Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveysministeriöstä Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm, sosiaali- ja terveyspalveluosasto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntatalo, 7.2.2013
Uudistuksen eteneminen VM:n kuntarakennetyöryhmä luovutti ministeri Virkkuselle 8.2.2012 kuntarakenneselvityksen, jonka jatkotyönä hallitus päätti tehdä erillisen palvelurakenneselvityksen. STM asetti palvelurakennetyöryhmän toimikaudeksi 21.3.2012-31.12.2012. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä toimi palvelurakenne työryhmän ohjausryhmänä. Palvelurakennetyöryhmältä väliraportti 27.6.2012 sekä loppuraportti 11.1.2013. STM asetti selvityshenkilötyöryhmän toimikaudeksi 23.11.2012-28.2.2013 konkretisoimaan tehtyjä sote-linjauksia alueellisesti parhaiksi ratkaisuiksi. SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, jonka kirjoittamista varten on tarkoitus asettaa työryhmä 1.3.2013 alkaen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. 6.2.2013
Uudistuksen tavoitetila Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan yhdenvertaisesti koko maassa. Nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Vahvistetaan ja monipuolistetaan lähipalveluja sekä parannetaan asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso. Perustason toimijat tekevät erityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä erityisvastuutason kanssa. Uudistuksessa kaikkien kunnallisten sote-toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan. Sote-päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia. 6.2.2013
Tavoitetilan luovat keskeisimmät linjaukset Hallitusohjelma Hallituksen iltakoulun linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkotyöstä 5.6.2012 Hallituksen tiedonanto eduskunnalle kuntauudistuksesta 6.6.2012 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän (sotepolin) linjaukset 15.11.2012 kuntarakennelain luonnoksen lausuntopyynnön yhteydessä Selvityshenkilöiden toimeksianto 23.11.2012 Sotepolin täydentävät linjaukset selvityshenkilötyötä varten 13.12.2012 Palvelurakennetyöryhmän raportti 11.1.2013 6.2.2013
Sotepolin linjauksia (1/3) Laajan perustason, joka sisältää myös erityispalveluja, palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää vähintään noin 50 000 100 000 väestöpohjaa sekä muiden kantokykytekijöiden ja erityispiirteiden huomioon ottamista Kantokyky koostuu riittävästä väestöpohjasta ja talouden kestävyydestä ja vakaudesta palvelujen järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamisesta ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä ja kyvystä huolehtia palvelutuotannon edellyttämästä infrastruktuurista Myös erityispiirteet otettava huomioon (mm. kielelliset olosuhteet ja harva asutus) HUOM! Pelkkä väestöpohjavaatimuksen täyttyminen ei riitä 6.2.2013
Sotepolin linjauksia (2/3) Mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse säilyy ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen jos kunnassa vähintään noin 20 000 asukasta ja jos muutoinkin riittävä kantokyky sote-alueella palvelujen järjestämisen yhtäläiset perusteet Itsenäistä järjestämisvastuuta ei ole ja palvelut turvataan kuulumalla sote-alueeseen jos kunnan väestö alle 20 000 6.2.2013
Sotepolin linjauksia (3/3) Erityisvastuualueen (ervan) tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Erva-alueittain sovitaan vahvojen peruskuntien ja sote-alueiden keskinäisestä yhteistyöstä erva-alueen sisäisessä järjestämissopimuksessa, kuten 24/7 päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen Ervan koordinaatiolla ja ohjauksella turvataan yhdenvertainen pääsy palveluihin, hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä ja ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla Sotepol 13.12.2012: ervoilla olisi lakiin perustuva velvoite sopia kansallisesti määritellyistä vaativan eritystason palveluista ja keskitettävistä tukitoimista ja varmistaa niiden saatavuus 6.2.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013 Kantokykyvaatimukset uudelle laajalle perustasolle Riittävä väestöpohja: vähintään 50 000-100 000 Talouden kestävyys: pystyy rahoittamaan tulorahoituksellaan pääosan palveluistaan Talouden vakaus: rahoituskyky ei saa vaarantua yksittäisistä tulopohjaan vaikuttavista ratkaisuista tai palvelupäätöksistä Riittävä osaaminen: järjestämisen osaaminen edellyttää riittävää omaa palvelutuotantoa Ammattihenkilöstön riittävyys ja saatavuus: henkilöstön hallinta riittävän suurina kokonaisuuksina Tarvittava sote-infrastruktuuri: tilat ja laitteet sekä ammattihenkilöstön sijoittuminen 6.2.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013 Sote-alue Lakisääteinen velvoite kuulua sote-alueeseen, jollei kunta täytä kaikkia kantokykykriteereitä Myös kunnalla, joka yksinään täyttää edellä mainitut kriteerit, tulee olla velvollisuus kuulua sotealueeseen, jos alueella ei saada muutoin kokonaisuutena kantokyvyltään riittäviä järjestämisvastuun kantajia Sote-alueen hallinto joko vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä 6.2.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013 Alueellinen eheys Kantokykytekijöiden lisäksi tulevalta palvelurakenteelta on edellytettävä alueellista eheyttä siten, ettei synny palvelukatveita (kuntia tai sote-alueita, jotka eivät suoriudu järjestämisvelvoitteestaan) tai merkittäviä palvelutarjonnan päällekkäisyyksiä (kilpavarustelu) 6.2.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän esitys 11.1.2013 Tavoitteena kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenne NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO 6.2.2013
Selvityshenkilötyöryhmä Kullakin viidellä ervalla kolmen selvityshenkilön tiimi (edustettuna sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito). Selvityshenkilötyöryhmän pj. kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Käsiteltävät kysymykset sotepolin linjauksessa 13.12.2013 Työ on käynnistynyt alueellisilla kuulemis- ja keskustelutilaisuuksilla, joita on eri puolilla Suomea yhteensä noin 50. Selvityshenkilötyöryhmältä yhteinen esitys helmikuun 2013 lopussa. Selvityshenkilöiden ehdotukset laajalle lausuntokierrokselle mm. kuntiin ja sairaanhoitopiireihin maaliskuussa 2013, kun raportti on käännetty ruotsiksi. 6.2.2013
Sote-järjestämislain esityöt Käynnistyneet osana selvityshenkilöiden työn tukea Lakijaoksen pj. ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson Alatyöryhmät käsittelevät mm. lain rakennetta ja perustuslaillisia kysymyksiä, ohjausta ja valvontaa, rahoitusta, tietojärjestelmiä ja hankintalain tulkintaa Tuotetaan arviomuistiot (nykytila, säädöstarpeet perusteluineen, alustavat vaikutusarviot) Tausta-aineiston koostaminen Määräaika helmikuun loppu Lakityöryhmä tarkoitus asettaa maaliskuussa 2013 6.2.2013
Esimerkki sote-järjestämislain esitöistä: lasten erikoissairaanhoito sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa
Lasten erikoissairaanhoitoa ja HUS:n Lastensairaalan rahoitusta selvittävä työryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2012 työryhmän selvittämään lasten erikoissairaanhoidon järjestämistä ja HUS:n Lastensairaalan rahoitusta. Työryhmään perustettiin kaksi alatyöryhmää, joista toinen selvitti suunnitellun sairaalan rahoitusvaihtoehtoja ja toinen lasten erikoissairaanhoidon ja lasten mielenterveystyön järjestämistä.
Toimenpide-ehdotukset I Lasten erikoissairaanhoito ja mielenterveystyö alatyöryhmä 1. Perusterveydenhuollossa toteutuvan lasten mielenterveystyön uudistaminen peruspalvelulähtöiseksi kokonaisuudeksi Vastuu hoidosta selkeästi terveydenhuollolle Perheneuvolat perusterveydenhuoltoon, tehtävät selkeät Matalan kynnyksen palveluita ja näyttöön perustuvia menetelmiä perustasolle Riittävät henkilöresurssit, osaaminen ja erityistason konsultaatio 2. Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn kehittäminen Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon rapautuminen korjattava riittävin henkilöresurssein Vakinaiset koulu- ja neuvolalääkärit, työn arvostus ja palkkausperusteet korjattava Preventiivistä toimintaa päiväkotien ja koulujen opetussisältöihin 3. Lastensuojelun piirissä olevien lasten priorisointi Terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteistyö, jossa työnjako selkeä Koulutusta, uusia toimintamalleja Päihdeäidit, perheväkivalta, ensi- ja turvakodit
Toimenpide-ehdotukset II Lasten erikoissairaanhoito ja mielenterveystyö alatyöryhmä 4. Päivystysasetuksen valtakunnallinen toteuttaminen lasten somaattisen erikoissairaanhoidon päivystystoiminnassa Päivystyspisteitä nykyistä vähemmän Lastenlääkärin päivystyspalveluiden nopea saatavuus maanlaajuisesti Erityisosaamisissa valtakunnallinen yhteistyö ja tietotekniikan keinot Päivystysosaamisen kehittäminen ja ylläpito, simulaatiokoulutus Akuuttilääketieteen koulutukseen riittävästi lasten erikoisalojen opetusta Perustason päivystyksiin lasten erityisosaamista ja riittävä pediatrian konsultaatio 5. Henkilöstön koulutuksen kehittäminen Määrää ja laatua kehitettävä kaikkien työntekijäryhmien kohdalla työvoiman saatavuus ja laatu paranevat Koulutuksen katveet huomioitava (psykologikoulutusta pohjoiseen) Yliopistosairaaloiden tulisi yhteistyössä muiden Erva-alueen sairaaloiden kanssa arvioida, voidaanko nykyinen 50/50 käytäntö korvata koulutusmallilla, joka sekä takaa joustavuuden että palvelee Erva-alueen ja koko maan tarpeita nykyistä paremmin
Esimerkki Lasten mielenterveystyön työryhmä 2013 Miten lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut voisivat asemoitua uudessa palvelurakenteessa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM
Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat
Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja hankerahoittajien välistä yhteistyötä. Osaohjelmien läpileikkaavat periaatteet: Osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Osaohjelmat toteutetaan tavoilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yhdenvertaisuutta kansalliskielten välillä. Saamen- ja viittomakielisten sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten tarpeet, sukupuolten väliset erot ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon koko ohjelman toimeenpanossa.
Kaste-ohjelma toimeenpannaan yhteistyöllä
Kaste-ohjelman toimeenpanoryhmä Puheenjohtaja: Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM Sihteeri: Osastosihteeri Hanne Mäkitalo, STM Jäsenet: Osaohjelmien vastuuhenkilöt Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, STM Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM Hallitusneuvos Anne Kumpula, STM Finanssisihteeri Mikko Nygård, STM THL:n Kaste-ohjelmapäällikkö Laura Pekkarinen, THL Kehittämispäällikkö Aki Siltaniemi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Suomen Kuntaliitto Erityisasiantuntija Jaana Viemerö, Suomen Kuntaliitto Kaste-ohjelmapäälliköt: Jouko Miettinen, Kuopio; Mikko Pakarinen, Turku ja Leena-Kaisa Nikkarinen, Tampere Avoinna Pohjois- ja Etelä-Suomen ohjelmapäälliköiden paikat
Osaohjelmien vastuuhenkilöt ja tukiryhmät x 6 VASTUU- HENKILÖT johtajat ja vastaavat koordinaattorit THL, TTL strategiset vastuuhenkilöt STM -THL - TTL - Kuntaliitto - järjestöt - Muut ministeriöt - jne.
Aluejohtoryhmien toimintamääräraha 170 000 e/vuosi/aluejohtoryhmä Määrärahaa saa käyttää seuraaviin tarkoituksiin: alueellisten ohjelmapäälliköiden palkkaus ja muut menot alueellisten johtoryhmien jäsenten matka- ja kokouskulut Kaste-ohjelman alueellisesta ja valtakunnallisesta toimeenpanosta aiheutuvat menot (seminaarien, koulutustilaisuuksien, keskustelutilaisuuksien ja muiden vastaavien tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen, pienehköt laitehankinnat ja palvelujen hankinnat, muut toimeenpanosta aiheutuvat välttämättömät menot) Kaste-ohjelmassa ja kehittämishankkeissa tuotettujen hyvien käytäntöjen levittäminen alueella Kaste-ohjelmaan liittyvä viestintä
Hankehakemukset 2013 Hakemuksia 25 kappaletta. 14 uutta hanketta, 3 jatkohanketta ja 9 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaista hanketta Avustusta haettiin yhteensä 25,3 milj. euroa. Avustusta on käytettävissä yhteensä 19 miljoonaa euroa.
Hankehakemukset alueittain Alueittain: Pohjois-Suomi: 5 kpl Länsi-Suomi: 3 kpl Itä- ja Keski-Suomi: 4 kpl Etelä-Suomi: 2 kpl Väli-Suomi: 2 kpl
Hankehakemukset osaohjelmittain Osaohjelmittain: I) Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan 5 kpl (+ 9 pitkäaikaisasunnottomuus-ohjelman hakemusta) II) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan 4 kpl III) Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan 2 kpl IV) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan 3 kpl V) Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi 1 kpl VI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia 1 kpl
Hankehakemusten käsittelyaikataulu 10. - 11.1. hakemukset jaettu asiantuntijoille. 24.1. Lounais-Suomen aluehallintoviraston edustajien arviot 29.1. THL:n, TTL:n ja Kuntaliiton arviot 5.2. Kaste-johtoryhmän kokous 6.2. STM:n asiantuntijoiden lausunnot 7.2. hakemusten ja avustusehdotuksen esittely peruspalveluministerille 8.2. avustusesitys HTO ja STO yhteisjohtoryhmässä 19.2. Kaste-neuvottelukunta käsittelee avustusesityksen 28.2. mennessä peruspalveluministeri tekee avustuspäätökset 28.2. tiedottaminen
Seuraava hakukierros Hakuaika päättyy 30.9.2013, päätökset tammikuun 2014 loppuun mennessä. Kolmivuotinen siirtomääräraha eli myönnetty avustus käytettävä hankesuunnitelman mukaisesti kolmen vuoden sisällä avustuspäätöksestä.
Muuta ajankohtaista stm:stä Kiireellisen hoidon (päivystys-) asetus: viimeistely stm:n asetus, parhaillaan laintarkastuksessa käsittely ylimmän virkamies- ja poliittisen johdon kanssa EU:n rajat ylittävän terveydenhuollon direktiivin kansallinen toimeenpano ohjausryhmän ehdotusten lausuntokierros alkamassa toimeenpano vuoden 2014 alusta samaan aikaan kansallisen valinnanvapauden laajenemisen kanssa suomalaisen palveluvalikoiman määrittely ulkomailla syntyneiden kustannusten korvausperiaatteet 6.2.2013
Yhdessä onnistumme!