Yhteenveto Uudet oppimisympäristöt koulutustilaisuuksista Marja Heinistö, Villinikkarit Oy
Yhteenvedon tavoite Koota Uudet oppimisympäristöt koulutustilaisuuksista yhteenveto, jossa kuvataan keskisuomalaista oppimisympäristöjen kehittämisen suuntaa Yhteenvedon näkökulmat ovat koottuja ajatuksia asiantuntijaalustuksista sekä koulutustilaisuuksissa käydyistä keskusteluista Yhteenvedon on koonnut Marja Heinistö, Villinikkarit Oy.
Sisältö Tausta ja toteuttajat Oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohdat Esimerkkejä oppimisympäristöjen kehittämisestä Keski-Suomesta Jatkokoulutuksen teemoja ja toiveita
Uudet oppimisympäristöt koulutustilaisuuksien ideointi ja toteutus: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Suomen Opisto Keski-Suomen lukiohanke Paikko-hanke
Koulutustilaisuuksien sisällöt UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT oppimisympäristöt murroksessa Aika 20.3.2014 klo 12.00 16.00 Paikka Laajavuori, koulutustila 2. krs, Jyväskylä Tavoitteena on rakentaa kuvaa perusopetuksen, lukion ja ammatillisen toisen asteen oppimisympäristöistä. Oppimisympäristöjen kehittämiseen paneudutaan yhdessä keskustelujen, käytännön case-esimerkkien sekä eri kouluasteiden edustajien puheenvuorojen kautta. Millaisia onnistumisia ja haasteita oppimisympäristöjen kehittämisessä on ollut? Mikä oppimisympäristöjen kehittämisessä innostaa ja kiinnostaa? UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT käytännöllinen ja kokemuksellinen oppiminen? Aika 14.5.2014 klo 12.00-16.00 Paikka Keski-Suomen opisto, Puutalon juhlasali Tavoitteena on ravistella perinteisiä käsityksiä koulusta, oppimisen tavoista ja osaamisen kehittymi-sestä. Entäs jos oppijat saisivat itse päättää, mitä, miten ja milloin he oppivat? Mitäs jos motivaatio syntyisi oman kiinnostuksen ja tarpeen kautta? Mitä silloin tapahtuisi oppiaineille ja opsille? Mihin joutuisi ope? Täysin mahdotontako tutkintotavoitteisessa koulutuksessa? Otavan Opisto otti riskin ja päästi opiskelijat kuskin pukille. Ja mitä sitten tapahtuikaan? Siitä kertomassa ja ajatuksianne mylläämässä rehtori Taru Kekkonen ja ilmiöpedagogi Aki Luostarinen. Entä kuinka esimerkiksi työssä ja työpajalla osoitettu osaaminen dokumentoidaan ja tunnistetaan osaksi ammatillista tutkintoa? Teemaan johdattelee projektipäällikkö Susanna Uusitalo. UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT työ tekijäänsä opettaa? Aika 10.9.2014 klo 12.00 16.00 Paikka Yritysvierailut ja yhteinen tilaisuus AVI:n tiloissa Tavoitteena on tarkastella, millaisia työelämävalmiuksia ja osaamista nuorilla on ja vastaavatko taidot työelämän osaamistarpeita ja -vaatimuksia. Miten oppimisympäristöt vastaavat työelämän vaatimuksiin ja kehittävätkö ne riittävästi nuorten työelämätaitoja? Kenen tehtävä on kehittää oppimisympäristöjä?
Näkökulmia kehittämiseen Oppimisen ilo Ilmiöt OPS2016 - opetussuunnitelmien uudistaminen Motivaatio ja asenteet Kestavä tulevaisuus Opettajuuden kehittäminen OPPIMINEN TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Työelämäyhteistyö Yrittäjyyskasvatus Pedagogiikka Nuorisotakuu Hyvinvointiosaaminen TOIMINTA- Yhteistyö eri toimijoiden välillä Sosiaaliset taidot HYVINVOINTI KULTTUURI Kehittäjäkoulut, tulevaisuuden koulu Elämänhallinta taidot Strateginen johtaminen Oppilas/opiskelijahuolto Turvallisuus Koulukiusaaminen Yhteisöllisyys Lähde:Uudet oppimisympäristöt -koulutustilaisuuksissa keskusteltua, 2014
Suomalainen koulu - yhteiskuntaa muokkaava muutosvoima? - Oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohdat
Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa opetusta kehittämällä opetukseen ja oppimiseen menetelmiä, toimintamalleja ja työtapoja, joita voidaan soveltaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetushallitus
Oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohtia Oppilas on oppimisympäristössä, kun hänellä on saatavilla tuki oppimiseen Oppimisympäristö on työkalu, joka auttaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa Oppisympäristöjen kehittäminen on yhteisen tahtotilan rakentamista, ajattelutavan muutoksia ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä (Ei vain tiloja tai paikkoja) Oppimisympäristöjen kehittämisellä on tärkeä rooli opetussuunnitelmien uudistamisessa ja uusien OPSien tavoitteiden käytäntöön viemisessä Oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttää johtajuutta, systemaattista kehittämistyötä ja koulukulttuurin kehittämistä kohti oppivaa, kokeilevaa ja yhteisöllistä koulukulttuuria Oppimisympäristöjen kehittämisenhaasteita mm. opettaja-oppiainekeskeisyys, muutoksen hitaus, byrokratia, jäykät rakenteet, johtajuuden puutte, yhteisten toimintamallien puuttuminen, lukujärjestys, ammattirajat, tavoitteiden epämääräisyys, resurssit, kokeilukulttuurin ja rohkeuden puute Lähde: Uudet oppimisympäristöt koulutustilaisuudet, 2014
Miksi koulun toimintakulttuuria tulee kehittää? Toimintakulttuuriin kohdistuu samalla kaksoisroolivaatimus: - perinteiden vaaliminen ja vakauden ylläpitäminen - aktiivinen ajassa eläminen ja ennakkoluuloton uudistaminen On oltava jotakin, jota vasten toiveita ja tarpeita peilataan: - oppijan/koulun/työyhteisön jäsenten omat tarpeet - lähtökohta - koulun omat linjaukset - toimintatapa - tietoa prosessista - miten uudistumme YHTEISPELI
Tarvitsemme uutta osaamista Työelämä ja työelämän odotukset työntekijöiltä ovat muuttuneet. Työntekijältä odotetaan yhä enemmän itseohjautuvuutta, itsensä johtamisen taitoja, vuorovaikutuskykyä, sosiaalisia taitoja, yritteliäisyyttä sekä taitoa kehittää omaa osaamistansa ja toimia muuttuvassa toimintaympäristössä Yhä useammassa työtehtävääsä tarvitaan monipuolista osaamista ja työtehtäviin kuuluu toimia vuorovaikuksessa muiden kanssa (kasvokkain ja on-line maailmassa) Oppimisen taidot korostuvat, sillä jokaisen tulee päivittää omaa osaamistaan vastaamaan sen hetkisiä työelämän tarpeita (täydennyskoulutus) Yrittäjyydellä on tärkeä merkitys Suomen tulevaisuuden rakentamiselle, koska tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itsensä yrittäjänä tai toimii työntekijänä pk-yrityksessä Kestävyysvaje ja väestön ikääntyminen haastaa tuottamaan palveluita tehokkaammin ja uudelleen organisoimaan tapaa tehdä työtä sekä tuottaa laadukkaita palveluita Lähde: Uudet oppimisympäristöt koulutustilaisuudet, 2014
Oppimisympäristöjen kehittämisessä Keski- Suomessa puhututtaa mm. Arvopohja Osallisuus ja yhteisöllisyys Oppija-/opiskelijalähtöisyys Oppimiskeskeisyys, tulevaisuuden osaamistarpeet Yhteistyöverkostot esim. työelämä/yritysyhteistyö ja monialainen yhteistyö Koulu oppivana organisaationa Hyvinvointi, hyvinvointioppiminen Tilojen ja välineiden päivitys Ilmiökeskeisyys Tieto-ja viestintäteknologia Virtuaaliset oppimisympäristöt Uusi opettajuus Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointi, työssä jaksaminen Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Vuorovaikutus ja sosiaalisuus Muutoksen välttämättömyys, kehittämismyönteisyys Oppilaitosten johtamisen kehittäminen Työelämän osaamistarpeet Alhaalta ylöspäin (johdon tuella) Oppimistavoitteet ja arviointi Erilaisuuden huomioiminen Lakimuutokset Lähde: Keskustelut Uudet oppimisympäristöt -koulutustilaisuuksissa, 2014
Opetussuunnitelmien uudistaminen Kaikilla kouluasteilla on käynnissä opetussuunnitelmien uudistamistyö, jonka kautta pyritään vastaamaan yhteiskunnan muuttuneisiin tarpesiin. Olennaista on kysymys miten opetusta toteutetaan? Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö on hyvässä vaiheessa. Valtakunnalliseen OPS2016 työhön ja sen vaiheisiin voi tutustua tarkemmin http://www.oph.fi/ops2016/ Lukioiden opetussuunnitelman perusteiden päivitys on käynnistynyt Lisätietoja http:// www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/ lukiokoulutus/lops2016) Toisen asteen ammatillisen kouluksen opetussuunnitelman kehittäminen (osaamisperusteisuus) Lisätietoja Ammattipedasta: http://www10.edu.fi/ammattipeda/? sivu=opetussuunnitelmatyo
Opettajan erilaiset roolit kannustavat oppijoita innostumaan oppimisesta Asiantuntija - jakaa omaa tietoaan, kommentoi, arvioi ja ohjaa oikeille tiedon lähteille. Valmentaja - auttaa oivaltamaan, tekee kysymyksiä ja ohjaa oppimisprosessin etenemistä. Fasilitoija - auttaa oman oppimistavoitteen muotoilussa ja yhteisen ymmärryksen rakentamisessa - tukee ryhmäprosessia. Lähde: Leenamaija Otala, 2013
Erilaiset oppimisympäristöt tarjoavat vaihtelevia mahdollisuuksia opettajalle ja oppijoille - mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää rohkeutta, uskoa omiin kykyihin ja kannustusta kokeilemiseen.
Esimerkkejä oppimisympäristöjen kehittämisestä Keski-Suomesta
Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu on valloillaan Oppimisympäristöön kuuluvat opettajan ja oppilaiden lisäksi opetusmateriaalit ja välineet Modernissa oppimisympäristössä myös tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan opetukseen Lähde: Merja Pulkkinen, Perusopetus - perustan oppiminen? 20.3.2014
Opettaja valitsee oppimisympäristön opetukselleen. Modernissa oppimisympäristössä myös tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan opetukseen. - Merja Pulkkinen: Perusopetus? - Perustan oppiminen
Oppimista tukeva toimintakulttuuri Oppilas on aktiivinen toimija. Oppijat ovat osa koulun työyhteisöä ja osallistuvat aktiivisesti yhteisten asioiden hoitamiseen koulussa ja lähiympäristössä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajien, ohjaajien ja eri yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään entistä enemmän työelämän, yritysten, yhdistysten, lasten vanhempien ja muun koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Oppimisprosessin aikana saadaan rohkaisevaa ohjausta, joka auttaa oppijoita asettamaan omia tavoitteita ja rakentaa tervettä itsetuntoa. Onnistumiset ovat tärkeitä, mutta myös epäonnistumiset ovat osa oppimisprosessia. Tulevaisuuden koulussa uskalletaan kokeilla ja jakaa avoimesti kokemuksia kokeiluista. Koulussa opitaan antamaan ja saamaan palautetta. Monipuolisella arvioinnilla saatava tietoa auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppijoiden tarpeiden mukaisesti.
Lukion oppimisympäristöjen kehittäminen -case Keski-Suomen lukiohanke Keski-Suomen lukiohankkeen tavoitteena oli lukioiden ja työelämän yhteistyön vahvistaminen, alueen korkea-asteen kanssa verkostoituminen sekä opetushenkilöstön ja johdon yrittäjyyskasvatuksen ja kansainvälisyysosaamisen lisääminen. Lukiohankkeen vaiheessa 1 (1.8.2010-31.10.2013) on parennettu opetushenkilöstön ja lukion johdon työelämään liittyviä tietotaitoja ja ohjausprosesseja, luotu uusia menetelmiä ja käytänteitä lukio-opiskelijan työelämä-kokemuksien lisäämiseksi sekä rakennettu pysyviä yhteistyöverkostoja. Projektin keskeiset tuotokset ovat Lukiosta Työelämään2 -julkaisu sekä Keski-Suomen lukioiden verkkokurssitarjottimen rakentaminen. Julkaisut löytyvät: http://peda.net/veraja/lukiohanke/tyoelamaan2
Case: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tiimilukio Tiimilukio on kokonaisuus, jossa lukion tarjoamia kursseja opiskellaan erilaisia tiimiopiskelumalleja ja metodeja hyödyntäen. Tiimiopiskelumallissa opiskelijoista muodostetaan tiimejä ja eri oppiaineita integroidaan keskenään. Myös opettajat opettavat tiimeissä. Oppimisesta ja opettamisesta pyritään tekemään analyyttistä, kokonaisuuksia ymmärtävää ja tietoa syventävää. Opiskelija oppii tiimiopiskelumallissa lukiokurssien perussisältöjen lisäksi muun muassa tiimityötaitoja ja kriittistä tiedonhakua. Tiimilukiokokonaisuutta toteutetaan Jyväskylässä opetushallituksen hankerahoituksen tuella. Toiminnassa on mukana 24 opettajaa yhteensä 13 eri oppiaineesta. Lisätietoja: http://www.tiimilukio.fi/mika-tiimilukio/
Miten Keski-Suomen lukiohankkeessa syntynyttä osaamista ja tietotaitoa hyödynnetään lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudistusprosessissa? Voidaanko testattua ja hyvin johdettua kehittämisprosessia hyödyntää laajemmin lukionkoulutuksen uudistamisen työtapana?
20.3.2014 Ryhmäkeskustelut: Mitä haluat kehittää opetuksessa? blogi opetuksessa verkkokurssit välineistö esim. älytaulu käyttöön koko koulun hyödyntäminen oppimisympäristönä (osallisuus) opetusteknologia vs. aidot tulevaisuus/työelämätaidot vaihtelevuus menetelmissä ja ympäristössä Oppilaiden taitotaso - aidosti. Järjestelmien ja laitteiden yhteensopivuus Toiminnallinen oppimisympäristö - yhteisöllisyys, kokemuksellisuus, luovuus Ilmiöpohjaisuus esim. ilmiöpohjainen viikko/jakso Facebook, uusi peda.net, Moodle/Optima Monet taidot opitaan vain käytännössä Oppimisympäristöistä, jotka ovat: helppokäyttöisiä, muokattavia, monipuolisia --> eivät ole teknisesti haavoittuvaisia Työpaikan ja koulun välimaastossa Sähköiset yo-kirjoitukset Mitä uutta tarjoaa pilvi --> oppimisen työväline, mutta onko se oppimisympäristö? Mitä on oppimisympäristö? --> tavoitteellinen, tähtää oppimiseen Olennaista on mitä oppimisympäristön kautta voidaan saavuttaa? Todellista ja konkreettista tekemistä Portfolio työskentely esim. uusi peda.net ympäristönä koulu <--> arviointi vs. korjaus: luovuus kärsii, mitä tapahtuu oppimiselle? Parhaat oppimisympäristöt syntyvät suoraan nuorilta itseltään, oppimisympäristössä sisällön luovat oppijat itse Voimaantuminen (teoria) luovatoiminta/itseilmaisu, yhteisöllisyys, moniammatillinen tuki Missä menee maailma? Missä koulu ja opetus? Tietotekniikan kansalaistaitoa ABC - pakollinen oppiaine
Käytännöllinen ja kokemuksellinen oppiminen? Case: Ilmiöpohjainen oppiminen
Case: PAIKKO osaamistodistus PAIKKO osaamistodistus - Henkilökohtainen todistus valmennusjaksolla tai työssä havaitusta ammatillisesta osaamisesta - Yhteensopiva tulevan valtakunnallisen osaamistodistusmallin kanssa - Käytetään tunnistetuissa oppimisympäristöissä Lisätietoja: PAIKKO Käsikirjasta_ http://www.kyt.fi/index.php/julkaisut/ category/3-julkaisut
Ilmiöpohjainen oppiminen Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ilmiötä lähdetään yhdessä hahmottamaan ja tarkastelemaan esitettävien kysymysten tai ongelman asettelun pohjalta (esim. Miksi lentokone lentää ja pysyy ilmassa?). Parhaimmillaan ilmiökeskeinen oppiminen on ongelmakeskeistä oppimista, jossa oppijat yhdessä rakentavat vastausta heitä kiinostavaan ilmiöön liittyvään kysymykseen tai ongelmanasetteluun. Ongelmat ja kysymykset ovat oppijoiden yhdessä asettamia oppijoiden aitoja mielenkiinnon kohteita. Lisätietoja: Otavan Opisto/ Ilmiöpohjaisuus http://ilmiopohjaisuus.ning.com
Ilmiöt opetuksessa, koulutuksessa esille nousseita kysymyksiä Miten ilmiöpohjainen opetus soveltuu eri kouluasteille? Millaista osaamista tämä vaatii opettajilta? Millaista opettajien välistä yhteistyötä ilmiöihin liittyvä opetus vaatii? Kuka vastaa kehittämisestä ja millä ajalla kehitystyötä tehdään? Millaisilla keinoilla voidaan lisätä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä? Millaisilla keinoilla ilmiöpohjaisuus linkittyy työelämään? Miten oppijoita ohjataan koko opinpolun aikana kohti kokonaisvaltaista, ilmiöihin perustuvaa oppimista? Voisiko omassa koulussa järjestää esimerkiksi ilmiöpohjaisen jakson, jossa tutustuttaisiin menetelmään opettajien ja oppijoiden kesken? Lähde: Keskustelut Uudet oppimisympäristöt -koulutustilaisuuksissa, 2014
Työ tekijäänsä opettaa? Yritysvierailuja ja keskustelua nuorten työelämätaidoista
2000 -luvun välttämättömiä taitoja 1. Kyky johtaa omaa oppimista: Mitä, miten ja milloin minun tulisi oppia. 2. Kyky analysoida, tuottaa ja arvioida kriittisesti tietoa. 3. Kyky johtaa ja toimia ihmisten kanssa. 4. Kyky toimia yhteisöissä ja yhteiskunnassa. 5. Ymmärrys oman tekemisen seurauksista. Lähde: Mika Aaltonen, Länsimaisen yhteiskunnan uudelleen organisoituminen - työ keskeinen sopeutumismekanismi yksilön ja yhteiskunnan välillä
Työelämäyhteistyön kehittäminen Vierailut yrityksissä ja kouluilla Projektit, aidosta elämästä Yrittäjyyskasvatus on keskisuomalaisen koulutuksen kehittämisen kärkiteemoista, kehittämisohjelma olemassa vuoteen 2015 saakka. OpeTET - oma ala tutuksi Koulu-työelämätreffit Case esimerkit oppitunneille Oppilaiden TET-harjoittelun kehittäminen Työelämä lähemmäksi koulua Lisää aikaa yritys/työelämäyhteistyölle Lisää tulevaisuuteen ohjausta nuorille
Jatkokoulutus teemoja ja toiveita: Opetusuunnitelmien uudistus Oppijalähtöisyyden ja tiimioppimisen kehittäminen Opetus- ja viestitätekniikan haltuun otto Hyvinvointioppimisen kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämälähtöisyyden lisääminen Oppilaitosten toimintakulttuurin ja johtajuuden kehittäminen Osaamisen tunnistaminen ja opinnollistaminen Erilaisuuden tukemiseminen ja yksilölliset opinpolkut Oppijoiden motivaation ja itsevarmuuden kasvattaminen Uusien kokeilujen ja kokeilukulttuurin tuominen osaksi oppimista Työssä jaksaminen ja hyvinvoiva työyhteisö Lähde: Keskustelut Uudet oppimisympäristöt -koulutustilaisuuksissa, 2014
Lisätietoja: Marja Heinistö Villinikkarit Oy gsm: 044 370 8459 email: marja.heinisto@villinikkarit.fi Twitter: @MarjaHeinisto www.villinikkarit.fi