisäiset vuokrat -84 811 Muut toimintakulut, -24 500 Poistot -29 000 Liikeyli-/alijäämä -290 811 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia -290 811 Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä -290 811 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 46,19 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 43,59 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v. 2003 myönnetyn antolainan 610.000 euroa lyhennys v. 2017 n. 10.000 e. Lainaa jäljellä vuoden 2016 lopussa n. 46.000 euroa.

91 Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori Tehtävä: 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiset menestystekijät: 1. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. 2. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. 3. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. 4. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2020 Toiminnan ydin on laadukas ja monipuolinen opetus kaikissa toimialueen kunnissa. Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Avoimen osaston palvelutuotannon kautta myös aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus saada korkeatasoista musiikin opetusta. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen kiinnitetään. Koulurakentamisen yhteydessä Kalajoella on tavoitteena saada toimivat tilat musiikkiopiston opetukselle toimipisteessä. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyritään myös vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämis-suunnitelman haasteisiin mm. kiinnittämällä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielämysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Uutena hyvinvointisuunnitelmaan perustuvana palvelutoimintana kehitetään edelleen ikäihmisille suunnattua toimintaa. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kulttuurikasvatus sekä instrumentti- että musiikin perusteiden opetuksessa. ja/tai avoimet ovet -päivä. Oppilas osallistuu kuulijana ja/tai toteuttajana neljään konserttiin tai projektiin vuosittain. Yhteinen konserttimatka. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Musiikkiopiston toiminnan näkyvyys Jokaisessa toimipisteessä on Toteutuneiden tiedotteiden, leh- ja toiminnasta tiedottaminen. toteutettu tiedotuskampanja tijuttujen, tapahtumien jne. määrä Kysely oppilaille. Osallistuneiden määrä.

92 TALOUSNÄKÖKULMA Varhaisiän musiikkikasvatuksen vetovoimaisuus. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Soittimien säännöllinen ja riittävä Huoltorahojen riittävä resursointi Suunnitelman mukaisesti toteu- huolto. ja huoltosuunnitelman toteutuneet huollot. tuminen. Musiikkileikkikoululaisten määrän ylläpitäminen. Musiikkileikkikoululaisten määrä. Valmennusopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. Valmennusopetuksen lisääminen Alavieskan ja Kalajoen toimipisteissä. Valmennusryhmien määrä. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Musiikista elämyksiä monipuolisille kohderyhmille eri ympäristöissä. Ikäihmisille suunnatun palvelutoiminnan käynnistäminen. Yhteistyötahojen löytyminen sekä perustetut ryhmät. Musiikkiopisto kulttuuritoimijana näkyvästi koko toimialueella. Luonteva edistyminen tasolta toiselle. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Yhteistyö alueen kulttuuritoimien, yritysten ja yhteisöjen kanssa, Suomi 100-teemalla järjestettävät konsertit erilaisille kohderyhmille. Vanhempien sitouttaminen lapsen harrastuksen tukemiseen. Teemakonserttien/ projektien kohderyhmät ja määrä kunnittain. Konserttien kuulijamäärä. Esiintymisten määrä toimialueen kunnissa. Toteutuneet vanhempainvartit/vanhempainillat. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Asianmukaiset työtilat. Hallintohenkilökunnalle asianmukaiset Löytyneet tilat. työtilat. Monipuolinen henkilöstörakenne. Luovan toiminnan ilmapiiri, joka antaa tilaa henkilöstön osaamiselle. Kalajoen toimipisteen tilatarpeiden huomioiminen koulurakentamisen yhteydessä. Soitinvalikoiman tasapainoinen ylläpito. Opettajakonsertin tai yhteisproduktion järjestäminen. Tilojen toteutuminen rakentamisvaiheessa. Hakija- ja oppilasmäärä suhteessa henkilöstöresursseihin. Toteutuneet tapahtumat.

93 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) 17 496 18 130 18 200 18 200 18 200 18 200 - viikossa 500 518 520 520 520 520 Oppilasmäärä yhteensä 697 739 699 699 699 699 - musiikin perus- ja opistotaso 367 379 379 379 379 379 - musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät 330 360 320 320 320 320 Todistukset 30 25 25 25 25 25 suorituksia/opettaja 1 1 1 1 1 1 Bruttomenot euroa/tunti 76 79 77 78 79 79 euroa/oppilas 1 919 1 945 2 016 2 034 2 051 2 067 Viikkotunnin hinta vuodessa 937 1 051 977 1 002 1 024 1 047 Henkilöstö 28 28 28 28 28 28 Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2017 on 205.183 euroa. Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210.

94 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -280 212-331 140-310 270-6,3-310 300-310 300-310 300 Maksutulot -175 391-191 780-187 440-2,3-187 500-187 500-187 500 Tuet ja avustukset -1 000 Muut toimintatulot -11 604-10 600-10 450-1,4-10 400-10 400-10 400 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -468 207-533 520-508 160-4,8-508 200-508 200-508 200 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 894 294 948 690 938 030-1,1 947 500 956 800 966 300 Henkilösivumenot Eläkemenot 178 318 184 243 178 510-3,1 180 200 181 700 183 300 Muut henkilösivumenot 38 446 60 149 43 200-28,2 43 400 44 000 44 500 Palvelujen ostot 167 597 166 060 170 550 2,7 170 600 170 600 170 600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 819 10 100 10 300 2,0 10 300 10 300 10 300 Avustukset Muut toimintamenot 49 853 68 390 68 330-0,1 68 300 68 300 68 300 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 337 327 1 437 632 1 408 920-2,0 1 420 300 1 431 700 1 443 300 TOIMINTAKATE (NETTO) 869 120 904 112 900 760-0,4 912 100 923 500 935 100 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 869 120 904 112 900 760-0,4 912 100 923 500 935 100

95 Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori Tehtävä: 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopiston tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Kansalaisopisto-opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Ylivieskan seudun kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää sivistyksellistä tasa-arvoa vapaan sivistystyön arvojen ja ihanteiden pohjalta. Koulutuksessa painottuvat kielet, taide- ja taitoaineet, tietotekniikka ja terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Lisäksi opisto järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämisja palvelutoimintaa. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. KANSALAISOPISTON ARVOT Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. STRATEGIA JA STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy sivistyskeskuksen strategiaan. Kansalaisopiston toiminnan keskeisin tavoite on toiminta-alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Strategiset menestystekijät ovat 1. Asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas ja monipuolinen opetus. 2. Kansalaisopisto tunnetaan aktiivisena ja yhteistyökykyisenä oppilaitoksena, jolla on laaja sidosryhmäverkosto. 3. Kansalaisopistolla on riittävät henkilöstö- ja talousresurssit opetustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 4. Kansalaisopistossa on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö.

