Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 17.11.2014 Sivu 1 / 75 Kokoustiedot Aika 17.11.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen 4 vuodelle 2015 4 Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 5 610501, 40. kaupunginosa Espoon keskus 5 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 34 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., 29.9. ja 20.10.2014) 6 Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin 40 korjaamon säilyttämiseksi 7 Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten 43 parantamiseksi 8 Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden 46 vapauttamisesta maankäyttömaksusta 9 Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen 48 aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä 10 Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä 51 Espoossa 11 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä 54 12 Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä 60 (Pöydälle 20.10.2014) 13 Valtuustokysymys tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta 63 sekä salasanojen vaihdosta 14 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 66 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi 15 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja 68 kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista 16 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta 75 Espoo 6.11.2014 Markus Torkki puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 2 / 75 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 6.10.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 142.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 3 / 75 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 4 / 75 4477/02.03.01/2014 3 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 17.11.2014. Asian selostus ja päätösehdotus jaetaan kokouksessa pöydälle. Asiaa koskeva kaupunginhallituksen päätös 3.11.2014 jaetaan tämän esityslistan mukana.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 5 / 75 4693/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 25.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 81 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 99 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 15.10.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 112 2.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 119 15.10.2014 Kaupunginhallitus 309 3.11.2014 4 Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501, 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Roni Zein, puh. 043 825 4266 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 27.6.2012 päivätyn ja 22.9.2014 muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Oheismateriaali Selostus - Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus nykyinen kaupungintalo kooste - Virastokeskus uusi kaupungintalo kooste Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 6 / 75 Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 65 600 k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan 23 500 k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as / 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti 19.4.2010 Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm., että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi 6.6.2011 kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 7 / 75 Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä 18.12.2008 todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä. Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Samalla valtuusto toivoi, että virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä valtuustolle valmistellaan ja esitetään kaupungintalon rakennushistorian selvitys, tarveselvityksen 2006 sisältö, Nexon Consulting Oy:n selvityksen koko sisältö sekä kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot. Päätöksiä on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa kaava-aluetta koskevilta osin. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan säilyttää tai purkaa. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaupungintalon osalta vaihtoehtoharkintaa kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä valtuustossa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 15.4.2013 kokouksessaan, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan visio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Virastokeskusasemakaavan muutosehdotuksessa kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200-250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 15.4.2013 kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 16.6.2014, että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 8 / 75 Asemakaavan muutosehdotuksessa toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio 2030. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja linjauksia Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 15.10.2013 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotuksen korjaamisesta siten, että asemakaavaehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä. Lisäksi lautakunta päätti kaupunkikuvallisten vaihtoehtojen laatimisesta, joiden mukaan kaavaehdotusta voidaan vähäisesti tarkistaa. Kaavaehdotusta on tarkistettu jatkosuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.10.2013 myös virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista. Päätös täydensi 13.6.2012 päätettyjä asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. Myös yhteys Kirkkojärvenpuistoon huomioidaan suunnittelussa. Vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Periaatteita on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa siltä osin, kuin ne koskevat kaava-aluetta. Vireilletulo Espoon valtuusto on päättänyt kokouksessaan 19.4.2010 Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011 nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.9.2011 ja päivitetty 26.6.2012, 31.7.2013 ja 25.8.2014.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 9 / 75 Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat 2000-luvulta. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimistoja liiketilaa. Asemakaavan muutosalueella ei nykyisin ole asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu 27.6.1996) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaalue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 10 / 75 kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030 Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta. Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Tilankäyttövision lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella kaupungin toimipisteitä osoitetaan nykyisen kaupungintalon paikalle, nykyiseen tai uuteen rakennukseen sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettavaan uuteen toimistorakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 15.10.2013. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 2.12.2013-7.1.2014. Nähtävillä olon aikana saatiin 8 muistutusta sekä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin tarkistuksia jatkosuunnittelun ja saadun palautteen perusteella. Rajauksen muutoksesta ja tarkistuksista johtuen rakennusoikeus laski 7 900 k-m 2. kaava-alueen rajausta pienennettiin, koska korttelissa 40218 käynnistyi erillinen kaavamuutoshanke LR alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä alueen kehitystä ja kaupunkikuvaa tarkastellaan omana kokonaisuutena huomioiden täydennysrakentaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä liityntäpysäköinti laajemmalla alueella Espoonkadun katualuetta levennettiin Lagstadin koulun tonttia (Y-O) laajennettiin siten, että koulun ja päiväkodin piha-toiminnat voidaan järjestää tontin puolella. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rajoja ja rakennusoikeutta tarkistettiin vähäisesti. Korttelien rakennusoikeus laski yhteensä 4 500 k-m 2.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 11 / 75 Liikerakennusten korttelialueen (K-1) rajoja, rakennusoikeutta ja kerroslukua tarkistettiin vähäisesti. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Muuntamon ohjeellinen rakennusala lisättiin kaavakarttaan. puistossa olevien kulkureittien linjauksia tarkistettiin ja täydennettiin vähäisesti kortteliin 40218 lisättiin yleinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys (uusi Lehterikuja) ja lisättiin ajoyhteysmerkintä hulevesien viivytysmääräystä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan perustuen pysäköintialueen (LPA) rajausta tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella kaavamääräyksiä ja nimistö-osuutta tarkistettiin vastaavasti sr-2 kaavamääräystä täsmennettiin vähäisesti Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaan Y-1-korttelissa kellarikerroksen kaavamääräystä tarkistettiin vähäisesti rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin. Mm. mitoitustiedot päivitettiin, tavoitteita päivitettiin ksl 15.10.2013 päätöksen ja pysäköintiselvityksen perusteella, vaikutusten arviointia täydennettiin. Tehdyt tarkistukset katsottiin vähäisiksi eikä asemakaavan muutosta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan aseman merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan myös pitkällä aikavälillä (pikaraitiotievaraus), ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 12 / 75 kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä 58 100 k-m², josta on käytetty noin 37 000 k-m². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 65 600 k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan 23 500 k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Alueen toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio 2030. Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia kaikkina vuorokaudenaikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinrakennukset, piha-alueet ja pysäköintiratkaisut ovat uudenaikaisia ja korkeatasoisia. Maantasokerroksiin osoitetaan kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti. Kaupallisia palveluita ja yhteistiloja sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja uuden Vaakunatorin laidoilla. Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio osittain viherrakentamisen keinoin. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää tilasarjaa. Alueen arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 13 / 75 osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja mahdolliseen kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa 40224 12 000 k-m 2 Rakennusoikeus korttelissa 40218 11 500 k-m 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Puretun virastotalo 1:n sekä ruokapalveluiden rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita. Kortteleiden läpi avautuu näkymiä ympäristöön. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen yrityksille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus 20 000 k-m 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventien eteläreunassa, raideliikenteen laiturialueen tuntumassa. Rakennuksen katutasossa varaudutaan päivittäistavarakauppaan. Huolto toimii Virastopihan puolelta. Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus 10 100 k-m 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030:n mukaan uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja noin 200-250 henkilölle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 14 / 75 palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus 12 000 k-m 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole kaavamuutoksessa esitetty merkittäviä muutoksia. Koulun tonttia laajennetaan, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueet mahtuvat paremmin tontille. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään suojeltaviksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Puisto laajenee kaupungintalon laajennukselle varatulle rakentumattomalle yleisten rakennusten korttelialueelle. Uudistettava kaikille avoin leikkipaikka sijoittuu puistoalueelle, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Tavoitteena on, että puisto ja uusi Vaakunatori tulevat aktiiviseen käyttöön ja siellä on toimintaa kaikenikäisille. Puiston kautta rakennetaan hyvät yhteydet asemalle, jokilaaksoon ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Se voi sijoittua kallioon, osittain puistoalueen alle esisuunnitelman mukaisesti. Virastokeskuksen asemakaavan toteutus ei edellytä pysäköintiluolan rakentamista. Valtuustotalon edustalle osoitetaan uusi Valtuustoaukio, joka korostaa rakennuksen sisäänkäyntiä. Aukio rakennetaan ja valaistaan korkeatasoisesti. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1-kaistaiseksi. Kääntyville varataan omat kaistat. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Espoonkatu levenee ja sen varteen rakennetaan hyvät ja leveät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Koulureitin ja saattoliikenteen sekä asukas- ja huoltoliikenteen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 15 / 75 lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen. Siltaa voidaan suunnitteluratkaisusta riippuen jatkaa Kirkkojärventien yli. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke. Myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä. Pysäköinti Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavassa on lisäksi varauduttu mahdolliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Paikoitusnormina on käytetty - 1 ap / 120 k-m² asumiskerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohden, - 1 ap / 200 k-m² palvelu-, kulttuuri-, ja näyttelytilojen kerrosalaa, - 1 ap / 200 k-m² koulujen ja päiväkotien kerrosalaa, - 1 ap / 75 k-m² toimisto- ja kokoustilojen kerrosalaa, - 1 ap / 50 k-m² liiketilojen kerrosalaa. Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain edelleen Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle ja Kirkkojärventien varteen. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) kaupunkirata Leppävaara- Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella (2011-2020) aloitettavista infrastruktuurin kehittämishankkeista.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 16 / 75 Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila voidaan hyödyntää viherkaistana tai minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Suojelu Kaupungintalon tulevaisuudesta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suositusten huomioimisesta päätettiin. Vuonna 2008 tehtiin Uudenmaan ympäristökeskukselle (ny. ELY) esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojalain nojalla esityksistä huolimatta. Valtuusto 19.4.2010 tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esitti kielteisen kantansa rakennuksen suojelusta. Myöhemmin valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin kaupunkikuvallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon 2030. Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr- 2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua; kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta tehty rakennushistorian selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistuneen Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen mukaan
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 17 / 75 kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joka tapauksessa tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön: joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo ja siihen liittyviä oheistoimintoja. Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille 2011-2020. Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 18 / 75 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 61 Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo (Nexon Consulting Oy, 8.11.2012) Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014) Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys (WSP Finland) ja meluselvitys (Ramboll Finland). Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu (Ramboll Finland) on valmistumassa syksyllä 2014. Virastokeskuksen pysäköintiselvitys valmistui kesällä 2014 (WSP Finland) Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, 22.9.2014). Ohjetta hyödynnetään myös tontinluovutus- ja eri lupavaiheissa. Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 19 / 75 kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 81 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 17.11.2014 Sivu 20 / 75 kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 99 Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 13.6.2012 pidettävään kokoukseen. Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista.