Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 360. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden aikana on keskimäärin 250. Opettajia koulussa on 30, koulunkäynnin ohjaajia on 3 ja Turun yliopiston Rauman kampuksella on liki 900 opiskelijaa ja 120 henkilökuntaan kuuluvaa. Rauman normaalikoulu on profiloitunut erityisesti tieto ja viestintäteknologiaan. Koulun painotteisuuksia ovat kieli- ja taitopainotteisuus. Lukuvuoden 2014-2015 työskentelyssä oli keskeistä opetussuunnitelmatyö, Vihreä lippu toiminta ja yhtenäiskoulukulttuurin kehittäminen, jotka jatkuvat myös seuraavana lukuvuotena.
Viime vuosina Rauman normaalikoulussa on kehitetty oppimisympäristöjen fyysisiä olosuhteita mm. kokeilemalla pulpetittomia luokkia. Tieto- ja viestintäteknologiaan on panostettu hankkimalla oppilaille tablettikoneita ja kirjaton opettaminen on lisääntynyt. Yhteisopettajuutta on myös kokeiltu joillakin luokilla. Toimintakulttuurin kehittäminen on vielä kesken ja siihen tarvitaan systemaattista hyvin resurssoitua suunnittelua, toiminnan ohjaamista ja toteutusten dokumentointia ja kehittämistä edelleen. Keskeistä on hyvien toimintamallien luominen. Uudistamisen edellytyksenä on tärkeintä opettajien työpanoksen irrottaminen perustyöstä. Normaalikoulun opettajien työnkuva on niin laaja, että voimavarat eivät jatkuvasti riitä normaalien työpäivien päätteeksi kehittämistyön suunnitteluun ja organisointiin. Yhtenäiskoulukulttuuri on Rauman normaalikoulussa vielä muotoutumatta ja sen tuomaa hyötyä ei ole osattu käyttää riittävästi hyväksi. Toimintakulttuuri on ollut murroksessa, mutta haasteena on edelleen koko perusopetuksen yhtenäisyys ja oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. Oppilaskuntatoiminnassa Rauman normaalikoulu on edelläkävijä, koska esikoululaisista kuudesluokkalaisiin ulottuvaa yhteistä oppilaskuntatoimintaa on ollut pian
20 vuotta. Nykyinen syksyllä 2012 alkanut yhtenäiskoulu on haastanut oppilaiden osallisuuden lisäämisen ihan uudella tavalla. Pelkkä oppilaskuntatyö ei enää kasvata oppilaista yhteiskunnallisesti suuntautuneita, aktiivisia kansalaisia. Uudistustarve on selkeä oppilaiden osallisuuden kehittämiseksi. Normaalikoulussa on tarvetta ja tahtoa kehittää opetusta ja sen kautta opetusharjoittelua ainejakoisesta opettamisesta monialaisien oppimiskokonaisuuksien suuntaan. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön kanssa. Yhteisten linjojen ja toimintatapojen löytäminen on haasteellista, mutta kehittäminen on aloitettava mahdollisimman pian, koska vuoden 2016 opetussuunnitelma perustuu uudelle oppivan yhteisön toimintakulttuurille. Opetusharjoittelijoilla on oikeus saada laadukasta ohjausta tulevaisuuden koulutyöhön ja saada kokemusta oppivan yhteisön ilmapiiristä ja toimintatavoista. Opetussuunnitelman uudistuminen normaalikoulussa edellyttää koko työyhteisön, oppilaiden, huoltajien, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja opettajankoulutuslaitoksen henkilöstön yhteistyötä. Tätä yhteistyötä on jo tehty, mutta sen toteutumisen edellyttämään suunnitteluun ja kehittämiseen ei ole ollut riittäviä resursseja. Opetusalan ammattilaiset ja harjoittelu-
koulun työssä tiiviisti toimivat opettajat ovat parhaita kehittäjiä. Rauman normaalikoulu on sitoutunut yhteistyössä Opetushallituksen, Aluehallintovirastojen ja enorssi verkoston kautta kouluttamaan lähialueen opettajia OPS2016 aluekoulutuksissa. Tähän ei sisälly tukea oman koulun kehittämiseen, mikä on ollut haastavaa, koska oman esimerkin kautta voitaisiin levittää hyviä ja toimivia malleja lähialueen kunnille. Normaalikoulun pitäisi kyetä olemaan valtakunnallisesti kehityksen kärjessä. Turun yliopiston alainen normaalikoulu sitoutuu yliopiston kehittämisstrategiaan, mutta sillä on myös oma erittäin merkityksellinen tehtävänsä tulevaisuuden opettajien kouluttamisessa käytännön opetustyöhön. Aikaisemmin mainittu normaalikoulun osaamisen levittäminen on tulevaisuuden haasteena. Tähän pitää kehittää enemmän mahdollisuuksia, koska koulun toiminnan esittely oppilaiden näkökulmasta on tärkeää. Huoltajille välittyvä työskentelyn seuraaminen on nyt hajanaisesti järjestettyä ja sidoksissa opettajien omaan aktiivisuuteen etsiä sopivia välityskanavia. Koulu tarvitsee oman arjen työn sivuston, jonka kautta koulu voi avautua ympäröivän yhteiskunnan tarkasteltavaksi ja vuoropuhelu mahdollistuu. Normaalikoulussa on tarvetta saada resurssointia hankkeen
tulosten esittelyn suunnitteluun ja ylläpitoon kokoavasti Tulevaisuuden koulun - nettisivujen kautta, joilla näyttäytyisi sekä oppilaiden, huoltajien että opetushenkilöstön yhteistyö. Tähän mahdollisesti lisätty tutkimuksellinen tieto opettajankoulutuksen kautta ja yhteys yrittäjyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen olisi jo valtakunnallisestikin merkittävä visio, jonka puolesta Rauman normaalikoulu haluaisi työskennellä. Rauman normaalikoulu tarvitsee erityisesti henkilöresurssia toimintakulttuurin kehittämiseksi, mutta sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisinta siten, että osaavaa opetushenkilöstöä irrotetaan suunnittelu-, organisointi-, toteutus-, dokumentointi- ja kehittämistyöhön palkkaamalla sijaisia perustyöhön. Tällaisesta toiminnasta on kokemusta ja se on todettu hyvin motivoivaksi ja tuloksia tuottavaksi. Seuraavassa diassa on pyritty kuvaamaan hankkeeseen liittyviä tavoitteita ja sisältöalueita, joista on myöhemmin erikseen tarkempia visioita toimenpiteistä ja tuloksista. Tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu on tehty pääosin hankkeen rahoituksen hakuvaiheessa, joten niiden toteuttamismahdollisuuksia on tarkasteltava nykyisten resurssien pohjalta ja saadun hankerahan mahdollistamana.
Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opettajankoulutushenkilöstön yhteistyön tiivistäminen Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy esiopetuksessa Koulupudokkuuden ehkäiseminen Oppilaiden osallisuuden parantaminen Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön välisen yhteistyön vahvistuminen Oppimistulosten parantaminen TAVOITTEENA ON HYVINVOINTI, KOULUVIIHTYVYYS, OPPILAIDEN OSALLISUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen TAVOITTEENA ON TOIMINTAKULTTUURI, JOSSA YHTEISTYÖ KEHITTÄÄ HYVINVOINTIA Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen TAVOITTEENA ON OPPIMISEN EHEYTTÄMINEN JA EDISTÄMINEN
Rauman normaalikoulussa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä oppilaskuntaa: esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-6 oppilaskunta sekä vuosiluokkien 7-9 oppilaskunta. Esiopetusryhmä on Rauman kaupungin alainen normaalikoulun tiloissa toimiva ryhmä. Oppilailla on joitakin edustuksia koulun työryhmissä. Tavoitteena on oppilaskuntien toiminnan kehittäminen siten, että useimmat asiat voitaisiin käsitellä yhteisessä ryhmässä tai mahdollisesti toiminta kokonaan yhtenäistyisi. Koulussa järjestettävän monialaisen yhteistyön kehittäminen eri ryhmien välillä lisää ymmärrystä toimintamahdollisuuksista ja siitä, että jokainen yhteisön jäsen koettaisiin tasa-arvoisena toimijana. Jatkuvuuden periaate toteutuu, mikäli ei jatketa keinotekoisia luokkaasteisiin sidottuja rajoja. Yhteiskunnallinen näkemys eri ikäisistä jäsenistä toimimassa yhdessä juurtuu lasten maailmankuvaan ja erilaisuuden hyväksymisen ilmapiiri kehittyy. Opiskelijat tarvitsevat kokemusta oppilaiden osallisuuden huomioimisesta ja oppilaiden yhteistyömahdollisuuksien lisääminen nostettaisiin ainakin joissakin harjoitteluissa keskiöön, mikäli se saadaan sovitettua opettajankoulutuksen opetussuunnitelman mukaisiin harjoitteluihin.
Oppilaiden omat näkemykset ja kiinnostuksen aiheet halutaan huomioida toimintakulttuurin kehittämisessä. Nykypäivän koulussa ei vielä hyödynnetä oppilaiden kykyjä riittävästi ja anneta heille mahdollisuuksia jakaa ja osoittaa osaamistaan, joka ei välttämättä tule esiin koulutyöskentelyssä. Laaja-alainen osaaminen nouseekin tulevaisuuden koulussa keskiöön. Oppilaiden ideoille on annettava tilaa ja tukea ajallisesti. On resurssoitava tarvittavia materiaaleja ja mahdollistettava projektien toteutuminen kannustamalla esimerkiksi yritysyhteistyöhön ja annettava ohjausta asioiden loppuun saattamiseksi. Oppilaiden osallisuus tulee näkyä erityisesti työrauhan kehittämisessä. Heille annettua oikeutta osallistua opetussuunnitelman ja koulun toiminnan suunnitteluun esimerkiksi opiskelutapoja vaihtelemalla on vahvistettava. Oppilaiden edustus ja kaikkien oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet on huomioitava kaikessa koulun toiminnassa.
Oppilaskunnan toiminnan uudelleenjärjestely oppilaiden ideoinnin pohjalta. Oppilaiden edustajien valitseminen erilaisiin kehittämisryhmiin ja kaikkien oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien huomioiminen koulun opetussuunnitelmatyössä, toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Eri-ikäisten oppilaiden yhteisiä projekteja, monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja osaamisen jakamista koulutyöhön tai omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen, myös vapaaehtoisesti. Oppilaiden oman asiantuntijaverkoston kehittäminen ja samanhenkisten ja eri-ikäisten oppilaiden saattaminen yhteen erilaisten kyselyjen tai tilanteiden luomisen avulla. Oppilaiden omia projekteja viihtyvyyden ja työrauhan lisäämiseksi koulussa. Kehitetään oppimisympäristöjä ja uudistetaan koulun toimintatapoja yhdessä lasten ja aikuisten kesken. Oppilaiden välituntialueiden ja mahdollisesti myös välituntiaikojen uudelleen järjestely.
Koulun tilojen käyttökelpoisuuden tarkastelu oppilaiden näkökulmasta. Mahdollisesti tilojen uudelleen kalustamista oppilaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Opiskelijat saavat ohjata, seurata tai kuvata oppilaiden osallisuuden kehittymistä ja saavat kokemuksia erilaisista toteuttamistavoista. Oppilaat julkaisevat omaa verkkolehteään tai kirjoittavat omia näkemyksiään koulun toimintaa esitteleville nettisivuille. Oppilaiden itsearviointia edellä mainittuihin toimenpiteisiin liittyen. Oppilaiden prosessit ja tuotokset kuvataan jollakin tavalla netissä. Toiminnan vaatima koordinointi, osa hankinnoista ja dokumentointi toteutuu hankkeeseen varatulla rahoituksella. Oppilaiden osallisuus voi toteutua myös muiden sisältöjen tavoitteiden kautta. Varsinkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteissa on lisää oppilaiden osallisuudesta.
Oppilaskunta toimii laajasti ja oppilaiden osallisuus on aina huomioitu. Oppilaat ovat aina mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oppilailla on oma asiantuntijaverkosto. Oppimisympäristöt ovat muuttuneet lasten suunnitelmien mukaan. Koulun työrauha on parantunut. Oppilaiden välituntiviihtyvyys on parantunut. Oppilailla on oma verkkolehti tai nettisivuosuus. Oppilaiden itsearviointitavat kehittyvät. Opiskelijat ymmärtävät oppilaiden osallisuuden kehittämisen. Prosessit ja tulokset ovat esillä netissä
Rauman normaalikoulussa on muutama vuosi sitten nostettu esiin yrittäjyys ja yrittäjämäiset työtavat, mutta tällä hetkellä niiden painottaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle luokissa. TET harjoittelu ja Yrityskylävierailuja toteutetaan 6. luokilla ja sovitusti yläkoulussa. Opetuksessa on tarvetta nostaa uudelleen esiin yrittäjämäinen toiminta ja työelämätaidot. Oppilailla on edustus Raumalla toimivassa lasten parlamentissa, mutta sen toiminta ei ole kovin näkyvästi esillä kaupungissa tai omassa koulussa. Yhteydet päättäjiin ovat pääosin aikuisten hoitamia. Turun yliopistossa on toiminut vuodesta 2008 alkaen Lasten yliopisto, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia tieteeseen ja tutkimukseen. Sen puitteissa järjestetään tiedeluentoja, joissa on lasten näkökulma. Lisäksi järjestetään tiedeleirejä, joiden aiheena voi olla fysiikka, robotiikka, tähtitiede, biologia tai historia. Raumalla on järjestetty tiedeluentoja, mutta niiden merkitys on jäänyt liian vähälle huomiolle, eikä niitä tunneta riittävästi, eikä osata arvostaa. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä työtapoja opetukseen ja oppimiseen. Työelämätaitojen tärkeyttä korostetaan jo alakoulusta lähtien.
Yrityskylävierailuja pyritään järjestämään mahdollisimman paljon. Huoltajien osaamista ja työelämäyhteyksiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään saamaan yhteiskunnallisesti kattava verkosto eri alojen edustajista. Oman yliopiston Lasten yliopiston tunnettuutta lisätään ja oppilaiden omista kiinnostuksen kohteista kerrotaan luennoista ja leireistä päättäville tahoille. Mahdollisesti jotkut oppilaat voisivat pitää osan luennosta, mikäli heillä on aiheeseen erityiskiinnostusta tai osaamista. Lasten Parlamentin tavoitteet ja toimintatavat pitää tulla tutuksi oppilaille. Oman koulun oppilasedustaja tiedottaa ja esittelee Parlamentissa keskusteltavia aiheita muille. Oppilailla pitää olla mahdollisuus tutustua kaupungin päättäjiin ja päätöksentekoon ikätasonsa mukaisesti. Kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja voi vierailla koulussa tai koulun oppilasedustajat käyvät tapaamassa ja haastattelemassa heitä. Oppilaita kannustetaan seuraamaan oman kotikaupunkinsa ajankohtaisia aiheita. Mahdollisesti jostakin kunnan päättävissä elimissä olevasta huoltajasta toivotaan oman koulun yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdyshenkilöä, joka voi neuvoa oppilaita kansalaisaloitteiden tekemisessä ja
huomattuihin epäkohtiin puuttumisessa. Koulussa mietitään aktiivisesti oppilaiden kanssa erilaisia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Aktiivisuudesta voidaan palkita. Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä työtapoja painotetaan erityisesti jossakin sovitussa opetusharjoittelussa. Järjestetään yrityskylävierailuja useille ryhmille. Harjoitellaan yrittäjämäisiä työtapoja ja etsitään niiden yhteyksiä työelämässä pärjäämiseen ja arvioidaan omia työelämätaitoja itsearviointina. Huoltajista kootaan työelämäyhteyksien verkosto, joka on käytettävissä tarvittaessa. Joku vierailija kertoo lapsille Lasten yliopiston toiminnasta tai sisältö esitellään lapsille muulla tavalla. Oppilaat osallistuvat lasten yliopiston
kehittämiseen joko ryhminä tai edustuksen kautta. Lasten Parlamentin edustajan puheenvuoro on säännöllisesti joko vuorovaikutteisena tai tallennettuna esityksenä. Oppilaat ovat yhteydessä kaupungin johtajiin ja päättäjiin. Koulussa tuodaan esiin paikallisesti tärkeitä keskustelunaiheita esimerkiksi omien nettisivujen tai muun tiedotuskanavan kautta. Yhteiskunnallisten asioiden seuraamiseen voidaan tehdä myös oma konkreettinen ilmoitustaulu johonkin koulun tiloihin. Opetellaan tekemään kansalaisaloitteita. Toiminnan vaatima koordinointi ja dokumentointi toteutuu hankkeeseen varatulla rahoituksella.
Yrittäjämäiset työtavat ja niiden yhteys työelämätaitoihin tulevat tutuksi. Yrityskylävierailuja on joka vuosi säännöllisesti. Huoltajista koottu työelämäverkosto on kaikkien hyödynnettävissä. Lasten yliopisto on tullut tutuksi ja lapset ovat aktiivisessa yhteistyössä sen kanssa. Lasten Parlamenttia ja sen toimintaa seurataan koulussa koko ajan. Koulu järjestää säännöllisesti vierailuja kaupungin johdon kanssa. Koululla on oma nimikkopäättäjä. Oppilaat seuraavat ajankohtaisia aiheita ja tekevät kansalaisaloitteita. Prosessit ja tulokset ovat esillä netissä.
Oppilaan osallisuuden kehittämisessä on viitattu jonkin verran kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien suunnitteluun. Tässä kohdassa hanke antaa oppilaille oikeudet suunnitella ja ehdottaa erilaisia projekteja, joita heidän mielestään viihtyvyyden lisäämiseksi pitäisi toteuttaa. Oppilaita kannustetaan toimimaan oppilaskunnan kautta, ryhminä tai yksittäisinä aloitteentekijöinä. Toteuttamisessa ohjataan demokrattiseen toimintaan ja päätöksentekoon. Hankkeen kautta oppilaille järjestetään aikuisen ohjausta, työkaluja ideointiin, rahoitusta hankintoihin ja kanava julkistaa prosessinsa ja sen tulokset. Oppilaiden mielipiteitä pyritään kartoittamaan ennen - nyt kommentoinnilla. Ennen meillä oli, mutta nyt me olemme toteuttaneet tai tehneet Tyytyväisyyttä voidaan mitata erilaisilla nettikyselyillä tai muulla tavalla. Oppilaat voivat käyttää sosiaalisen median mahdollisuuksia. Tämän osion tavoitteet, toimenpiteet ja toivotut tulokset määrittelevät oppilaat itse.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Yhteys päättäjiin, nimikkopäättäjä Työelämäverkosto Nettilehti ja nettisivut Kansalaisaloitteet Lasten yliopisto Yrittäjyys Oppilaskunta Lasten parlamentti Työrauha ja viihtyvyys Oppilaiden osallisuuden parantaminen Oppilasedustus ja osallistuminen koulun toimintaan Oppilaiden asiantuntijaverkosto Kouluviihtyvyyttä lisäävät oppilasprojektit
Rauman normaalikoulun tasa-arvon edistämiseen tarkoitettua rahoitusta on suunnattu erityisesti kouluyhteisön hyvinvointiin. Tasa-arvoinen koulu on hyvinvoiva koulu hanke keskittyy mielen hyvinvointiin, jonka kautta tuetaan oppilaita ja heidän huoltajiaan. Tähän osioon liittyvät osasisällöt huomioidaan kyseisessä hankkeessa. Tasa-arvoinen koulu on hyvinvoiva koulu hankkeen sisältökuvaukseen pääsee linkistä: http://issuu.com/tuijasaarivirta/docs/hyvinvoiva_koulu_on_tasa-arvoinen_2 Kouluyhteisön hyvinvointi nähdään toimintakulttuurin kehittämisen hankkeessa sekä tavoitteena että tuotoksena, jotka syntyvät muiden osatavoitteiden ja toteutusten myötä.
Oppilaiden oppimistulokset ovat heikentyneet monilla alueilla, osaamisen taso on pudonnut selkeästi mitattavissa olevien taitojen kohdalla, kuten matematiikassa. Toisaalta uusien taitojen hallintaa, esimerkiksi tietoteknistä osaamista, tiedon löytämisen tai sosiaalisen median hyödyntämisen taitamista ei ole arvioitu samalla tavalla kuin perinteistä kouluosaamista. Tiettyjen perustietojen ja -taitojen hallinta on kuitenkin edelleen tärkeää, vaikka oppiminen tulevaisuuden koulussa muuttuukin sisältöajattelusta enemmän toiminta-ajatteluun eli Mitä? kysymyksestä Miten? kysymykseen. Kyetäkseen löytämään, valitsemaan, ymmärtämään ja arvioimaan ja arvottamaan tietoa, on hallittava jonkinlainen perusrakenne, johon saatu tieto sijoitetaan tai suhteutetaan. Tästä syystä pitää edelleen luoda peruskäsitteistä ja sisällöistä suhteessa esimerkiksi ilmiöihin, aikaan ja tapahtumiin rakenne, jonka avulla tiedon laajentaminen on helpompaa. Oppimistulosten parantamisen tavoitteena on selkiyttää ja kuvata kunkin tiedonalan (oppiaineen) sisällöt suhteessa toisiinsa. Tiedon sirpaleisuus vähenee, kun oppija kykenee hahmottamaan kokonaisuuteen liittyvät
osa-alueet. Tavoitteena on luoda myös esimerkiksi kuvallisin keinoin tietotekniikkaa hyödyntäen opittavien hyödyllisten tietojen verkosto, joka kehittää oppilaan ajattelua ja ymmärrystä. Opittavien taitojen osalta oppilas opettelee arvioimaan taidon tarpeellisuutta omassa arjessaan ja tulevaisuuden työelämässä. Oppimisen mielekkyys ja halu kehittyä syttyy osaamisen arvostamisen kautta. Oppilaat voivat tehdä omasta tiedonhallinnastaan ja osaamisestaan järjestelmällisen itsearvioinnin, jolloin he hahmottavat osaamisensa suhteessa tavoitteisiin ja oppivat itse huomaamaan missä tiedoissa ja taidoissa heillä on paljon osaamista. Myös omien kiinnostusten kohteiden mukaan tuominen lisää oppimaan oppimisen motivaatiota. Laaja-alainen osaaminen tulee esiin monipuolisesti rakentuvissa oppimiskokonaisuuksissa. Perusasioiden oppimiseksi pitää hyödyntää erilaisia oppimistapoja, mutta myös nostaa esiin sinnikkään harjoittelun merkitys. Oman oppimistavan ymmärtäminen on oppimisen kehittymisen ydin.
Selkiytetään oppiaineiden perussisältöjä hyödyntäen tietoteknisiä ratkaisuja ja pyritään luomaan selkeä pohja perustietojen ja taitojen arvioinnille. Kehitetään itsearvioinnista oppilasta motivoiva tapa asettaa tavoitteita ja parantaa omaa oppimistaan hyödyntäen luotuja rakenteita ja erilaisia tapoja oppia. Annetaan oppilaille mahdollisuus löytää vahvistusta itsetunnolleen laajaalaisen osaamisen alueiden kautta ja siten löytää motivaatio opiskelulle ja oppimiselle. Suositaan eri- ikäisten yhdessä oppimista yhteisten kiinnostuksen aiheiden kautta. Pyritään löytämään jokaisen oman osaamisen vahvuusalue. Pyritään löytämään tietoteknisistä ratkaisuista ja ohjelmistoista tukea sinnikkääseen opiskeluun ja tietojen ja taitojen haltuun ottoon. Pyritään luomaan työskentelyolosuhteita, joissa oppilaat voivat olla toistensa tukena opiskelussa.
Perussisällöt kuvataan selkeästi ja niitä voidaan tarkastella tietoteknisin keinoin nopeasti ja loogisesti. Sisältöihin on yhdistetty arviointi. Itsearviointi kuuluu jokaisen oppilaan oppimiseen. Oppilaan oma oppimistapa ja vahvuusalue tehdään näkyväksi. Eri-ikäiset oppilaat työskentelevät toisiaan auttaen ja kannustaen. Vertaistuki on merkityksellinen osa oppimista. Laaja-alainen osaaminen on läsnä oppimistilanteissa koko ajan ja sitä on opittu arvioimaan.
Rauman normaalikoulun yhteydessä toimii Rauman kaupungin esiopetusryhmä Taikatakki, jonka kanssa on tehty yhteistyötä yli 20 vuotta. Tätä hanketta varten on neuvoteltu, että mikäli rahoituksen määrä riittää, kehitetään toimivaa mallia, jolla normaalikoulun osaamista jaetaan esiopetukseen. Esiopetuksella on eri opetuksen järjestäjän kautta oma henkilöstö oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä varten. Yhdessä tehdään paljon, koska esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on vakiintunut työtapa, mutta oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu riittävästi. Tarvitaan konsultoinnin lisäksi toimivaa ohjausta ja tukea esiopetuksen henkilöstölle ja lasten vanhemmille tulevan koulun näkökulmasta. Nivelkohdan yhteistyössä on aina kehittämisen varaa. Alustavan suunnitelman mukaan laaditaan yhteinen suunnitelma, joka sisältää konkreettisia tehtäviä, joita voidaan tehdä esiopetuksessa ja kotona. Tässä vaiheessa ei voida todeta suunnitelmasta enempää.