96 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Paikallisten koulutus- ja sivistystarpeiden 490 kurssia. Kurssien määrä huomioon ottava ja kysyntää 10 890 opetustuntia Opetustuntien määrä vastaava laadukas ja monipuolinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä opetus. 58 toimipaikkaa 3 570 opiskelijaa 7 850 osallistujaa Toimipaikkojen määrä Opiskelijoiden määrä Osallistujien määrä TALOUSNÄKOKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Tehokas ja taloudellinen toiminta. Talousarvion toteutuma Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti Talousarvion suhteuttaminen Resurssit jaettu tarpeiden mukai- Talousseuranta, toiminnalliset kysyntään Toimiva reaaliaikainen talousseuranta PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA sesti. Talousseurannan ajantasaisuus Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Toimintaan liittyvät avainprosessit (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen, opetus-prosessit ja arviointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. Käynnistetään palvelumuotoiluprosessi. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA CAF laadunarviointijärjestelmä käytössä tavoitteet ja raportointi. Tulokertymän ajantasaisuus Sujuva toiminta Asiakaspalautteet Arviointien tulokset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on osaava ja ammattitaitoinen osaamistaan kehittävä tyytyväinen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstön osallistuminen OSAAVA -koulutuksiin. Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Koulutuspäivien määrä. Sairauspoissaolot, henkilöstö- Henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Päätoimiselle henkilöstölle kehityskeskustelut. Henkilöstöinfo viikoittain. Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. raportti Kehityskeskustelujen määrä Viikkoinfot Käyttäjäpalautteet

97 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Opetustunnit 10 919 11 150 10 890 10 900 10 900 10 900 Opiskelijamäärä 3 674 3 750 3 570 3700 3 700 3 700 Toimipaikkojen määrä 60 60 58 58 58 58 Kustannukset /t 79,84 80,72 85,76 90,17 90,77 91,35 Kustannukset /opiskelija 237,32 239,99 261,62 264,65 267,40 269,11 Tuloilla katettu % 31,54 28,89 28,37 27,11 26,94 26,76 Opintomaksuilla katettu, % 19,12 20,33 20,06 19,21 19,08 18,96 Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v) 7 8 8 8 8 8 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi KANSALAISOPISTO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -86 146-77 040-76 950-0,1-77 000-77 000-77 000 Maksutulot -162 502-182 960-187 450 2,5-188 800-188 800-188 800 Tuet ja avustukset -6 225 Muut toimintatulot -2 179-600 -700-700 -700 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -257 052-260 000-265 000 1,9-266 500-266 500-266 500 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 484 822 500 940 529 130 5,6 571 130 576 520 581 680 Henkilösivumenot Eläkemenot 130 633 135 643 116 290-14,3 123 300 124 300 125 300 Muut henkilösivumenot 24 165 31 760 24 350-23,3 26 200 26 300 26 500 Palvelujen ostot 131 046 138 305 127 210-8,0 127 100 127 100 127 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 663 9 160 7 610-16,9 5 530 5 530 5 530 Avustukset 6 200 Muut toimintamenot 91 426 84 190 129 410 53,7 129 630 129 630 129 630 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 871 955 899 998 934 000 3,8 982 890 989 380 995 740 TOIMINTAKATE (NETTO) 614 903 639 998 669 000 4,5 716 390 722 880 729 240 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 614 903 639 998 669 000 4,5 716 390 722 880 729 240

98 Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö Tehtävä: 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa; luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalaiset ovat kuntatalouden kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Monipuoliset ja tasokkaat kansalaistoimintaa, seuroja ja ihmisten omatoimisuutta palvelevat liikuntapaikat. Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat liikuntapaikat kunnossa ja kunnossapito tasokasta. Asiakkaiden tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. Kaikenikäiset liikkumattomat liikkumaan TALOUSNÄKÖKULMA Erityisliikuntapalveluiden tason säilyttäminen. Uudet palvelumuodot ja tapahtumat vakiinnutetaan. Entistä useampi harrastaa arki- / terveysliikuntaa. Asiakaspalaute. Tilojen käyttöaste. Asiakaspalaute/Kyselyt. Tilojen käyttöaste. Osallistujamäärät. Kyselyt, seuranta. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Liikuntapaikkojen rakentamis- ja Ennakoiva ja pitävä suunnittelu Suunnitelmien aikataulutus ja pitävyys. kunnossapito-ohjelma. rakentamis- ja kunnossapito- Ihmisten omaehtoinen terveysliikunta nähdään kehittyvän kuntatalouden merkittävänä osana. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA ohjelmien laadinnassa. Terveysliikuntaan ohjaaminen nähdään oleellisena osana terveyspalveluja. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Toimiva yhteistyö liikuntapaikkasuunnittelussa ja rakentamisessa. Vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Avoin ja ennakoiva yhteistyö hallintokuntien/toteuttajien välillä suunnittelussa ja rakentamisessa. Liikuntatoimella asiantuntijarooli. Toimiva yhteistyö urheiluseurojen, kolmannen sektorin, eri hallintokuntien ja PPKY Kallion kanssa. Liikunta keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin sisältönä. Yhteiset, helposti tavoitettavat tapahtumat. Liikunnan mittareita on sisällytetty hyvinvointikertomukseen. Yhteistyön määrä ja laatu. Liikuntaneuvonnan määrä. Terveyskyselyjen tulokset. Yhteistyön ja asiantuntijaroolin toteutuminen. Kävijämäärät. Kyselyjen tulokset.

99 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Palvelutuotantoa vastaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstöllä riittävä aika-, koulutus- ja toimintaresurssi. Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toimiva yhteistyö ja avoin tiedonkulku. Säännölliset henkilökuntapalaverit. Kehittämiskeskustelut. Asiakaspalautteet. Sairauspoissaolot. Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus. Henkilöstön palaute ja henkilökuntapalaverien lukumäärä. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Uimahallin kävijämäärät 62720 63000 63000 63000 63000 63000 Keilahallin ratatunnit 8459 8100 8500 8500 8500 8500 Liikuntasalin käyttöaste 77 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % Iltatunnit 1.9. 31.5. Tennishallin käyttöaste 73 % 75 % 75 % 75 % 75 % 75 % Iltatunnit 1.9. 31.5. Jäähallin käyttöaste 97 % 98 % 98 % 98 % 98 % Iltatunnit elo-huhti Erityisryhmien liikuntatilaisuudet 480 600 600 600 600 600 Liikuntalautakunnan nettomenot euroa/asukas 59 67 60 60 60 60 Henkilöstö 9,5 8,5 14,0 14,0 14,0 14,0

100 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -648 433-577 300-675 200 17,0-675 200-675 200-675 200 Maksutuotot Tuet ja avustukset -3 083 Muut toimintatuotot -32 567-22 700-24 800 9,3-24 800-24 800-24 800 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -684 083-600 000-700 000 16,7-700 000-700 000-700 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 289 147 330 880 531 590 60,7 527 000 531 700 536 200 Henkilösivukulut Eläkekulut 64 436 71 347 101 150 41,8 100 700 101 500 102 100 Muut henkilösivukulut 9 021 20 983 24 520 16,9 23 700 23 800 24 100 Palvelujen ostot 345 035 364 530 463 600 27,2 464 800 464 850 464 850 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 52 616 60 280 127 650 111,8 128 700 128 700 134 900 Avustukset 141 674 108 000 111 000 2,8 111 000 111 000 111 000 Muut toimintakulut 676 102 643 980 602 180-6,5 602 400 602 400 602 400 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 1 578 031 1 600 000 1 961 690 22,6 1 958 300 1 963 950 1 975 550 TOIMINTAKATE 893 948 1 000 000 1 261 690 26,2 1 258 300 1 263 950 1 275 550 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 244 095 279 000 349 000 25,1 349 000 349 000 349 000 Arvonalentumiset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 1 138 043 1 279 000 1 610 690 25,9 1 607 300 1 612 950 1 624 550

101 LIIKUNTAPALVELUT TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot 675 200 Vuokratuotot 21 600 Muut tuotot 3 200 Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -531 590 Henkilösivukulut Eläkekulut -101 150 Muut henkilösivukulut -24 520 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot -463 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat -127 650 Avustukset Avustukset yhteisöille -111 000 Muut kulut Sisäiset vuokrat -586 350 Muut toimintakulut, -15 830 Poistot -349 000 Liikeyli-/alijäämä -1 610 690 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia -1 610 690 Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä -1 610 690 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 35,68 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 30,29

102 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tehtävä: 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekninen johtaja, palvelujohtaja (puhdistus- ja ruokapalvelut) Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Kasvun hallittu ohjaaminen ennakoiva ja ohjaava kaavoitus keskustaa tiivistäen monipuolinen tonttitarjonta aktiivinen maanhankinta ja elinkeinopolitiikka 2. Tehokas palvelutuotanto hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 3. Talouden aktiivinen tasapainottaminen elinvoimainvestointien ja hankkeiden turvaaminen TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 Palveluyksikkö Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Talouden seurantaan käytetään erilaisia raportteja ja talouden toteutumista vertaillaan muihin kuntiin maisemamallin avulla. Suunnitelmakauden alussa valmistaudutaan tuleviin teknisten palveluiden organisaation rakenteellisiin uudistuksiin sekä uuteen kuntaan. Kuntavaalit lisäävät luottamushenkilöstön koulutusta vuoden 2018 loppupuolella. Vakinaista henkilökuntaa on 3.

103 Kuntatekniikanyksikkö Kuntatekniikan palvelutuotanto muuttuu liikuntapalvelujen osalta vuoden 2018 alusta henkilöstön siirtyessä liikuntapalveluihin. Liikuntapaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon työnjohto säilyy kuntatekniikanyksikössä. Palvelujen tuottamisessa haetaan uusia edullisempia tuottamistapoja. Katuvalaistuksen hoidon- ja kunnossapidon ostopalvelua jatketaan. Vuonna 2017 jatketaan kuntatekniikan investointeja Olmalan asuinalueella, Kurulan ja Pakolan asuinalueilla, Savarin teollisuusalueella, Salmiperän asuinalueella kunnallistekniikkaa rakennetaan maankäytön kehittymisen mukaan. Osallistutaan Ouluntien ja Savelantien liikennevalojärjestelyihin. Hulevesiviemäröinnin rakentamista ja katujen parantamista jatketaan Koskipuhdossa ja Toivonpuistossa. Suunnitelmakaudella uusitaan katu- ja liikuntapaikkojen valaistuksia. Kaikki elohopeavalaisimet vaihdetaan energiataloudellisiin led-valaisimiin. Kaupunkikeskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityiskohteena ovat Valtakatu ja sen risteykset ryhmittymiskaistoineen ja liikennevaloineen. Valtakadun kunnostaminen alkaa toimintavuonna. Viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan huomioiden kevyen liikenteen turvallisuus sekä joustavuus. Katuverkoston toimivuutta, pyörä- ja kävelyreittien turvallisuutta katujen risteämiskohdissa parannetaan. Lisäksi toimenpiteillä sovitetaan ajoneuvoliikenteen nopeustaso ydinkeskustan liikenneympäristöön. Muualla kaupungissa tarvittaessa rakennetaan hidasteita ja poistetaan pyöräteiden epäjatkuvuuskohtia. Osallistutaan Valtatie 27:n kunnostuksiin vuosina 2017 ja 2018 sekä ratapihan peruskorjaukseen vuonna 2019. Peruskorjaus sisältää kevyen liikenteen yhteyden radan alitse. Närhitien ratasillan suunnitelmat tehdään vuonna 2017 ja rakentaminen toteutetaan vuonna 2018. Koskipuhdontien alikulkutunnelin peruskorjaus ajoittuu vuosille 2019-2020. Kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Puistojen rakentaminen etenee hyväksytyn rakentamis- ja kunnostamisohjelman mukaisesti. Talousarviovuonna toteutetaan Olmalan leikkipuisto. Liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Liikuntapaikkojen investoinneissa noudatetaan hyväksyttyä investointiohjelmaa. Työllistämisprojektin työllistämistehtäviä ohjataan yksikön kautta. Työllistämisen hallinnoinnista vastaa yleishallinto. Vakinaista henkilökuntaa on 14. Tilapalveluyksikkö Tilapalveluyksikön toimintaa kehitetään tavoitteena muodostaa yksiköstä kunnallinen liikelaitos vuoden 2018 alusta. Yksikön organisoinnin lisäksi järjestellään kiinteistöjä. Tuleva liikelaitos huolehtisi vain kouluista, päiväkodeista sekä muista julkisista rakennuksista. Kiinteistöjen määrää vähentämällä parannetaan yksikön kilpailukykyä,

