Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011-2015 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 15.11.2010
Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT..................................................... 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana............ 1 2. Kotkan kehityksen puitteet 2011-2015................................. 3 3. Taloudelliset mahdollisuudet........................................ 4 4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2011-2013.............................. 7 5. Kotka-konserni.................................................. 9 6. Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus....................... 17 7. Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella 2011-2013.. 18 8. Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta............................... 21 9. Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi......................... 24 KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle 2011.................................... 25 KONSERNIHALLINTO.................................................. 33 Keskusvaalilautakunta................................................. 33 Tarkastuslautakunta.................................................. 33 Kaupunginhallitus...................................................... 34 Kaupunginvaltuusto............................................... 35 Kaupunginhallitus............................................ 35 Kaupungin yhteiset.............................................. 37 Hallinnon vastuualue............................................. 39 Talouden ja controllertoimintojen vastuualue............................. 43 Strategian ja rahoituksen vastuualue.................................. 45 Kaupunkisuunnittelulautakunta........................................... 50 HYVINVOINTIPALVELUT........................................ 53 Sosiaali- ja terveyslautakunta...................................... 53 Terveydenhuollon vastuualue.................................. 55 Vanhustenhuollon vastuualue........................................... 58 Sosiaalihuollon vastuualue....................................... 63 Liikuntalautakunta...................................................... 67 Liikuntayksikkö................................................... 68 Lasten ja nuorten lautakunta.......................................... 70 Opetustoimen vastuualue......................................... 71 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue......................... 74 Hyvinvointineuvolan vastuualue.................................... 78 Nuorisotyön yksikkö.............................................. 81
Sivu 2(2 Kulttuurilautakunta................................................. 84 Kulttuuriasiainkeskus.......................................... 85 Kaupunginkirjasto........................................... 87 Kymenlaakson museo........................................... 90 Kotkan opisto................................................... 93 ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA........................................ 95 Tekninen lautakunta............................................ 95 Kotkan osuus pelastuslaitokselle.................................... 95 Tilapalvelun vastuualue........................................... 96 Kuntatekniikan vastuualue........................................... 98 Ympäristölautakunta............................................... 100 Ympäristökeskus............................................. 101 Rakennusvalvonta.......................................... 103 LIIKELAITOKSET.................................................... 105 Kymenlaakson pelastuslaitos........................................... 105 Kymijoen Työterveys.................................................. 109 INVESTOINNIT.................................................. 113 LASKELMAT....................................................... 121 Tuloslaskelma toimielimittäin........................................... 121 Tuloslaskelma..................................................... 122 Rahoituslaskelma.................................................. 123 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä.................... 124
1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana 1 Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.9.2010 Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille 2011 2016. Kaupunkistrategia sisältää vision, 4 strategista päämäärää ja 17 kriittistä menestystekijää sekä näille yhteensä 75 arviointikriteeriä tai mittaria joko määrällisinä tai laadullisina. Strategian toteutumista seurataan osavuosikatsauksin ja tilinpäätöstilanteessa. Päämäärät ovat seuraavat: 1. Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 2. Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama 3. Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö 4. Talous on tasapainossa Neljän päämäärän lisäksi on asetettu 17 kriittistä menestystekijää, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. MENESTYVÄ KOTKA Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Menestyvä Kotka visiosta on johdettu tavoitetila, jonka mukaan Kotka on 15 menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa. Tämän tavoitetilan saavuttamista seurataan neljällä keskeisellä mittarilla: 1. asukasmäärän kasvu 2. työpaikkojen kehitys 3. verotulojen kasvu 4. satamaliikenteen määrä Lisäksi seurataan seututasolla työllisyysasteen ja bruttokansantuote/asukas kehitystä. Seuraavassa on kuvattu Kotkan kaupungin strategiakartta v. 2011-2016:
Visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät = Strategiakartta Logistiikan ja meriturvallisuuden huippuosaamisen keskittymän tukeminen Seudun päämääriä tukevat valtakunnalliset hankkeet toteutuvat Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään Elinkeinoelämän uudistumiskykyä tuetaan Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Talousalueen työllistämiskyvyn kehittäminen Henkilöstöohjelman 2015 säästötavoitteet on saavutettu Rahoitusrakenne ja käyttötalouden kantokyky ovat hallinnassa Talous on tasapainossa Palveluiden laajuuden määrittäminen Kotka on viidentoista menestyvimmän kaupungin joukossa Suomessa Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Ekologinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti Kaupunkikulttuurin kehittäminen monipuoliseksi ja näkyväksi Viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa
3 2. Kotkan kehityksen puitteet 2011-2015 Väestö ja työpaikat Väestö ja työpaikat Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne 31.12.): 56000 55500 55769 55551 55238 55000 54500 54846 54768 54759 54838 54622 54618 54607 54679 54694 54775 54000 53500 53000 52500 52000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Asukasmäärä 31.8.2010 oli 54 834. Maahanmuuton nettolisäys on edelleen korvannut syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Vuonna 2009 kaupungin asukasmäärä kasvoi 81 hengellä. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne 31.12.): 2007 2008 2009 Ikäryhmä % % % 0-14 8 165 14,9 8 109 14,8 8 155 14,9 15-64 35 987 65,8 35 848 65,5 35 652 65,1 65-10 527 19,3 10 737 19,6 10 968 20,0 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: 2015 2020 2040 Ikäryhmä % % % 0-14 7 820 14,1 7 911 14,2 7 559 13,3 15-64 34 116 61,5 33 049 59,2 32 158 56,8 65-13 493 24,3 14 872 26,6 16 947 29,9 Vuonna 2009 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3 627 henkilöä (2 870 henkilöä vuonna 2008) ja työttömien osuus työvoimasta 14,2 % (11,3 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 758 henkilöä (780) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 489 henkilöä (296). Työttömyys on vähentynyt kuluvana vuonna 2009 huippuluvuista. Nuorten korkealla olleet työttömyysluvut ovat myös pienenemässä, mutta uudeksi työmarkkinoiden ongelmaksi on muodostunut kasvava pitkäaikaistyöttömyys. Elokuun lopussa työttömyysprosentti Kotkassa oli 14,1 %. Uusia yrityksiä oli Kotkaan perustettu 31.8.2010 mennessä 152, joiden arvioidaan työllistävän n. 350 henkilöä.
4 3. Taloudelliset mahdollisuudet Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Syinä kehitykseen olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella asuntohintojen ja lainakorkojen aleneminen sekä yhä kiristyvä kilpailu. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009 laski hintatasoa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteverojen korotukset puolestaan nostivat hintatasoa. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Tätä hitaampaakin kehitystä on ennustettu, kuten liitteestä 2a ilmenee. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotustenperinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön arviota on pidettävä edellä esitetyistä syistä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Työttömänä on kuluvana vuonna keskimäärin noin 230 000 henkilöä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen
5 vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Oman alueen talouden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaiseman Alueelliset talousnäkymät 2/2010 raportin mukaan Kotkan - Haminan seutukunnan tuotantoelämässä kaikki perinteiset teollisuuden ja kuljetuksen toimialat ovat kokeneet laman aikana tuntuvia vaikeuksia. Palvelut ovat menestyneet jonkin verran paremmin, mutta mm. julkinen sektori kokonaisuudessaan on etsimässä vähennyksiä työvoimaansa. Satamaliikenteen määrä väheni vuonna 2009 kolmanneksen. Työvoimaa supistettiin ja alaa koetteli työtaistelu. Tilanne on tämän vuoden mittaan selvästi parantunut ja satamien liikennemäärät ovat kasvaneet edellisvuodesta, jopa ennätystahtia. Metsäteollisuus on jatkanut konsernitasolla supistamis- ja muutostoimiaan. Sekä metalli-, rakennusaine- että elintarviketeollisuus ovat kärsineet menekin vähenemisestä. Kemian teollisuus on pärjännyt hieman paremmin. Useat yritykset ovat irtisanoneet osan työvoimastaan ja käyttäneet lomautuksia. Olennaista viennin ja muun kysynnän paranemista ei ole näkyvillä mutta näkymät ovat kuitenkin paremmat kuin laman aiemmassa vaiheessa. Tuulivoimateollisuus on noussut uudeksi tuotannonalaksi ja Itämeren kaasuputkihanke on tuonut putkien päällystystoimintaa Kotkaan. Googlen palvelinkeskuksen tulo Haminaan monipuolistaa omalta osaltaan alueen tuotantorakennetta ja tuo imagohyötyä ja kertoo samalla alueen kehittymismahdollisuuksista. Palvelusektori ei ole taantumassa joutunut laajoihin toiminnan supistuksiin. Kauppa ja monet yksityiset palvelut ovat menestyneet melko hyvin, kun väestön ostovoima ei ole merkittävästi laskenut. Kaupalla on myös uusia investointisuunnitelmia, joille antaa lisätukea usko Venäjältä tulevan matkailijavirran kasvuun. Työmarkkinoiden pysymistä kireänä kuvastaa se, että oppilaitoksista valmistuvien työttömien määrät ovat puolestaan kasvaneet. Ts. työmarkkinat eivät kykene sijoittamaan kaikkia ammattiin valmistuvia työelämään. Avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin ennen lamaa. Pitkittyvä työttömyys on lisääntymässä selvästi. Viime vuoden tasoon nähden määrä on Kotkan-Haminan seudulla kasvanut lähes neljänneksen, kun koko Kaakkois-Suomen keskimääräinen lisäys on 18 %. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina 2005 2008 nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä
6 vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,4 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveroa yli kolmesataa miljoonaa euroa. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Kuten edellisinäkin vuosina veroperusteita on tarkoitus muuttaa vuodelle 2011. Jotta verotus ei kiristyisi ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi työtulovähennystä kasvatetaan siten, että kunnallisveron tuotto alenee 106 miljoonaa euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään siten, että kunnallisveron tuotto alenee 14 miljoonaa euroa. Yhteensä 120 miljoonan euron kevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti oikein vastamaan verotulomenetyksiä. Kuntien verotulot yhteensä KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ KOKO MAA, Milj. TILIVUOSI 2008 2009 2010** 2011** 2012** 2013** Verolaji Kunnallisvero 15 081 15 438 15 380 15 750 16 510 17 320 Muutos % 8,0 2,4-0,4 2,4 4,8 4,9 Yhteisövero 1 534 1 197 1 400 1 610 1 400 1 300 Muutos % 4,1-21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 Kiinteistövero 914 974 1 170 1 200 1 230 1 260 Muutos % 6,9 6,6 20,1 2,6 2,5 2,4 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 17 529 17 609 17 950 18 560 19 140 19 880 Muutos % 7,6 0,5 1,9 3,4 3,1 3,9 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, 7.9.2010 ** Ennuste
4. Kotkan kaupungin tuloperusteet 2011-2013 Valtionosuudet ja verotulotasaus 7 Tälle vuodelle uudistetun valtionosuusjärjestelmän ns. peruspalvelujen valtionosuuteen on koottu aiemmin erillään olleita valtionosuuksia ja se perustuu yleisen osan määräysperusteisiin (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin ja erisyisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden rahoitus tulee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitus-osuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 % ja tämän ulkopuolelle jäävien opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa 41,89 %. Syyskuussa 2010 julkaistut tiedot perustuvat valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen (annettu 10.9.2010) ja siihen sisältyvään peruspalvelubudjettiin. Lisäksi eräät kuntakohtaiset kertoimet (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) lasketaan vasta loppuvuodesta (marraskuu). Kunnan peruspalvelujen valtionosuus näyttäisi nousevan vajaat 4 %, mihin vaikuttaa merkittävästi uusi 129 miljoonan euron verokompensaatio. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,6 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva omarahoitusosuus on 2 631,67 euroa asukasta kohti (nousu vajaat 2 %). Rahoitusosuus vastaa 34,11 tasolla olevaa valtionosuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä, ei yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrää. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä. Suurin muutos johtuu uudesta vuodelle 2011 tulevasta verovähennysten kompensoinnista suuruudeltaan 129 miljoonaa euroa. Nettomäärä kasvaa noin 32 % vuoden 2010 vastaavaan lukuun verrattuna. Muutoksiin sisältyvät myös Kunta-It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys, julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoitus 1,3 miljoonaa euroa, yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys. Poistuvia eriä ovat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin kuluvana vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat Kotkan kaupungissa lukion valtionosuudet. Yksikköhinnat ja rahoitus määräytyvät entiseen tapaan. Yksikköhinnan indeksitarkistus on 1,6 %. Vuoden 2011 asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan 353 euroa/asukas. Verotulotasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia (18,59 %) ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja. Ennakkotiedon mukaan tasausraja on 3 012,20 euroa/asukas. Kotka kaupungille tehdään valtionosuuksiin tasausvähennystä 37 % tasausrajan ylimenevästä osuudesta. Verotulotasauksen määrä ensi vuodelle on ennakkotiedon mukaan -46 euroa/asukas, yhteensä -2,5 milj. euroa. Kotkan kaupungin laskennalliset verotulot ovat 3 136 euroa/asukas.