Rauman normaalikoulun oppilashuollon perustana on tuen tarpeen kaavio (seuraava dia), johon on koottu oppilaan tarvitsema tuki erilaisten ongelmien näkökulmasta. Rauman normaalikoulu on saanut oppilaiden tasa-arvoon liittyvää rahoitusta, joka on suunnattu mielen hyvinvointiin ja ongelmiin puuttumiseen riittävän varhaisessa vaiheessa. Perheen ja putoamisuhan alaisen oppilaan tueksi rakennetaan selkeää toimintamallia, jossa myös huoltajia pyritään tukemaan lapsensa putoamisuhan katkaisijana. Rauman normaalikoulun oppilashuoltosuunnitelmaan voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä: http://issuu.com/tuijasaarivirta/docs/2._rauman_normaalikoulun_ops_oppila
Oppimistulosten parantaminen Perussisältöjen kuvaus selkeästi Tieto- ja viestintäteknologinen tuki Oppilaan oma oppimistapa Itsearviointi Vanhempien tukeminen Esikouluun tehtäviä Vertaistuki Tasa-arvohankkeen hyvinvointinäkökulman tuki Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy esiopetuksessa Eri-ikäisten työskentely yhdessä Oppilaan oma vahvuusalue Koulupudokkuuden ehkäiseminen
Rauman normaalikoulu on harjoittelukoulu, jossa kaikessa toiminnassa on huomioitava opetusharjoittelu ja yhteistyö opettajankoulutusyksikön kanssa. Tämä antaa koulun toiminnalle rikastavan lisäarvon, koska käytössä on laajaa asiantuntemusta. Nuorten opiskelijoiden kyvyt hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä avata ns. diginatiivien näkökulmaa ovat läsnä koulun arjessa. Tavoitteena on, että oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa on mukana opettajankoulutuslaitoksen henkilöitä, opettajaopiskelijoita ja vanhempia sekä oppilaat ja koulun henkilökunta. Tavoitteena on löytää huoltajista niitä, joilla on osaamista oppimiskokonaisuuksiin liittyen. Ensisijaisesti on tavoitteena suunnitella koulun toimintaa tukeviin suunnitelmiin pohjautuvia oppimiskokonaisuuksia. Työskentely laajenee sen jälkeen ajankohtaisiin aiheisiin ja oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu on vahvasti sidottu opetussuunnitelmatyöhön.
Opettajankoulutushenkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen pyritään toteuttamaan harjoitteluiden kautta ja heillä on tätä kautta mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. Huoltajia pyritään aktivoimaan mukaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia osallistua tai/ja sanoa mielipiteensä oppimiskokonaisuuksien tavoitteista ja niiden järjestämisestä. Huoltajilta toivotaan mahdollisuuksien mukaan myös asiantuntijuuden jakamista, joka voisi toteutua suunnitteluna ja/tai toteutuksen. Huoltajilta ja heidän suhdeverkostojensa kautta voidaan saada hyödyllisiä linkkejä ja toimintavinkkejä. Huoltajien osallistumishalukkuutta selvitetään kyselyjen, tapaamisten ja oppilaiden aktiivisen verkostojen etsimisen kautta. Oppilaat pyritään ottamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja prosessikuvaukseen mukaan koko ajan.
Oppilaille voidaan antaa vastuutehtäviä kaikissa vaiheissa ja heidät otetaan tasavertaisina toimijoina, mutta huomioidaan heidän tarvitsemansa ohjaus. Oppilaiden osallistumisessa huomioidaan opetussuunnitelman perusteiden edellyttämä oppilaiden osallisuus. Oppilaiden kiinnostuneisuus joihinkin erityisiin tehtäviin, kiinnostuksen kohteet ja halu kehittää koulussa tapahtuvaa oppimista ja opiskelutapoja kartoitetaan. Henkilökunnalle järjestetään pedagogisia iltapäiviä, joiden aikana keskitytään oppimiskokonaisuuksiin ja muihin toimintakulttuurin kehittämiseen liittyviin sisältöihin. Sisällöt nivoutuvat opetussuunnitelman uudistustyöhön. Kehitetään oppimisen kehittämisen ideaseinä, johon kuka tahansa voi vapaasti esittää oppimiseen liittyviä uudistuksia. Suunnittelu dokumentoidaan suunniteltavaa lomaketta hyödyntäen ja kehittäen. Suunnittelua ja toimintaa pyritään kuvaamaan prosessina nettisivuille tai muulla julkisesti esiteltävällä tavalla.
Opiskelijat ja opettajankoulutuksen henkilöstö osallistuvat harjoittelujen aikana oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Huoltajat osallistuvat ja jakavat asiantuntijuuttaan ja verkostojaan oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen hyväksi. Oppilaat ovat aktiivisia toimijoita oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa ja dokumentoinnissa. Koulun henkilökunta organisoi oppimiskokonaisuuksien toteuttamista. Oppimiskokonaisuuksien ja oppimisen kehittäminen toteutuu ideaseinän aktiivisen käytön ja siitä syntyneiden uudistusten kautta. Opetussuunnitelma ja toimintakulttuuri kehittyy toteutetun toiminnan myötä. Oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen nähdään sekä tavoitteena että tuloksena oppimista, hyvinvointia ja yhteistyötä korostavassa toimintakulttuurissa.