104 tuodaan toimintaan läpinäkyvyyttä ja varmistetaan asianmukaiset toimitilat kaupungin palvelutoiminnoille. Valmistautuminen liikelaitoksen muodostamiseen aloitetaan vuoden vaihteen jälkeen. Vuoden 2017 alusta yksikön henkilöstö, joka ei osallistu kiinteistönhoitoon, siirtyy liikunta- ja kulttuuritoimeen (3 henkilöä). Suunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä talonrakennusinvestointeja. Kaupungin väestönkasvu edellyttää toimitilojen osalta uusia kouluja, koulujen ja päiväkotien laajennuksia sekä peruskorjauksia. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja. Vuoden 2017 alusta Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan. Yhtymän omistuksessa olevat Ylivieskan terveyskeskus, työkeskus Kipinä sekä Joukahaisen päiväkoti siirtyvät kaupungin omistukseen. Vuoden 2017 rakennushankkeita ovat kaupungintalon peruskorjaus ja Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus sekä Hakalahden vuoropäiväkodin laajennus. Muita talonrakennuksen investointihakkeita ovat Raudaskosken koulun liikuntasalin korjaus, atk-keskuksen rakentaminen palolaitokselle sekä erilaisia piha-alueiden saneerauksia ja laajennuksia. Koulujen ja päiväkotien pihojen aitauksia ja leikkivälineitä uusitaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Suunnitelmakaudella kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen. Vakinaista henkilökuntaa on 12. Maankäyttöyksikkö Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuvälineenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on noin 40 rakennuskelpoista pientalotonttia ja 1 2 kerrostalotonttia. Maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Rakentamattomilla tonteilla ja raakamaan hankinnassa käytetään tarvittaessa apuna myös rakentamiskehotuksia ja lunastusmenettelyä. Suunnitelmakaudella Vähäkankaan, Raudaskylän sekä Ojakylä-Savelan osayleiskaavojen tarkistus käynnistetään. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkistuksen yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Asemakaavoitus toteutetaan ensisijaisesti kaupungin omistukseensa hankkimilla maaalueilla. Maa-alueet, joilla kaupungin omistus on vähäisempää, mutta jotka ovat kasvavien keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä, otetaan asemakaavoituksen piiriin. Keskustassa käynnistyy vuosittain muutamia hankekaavoja. Asemakaavoitus tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna. Toimintavuonna kaavoituksen merkittävimpiä kaavahankkeita ovat:

105 - Hollihaan, Kaisaniemen ja Niemenrannan (Kurula-Lampi) asuntoalueiden asemakaavan laajennus ja asemakaavan muutos, - Savarin laajennusalueen (Pyörreperä) teollisuuden ja kaupan alueen asemakaava, - Toivonpuiston, Salmiperän asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, - Kiviojan asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, - Keskustan kirkkopuiston ja lähiympäristön asemakaavan muutos Yksityiskohtaisempi kaavahankkeiden kuvaus ja tarkempi aikataulutus esitetään vuosittain tarkistettavassa kaavoituskatsauksessa. Jokirantojen käytön tehostamista ja jokimiljööseen liittyvää asumista tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaan hallinnoiman KAAPO -hankkeen yhteydessä laadittujen idealuonnosten pohjalta, jossa kohdealueina ovat Atrian sekä Hamarin myllyn alueet. Alueiden asemakaavoitus pyritään aloittamaan suunnitelmakaudella. Kunta GML -yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tietopalvelun kehittämistä jatketaan aineistoja parantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Laserkeilausaineistoa hyödynnetään suunnitelmakaudella maastomallien sekä kartta- ja suunnitteluaineiston pohjana. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Pienet yksittäiset metsäpalstat myydään. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Yksikön toiminnan tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Puhdistuspalveluiden keskeisimmät palvelutehtävät ovat siivoustyön mitoituksen mukaisesti tehtävät ylläpitoja perussiivouspalvelut. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion käyttämiä tiloja, kuten terveyskeskus, Sipilän palvelukeskus, Koskitupa ja Kotitupa. Siivottavaa huoneistoalaa on 54 600 m 2. Vuoden 2017 aikana puhdistuspalvelusopimukset päivitetään ja tarkistetaan. Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Ruuanvalmistuskeittiöitä on kolme: Jokirannan, Sipilän ja terveyskeskuksen keittiöt. Suunnitelmakaudella siirrytään yhteen valmistuskeittiöön. Keittiön paikka ja toteuttamisvuosi ratkaistaan muiden talonrakennusinvestointien yhteydessä. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin (kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Jokirannan keittiön ruokaohjeet on vakioitu ja ohjeiden vakiointia jatketaan muihin valmistuskeittiöihin. Vakinaista henkilökuntaa on 82.

106 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus keskustaa tiivistäen. Kaavojen ajantasaisuus tarkistetaan hankkeiden yhteydessä. Keskusta-alueen aluetehokkuutta kasvatetaan. Prosessissa olevat kaavat (kpl) Aluetehokkuus, ea. Toimiva liikennejärjestelmä ja - verkosto Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunkirakennetta tiivistetään hankekaavoituksella keskustan runko-/yleiskaavan pohjalta. Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus. Ympärivuotinen, turvallinen liikennöinti. Ydinkeskustan liikennejärjestelyt. Savontien liikennejärjestelyt. Radan alitukset. Katualueita hoidetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Huonokuntoisia katuja kunnostetaan. Toimiva informaatio- ja palautejärjestelmä. Käyttäjillä optimaaliset tilat käytössä tilantarvetta ja käyttöastetta seurataan. Kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti. Väistötilojen määrä vähenee. Huoltokirjat kaikissa kiinteistöissä. Kaavoituksessa huomioidaan riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Liikuntapaikat ja -reitit käytössä. Tuoteturvallisuus. Omavalvonnan aukoton noudattaminen. Asemanseudun kaavoitus käynnistyy Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl) Liikenneonnettomuudet katuverkolla (kpl) Onko investointihanke turvattu ja eteneekö suunnitelman mukaan. Katuverkon kunnosta johtuvat vahingot (kpl). Kunnostetut kadut (m) Asiakaspalaute (kpl) Asiakaspalaute (kpl) Toimitilamäärä (m 2 ) / käyttäjä Kunnossapitosuunnitelmat Tilapäiset tilat (k-m 2 ) Kiinteistöt, joilta puuttuvat huoltokirjat (kpl) Huoltokirjojen käytön raportointi Ulkoilu- ja virkistysalueet kaavoissa (%) Asiakastyytyväisyyskyselyt Liikuntapaikat ja -reitit (kpl) Omavalvontaraportit Tilastot Puistojen leikkivälineiden tarkastukset tms.

107 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta Toimintamenot hallinnassa Kuukausiraportit Palvelutason arviointi Hankintojen kilpailutus hallinnassa Maisemamalli (verrokit) Toimintoja tuotteistettu (kpl) Ostopalvelujen hintakehitys Tuottavuus kasvaa Tulopohjan vahvistaminen Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti Tuottavuus (mittari/yksikkö,vrt edellisvuosiin) Tulokehitykset: maanmyyntitulot, tontinmyyntitulot, vuokratulot, sopimustulot) Metsänmyyntitulot ( ) Kasvun hallittu ohjaaminen Monipuolinen tonttitarjonta Rakentamiskelpoiset tontit Aktiivinen maanhankinta ja elinkeinopolitiikka Maanhankintoja kaupunkirakenteen kehittämissuunnissa Maakaupat (ha/kpl) Raakamaatilanne: asuintarpeisiin, kaavoitettua, rakentamisvalmista Investointien hallinta Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Investointien toteutuksen seuranta hallinnassa Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen Korjausvelan alentaminen peruskorjauksilla Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Laaditaan kiinteistökohtaisia energiansäästöohjelmia PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kuukausiraportit Pts-suunnitelmat Hankesuunnitelmat (tarveselvitykset) Korjausvelka (laskennallinen) Kunnossapitosuunnitelmat (talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) Tuottavuus/energiansäästö (vertailu edellisvuoteen) Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokas palvelutuotanto Palvelutason arviointi Onko palvelutuotteille laskettu tuotantohinnat. Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran. Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö. Tuotantohinnat Asiakastyytyväisyys Kustannusten nousu (%) Henkilöstömitoitus Määräaikaiset virat täytetään Sähköinen asiointimahdollisuus Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään. Otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja. Toimipisteet (kpl) Uudet ohjelmistot (kpl) Uusien ohjelmistojen/osioiden käyttöönottoaste (%) Palvelujen kilpailuttaminen ja ostopalveluiden hallinta Uusia palvelujen tuottamismalleja kehitetään. Ostopalvelusopimukset (kpl)

108 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstömitoitus Onko tavoitteelliset henkilöstömitoitukset Vertailu muihin kuntiin toteutettu Täyttämättömät virat ja toimet Toimiva työyhteisö Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Työtyytyväisyys Osallistutaan täydennyskoulutuksiin. Työpaikkakokoukset TYKY-toiminta Sairauspoissaolot (%) Työtapaturmat (kpl) Koulutuspäivät (kpl/henkilö) Osaaminen muuttuvassa työympäristössä Toimivat informaatio- ja osallistumisjärjestelmät Viikko- ja kuukausipalaverit Hyvä työympäristö Työvälineiden kuntotarkastus Luettelot puutteista

109 TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 SU 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö tekninen toimi 137 145 140 135 100 Kuntatekniikanyksikkö: Katujen rakentaminen (m) 980 1 000 1 300 1 000 1 000 Katupäällysteet (m 2 ) 25 300 18 000 25 000 27 000 Yksityisteiden hoito ( /as) 9,09 6 7 7 7 Liikennealueet ( /as) 65,39 66 66 66 66 Liikuntapaikat ( /as) 30,90 31 Maankäyttöyksikkö: Rakennuskelpoiset - asuntotontit - kerrostalotontit - liiketontit - teollisuustontit - muut tontit 38-6 25 - Tonttijaot 8 15 15 15 15 Tontin ja yl.al. lohkomiset 34 60 60 60 60 Rakennusval. mittaukset 184 200 200 200 200 Kaavat ja kaavanmuutokset 8 8 8 8 8 TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Puhdistus- ja ruokapalveluiden tunnusluvut Siivouspalvelut: toimintamenot ( ) 2 177 399 2 318 702 2 090 670 2 107 878 2 125 390 - siivousala (m 2 / työnt.) 1 270 1 298 1 263 1 263 1 263 Ruokapalvelut: kolme valmistuskeittiötä - toimintamenot ( ) 2 856 977 3 016 437 2 997 290 3 013 292 3 029 503 - ateriamäärät (kpl) 1 090 055 1 085 286 1 059 839 1 059 839 1 059 839 - ateriahinta ( /ateria) 2,54 2,78 2,83 2,84 2,86 Tilapalveluyksikkö Energian kulutus 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA Kaukolämpö (GWh) 11,7 11,3 10,6 9,9 12,6 Öljy (GWh) 0,9 0,7 0,7 0,85 0,8 Sähkö (GWh) 6,5 6,8 7,0 6,5 9,1 Yhteensä 19,2 18,8 18,3 17,25 22,4 kwh/m 3 61,4 55,8 57,4 62 60 kwh/m 2 260,2 246,5 253,2 281 251 Tilojen käyttö - toimitilat (m 2 /oppilas) 13,93 14 14 - toimintameno ( /oppilas) 588 890 900 40 2 5 5 1 40 4 5 5 3 40 4 5 5 2 40 4 5 5 2

110 TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT Ympäristöyksikkö Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. Laeissa tarkoitettuna viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riippumaton palvelutuotanto. Lupapiste (www.lupapiste.fi) on valtakunnallisesti kehitetty palvelukanava, jossa lupahakemukset ja niihin liittyvät aineistot saadaan kunnan järjestelmiin suoraan sähköisessä muodossa. Vuonna 2016 Lupapisteen käyttö vakiintui ja sähköinen arkistointi otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa. Tavoitteena on aloittaa aiemmin kertyneen arkiston muuttaminen sähköiseksi. Lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttamisella. Lisäksi varaudutaan perehdyttämään valittavaa uutta viranomaislautakuntaa. Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Vilkkaan asuinrakentamisen lisäksi vireillä on useita pienteollisuuden laajennushankkeita. Korjausavustusten myöntäminen siirtyy vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Kunnalla kuitenkin säilyy avustuksiin liittyviä muita tehtäviä, kuten kohteiden tarkastuskäyntejä. Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen valvontatarvetta. Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa valvontaa on tehty viime vuosien aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä resursoida henkilöstön työaikaa. Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat sähköisten palveluiden kehittämisen ohella myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nostaminen, tiedottamisen tehostaminen, pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan ja viihtyisän vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Rakennus- ja ympäristölautakunta lisää osallistumistaan kaavoitusprosesseihin. Rakennusvalvonnassa lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lautakunnan ratkaistaviksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvia poikkeamispäätöksiä.

111 Ympäristönsuojelussa noudatetaan vuodesta 2017 alkaen lain edellyttämää valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa kuntien myöntämien ympäristölupien valvonnan maksullisuuden, mihin myös siirrytään.. Vakinaista henkilökuntaa on 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiakaskohtainen, sujuva ja laadukas Asiakastyytyväisyys ympäristöyk- Rakennusluvat (kpl) viranomaistoiminta. sikön palveluihin. Käsittelyajat Toiminnan avoimuus. Viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ympäristö. Sähköisen arkistoinnin käyttöönotto. Tiedottaminen lainsäädännön muutoksista, merkittävistä linjauksista sekä lupien valmistelusta ja ratkaisuista. Jatkuva valvonta: Ympäristökatselmuksen suorittaminen toukokesäkuussa. Vuoden 2017 ympäristö-palkinto jaetaan maailman ympäristöpäivänä. Sähköisten hakemusten osuus kaikista rakennusvalvonnan hakemuksista (%). Tiedotteiden lukumäärä (kpl) Katselmuksen toteutuminen, katselmuspäivät (kpl) Palkinnon jakaminen. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta. Yksikön nettomenot ovat hallinnassa. Yksikön menojen kattavuus tuloihin verrattuna (%) PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Lautakunnan perehdyttäminen (lautakunnan koulutuspäivän järjestäminen esim. yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa). Koulutuspäivät (kpl/jäsen) HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö) Toimiva työyhteisö ja sisäinen informaatiojärjestelmä. Ympäristöyksikön henkilöstön palaverit kuukausittain. Tiimipalaverien lukumäärä (kpl)

112 TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö 4 4 4 4 4 Korjausavustukset, 70 000 70 000 70 000 70 000 70 000 Myönnetyt rakennusluvat, kpl 246 280 280 280 280 Myönnetyt ympäristöluvat, kpl 10 10 10 10 10

113 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -4 832 752-4 265 590-4 134 260-3,1-4 134 260-4 134 260-4 134 260 Maksutulot -316 539-327 100-283 600-13,3-297 600-291 600-296 600 Tuet ja avustukset -49 358-2 000-100,0 Muut toimintatulot -6 055 539-6 227 963-8 903 280 43,0-9 227 378-9 219 178-9 219 178 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -11 254 188-10 822 653-13 321 140 23,1-13 659 238-13 645 038-13 650 038 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 4 642 021 4 913 464 4 553 052-7,3 4 703 296 4 745 788 4 789 456 Henkilösivumenot Eläkemenot 1 140 512 1 169 028 1 049 680-10,2 1 075 500 1 082 900 1 089 700 Muut henkilösivumenot 161 409 311 530 210 190-32,5 214 770 216 270 218 270 Palvelujen ostot 2 734 332 2 271 878 2 366 915 4,2 2 305 486 2 305 216 2 305 216 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 259 066 3 458 444 4 106 785 18,7 4 106 286 4 106 286 4 105 486 Avustukset 12 755 18 000 18 000 18 000 18 000 18 000 Muut toimintamenot 1 416 755 1 477 405 1 652 428 11,8 1 655 267 1 654 831 1 654 831 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 13 366 850 13 619 749 13 957 050 2,5 14 078 605 14 129 291 14 180 959 TOIMINTAKATE (NETTO) 2 112 662 2 797 096 635 910-77,3 419 367 484 253 530 921 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 1 721 460 1 680 000 2 277 000 35,5 2 376 000 2 545 000 2 845 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 3 834 122 4 477 096 2 912 910-34,9 2 795 367 3 029 253 3 375 921

114 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja Tehtävä: 260 Vesihuoltolaitos PALVELUAJATUS Vesihuoltolaitos huolehtii jätevesien keräilystä ja poisjohtamisesta. TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA 2017 2020 TUNNUSLUVUT Vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Hulevesien viemäröinti (sadevesiviemäröinti) siirretään vuodenvaihteessa kirjanpidossa kaupungin taseessa kohtaan kadut/kiinteät rakenteet. Sadevesiviemäröinti on katujen kuivatukseen tarkoitettu eikä se liity vesihuoltoon. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan 1.1.2017 alkaen takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäriverkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti. Haja-asutusalueen viemäriverkostoa laajennetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma noudattelee alueellista siirtoviemäröintiä. Vuosittain toteutetaan enintään yksi hanke. Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti. TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Viemärien rakentaminen (m): - jätevesiviemärit - sadevesiviemärit 2 100 2 600 1 500 3 000 1 500 1 500 1 500 1 500 Puhdistettu jätevesimäärä, m 3 1 107 000 923 000 990 000 950 000 850 000 800 000 Laskutettu jätevesimäärä, m 3 658 000 615 000 640 000 640 000 650000 650000 Nettomenot /m 3-0,88-1,11-1,1-1,1-0,93-0,93