Valtionosuuksien määrä muodostuu Kotkan kaupungissa seuraavasti: 8 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) 2010 2011 Muutos Yleinen osa 2,9 3,0 +0,1 SOTE laskennalliset kustannukset 183,8 190,0 +6,2 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 36,2 36,6 +0,4 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6 +/-0 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) 5,4 5,5 +0,1 Kunnan omarahoitusosuus -141,2-144,1-2,9 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 86,6 90,4 +3,8 Verotulotasaus -3,3-2,5 +0,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella -7,3-8,0-0,7 Kaupungille maksettava valtionosuus 76,0 79,9 +3,9 Verotulot Vuoden 2011 talousarvio on laadittu käyttäen 19,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin ei esitetä muutosta. Vuoden 2011 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon 13.9.2010 ilmoittama ennakkotieto vuoden 2009 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen lasku Kotkassa vuonna 2009 oli -2,5 prosenttia ja koko maassa -0,4 prosenttia. Vuonna 2010 kunnallisveron tilitysten lasku Kotkassa vuoden 2009 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen -0,4 % prosenttia, n. -1,7 milj. euroa. Koko maassa kasvu on ollut 1,2 %. Marraskuussa tehtävä vuoden 2009 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2010 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 13,5 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2011 arvioidaan noin 164,8 milj. euroa. Tilitykset kasvavat 3,9 % vuoden 2010 ennusteesta. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset ovat 12,0 milj. euroa. Vuoden 2011 yhteisöveron tilitysten arvioidaan koko maassa kasvavan 15,0 % talouskasvun voimistuessa. Kuntakohtaiset jakoosuudet vahvistetaan vasta tammikuussa 2011. Kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin vuosiksi 2009-2011 ja se on 32,03 % suuruinen. Kiinteistöveron tilitykset toteutuvat tänä vuonna noin 0,3 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienempänä. Rakennusten ja rakennelmien vuoden 2009 jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin on tehty rakennuskustannusindeksin laskua vastaava alennus. Jälleenhankinta-arvot ovat tämän vuoksi alentuneet noin yhden prosentin. Ikäalennusten vuoksi rakennusten verotusarvot ovat voineet alentua tätä enemmän ja tämän vuoksi ensimmäistä kertaa vuoden 2004 jälkeen verotulopohja on edellisvuotta pienempi. Kiinteistöveroprosentteihin päätetyt merkittävät korotukset nostivat kuitenkin kiinteistöverotilitysten kokonaismäärää 3,4 milj. euroa (+36,6 %) vuodesta 2009. Ensi vuodelle on arvioitu kiinteistöverotulojen kasvavan 3,2 %. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan olevan 5,4 milj. euroa. Korkotasoon on arvioitu maltillista nousua. Korkotuloihin on lisätty satamafuusioon liittyvän myyntitulon korkoarvio. Talousarvio lähtee siitä, että nettolainanotto on vain 0,7 milj. euroa, joten lainamäärän muutos ei vaikuta korkomenojen tasoon. Korkotason mataluuden vuoksi vastaavasti odotukset korkotuotoista pysyvät varsin pieninä. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Sen toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 4,4 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut sisältävät koronvaihtosopimuksen vaikutuksen. Rahoitustuottoihin sisältyvät lisäksi arviot kaupungin saamista takausmaksuista.
9 5. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista. 15.5.2007 voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston 8.12.2004 hyväksymiä konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Liiketoimintajohtajan tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjausta koskevat asiat kaupunginjohtajan määräämällä tavalla. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista.
Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: - Oman turvetuotannon käynnistyminen - Varautuminen maakaasun käytön merkittävään vähentämiseen toteuttamalla korvausinvestointeja - Varautuminen merkittävään tuulivoimainvestointiin Em. hankkeisiin tarvittavalle rahoitukselle tullaan hakemaan kaupungin takausta. Mikäli kaavoituksella ohjataan kaukolämpöverkon rakentamista uusille alueille, niin yhtiö selvittää verkon laajentamisen teknis-taloudellisen toteutettavuuden. Tavoitteet vuodelle 2011 Osinkoa tilikauden 2010 tuloksesta maksetaan vähintään 1,6 milj.. Uusiutuvan energian osuus energian hankinnasta on 40 %. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti emolle 2 433 873 2 300 000 2 500 000 Myynti tytäryhtiöille 1 620 279 1 700 000 1 850 000 Oman pääoman sijoitus emolta 4 500 000 4 500 000 4 500 000 Takaukset emolta - omavelkaiset takaukset 48 463 414 38 409 243 42 000 000 - täytetakaukset 32 089 757 39 723 854 38 000 000 Maksuvalmiuslainat (1) 0 0 0 Korot emolle (2) 41 811 2 000 2 000 Tilikauden tulos 1 851 700 1 384 102 1 900 000 Jakokelpoinen oma pääoma 2 664 583 2 832 204 3 500 000 Osingot emolle (3) 0 1 200 015 1 600 000 Muut tuloutukset emolle - lainatakausten provisiot 0 0 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto (M ) 39,2 41,1 44,0 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 4,5 4,2 5,0 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän +6,9 +6,0 +4,0 Henkilöstö 69 75 77 Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti (2) Konsernitilin limiitin korot (3) Tilikauden aikana maksetut osingot 10
Kotkan Satama Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Merkittäviä kehittämistoimia: Satamakonserni keskittyy 2011 olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen Kotkan eri satamanosissa ja niihin liittyvissä logistiikka-alueissa yhdessä kaupungin kanssa. Uudisrakentamisen osalta investointitaso pidetään vuonna 2011 kuluvan vuoden tasolla, jolloin uusille Kotkan kaupungin antamille lainatakauksille ei ole tarvetta. Vuoden 2011 tuloksen odotetaan olevan vähintään vuoden 2010 tasossa. Haminan ja Kotkan kaupunginvaltuustot ovat tehneet 8.11. päätökset satamayhtiöiden fuusiosta. Muutokset taloussuunnitelmaan 2011-2015 ja konserniohjeisiin tehdään vuoden 2011 aikana. Kokonaistuloutus 7,0 milj. euroa, Tavoitteet vuodelle 2011 Kokonaistonnit 10,75 milj.tn, Konttiliikenne 450 000 tn Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Oman pääoman sijoitus emolta 4 036 800 4 036 800 4 036 800 Takaukset emolta 81 982 296 75 322 596 68 359 866 Muut tuloutukset emolle 6 298 864 7 000 000 7 000 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 31 033 350 33 500 000 35 000 000 Liikevaihdon kasvu -22 8 4,5 Sijoitetun pääoman tuotto% 3 4 5 Käyttökate % 44 43 45 Tuottavuus/tonnia/henkilö 125 304 175 000 180 000 Liikennemäärä tn 7 518 219 10 500 000 10 750 000 Henkilöstö 60 60 60 11 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on toimivan, monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan tavoitteena sijainniltaan haluttu ja kysyntää vastaava kiinteistö- ja vuokra-asuntokanta, joka säilyttää arvonsa. Yhtiö on käynnistänyt kaksi kerrostaloa käsittävän uudiskohteen suunnittelun. Uudiskohteen rakentaminen alkanee vuoden 2011 keväällä. Rakentaminen rahoitetaan noin 4 M n lainalla, jonka vakuudeksi tullaan hakemaan kaupungin takausta. Muuten yhtiön toiminta vuonna 2011 keskittyy usean pienemmän korjauksen tekemiseen. Kotkan Asunnot Oy:n tarjoaa kotkalaisille laadultaan, sijainniltaan ja vuokratasoltaan kilpailukykyisiä asuntoja. Yhtiön tavoitteena on asuntojen hyvä käyttöaste (98 Tavoitteet vuodelle 2011 %), asukkaiden viihtyvyyttä mittaava alhainen (20 %) vaihtuvuus ja kohtuullinen (8,33 /m²/kk) vuokrataso. Yhtiön talous pidetään tasapainossa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 409 466 416 000 420 000 Oman pääoman sijoitus emolta 4 600 613 4 600 613 4 600 613 Lainat emolta 3 418 861 3 317 320 3 195 597 Takaukset emolta 26 530 125 29 780 300 31 613 000 Korot emolle 137 574 136 000 131 476 Ylijäämäkertymä 147 284 3 3 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 13 395 765 13 700 000 15 000 000 Käyttöaste, % 98,2 97,5 98 Vaihtuvuus, % 18,1 20 20 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 7,82 7,98 8,33 Henkilöstö 14 14 14
Kotkan Toriparkki Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Merkittäviä kehittämistoimia: Uusitaan Pasaatin liikkeiden ja kiinteistöjen kanssa tehty 1 tunnin ilmaiskäyttösopimus Tavoitteet vuodelle 2011 Yhtiö tekee 0-tuloksen Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 38 303 41 000 42 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 6 024 6 000 6 000 Oman pääoman sijoitus emolta 2 078 000 2 078 000 2 078 000 Pääomalainat emolta 4 500 000 4 500 000 4 500 000 Takaukset emolta 2 664 360 2 500 000 2 350 000 Korot emolle 1 200 1 200 Yli-/alijäämäkertymä -742 223-800 000-800 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 397 300 425 000 460 000 Pysäköintejä kpl 251 804 390 000 410 000 12 Cursor Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Cursor on seudun elinkeinostrategian yksi päätoteuttaja. Strategian asettamilla toimilla pyritään seudun vetovoimaisuuden kehittämiseen ja luomaan edellytyksiä seudulla toimiville yrityksille. Cursorissa tehtävät toimenpiteet tähtäävät sekä työpaikkojen säilyttämiseen että uusien työpaikkojen lisäämiseen seudulla. Painopistealueiksi tällä strategiakaudella on Cursorille valittu yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, uusiutuva energia, matkailu ja tapahtumat, Venäjä, ICT:n soveltaminen ja hyvinvointipalvelut. Merkittävimpiä toimenpiteitä Kotkan-Haminan seudun rakennemuutoksen toteuttamisessa vuonna 2011 tulee olemaan mm. Kantasataman Rubicon -hankkeen työn jatkaminen, uuteen teknologiaan perustuvan menetelmän sekä tuulivoimaklusterin aktiivinen kehittäminen ja seudun yhteisen matkailustrategian ja brändin luominen ja toteuttaminen. Vahvistamme myös seudun osaamista yrityslähtöisesti mm. seudullinen yrityspalvelumme toimii osana valtakunnallista YritysSuomi -palvelurakennetta. Kaupungin t & k rahoitus projekteihin säilyy vähintään nykytasolla Tavoitteet vuodelle 2011 Uusia työpaikkoja seudulle 920 Talouden on oltava tasapainossa Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 2 317 352 2 300 000 2 300 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 141 320 140 000 140 000 Oman pääoman sijoitus emolta 11 440 608 11 440 608 11 440 608 Lainat emolta 950 000 950 000 950 000 Takaukset emolta 22 574 274 22 000 000 21 000 000 Muut tuloutukset emolle 0 0 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 9 858 856 9 000 000 8 500 000 Seudulle syntyvät uudet yritykset 347 360 400 Seudulle syntyvät työpaikat 798 828 920 Seudulle sijoittuvien yritysten lkm 15 16 17 Kehittämisrahastosta rah. proj. 74 80 70 Henkilöstö 53 55 51
Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Merkittäviä kehittämistoimia: - Yhtiö osallistuu asiakashallintajärjestelmän (Kolibri) uusimisprojektiin. Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Tavoitteet vuodelle 2011 Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 847 769,63 880 000 850 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 1 030 861 1 500 000 1 050 000 Oman pääoman sijoitus emolta 28 914 000 28 914 000 28 914 000 Lainat emolta 10 091 613 10 091 613 10 091 613 Takaukset emolta 33 783 309 39 105 806 37 700 000 Korot emolle 548 433 548 433 548 433 Muut tuloutukset emolle (tak.proviisio) 237 000 109 020 23 700 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 16 378 179 17 446 914 18 129 431 Liikevoitto 2 925 270 1 054 517 1 190 000 Tulos 26-680 000 0 Myynti vesi m³ 4 730 432 4 742 000 4 730 000 Myynti jätevesi m³ 5 345 480 5 500 000 5 345 480 Henkilöstö 63 65 65 13 Kymenlaakson Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2011 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 2 880 326 3 000 000 3 000 000 Oman pääoman sijoitus emolta 672 752 672 752 672 752 Takaukset emolta 7 132 711 7 722 932 6 500 000 Muut tuloutukset emolle 27 300 26 250 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 3 556 284 3 700 000 3 700 000 Tulos 173 0 0 Myynti osakaskunnille m³ 7 836 735 7 800 000 7 800 000 Henkilöstö 3 4 3
Kymijoen Ravintopalvelut Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ruokailupalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemissuositukset. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskuskeittiön toimintojen virtaviivaistaminen ja tuotannonohjausjärjestelmän rakentaminen ja tuotantokäyttöön ottaminen. 14 Tavoitteet vuodelle 2011 Talous on tasapainossa, asiakaskohtainen kannattavuuslaskenta toimii ja tuotannonohjausjärjestelmä lisää tuottavuutta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 6 857 543,22 6 891 000 6 711 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 3 200,15 2 000 2 500 Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta 12 500 000 12 500 000 Yli-/alijäämäkertymä -272 506,45-203 700 300 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 10 703 383 10 930 646 11 600 000 Henkilöstö 167 145 138 Liikevaihto/henkilö, 64 092 75 384 84 058 Seutulaskenta Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 59 %, Carea 30 %, Hamina 6 % ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 2 %. Lisäksi omistajina ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Kotka Kymin seurakuntayhtymä. Toiminta-ajatus: Visio: Yritys toimii osana valtakunnallista kuntapalvelukeskusta ja on kaakkoisen Suomen kuntakonsernien merkittävin palvelutoimittaja omalla alallaan sekä toivottu työpaikka. Toiminta-ajatus: Yritys tuottaa palveluillaan kuntasektorin johtamiselle ja tukitoiminnoille lisäarvoa kilpailukykyisesti ja asiakkaiden resursseja säästäen. Merkittäviä kehittämistoimia: Tärkeimpänä kehittämiskohteena v 2011 on toteuttaa osaltaan Kotkan kaupungin päätöstä toimia osana KPK THH:ta ja luoda Kymenlaaksoon yksi yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Päätöksen toteuttaminen tarkoittaa yhtiön omistuksen muutoksia ja tuo palvelujen kehittämiseen ja hinnoitteluun valtakunnallista mallia. KPK - prosessit määritelty ja hinnoittelu linjattu Tavoitteet vuodelle 2011 Kuntaliiton kehittämät rekrytointijärjestelmät tuotannossa - parantaa rekrytointien näkyvyyttä, laatua ja lisää sähköisiä palveluja Hankintojen ekologisuus % hankinnoista ympäristöasiat huomioitu Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 3 754 189 3 808 000 3 919 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 180 086 225 000 252 000 Oman pääoman sijoitus emolta 315 000 315 000 315 000 Yli-/alijäämäkertymä 217 802 0 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 6 140 043 6 390 000 6 760 000 Henkilöstö 97 103 105 Liikevaihto/henkilö 63 300 62 000 64 000
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 51 % ja Kouvolan kaupunki 47 % ja Iitin kunta 2 %. Toiminta-ajatus: KyAMK:n perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskeisimpiä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä vuonna 2011 ovat a) yhteisen konsernirakenteen muodostaminen Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa sekä muu toiminnallinen yhteistyö; b) päätös Kuusankoskella sijaitsevan sosiaali- ja terveysalan toimintojen siirrosta. Tutkintotavoite on 666 amk-perustutkintoa ja 50 ylempää amk-tutkintoa. Tavoitteet vuodelle 2011 Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään on 18 % ja valmistuvien työllistymistavoite 95 %. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 458 291 6 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 230 820 350 000 350 000 Avustus kaupungilta 219 565 235 000 235 000 Oman pääoman sijoitus emolta 428 879 428 879 428 879 Takaukset emolta 31.12. 10 965 000 9 800 000 8 595 000 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 30 172 248 30 600 000 30 630 000 Tulokseen liittyvät - liikevoitto 2 190 240 1 755 000 1 691 000 - tilikauden tulos 1 847 944 1 240 000 1 130 000 Vaikuttavuuteen liittyvät - tutkintojen määrä 668 716 716 - työllistyneet tutkinnon suorittaneista, % 87 90 95 - henkilöstö 391 397 401 15 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Merkittäviä kehittämistoimia: Tavoitteet vuodelle 2011 - seitsemän omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä - 40 000 katsojaa - salien täyttöasteet: suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja Ravintola Kairo 90% Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 36 136 32 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 5 727 500 Avustus emolta 2 290 670 2 270 670 2 290 670 Oman pääoman sijoitus emolta 311 148 311 148 311 148 Yli-/alijäämäkertymä 224 968 208 000 208 000 Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat 865 786 865 786 880 800 Yhteisön omat tunnusluvut TP2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 645 257 540 000 560 000 Katsojaluku 44 467 37 000 40 000 Ensi-iltojen määrä 8 5 7 Vakinaisen henkilökunnan määrä 45 47 47 Henkilötyövuodet 62 59 59 Avustus emolta, /katsoja 52 61 57
Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2011 Kävijämäärä 50 000. Vähintään puolet markkinointibudjetista eli vähintään 25 000 euroa käytetään yhteismarkkinointiin Merikeskus Vellamon kanssa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Myynti kaupungille 24 300 26 000 26 000 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille 1 400 3 000 3 000 Avustus emolta 153 000 153 000 160 000 Oman pääoman sijoitus emolta 925 034 925 034 925 034 Yli-/alijäämäkertymä 30 511-37 000 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 513 000 468 000 520 000 Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot 10,4 10,4 10,4 ilman avustuksia / kävijä, Avustus emolta, /kävijä 3,1 3,4 3,2 Kävijämäärä 49 300 45 000 50 000 Henkilöstö 6 6 6 Kymenlaakson Orkesteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Kouvola 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Merkittäviä kehittämistoimia: Olemme pitäneet Kotkan kaupungin avustuspyyntömme tämän vuoden tasossa, vaikka meihin kohdistuu 1,5 %:n eli n. 15.000 euron korotuspaineet palkankorotusten ja yleisen kustannustason nousun johdosta. Kymenlaakson Orkesteri Oy: Kymi Sinfonietta jatkaa yhteistyötä taiteellisen johtajansa Yasuo Shinozakin kanssa orkesterin taiteellisen ja ammatillisen tason kohottamiseksi. Shinozakin sopimusta jatkettiin vuoden 2012 loppuun saakka. Kansainvälistymiskehitystä jatketaan: lähivuosille on tiedossa myös ulkomaan kiertueita Kymi Sinfoniettan saamien konsertti- ja festivaalikutsujen pohjalta. Vuoden 2011 aikana tehdään myös orkesterin neljäs levy, ensimmäinen laatuaan yhdessä taiteellisen johtaja Yasuo Shinozakin kanssa. Orkesteri tarvitsee kipeästi lisää toimisto- ja harjoitustilaa, ja onkin erityisen kiinnostunut Kotkan konserttitalon Keskuskadun-siiven kohtalosta lisätilaa ajatellen. Orkesterissa odotetaan kiihkeästi konserttitalon korjaustöitä ja kehittämistä sekä kalusto-ongelmien ratkaisua. Tämä on yksi akuuteimmista ongelmista/kehittämiskohteista tällä hetkellä. Yleisömäärä vähintään 18.000. Tavoitteet vuodelle 2011 Talous tasapainossa. Yhteistyössä Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson Orkesteri Oy:n kanssa on tehty taloussuunnitelmakauden 2011-2015 pituinen kokonaissuunnitelma omistusosuuksista sekä taloudesta. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Avustus kaupungilta 989 202 987 445 987 445 Vuokra-avustus emolta 35 148 37 608 37 608 + mahd. vuokrankorotus Oman pääoman sijoitus emolta 111 844 111 844 111 844 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2009 Ennuste 2010 Arvio 2011 Liikevaihto, 137 955 140 000 150 000 Yleisömäärä, hlöä 20 920 20 000 18 000 Avustus emolta, /kuulija 47,28 49,37 54,86 Konserttien määrä 66 66 Vakinaisen henkilökunnan määrä 36 36 36 16