Alustava lomakesuunnitelma jatkuu
Alustava lomakesuunnitelma jatkuu
Alustava lomakesuunnitelma jatkuu
Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen Opetussuunnitelman uudistuminen v.2016, edellyttää yhä vahvempaa yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajien osallistuminen nähdään oppilaan oppimista tukevaksi ja koulun toimintakulttuuriin kiinteästi kuuluvaksi. Huoltajien mukaan ottaminen liittää koulun osaksi ympäröivää yhteiskuntaa ja antaa myös mahdollisuuden luoda yhteyksiä työelämään. Oppilaille syntyy huoltajien mukanaolon kautta jäsentyneempi käsitys tulevaisuuden edellyttämästä elämänhallinnasta, arjen taidoista, yrittäjyydestä ja työelämätaidoista. Oppilaiden osallisuutta kuvaavassa osassa on tarkemmin oppilaiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisestä.
Opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opettajankoulutushenkilöstön yhteistyön tiivistäminen Opettajuuden rooli muuttuu uuden opetussuunnitelman ja sen mukaisesti kehittyvän toimintakulttuurin myötä. Opiskelijoiden roolia on lisättävä ja yhteistyössä on oltava tiiviistä myös opettajakoulutuslaitoksen henkilöstön kanssa. On etsittävä uusia keinoja ja mahdollistettava luonteva yhteistyö huoltajien kanssa, että harjoittelijat saisivat tulevaa työtään varten nykyistä enemmän kokemuksia toimivasta kanssakäymisestä. Opiskelijoiden osallistuminen koulun kaikkeen toimintaan on erittäin tärkeää. Harjoittelukoulun toimintakulttuuriin kuuluvat olennaisesti opetusharjoittelijat, jotka ovat voimavarana tulevaisuuden koulun kehittämistyössä.
Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistamisen kautta Opetussuunnitelman uudistuminen perusopetuksessa v.2016 on edellyttänyt kouluilta yhteisöllistä prosessityöskentelyä. Ydinajatuksena on kehittyvä toimintakulttuuri, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja oppimiskäsitykseen. Oppilas on aktiivinen toimija ja tavoitteena on elinikäinen oppiminen. Koulun toiminta on oppivan yhteisön periaatteiden mukaista ja laaja-alainen osaaminen korostuu. Tulevaisuuden koulu- hankkeeseen liittyy opetussuunnitelman edellyttämien hankkeen tavoitteisiin liittyvien osioiden tarkastelu, suunnittelu tavoitteiden suuntaiseksi ja toimintatavoista sopiminen. Oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja siihen liittyvien tilaisuuksien järjestäminen on osa hanketta. Arvioinnin kehittäminen on myös keskeistä sekä opetukseen liittyvät muut muutokset. Tavoitteena on opetussuunnitelma, joka toteutuu koulun arjessa hankkeen tavoitteiden mukaan kuvatussa toimintakulttuurissa.
Toimintakulttuurin muuttuminen vaikuttaa koko kouluyhteisöön ja sen työskentelyyn sekä sidosryhmien mukanaoloon koulun arjessa. Merkittävimpiä muutoksia ovat: Kaikki toimijat huomaavat yhdessä tekemisen merkityksen. Vastataan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin laaja-alaisessa osaamisessa. Oppilaiden arvot ja asenteet muotoutuvat tietojen ja taitojen käyttämiseksi ja tahtotilaksi toimia koko yhteisön hyväksi. Kouluyhteisö nähdään niin henkisesti kuin fyysisesti kokonaisuudeksi muodostuneena toimintayksikkönä. Hyvinvointi lisääntyy osallisuuden ja yhteistyön myötä. Kehittämistä vaativiin asioihin ja ongelmiin on aikaisempaa helpompi puuttua. Koulusta kehittyy oppiva yhteisö: vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely toteutuu, kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus huomioidaan, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on itsestään selvyys, osallisuus ja demokraattinen toiminta ohjaa arkea. Keskeistä on hyvinvointi ja turvallinen arki, jossa toimijat tiedostavat vastuun ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta.