OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Laura Hansén

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Laura Hansén VALTIONEUVOSTON ASETUS TUTKINTOJEN JA MUIDEN OSAAMISKOKONAI- SUUKSIEN VIITEKEHYKSESTÄ 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (93/2017; HE 204/2016 vp) tulee voimaan Lakia sovelletaan sen 1 :n 1 momentin mukaan tutkintoihin ja perusopetuksen ja lukion oppimääriin, joista säädetään seuraavissa laeissa ja niiden nojalla annetuissa asetuksissa: 1) perusopetuslaki (628/1998); 2) lukiolaki (629/1998); 3) laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998); 4) laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998); 5) ammattikorkeakoululaki (932/2014); 6) yliopistolaki (558/2009); 7) laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008); 8) laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta (1316/2006); 9) laki Poliisiammattikorkeakoulusta (1164/2013); 10) laki Pelastusopistosta (607/2006). Lakia sovelletaan sen 1 :n 2 momentin mukaan myös sellaisiin tutkintoihin rinnastettaviin tai muutoin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, joiden osaamistavoitteista säädetään laissa tai säädetään tai määrätään lain nojalla, jos ne ovat kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksena ammatissa tai tehtävässä toimimiseen tai muutoin liittyvät osaamisen kehittämiseen tai ammattitaidon parantamiseen. Lain 2 :n 1 momentin mukaan laissa tarkoitetut tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon. Lain 2 :n 2 momentin mukaan tarkempia säännöksiä tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille annetaan valtioneuvoston asetuksella. Viitekehys mahdollistaa suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä muiden osaamiskokonaisuuksien kokonaisvaltaisen tarkastelun kuvaamalla tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla sekä määrittelemällä niiden keskinäiset suhteet. Viitekehys parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, tukee tutkintojen tunnustamista sekä edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä koulutusyhteistyön ja koulutusviennin edellytyksiä. Viitekehys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (2008/C 111/01), joka annettiin huhtikuussa 2008 (ns. EQF-suositus). EQF on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla Euroopan eri maiden kansallisia

2 2 tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen viitekehyksiä kytketään toisiinsa ja helpotetaan eri maissa suoritettavien tutkintojen vertailua ja ymmärtämistä. Viitekehyksellä on kaksi päätavoitetta: edistää kansalaisten liikkuvuutta maiden välillä ja helpottaa elinikäistä oppimista. EQF:n avulla parannetaan tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. EQF:ssä on kahdeksan vaativuustasoa, jotka kattavat kaikki yleissivistävän, ammatillisen ja akateemisen koulutuksen tutkintotasot. Lain 2 :n 2 momentin valtuussäännöksen nojalla ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 2 Liite Pykälän mukaan tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetussa laissa (93/2017) tarkoitetut tutkinnot ja oppimäärät sekä muut laajat osaamiskokonaisuudet sijoitettaisiin viitekehyksen eri tasoille asetuksen liitteen mukaisesti. Pykälän mukaan asetus tulisi voimaan samanaikaisesti tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun lain (93/2017) kanssa 1 päivänä maaliskuuta Asetuksen liitteenä olisi taulukko tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta viitekehyksen kahdeksalle eri vaativuustasolle. Kunkin vaativuustason osalta kuvattaisiin, mitä tutkinnon suorittanut henkilö tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätyttyä. Vaativuustasojen kuvaukset ehdotetaan rakennettavaksi EQF:n tasokuvausten pohjalle, mutta niitä täsmennettäisiin kansallisista lähtökohdista olemassa olevia tutkintojen osaamistavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia hyödyntäen. Tasokuvaukset olisivat yleisiä, jotta niiden yhteys EQF:n tasoihin olisi selkeä ja jotta ne olisivat sovellettavissa eri koulutusasteiden ja eri hallinnonalojen tutkintoihin. Pääsääntöisesti osaaminen kasvaisi alemmalta tasolta ylemmälle siirryttäessä. Joidenkin osaamisen ulottuvuuksissa vaativuus voisi kuitenkin tietyn tason jälkeen pysyä samana. Viitekehykseen sijoitettaisiin ensi vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Tutkintojen lisäksi viitekehykseen sijoitettaisiin myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 a :n (1355/2014) mukaiset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukset, jotka ovat olleet vuoteen 2014 asti yliopistojen ammatillisia jatkotutkintoja ja joiden osaamistavoitteet eivät ole muuttuneet tutkintojärjestelmästä poistumisen myötä. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukset sijoitettaisiin viitekehykseen kokonaisuutena yhdessä erikoiseläinlääkärin tutkinnon kanssa.

3 3 Viitekehykseen ei voida sijoittaa tutkintojärjestelmästä poistuneita tutkintoja ja oppimääriä, koska niiden tavoitteet perustuvat pääsääntöisesti koulutuspituuksiin ja oppiaineisiin. Viitekehykseen ei sijoiteta myöskään ulkomaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä tutkintoja, vaikka niitä olisi mahdollista suorittaa myös suomalaisissa oppilaitoksissa. Viitekehykseen ei sijoitettaisi erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin koulutusten lisäksi muita tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevia tutkintoja laajentavia tai syventäviä osaamiskokonaisuuksia, erilaisia valmistavia ja valmentavia koulutuksia, opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tai kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksiin liittyviä osaamiskokonaisuuksia taikka osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtääviä osaamiskokonaisuuksia. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun lain nojalla on kuitenkin tarkoitus jatkossa laajentaa viitekehystä vielä laajemmin osaamisen viitekehykseksi sijoittamalla siihen muita laajoja osaamiskokonaisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää jatkokehitystyön asetuksen voimaan tultua ottaen huomioon Suomen koulutusjärjestelmän kehityksen ja Euroopan unionin kanssa tehtävän yhteistyön. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä kuvattaisiin suomalaisten tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä tavoitteena kiinnittää nykyistä enemmän huomiota niiden edellyttämään osaamiseen. Vaikka tutkinnoissa ja osaamiskokonaisuuksissa voi olla elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, ne sijoitettaisiin viitekehykseen tutkinnon tai osaamiskokonaisuuden edellyttämän osaamisen perusteella sille tasolle, johon ne kokonaisuutena parhaiten sopivat (ns. best fit -periaate). Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa tai osaamiskokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet ja samalla tasolla olevissa tutkinnoissa voisi olla vaihtelua esim. kielitaitovaatimusten suhteen. Koulutusja tutkintojärjestelmän selkeyden varmistamiseksi tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitettaisiin pääsääntöisesti samalle viitekehyksen tasolle. Yksittäisen tutkinnon ei kuitenkaan tarvitse välttämättä täyttää kaikkia tasokuvausten kohtia sellaisenaan, vaan yksittäisistä tasokuvauksen kohdista on mahdollista poiketa ylös- tai alaspäin, jos se on alan työelämän tarpeiden näkökulmasta perusteltua. Tutkinnon osia ei sijoitettaisi viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuisivat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu. Yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa (mukaan lukien Poliisiammattikorkeakoulussa) ja Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat korkeakoulututkinnot on tarkoitus sijoittaa viitekehykseen Bolognan prosessissa vakiintuneen sykliajattelun mukaisesti siten, että ensimmäiseen sykliin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, mukaan lukien poliisin ammattikorkeakoulututkinto ja pelastusalan päällystötutkinto (taso 6), toiseen sykliin ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, mukaan lukien poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto (taso 7) ja kolmanteen sykliin yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot eli lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, yleisesikuntaupseerin tutkinto sekä erikoiseläinlääkärin tutkinto (taso 8). Tasolle 8 sijoittuisivat myös erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukset, jotka sijoitettaisiin viitekehykseen kokonaisuutena yhdessä erikoiseläinlääkärin tutkinnon kanssa.

4 4 Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuisivat tasolle 4 ja erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan ammatillisissa perustutkinnoissa ja ammattitutkinnoissa osoitetaan toisistaan poikkeavaa osaamista siten, että ammattitutkinnoissa osoitettu osaaminen on pääsääntöisesti vaativampaa ja syvempää kuin perustutkinnoissa osoitettu osaaminen. Erot osaamisessa eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että ne riittäisivät nostamaan ammattitutkinnot ehdotetussa kahdeksantasoisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä perustutkintoja ylemmälle tasolle. Sijoittelu on verrattavissa lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin, jotka on sijoitettu samalla vaativuustasolle, vaikka osaamisvaatimuksissa on eroja. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa tällä hetkellä olevista perustutkinnoista tutkintotyypin perustasoa yhtä ylemmälle tasolle 5 sijoittuisi lennonjohdon perustutkinto. Pääsyvaatimuksena lennonjohdon perustutkintoon on aiemmin suoritettu toisen asteen tutkinto. Lisäksi tutkinnon ammattitaitovaatimukset ovat kansainvälisten määräysten vuoksi muita ammatillisia perustutkintoja vaativammat ja vastaavat best fit -periaatteen mukaisesti tasoa 5. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintoja kehitetään parhaillaan. Kehittämistyötä ohjaa ja seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä. Työelämän ohjausryhmän ehdotuksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on muuttanut ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (835/2014) liitettä siten, että lennonjohdon perustutkinto poistuu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisesta tutkintorakenteesta Tutkinto olisi alkaen opetus- ja kulttuuriministeriön alaisesta yleisestä tutkintojärjestelmästä erillinen koulutus samaan tapaan kuin ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin valmistava koulutus. Tämän jälkeen kaikki ammatilliset perustutkinnot sijoittuisivat tutkintotyypin mukaiselle tasolle. Tavoitteena on, että tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja sen vaativuustasojen kuvaukset voisivat jatkossa soveltuvin osin ohjata ammatillisten tutkintojen perusteiden laatimista. Uudistettaessa olemassa olevia ammatillisia tutkintoja ne sijoittuisivat tutkintotyypin vaativuustasolle. Myös uudet ammatilliset tutkinnot sijoittuisivat tutkintotyypin mukaiselle vaativuustasolle. Ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä sijoittuisivat samalle tasolle kuin ammatilliset perustutkinnot (taso 4), sillä ne edellyttävät osaamista, joka antaa jatkoopintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Ammatillisten perustutkintojen, ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän edellyttämä osaaminen on vaativuudeltaan samantasoista, vaikka tiedot, taidot ja pätevyys painottuvat niissä eri tavoin. Tasolle 4 sijoittuisivat myös ne muiden hallinnonalojen tutkinnot, jotka vastaavat osaamistavoitteiltaan ammatillisia perustutkintoja tai ammattitutkintoja (rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto ja hätäkeskuspäivystäjän tutkinto) ja tasolle 5 sijoittuisivat ne muiden hallinnonalojen tutkinnot, jotka vastaavat osaamistavoitteiltaan erikoisammattitutkintoja (pelastusalan alipäällystötutkinto). Perusopetuksen oppimäärä sijoittuisi tasolle 2, jolle se vaativuustasojen kuvausten perusteella kokonaisuutena parhaiten sopii. Koska ehdotettava viitekehys perustuu Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kahdeksaan tasoon, se sisältää tasoja, joille ei voida tässä vaiheessa sijoittaa tutkinto-

5 5 ja, oppimääriä tai muita laajoja osaamiskokonaisuuksia (tasot 1 ja 3). Viitekehyksen jatkokehitystyössä myös näille vaativuustasoille on mahdollista myöhemmin sijoittaa erilaisia tutkintoja laajentavia tai syventäviä osaamiskokonaisuuksia, valmistavia ja valmentavia koulutuksia, opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tai kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksiin liittyviä osaamiskokonaisuuksia taikka osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtääviä osaamiskokonaisuuksia. 3 Esityksen vaikutukset Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Lähtökohtana on, että esityksen ehdotukset toteutetaan olemassa olevien määrärahojen puitteissa ja että esimerkiksi tiedotuksessa hyödynnetään komissiolta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toimeenpanon tueksi haettavana olevaa rahoitusta. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys ei lisää merkittävästi hallinnollista työtä opetus- ja kulttuuriministeriössä tai muissa ministeriöissä. Kansallinen viitekehys lisää hallinnollista työtä Opetushallituksessa, joka on nimetty Suomen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi. Koordinaatiopisteen tehtävänä on huolehtia kansalliseen viitekehykseen liittyvästä viranomaistiedottamista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja siihen liittyvästä tiedottamisesta. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen hallinnollisen työn määrä ei lisäänny merkittävästi. Hallinnollinen työ lisääntynee vähäisessä määrin, kun jokaiseen uuteen tutkintotodistukseen, todistukseen tai tutkintotodistusten kansainväliseen käyttöön tarkoitettuun liitteeseen sisällytetään nyt olevien tietojen lisäksi maininta suoritetun tutkinnon tai muun osaamiskokonaisuuden EQF-tasosta. Viitekehys parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän toimivuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä helpottaa koulutusjärjestelmän sisällä liikkumista määrittelemällä Suomen tutkintojärjestelmään kuuluvien eri hallinnonalojen tutkintojen ja oppimäärien sekä muiden osaamiskokonaisuuksien keskinäiset suhteet. Viitekehys tukee myös koulutusjärjestelmän kehittämistä. Viitekehyksen avulla voidaan tunnistaa Suomen koulutusjärjestelmän vahvuudet ja kehittää niitä, mutta myös korjata järjestelmässä olevia puutteita. Viitekehys on perusta, jota voidaan soveltuvin osin hyödyntää tutkintojen suunnittelussa sekä tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien perusteiden ja opetussuunnitelmien valmistelussa. Vaativuustasojen kuvaukset auttavat myös selkiyttämään erilaisten tutkintojen tai pätevyyksiä tuottavien koulutusten osin kirjavia osaamistavoitteita ja vaativuustasoja. Viitekehyksen avulla huomio kiinnittyy sekä koulutuksen suunnittelussa että opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnissa osaamiseen ja oppimistuloksiin. Osaamistavoitteiden korostaminen auttaa kehittämään koulutusta niin, että oppimistulokset paranevat. Osaamistavoitteiden yhtenäisempi kuvaaminen eri tutkintotasoilla auttaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista tutkintojärjestelmän sisällä. Viitekehystä voidaan käyttää myös siihen kuulumattomien osaamiskokonaisuuksien tason määrittelyn tukena, mikä helpottaa epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista.

6 6 4 Asian valmistelu Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säätäminen ei muuta olemassa olevien tutkintojen sisältöjä eikä se johda viitekehyksen samalle tasolle sijoittuvien tutkintojen (esimerkiksi ammattikorkeakoulututkintojen ja alempien korkeakoulututkintojen) sisällölliseen samankaltaistamiseen kansallisesti tai kansainvälisesti. Viitekehys ei myöskään muuta eri tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia eikä säädöksillä määriteltyjä virkakelpoisuuksia. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien selkeällä asemoinnilla on myös työelämän kannalta suuri merkitys esimerkiksi vertailtaessa työnhakijoiden osaamista. Viitekehyksen ja vaativuustasojen käyttöönotto vähentää siten henkilöstöhallinnon kustannuksia. Viitekehys tukee elinikäistä osaamisen kehittämistä osana työuria. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Tämä helpottaa yksilöiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen joko koulutuksen aikana tai työelämässä. Jokaiseen uuteen tutkintotodistukseen, todistukseen tai tutkintotodistusten kansainväliseen käyttöön tarkoitettuun liitteeseen sisällytetään nyt olevien tietojen lisäksi maininta suoritetun tutkinnon tai muun osaamiskokonaisuuden EQF-tasosta. Todistusmerkinnät tekevät tutkinnon tuottaman osaamisen tason näkyväksi. Työnhakijoiden on viitekehyksen ja todistusmerkinnän avulla helpompi kuvailla pätevyytensä tasoa muiden maiden työnantajille, ja työnantajien on sen avulla helpompi tulkita työnhakijoiden tutkintoja. Viitekehys tukee myös ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamista osaksi suomalaisia tutkintoja ja Suomessa suoritettujen opintojen tunnustamista ulkomaisessa koulutuksessa. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys parantaa koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen koulutusvientimahdollisuuksia, kun koulutustarjonnan kuvaaminen viitekehyksen avulla helpottuu. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on kansainvälisesti tunnettu ja tutkintojen yhteys siihen nähdään myös laadun takeena. Asetus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä koskevan hallituksen esityksen (HE 2014/2016 vp) valmistelun yhteydessä pyydettiin lausunnot myös esityksen liitteenä olleesta luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi. Lausunnot pyydettiin muilta ministeriöiltä, Opetushallitukselta, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:lta, ylioppilastutkintolautakunnalta, Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta, opiskelijajärjestöiltä, keskeisiltä työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä, koulutustoimikunnilta, eri koulutussektorien toimijoita edustavilta järjestöiltä ja muilta tahoilta sekä korkeakouluilta. Lausuntoja annettiin yhteensä 77. Osassa lausuntoja esitettiin erilaisia näkemyksiä tutkintojen, oppimäärien ja osaamiskokonaisuuksien sijoittelua koskevasta asetus-

7 7 5 Voimaantulo luonnoksesta, erityisesti liittyen eräiden erikoisammattitutkintojen sijoitteluun ja ammatillisten perustutkintojen ja ammattitutkintojen keskinäiseen sijoitteluun. Lausunnoissa ja sivistysvaliokunnan hallituksen esityksestä antamassa mietinnössä (SiVM 20/2016 vp) kiinnitettiin huomiota siihen, että ammatillisten tutkintojen sijoittelua tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen ei pitäisi tehdä kategorisesti, vaan etenkin erikoisammattitutkintojen sijoittuminen viitekehykseen tulisi arvioida tutkintokohtaisesti. Syynä etenkin lausuntojen kannanottoihin on pitkälti se, että aiempien rauenneiden hallituksen esitysten (HE 165/2010 vp ja HE 38/2012 vp) valmisteluvaiheessa muutamat ammatilliset tutkinnot ehdotettiin sijoitettaviksi tutkintotyypin perustasosta poikkeavalle tasolle ja hallituksen esityksessä HE 201/2016 vp nämä tutkinnot esitettiin sijoitettavaksi tutkintotyypin perustasolle. Saadun lausuntopalautteen vuoksi näiden tutkintojen (rakennustuotannon ammattitutkinto, rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto, lennonjohdon perustutkinto, ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoitamisen erikoisammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto) sijoittuminen viitekehykseen arvioitiin asetuksen valmistelun aikana uudelleen vertaamalla voimassa olevien tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita viitekehyksen vaativuustasojen kuvauksiin. Opetushallituksen kanssa yhteistyössä tehdyn arvioinnin perusteella ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen tällä hetkellä kuuluvista tutkinnoista ainoastaan lennonjohdon perustutkinto sijoittuisi tutkintotyypin perustasoa ylemmälle vaativuustasolle. Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoitteluun ei asetuksen jatkovalmistelussa ole siten ilmennyt tarpeita tehdä muutoksia. Lisäksi useissa lausunnoissa esitettiin viitekehyksen tasokuvauksia koskevia muotoiluehdotuksia liittyen mm. kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kuvauksiin, yrittäjyyttä koskeviin mainintoihin, käytettyyn terminologiaan sekä tasokuvausten johdonmukaisuuteen. Nämä ehdotukset on mahdollisuuksien mukaan huomioitu asetuksen jatkovalmistelussa. Erityisesti kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kuvauksia on täsmennetty ja vaativuustasojen 6 8 kuvauksiin on lisätty yrittäjänä toimiminen. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan samanaikaisesti tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun lain (93/2017) kanssa 1 päivänä maaliskuuta 2017.