115 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -1 722 382-1 872 500-1 878 000 0,3-1 878 000-1 878 000-1 878 000 Maksutulot -850 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot -26 704-30 000-30 000-30 000-30 000-30 000 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -1 749 936-1 902 500-1 908 000 0,3-1 908 000-1 908 000-1 908 000 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 17 393 20 321 22 100 8,8 20 300 20 500 20 700 Henkilösivumenot Eläkemenot 17 697 18 155 13 770-24,2 13 500 13 500 13 500 Muut henkilösivumenot 922 1 289 1 020-20,9 1 000 1 000 1 000 Palvelujen ostot 1 067 704 1 109 335 1 049 250-5,4 1 049 250 1 049 250 1 049 250 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 56 302 67 000 68 280 1,9 68 280 68 280 68 280 Avustukset Muut toimintamenot 9 938 6 200 6 400 3,2 6 400 6 400 6 400 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 1 169 956 1 222 300 1 160 820-5,0 1 158 730 1 158 930 1 159 130 TOIMINTAKATE (NETTO) -579 980-680 200-747 180 9,8-749 270-749 070-748 870 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 623 096 660 000 420 000-36,4 420 000 420 000 420 000 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 43 116-20 200-327 180-329 270-329 070-328 870

116 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot 1 878 000 Maksutuotot 0 Muut tuotot 30 000 Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -22 100 Henkilösivukulut Eläkekulut -13 770 Muut henkilösivukulut -1 020 Ostot tilikaudella Palvelujen ostot -1 049 250 Aineet, tarvikkeet, tavarat -68 280 Muut kulut Muut toimintakulut -6 400 Poistot -420 000 Liikeyli-/alijäämä 327 180 Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta (3,5 %) -150 000 Yli-/alijäämä ennen varauksia 177 180 Poistoeron muutos 0 Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä 177 180

117 Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristöpäällikkö Tehtävä: Jätelautakunta PALVELUAJATUS Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kuntien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto. Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2017 ovat: - Uusien jätehuoltomääräysten soveltaminen ja niistä tiedottaminen. - Jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen ja uuden järjestelmän viranomaissovelluksen käyttöönottaminen. - Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksan sekä kuljetustietojen hallinnointi. - Jätemaksutaksan, myös lietetaksojen, käsitteleminen. - Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko kuulemisineen. - Yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakuntien kanssa. Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitteleminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työllistävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä, kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittymättömät sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät. Varaudutaan kesällä 2017 toimintansa aloittavan uuden viranomaislautakunnan perehdyttämiseen. Lautakunta on jo valmistellut sako- ja umpikaivolietteiden kuljetustietojen sähköistä kokoamista, mikä liittyy myös myöhempään kuljetusjärjestelmän tarkasteluun. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on jätelain mukaisesti päättää lietteiden käsittelytaksat. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv. Lisäksi lautakunnalla on käytettävissä em. rekisterien valmisteluun ja ylläpitämiseen määräaikaisesti 1 htv.

118 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen jätelainsäädännön Tiedotteiden lukumäärä (kpl). mukaisista velvoitteista, lautakunnan toiminnasta sekä alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevien asioiden valmistelusta ja niihin liittyvistä ratkaisuista. Lautakunnan tunnettuus. Lautakunnan toimialueen ja tehtävien tekeminen tunnetuksi koko toimialueella. Lautakunnan profiloituminen: oppaiden ja nettisivujen toteutus. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta. Lautakunnan menot ovat hallinnassaseuranta Lautakunnan menojen kuukausi- verrattuna talousarvioon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Uuden viranomaislautakunnan Koulutus- ja perehdyttämistilai- perehdyttäminen. suudet (kpl/jäsen). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö (htv) 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5

119 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -133 524-140 000-138 000-1,4-138 800-140 100-141 100 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -133 524-140 000-138 000-1,4-138 800-140 100-141 100 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 86 712 91 522 86 540-5,4 87 300 88 200 89 100 Henkilösivumenot Eläkemenot 14 364 14 105 13 870-1,7 14 000 14 200 14 300 Muut henkilösivumenot 4 516 5 803 3 990-31,2 4 000 4 100 4 100 Palvelujen ostot 25 180 25 450 30 103 18,3 30 200 30 200 30 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 95 600 1 000 66,7 1 200 1 300 1 300 Avustukset Muut toimintamenot 2 656 2 520 2 497-0,9 2 100 2 100 2 100 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 133 523 140 000 138 000-1,4 138 800 140 100 141 100 TOIMINTAKATE (NETTO) -1 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET -1

120 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma 2017-2020 Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot -31 626 811-33 239 851-32 970 640-0,8-33 270 956-33 485 910-33 724 075 Maksutulot -1 083 993-2 104 660-2 202 380 4,6-2 292 200-2 236 100-2 193 700 Tuet ja avustukset -920 289-452 300-554 600 22,6-533 100-489 100-490 300 Muut toimintatulot -6 653 800-6 525 187-9 360 780 43,5-9 684 428-9 676 228-9 676 228 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ -40 284 893-42 321 998-45 088 400 6,5-45 780 684-45 887 338-46 084 303 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 31 659 989 36 762 221 37 510 361 2,0 38 247 695 38 761 553 39 089 447 Henkilösivumenot Eläkemenot 7 018 378 7 707 606 7 826 170 1,5 7 940 535 8 029 070 8 085 406 Muut henkilösivumenot 1 485 487 2 075 473 1 378 920-33,6 1 414 770 1 438 570 1 554 570 Palvelujen ostot 66 945 433 58 929 348 60 540 561 2,7 61 558 119 62 584 569 63 611 669 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 853 269 5 990 532 6 988 265 16,7 6 926 726 6 914 626 6 918 628 Avustukset 1 452 851 4 800 400 5 260 700 9,6 5 263 500 5 263 500 5 263 500 Muut toimintamenot 6 915 988 8 034 632 7 598 153-5,4 7 731 995 7 733 059 7 732 659 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 121 331 395 124 300 212 127 103 130 2,3 129 083 340 130 724 947 132 255 879 TOIMINTAKATE (NETTO) 81 046 502 81 978 214 82 014 730 0,0 83 302 656 84 837 609 86 171 576 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot 4 062 587 4 100 000 4 518 000 10,2 4 741 000 4 976 000 5 376 000 Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) 101 386 0 0 0 0 0 TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET 85 210 475 86 078 214 86 532 730 0,5 88 043 656 89 813 609 91 547 576

5. TULOSLASKELMAOSA 121

122 TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tulolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien (omarahoitusosuus) ja lainanlyhennysten kattamiseen. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinvestointien suuruinen. Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosikatteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja vapaaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen. Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot sekä ohjeellisesti sitovat perustelut. Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarvion 2017 tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on 81.714.730 euroa negatiivinen. Toimintatulot ovat 45.388.400 euroa ja toimintamenot 127.103.130 euroa. Toimintatuloilla katetaan toimintamenoista 35,7 prosenttia. Vuosikate on 6.755.270 euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2017 on noin 4.518.000 euroa. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +0,3 % ja verotulot kasvavat vähintään 0,8 % ja valtionosuudet 2,7 % kuluvan vuoden verorahoituksen toteumaennusteesta. Talousarviovuoden 2017 tulos on positiivinen 2.237.270 euroa ja tilikauden ylijäämäksi muodostuu 2.237.270 euroa.

123 Taloussuunnitelmakauden 2018 2020 tuloslaskelmat Suunnitelmavuoden 2018 vuosikate on 5.867.344 euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,3 % ja verotulot kasvavat vähintään 0,9 %. Valtionosuudet ovat jäämässä noin prosentin edellistä vuotta pienemmiksi, koska verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pienenee noin 400.000 euroa Vuosipoistojen määrä on n. 4.741.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2018 ylijäämäksi muodostuu 1.126.344 euroa. Suunnitelmavuoden 2019 vuosikate on 6.532.391 euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään 1,9 % ja verotulot kasvavat noin 3,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa edellisestä vuodesta, mutta valtionosuuksien kokonaismäärän kasvu jää alle prosentin. Vuosipoistojen määrä on noin 4.976.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2019 ylijäämäksi muodostuu 1.556.391 euroa. Suunnitelmavuoden 2020 vuosikate on 6.598.424 euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,6 % ja verotulot kasvavat noin 2,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pysyy edellisen vuoden tasolla. Valtionosuuksien kokonaismäärä ei kasva edellisestä vuodesta. Vuosipoistojen määrä on noin 5.376.000 euroa. Suunnitelmavuoden 2020 ylijäämäksi muodostuu 1.222.424 euroa. Alijäämä taseessa Kertynyt alijäämä taseessa 31.12.2016 on 6.192.917 euroa. Taloussuunnitelmassa 2017-2020 alijäämä on katettu suunnitelmakauden aikana.

124 TULOSLASKELMA 2017-2020 TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI SU-VUOSI 2015 2016 2017 % 2018 2019 2020 Toimintatulot 41 843 009 42 821 998 45 388 400 6,0 46 280 684 46 387 338 46 584 303 Myyntitulot ( + ) 31 626 808 33 239 851 32 970 640-0,8 33 270 956 33 485 910 33 724 075 Maksutulot ( + ) 1 083 992 2 104 660 2 202 380 4,6 2 292 200 2 236 100 2 193 700 Tuet ja avustukset ( + ) 920 289 452 300 554 600 22,6 533 100 489 100 490 300 Muut toimintatulot ( + ) 7 371 315 6 525 187 9 360 780 43,5 9 684 428 9 676 228 9 676 228 Maa-alueiden my-voitot ( + ) 840 606 500 000 300 000 500 000 500 000 500 000 Toimintamenot -121 331 138-124 300 212-127 103 130 2,3-129 083 340-130 724 947-132 255 879 Henkilöstömenot ( - ) -40 163 835-46 545 300-46 715 451 0,4-47 603 000-48 229 193-48 729 423 Palvelujen ostot ( - ) -66 945 391-58 929 348-60 540 561 2,7-61 558 119-62 584 569-63 611 669 Aineet ja tarvikkeet ( - ) -5 853 023-5 990 532-6 988 265 16,7-6 926 726-6 914 626-6 918 628 Avustukset ( - ) -1 452 851-4 800 400-5 260 700 9,6-5 263 500-5 263 500-5 263 500 Muut toimintamenot ( - ) -6 916 037-8 034 632-7 598 153-5,4-7 731 995-7 733 059-7 732 659 TOIMINTAKATE -79 488 129-81 478 214-81 714 730 0,3-82 802 656-84 337 609-85 671 576 Verotulot ( + ) 53 352 889 53 000 000 54 300 000 2,5 54 800 000 56 800 000 58 300 000 Valtionosuudet ( + ) 30 852 767 33 550 000 34 700 000 3,4 34 400 000 34 700 000 34 700 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) 9 379 40 000 40 000 0,0 40 000 40 000 40 000 Muut rahoitustulot ( + ) 36 154 60 000 60 000 0,0 60 000 60 000 60 000 Korkomenot ( - ) -409 841-500 000-600 000 20,0-600 000-700 000-800 000 Muut rahoitusmenot ( - ) -29 899-30 000-30 000 0,0-30 000-30 000-30 000 VUOSIKATE 4 323 321 4 641 786 6 755 270 45,5 5 867 344 6 532 391 6 598 424 Suunnitelmapoistot ( - ) -4 062 591-4 100 000-4 518 000 10,2-4 741 000-4 976 000-5 376 000 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset menot ( - ) 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 260 729 541 786 2 237 270 1 126 344 1 556 391 1 222 424 Varausten muutos (+/-) -101 386 0 0 0 0 0 YLI-/ALIJÄÄMÄ 159 344 541 786 2 237 270 1 126 344 1 556 391 1 222 424 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % 34,5 34,5 35,7 35,9 35,5 35,2 Vuosikate / Poistot, % 106,4 113,2 149,5 123,8 131,3 122,7 Vuosikate, euro / asukas 287 307 444 383 424 426 Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e -6193-5651 -3414-2288 -732 491 Asukasmäärä 31.12. 15039 15100 15200 15300 15400 15500

125

126