AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT YHTEISET OPINNOT - KEHITTÄMISHAASTEITA 16.4.2012 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot-yksikön päällikkö, opetusneuvos
Ammatillisen peruskoulutuksen haasteelliset tavoitteet antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taittoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. VN:n päätös 213/98 1 : Opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella.
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) uudistetut perusteet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee sisältää ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, joista on säädetty Valtioneuvoston päätöksellä (213/1999) Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien kytkennän tutkinnossa vaadittuun ammattitaitoon tulee näkyä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin tulee määritellä, jotta yhteistyö, yhteisen opintotarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti.
Elinikäisen oppimisen avaintaidot perusteissa sisällytetty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin ja arvioidaan niiden yhteydessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit (sisältää kulttuurien väliset taidot (sis. tasa-arvoasiat) ja kansainvälisyyden)
Ajankohtaista - hallitusohjelman ja KESU:n linjausten toimeenpano Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE, NQF, ECVET) ml. työnjohtokoulutuskokeilut/eri alojen työnjohto-osaamisen tutkinnot Ennakointiselvitykset / koulutustoimikuntien ennakointi Valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkiyttäminen Perusteiden rakenteistaminen ja sähköisten kehittäminen Perusteiden toimeenpanon seuranta SORA- säädösten toimeenpano oppaat ja koulutus järjestelmien Perusteiden uudistaminen (tasa-arvo sekä työelämän pelisääntöjen tuntemus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen perusteissa vahvistuu) Yksilölliset opintopolut, läpäisyn edistäminen, koulutustakuu, ohjaus 5
KESU:n tavoitteita liittyen yhteisiin opintoihin1 Elinikäisen oppimisen edistäminen/ opitun tunnistaminen ja tunnustaminen/ osaamisperusteisuus Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulma Ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan tasa-arvoa, työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista Tavoitteena aktiivinen kansalaisuus- opetukseen lisätään toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikutusmahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä 6
KESU: n tavoitteita liittyen yhteisiin opintoihin 2. Kielivarannon laajentaminen Joustavat opintopolut/ ylioppilastutkintoja ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina, mutta parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Selvitetään rinnakkain suoritettujen tutkintojen nykytilanne ja vaikutukset 7
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen ( TUTKE) Nykyinen ammattikoulutuksen tutkintojärjestelmä Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista perustutkintoa, 121 koulutusohjelmaa (Opm: n asetus 77/2010, muutos 3/2011 (tutkinnot 2011) viimeisimpänä uusi jalkojenhoidon koulutusohjelma) 322 ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa= Pt, at, eat yhteensä 374 tutkintoa Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE- hankkeen esitykset lähtökohtana sisältäen NQF, ECVET, työnjohto TUTKE 2 ohjausryhmä, OKM:n asettama työryhmä, OKM:n asettama virkamiestyöryhmä toimikausi päättyy 12/2014
Tulevaisuuden ammatillisen tutkinto - järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena - keskeiset kehittämishaasteet Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin Tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys Tutkintojen kokonaisuus Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus
Tutkintorakenteen kehittämistä koskevat toimenpiteet Nykyisten tutkintojen tai koulutusohjelmien /osaamisalojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi, uusien tutkintojenlisääminen sekä muut mahdolliset muutokset tutkintorakenteeseen. Tarpeelliset muutokset vuotuisen tutkintorakenteen muutosesityksen yhteydessä vuosittain. Tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarpeen arviointi vuosittain Ammatillisen tutkintojärjestelmän tarkastelu kokonaisuutena sekä tutkintojen nimien yhtenäistäminen ja tutkintonimikkeiden lisääminen ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin (OKM) Muutostarpeiden kartoitus on jo käynnistetty Mahdollisuudet ja tarve kehittää koulutus- ja opintoalaluokitusta kaikilla koulutusasteilla klusteriajattelun suuntaan ( OKM) ECVET:n toimeenpano tutkintorakenteen osalta (tutkintotyyppien ja tutkintojen ECVET- pisteet)
Tutkintojen perusteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet Nykyisten tutkintojen perusteiden rakenteistaminen/ sähköistäminen Yhteiset tutkinnon osat tai yhteiset määrittelyt (erityisesti at/eat ) Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen toimeenpano : NQFtasokuvausten huomioon ottaminen ECVET:n toimeenpano tutkinnon perusteiden osalta (tutkinnon osien ECVET-pisteet ) Valinnan mahdollisuuksien lisääminen eri alojen, tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä ja tutkintojen muodostumissääntöjen tarkistaminen Alueellisen, paikallisen tai kansainvälisen työelämän tarpeisiin vastaaminen perustutkinnoissa paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien avulla ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa joustavasti sovellettavien tutkinnon perusteiden ja uusien tutkinnon osien avulla edellyttää selvitystyötä
Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen( NQF) tavoitteet Kansallinen ja kansainvälinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus kuvaa suomalaiset tutkinnot (ja muut osaamiskokonaisuudet) yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla Kansainvälisen liikkuvuuden helpottaminen Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen Koulutusjärjestelmässä liikkumisen sekä jatko- ja lisäopintoihin siirtymisen helpottaminen Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottaminen Oppilaitosten ja korkeakoulujen tukeminen osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan
HE:n keskeinen sisältö Säädetään laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (rakentuu EQF:n pohjalle). Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tutkintojen edellyttämä osaaminen kuvataan eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä - oppimistulokset Viitekehykseen sijoitetaan ensi vaiheessa ainoastaan opetushallinnon ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Tarkoitus on jatkossa laajentaa tutkintojen viitekehystä laajemmaksi osaamisen viitekehykseksi
Tutkintojen ja oppimäärien sijoittuminen vaativuustasoille Kansallinen taso = EQF-taso 1 2 Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 3 Perusopetuksen oppimäärä 4 Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot (pt), ammattitutkinnot (at), vankeinhoidon perustutkinto, poliisin perustutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5 Erikoisammattitutkinnot (eat), lennonjohdon pt, rakennustuotannon at, poliisialipäällystötutkinto, alipäällystötutkinto (pelastusala) 6 Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, johtamisen eat, yritysjohtamisen eat, psykiatrisen hoidon eat, rakennusalan työmaapäällikön eat, ratsastuksenopettajan eat 7 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot 8 Yliopistojen tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), yliopistojen ammatilliset jatkotutkinnot (erikoislääkärin tutkinto, erikoishammaslääkärin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto), yleisesikuntaupseerin tutkinto
NQF taso 4 osaamisvaatimukset Hallitsee oman alansa tietoperustan laajoissa asiayhteyksissä sekä tietyt kognitiiviset ja käytännön taidot sekä ilmaisukyvyn ja pystyy hyödyntämään näitä tietoja ja taitoja ratkaistaessa oman alan erityisongelmia ja suorittaessaan alan tehtäviä. Työskentelee itsenäisesti yleensä ennustettavissa, mutta mahdollisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Vastaa omien tehtäviensä loppuun suorittamisesta sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työyhteisössä. Kykenee taloudelliseen, tulokselliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan ja töiden järjestelyyn. Kykenee valvomaan muiden suorittamia rutiinitehtäviä. Valmiudet toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa tai alan itsenäisenä yrittäjänä. Arvioi omaa osaamistaan ja parantaa työhön tai opintoihin liittyviä toimia. Kehittää itseään ja työtään. 15
NQF taso 4 osaamisvaatimukset jatkoa otetaan jo nyt huomioon perusteissa Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti eri tilanteissa ja tuottaa monipuolisia, myös alaan liittyviä, tekstejä äidinkielellään. Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa eettisten periaatteiden mukaisesti. Selviytyy kansainvälisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. 16
Kansallisen viitekehyksen (NQF) vaikutukset tutkintoihimme Viitekehyksestä säätämisellä ei vaikuteta olemassa olevien tutkintojen sisältöihin, ei samankaltaisteta samalle tasolle sijoittuvia tutkintoja sisällöllisesti eikä muuteta eri tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia. Aiemmin hankittu osaaminen pyritään ensisijaisesti sisällyttämään kansallisessa tutkintojärjestelmässä nykykäytännön mukaisesti. Vuoteen 2012?mennessä kaikissa uusissa tutkintotodistuksissa, muissa todistuksissa ja EUROPASS- asiakirjoissa on oltava maininta EQF- viitekehyksen tasosta Tutkintotodistuksia ja muita todistuksia koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet tarkistetaan. OKM vastaa viitekehyksen kehittämisestä, säädösmuutosten valmistelusta, muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kuulemisesta OKM on nimennyt Opetushallituksen Suomen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi
ECVET (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka avulla tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä osana tutkintoja parannetaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä edistetään liikkuvuutta (koulutuksessa olevat, työmarkkinoilla olevat) edistetään rajat ylittävää elinikäistä oppimista. Perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen (2009/C 155/02, 18.6.2009), jossa suositellaan, että jäsenvaltiot tukevat ECVET-järjestelmää EQF:n kaikilla tasoilla ammatillisen koulutuksen tutkintojen yhteydessä luovat tarvittavat edellytykset ja ryhtyvät tarvittaessa toimiin, jotta ECVET-järjestelmä voidaan ottaa kokeilujen ja testien pohjalta käyttöön vuodesta 2012 alkaen. Kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen Perustuu oppimistuloksiin (EQF)
ECVET (2) Keskeisenä osana tutkinnot ja tutkintojen/koulutusten osat, joiden arvioidut ja hyväksytyt oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan siten, että opiskelija voi hyödyntää niitä kerätessään suorituksia tutkintoa varten tai halutessaan siirtää niitä toiseen tutkintoon tai opinto-ohjelmaan. ECVET-pisteet tarjoavat täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja tutkintojen osista. 1. Jokaista tutkintoa ja sen jokaista tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä. 2. Virallisessa täysipäiväisessä ammatillisessa koulutuksessa vuoden aikana todennäköisesti suoritettavat oppimistulokset vastaavat 60:tä pistettä (vrt. korkeakoulutuksessa käytössä oleva ETCS-järjestelmä). ECVET- järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat opintosuoritusten siirtoon tutkintojen kuvauksen tutkinnon osina, oppimistuloksina ja pisteinä yhteiset opintosuoritusten siirtoon liittyvät menettelytavat sekä asiakirjat (kumppanuussopimukset, opiskelusopimukset ja käyttöoppaat).
ECVET:n valmistelu Suomessa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012: Suomi osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn ja toimeenpanoon ja valmistautuu ottamaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET). Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa on sovittu, että tutkinnon perusteisiin ja muihin määräyksiin tehdään muutokset, jotka mahdollistavat ECVET:n käyttöönoton ammatillisissa tutkinnoissa ja koulutuksessa vuodesta 2014 eteenpäin. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma kansainvälistyminen vahvana. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen vastaavuutta.
ECVET -aikataulusuunnitelma Kaikki perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä valmistavat ja valmentavat koulutukset yhtä aikaa 2014 Sitä ennen 2011-2013 Selvitys poikkeavien menettelyjen tarpeesta siirtymävaiheessa Säädösten ja määräysten muutokset Sovellusohjeet, koulutus, tiedotus Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien, koulutussuunnitelmien ja järjestämissuunnitelmien jne tarkistaminen 21
Mikä muuttuu ECVET:n myötä? Säädöspohjaa on muutettava, koska ei ole enää aikaan kytkentää kuten nyt, jolloin opintoviikot on määritelty opiskelijan työmääränä. Opintoviikkojen tilalle tulevat pisteet vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. Opetuksen tarjonta eli tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus ja ohjaus on määriteltävä uudelta pohjalta. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, niin kuin tähänkin asti. Opiskelijoiden/ työelämän edustajien ohjaus otettava huomioon.. Kun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja liittyvä aikakytkentä poistuu, osaamisen tunnustaminen oppimistulos- /pistepohjaiseksi 22
Ammatillisten perustutkintojen sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten vuonna 2008-2010 uudistettujen perusteiden toimeenpanon seuranta Perusteiden toimeenpanon seurannassa tarkoituksena on hankkia tietoa siitä Mikä on tutkinnon perusteiden toimeenpanon tilanne valtakunnallisesti? Miten koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät ovat toimeenpanneet uudistetut tutkinnon perusteet ja missä vaiheessa toimeenpano on? Miten uudistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu? Olennaista on kokonaiskuvan saaminen tilanteesta
Seurantasuunnitelma Seuranta koostuu seuraavista osista: 1) Määrällisiin tunnuslukuihin painottuva kysely vuosina 2011, 2012 ja 2013. Kyselyt tehdään käyttäen kunakin vuonna samaa lomaketta. Kysely sisältään alustavan indikaattoriseurannan kehittämisen. 2) Kyselyä täydennetään syväanalyysin avulla vuonna 2013. Syväanalyysi kohdistuu laadullisiin näkökohtiin.
1. Vuosittain toteutettava (indikaattorityyppinen) seuranta (1/3) Näkökulmat 1. koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien tarjoamat mahdollisuudet 2. opiskelijoille/tutkinnon suorittajille ja työelämälle toteutuneet mahdollisuudet Seurantakysymykset työelämävastaavuuden vahvistamisen tarjonta ja toteutuminen opiskelijoiden tarpeisiin vastaavuuden tarjonta ja toteutuminen tutkintojen perusteiden toimivuus ja toimeenpanon tuen riittävyys
2. Syväanalyysi (2/3) tietojen koonti aineiston analysointi opetussuunnitelmat, koulutussuunnitelmat, järjestämissuunnitelmat, HOPS, HOJKS, henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat työssäoppimis- ja arviointisuunnitelmat, näyttösuunnitelmat seminaarit/ paneelit / focusryhmät, olemassa olevia rekisterien ja tietojärjestelmien hyödyntäminen
2. Syväanalyysi (3/3) Selvitetään Miten opetussuunnitelmat, järjestämissuunnitelmat ja henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat / henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat vastaavat uudistettuja perusteita? ( tarjonta, toteutuminen) Miten uudistettujen perusteiden mahdollisuudet toteutuvat työelämän näkökulmasta? Miten uudistettujen perusteiden mahdollisuudet toteutuvat opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien näkökulmasta?
KIITOS 28