Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto 12.6.2015 Sivistysvaliokunnalle Asia: K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus 2014. Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut toimintamallit Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä asiantuntijalausuntoa peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanteesta ja suunnitelluista toimintamalleista. 1. Taustaa Tieto- ja viestintä tekniikka liittyy oleellisena osana koulutuksen ja koko yhteiskunnan toimintaan. EU:n Digitaalinen Agenda (COM(2012) 784) linjaa Eurooppa 2020 -strategian tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka. Agendan ensisijaisena tavoitteena on kehittää Euroopasta maailmanlaajuinen ja kilpailukykyinen digitaalitoimija vuoteen 2020 mennessä. Yksi keskeisistä asioista on digitaalisten sisämarkkinoiden luominen ja Euroopan talouden kasvun vauhdittaminen digitaalisin keinoin. Keskeisiä toimia ovat osaamisen ja tietoisuuden lisääminen digitaalitaloudesta, edistyneen sähköisen infrastruktuurin rakentaminen sekä yrittäjyyden ja alan eurooppalaisten toimijoiden verkostoitumisen edistäminen. Agendan osia ovat: 1. Yhteiset digitaaliset sisämarkkinat, 2. Yhteensopivuus ja standardit, 3. Luottamus ja turvallisuus, 4. Tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiot, 5. Digitaalinen lukutaito, tekniset taidot ja osallisuus, 6. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen laajasti yhteiskunnassa. Agendaan sisältyy tavoitteita, joilla kannustetaan jäsenmaita kehittämään tulevaisuuden osaamista ja lisätään koulutuksen avoimuutta, vahvistetaan alan tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä varmistetaan kaikkien kansalaisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. EU:ssa on linjattu että jäsenvaltioiden ja komission yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa virallisen koulutusjärjestelmän sisällä hyödynnettävien sekä tutkintojen osaksi luettavien avointen oppimisaineistojen laatu ja vertailtavuus. Digitaalisuudella on useita etuja koulutuksen kehittämiselle: tiedonhaun helpottuminen auttaa saavuttamaan uusia oppijaryhmiä ja oppimisen yksilöllistäminen helpottuu. Uusia koulutuksen tarjoajia syntyy, oppimateriaalien jakaminen on aiempaa helpompaa ja koulutus sekä tieto voivat siirtyä helpommin rajojen yli.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on linjattu mm. seuraavilla suunnitelmilla: Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (2010), Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010/12) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia (2013). 2. Nykytila tutkimuksen valossa Digitaalisuutta ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa. muutamia viimeisimpiä: Seuraavassa PISA 2012 ja ICT:n käyttö ICT:n käyttöä arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osalta PISA -tutkimuksen yhteydessä. Vuoden 2012 arvioinnissa parhaan lukutaidon pistemäärän saavuttivat ne oppilaat, jotka käyttivät tyypillisenä arkipäivänä internetiä 1 60 minuuttia. Sama tilanne oli myös tarkasteltaessa matematiikan ja luonnontieteiden pistemääriä. Selkeästi heikoiten pärjäsivät ne, jotka eivät käyttäneet internetiä ollenkaan, sekä toisaalta ne, jotka käyttävät sitä yli neljä tuntia tyypillisenä arkipäivänä koulun ulkopuolella. Myönteisesti tieto- ja viestintäteknologiaan suhtautuvat pärjäsivät keskimäärin paremmin lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arvioinnissa sekä ongelmanratkaisussa kuin teknologian käyttöön kielteisesti suhtautuvat. Tulokset viittaavat siihen, että tietokoneen ja internetin käyttö koulussa on selvästi lisääntynyt vuoden 2009 PISA tuloksiin verrattuna, sillä 2012 vain 33 prosenttia oppilaista ilmoitti, ettei käyttänyt internetiä lainkaan tyypillisenä koulupäivänä. Tämä on melko lähellä OECD:n keskiarvoa (36 %). Oppilaista 56 prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä tyypillisenä päivänä koulussa alle tunnin, mikä on hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (47 %). Huomionarvoista on myös että todella paljon koneella olevat kokivat vaikeuksia saada ystäviä, ja näin ollen he kokivat useammin olevansa ulkopuolisia.
Myös harvempi heistä koki kuuluvansa kouluun, vaan pikemminkin he tunsivat olevansa väärässä paikassa. Tämän perusteella on mahdotonta sanoa, onko runsas tietokoneella oleminen syy ystävien puutteeseen vai pakokeino ja sijaistoiminto, kun ystäviä ei ole. Joka tapauksessa kouluviihtyvyyden ja yksilön hyväksytyksi tulemisen kokemusten kannalta tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi kaikissa osallistuvissa maissa oli nähtävissä, että tietokoneen käytön määrä oli yhteydessä koulusta myöhästymisiin ja koulusta lintsaamiseen. Esimerkiksi Suomessa 36 prosenttia vähiten tietokonetta päivittäin käyttävistä ilmoitti myöhästyneensä koulusta PISA-koetta edeltäneen kahden viikon aikana, kun aktiivisimmista käyttäjistä näin ilmoitti 49 prosenttia. European SchoolNet: ICT in Education -tutkimus Tämä tutkimus on EU:n komission Liegin yliopistolta ja (EUN) -verkostolta tilaama tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (2013). Tutkimuksen mukaan suomalaiset koulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista jälkeen. Suomessa laitteet ovat vähintään keskitasoa, mutta käyttö vähäistä. Suomalaiset koulut luokiteltiin tutkimuksessa parhaiten varusteltujen joukkoon. Luokitteluun vaikuttivat suhteellisen hyvät tietoliikenneyhteydet ja se, että viime vuosina kouluihin on hankittu paljon esitystauluja, oppimisalustoja ja datatykkejä. Laitteiden käyttömäärissä suomalaiskoulut kuitenkin ovat viimeisten joukossa, kun asiaa kysytään oppilailta itseltään. Oppilaiden työskentelymahdollisuuksiin eniten vaikuttavien laitteiden eli kiinteiden työasemien, kannettavien ja tablettitietokoneiden määrässä Suomi on lähes keskitasolla, niiden käytön määrässä tilaston viimeinen. Huolestuttavaa on, että Suomessa oppilailla ei ole riittäviä mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintäteknisiä välineitä kouluissa oppimisensa tukena. Opettajat hyödyntävät jonkin verran uutta tekniikkaa oppituntien ja tehtävien valmistelussa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, peruskouluissa vähemmän. Vertailtaessa muihin maihin, oppilaiden mielestä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla on Suomen peruskoulussa alhaisin, lukioissa neljänneksi alhaisin ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle keskitason. Tietotekniikan hyödyntämistä tarkasteltiin tiedonhankinnan ja työstämisen, muiden oppilaiden kanssa tehtävän yhteistyön, tehtävien tekemisen, kokeellisen oppimisen jne. näkökulmasta. Lisäksi suomalaiset peruskoulujen rehtorit uskoivat tieto- ja viestintätekniikan hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorien luottamus on keskitasoa parempaa. Suomessa kahdeksannen luokan opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on vertailumaihin verrattuna heikoimpien joukossa. Myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason. Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien
puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin Suomessa Euroopan alhaisimpia. Suomalaisten oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat myös Euroopan alhaisimpia. Silti oppilaat luottavat omiin käyttötaitoihinsa eurooppalaisia ikätovereitaan enemmän. Vaikka opettajat ovat muuten epävarmoja osaamisestaan, he luottavat sosiaalisen median käyttötaitoihinsa. Oppilaat puolestaan luottavat internetin turvallisuuteen ja sosiaalisen median osaamiseensa. Oppilaiden tietotekniikan käyttö vapaa-aikana onkin Suomessa yleisempää kuin muissa maissa, vaikka sen koulukäyttö on vähäistä (OPH, tiedote, Survey of Schools: ICT in Education.). Suomen osallistuneiden otoskoulujen määrä tässä tutkimuksessa on ollut noin 50 %, mikä antaa todennäköisesti luotettavan kuvan maan tilanteesta. Kuitenkin esim. Ruotsin (9 %) ja Tanskan (19 %) Norjan (19 %) vastausprosentit jäävät alle 20 %, mikä pitää huomioida European Schoolnet: ICT in Education tutkimuksen käytössä maiden välisessä vertailussa. Positiivisesti suhtautuvat opettajat myös kehittävät itse omia tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan ja uskovat niiden vaikuttavan positiivisesti oppimistuloksiin. Tällaisia opettajia on eniten kouluissa, joissa henkilöstöllä on yhteinen visio tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä opetuksessa pelkkä laitteiden tai digitaalisten sisältöjen saatavilla olo ei riitä. Selvityksen mukaan koulun hyvä tieto- ja viestintäteknologinen varustelutaso ei sinänsä vaikuta parantavasti sen enempää oppilaiden kuin opettajienkaan teknologian käyttötaitoihin tai asenteisiin tieto ja viestintäteknologiaa kohtaan. (European Comission 2013.) Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön kotona ovat kansainvälisessäkin vertailussa erittäin hyvät (European Comission 2013). Education and training monitor in Finland (European komission 2013) selvityksessä todetaan, että 80,6 % neljäsluokkalaisista käyttää tietokonetta koulussa. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen ReadIT-tutkimusten (ks. esim. Kivinen & Kaarakainen 2012) yhteydessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailta kerätyn kyselyaineiston mukaan valtaosa Suomen koulujen opetuksesta annetaan edelleen perinteisten opetus- ja havainnointivälineiden avulla. 3. Tehtyjä toimenpiteitä Opettajien pedagoginen ICT-käytön ohjaus Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi 28.8.2014 valtionavustusta pedagogiseen ICT-käytön ohjaukseen 233 perusopetuksen opetuksen järjestäjälle 2,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on oppilaiden innostuksen kasvattaminen opetusta kohtaan hyväksikäyttämällä uutta teknologiaa. Myönnetyn rahoituksen avulla halutaan edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisen tukena. Avustuksilla lisätään opettajien valmiuksia käyttää monipuolisesti uusia opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä laajentaa yhteistyötä opettajien kesken. Avustusta voidaan käyttää opettajien pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien ohjauksen ja koulutuksen
matkakustannuksiin. Tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä liittyen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opettajien omassa työyhteisössä kollegiaalisen tuen avulla. Kyseinen avustus on tarkoitus olla opetuksen järjestäjän omasta oppimisympäristöstä lähtevää toimintaa, joka tehdään vertaistukea hyväksikäyttäen, ei ylhäältä annettuna toimintana. Avustuksen käyttöönotosta tehdään vaikuttavuusarviointi digitaalisen kyselyn avulla kesän 2015 aikana. Opetuksen järjestäjiä pyritään tukemaan ja avustamaan verkostoitumisessa mahdollisuuksien mukaan. EduCloud Alliance EduCloud Alliance on opetus- ja kulttuuriministeriö projekti, jossa on tuonut yhteen digitaalisten työvälineiden kehittäjiä muodostamaan EduCloud Alliance nimistä konsortiota, jonka tavoitteena on yhteisien standardien ja käytäntöjen luominen digitaalisten oppimistyökalujen välille, joka mahdollistaisi paremmin toimivat digitaalisten oppimistyökalujen markkinat ja loisi loppukäyttäjille helppokäyttöisempiä ratkaisuja ja parantaisi digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuutta. Tausta Pilviväylä -hanke aloitti toimintansa vuoden 2013 loppupuolella. Vuoden 2014 keväällä ja kesällä toteutettiin digitaalisen oppimateriaalin kauppapaikka (Bazaar) sekä tunnistautumisjärjestelmä, joka hyödynsi opettajien ja oppilaiden olemassa olevia kirjautumistunnuksia. Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää digitaalisen oppimismateriaalin ja -järjestelmien ekosysteemin rakentamisen käytännön toimivuus. Useat tahot eri sektoreilta ilmaisivat halukkuutensa olla mukana konseptin mukaisen ekosysteemin luomisessa. Vuoden 2014 keväällä julkaistiin lisäksi avoin kutsu konsortioon, joka vastaisi jatkossa luodun ekosysteemin ja sitä tukevien järjestelmien ja rajapintojen kehittämisestä. Konsortioon lähti mukaan 27 tahoa, joihin kuului yrityksiä, yhdistyksiä ja korkeakouluja. Maaliskuussa 2015 järjestettiin EduCloud Alliancen perustamiskokous, jossa siirrettiin koordinoimisvastuu kokonaisuudessaan konsortiolle ja ministeriön rooli muuttui lopullisesti koordinoijasta yhdeksi EduCloud Alliancen strategiajäseneksi. Kuluvan vuoden aikana aloitettiin myös toimet standardin viemiseksi kansainväliseksi. Konsortion toimintaa esiteltiin maaliskuun 2015 alussa DG EAC: jäsenille (DG Education and Culture European Commission). Tapaamisessa EduCloud Alliance sai myönteistä palautetta ja DG EAC selvittääkin voisiko ECA Standardi osa EU:n Open Education Europe- tai e-learning.eu portaaleja. EduCloud Alliancen tulevaisuus Vuoden 2015 aikana EduCloud Alliance tekee pohjatyötä laajempaa jalkautusta varten. Tähän tähdäten konsortio tekee verkostoitumistyötä Suomen pedagogisen yhteisön suuntaan sekä aktivoi aihepiirin kannalta keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä kaupallisia toimijoita mukaan toimintaan nopeuttaakseen ECA-yhteensopivien digitaalisten oppimismateriaalien saatavuutta. Digitaalisten materiaalien käyttöönoton helpottamiseksi jatketaan digitaalisten oppimateriaalien avointen rajapintojen sekä alaikäisten erityistarpeet huomioivan tunnistautumisratkaisun kehittämistä. EduCloud Alliance jatkaa lisäksi kansainvälistymistä Euroopan ja Aasian suuntaan tavoitteenaan saada luotu standardi kansainväliseksi standardiksi. Näillä kehityskuluilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa vuoden 2016 alussa on olemassa laaja valikoima ECA-yhteensopivia tuotteita ja materiaaleja, jotka ovat opetuksen kannalta relevantteja sekä helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja räätälöidä erilaisiin oppimiskokonaisuuksiin.
Miksi avoin standardi? Avoimien standardien kehittäminen on hallitusohjelman kärkihankkeen kannalta kriittinen menestystekijä. Tukemalla digitaalisten palveluiden sekä digitaalisten materiaalien yhteensopivuutta teknisellä ja semanttisella tasolla, mahdollistetaan kustannustehokkaiden, asiakaslähtöisten ja pitkäkestoisten ratkaisujen aikaansaaminen. Ilman yhteisiä avoimia standardeja on riskinä jatkaa kehityskulkua, jossa yksittäiset kunnat hankkivat erillisiä tietojärjestelmiä tai digitaalisia palveluita, eikä tieto tai palvelut ole siirrettävissä muihin oppilaan tai opettajan käyttämiin palveluihin. Tähän kehityskulkuun liittyy myös korostunut riski erilaisten toimittajaloukkujen muodostumiseen, jolloin tilaajan valitseman tuotteen jatkokehittäminen tai vaihtaminen on hankalaa ja kallista. Avoimet standardit lisäksi edistävät pienten ja keskisuurten yritysten markkinoita edutech-sektorilla. Avoimet rajapinnat sekä avoimen lähdekoodin avulla rakennetut digitaaliset palvelut antavat tilaajalle mahdollisuuden kilpailuttaa digitaalisten palveluiden rakentaminen, ylläpito ja jatkokehittäminen helpommin tai vaihtoehtoisesti käyttää eri yrityksiä ylläpidon ja jatkokehittämisen toteutuksiin. Hallinnollinen opetuksen järjestäjien tukeminen ICT:n käyttöönotossa Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa rakennetaan opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus. Hankkeessa tuotetaan opiskelua ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen periaatteella. Kokonaisuuden keskeinen ja näkyvin palvelu on Opintopolku.fi -portaali (www.opintopolku.fi). Osana tätä kokonaisuutta on julkaistu opetussuunnitelmat rakenteistetussa muodossa eli eperusteet esi- ja perusopetukseen, lisäopetukseen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Opetushallitus on tuottanut uuden työkalun perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laadintaa varten. Ops-työkalun avulla opetuksen järjestäjä voi laatia, julkaista ja päivittää perusopetuksen opetussuunnitelman sähköisesti. Työkalu on osa eperusteet-palvelua. Se mahdollistaa paikallisen opetussuunnitelman laatimisen seutukunnallisena, kuntakohtaisena tai koulukohtaisena. Ops-työkalu tarjoaa selkeän rakenteen paikalliselle opetussuunnitelmalle 22.12.2014 annettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Työkalu on kiinteässä yhteydessä muuhun eperusteet-palveluun ja jatkossa myös opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen. Lisäksi selvitetään Opintopolun sekä Todennetun osaamisen rekisterin (TOR) osalta mahdollisuuksia kytkeä ne osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria. Tieto- ja viestintätekniikkaan suunnattu rahoitus Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö on myötänyt Opetushallituksen jaettavaksi yhteensä 4 450 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa.
Vastaavasti vuonna 2014 myönnettiin 3 000 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen. Tässä rahoituksessa ei ollut mukana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen liittyvää rahoitusta, vaan se myönnettiin erikseen suoraan Ylioppilastutkintolautakunnalle. Opetus ja kulttuuriministeriö on suunnannut vuonna 2015 Opetushallituksen jaettavaksi rahoitusta hyväksytyn talousarvion mukaisesti Opetushallituksen käytettäväksi enintään 6 096 000 euroa innovatiivisten oppimisympäristöjen tieto ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen edistämiseen. Erityisesti tällä halutaan laajentaa hyviä tieto- ja viestintäteknisiä käytänteitä koskemaan koko maan perusopetusta. 4. Haasteita ja mahdollisuuksia Uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää varmistaa opetusmateriaalien laatu ja pedagoginen soveltuvuus. Keskeistä olisi löytää opetuskäyttöön ne ICT ratkaisut ja -sovellutukset, jotka tukevat parhaiten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehittymistä perustaidot ja osaamisen turvaten. Oppilaiden oikeusturva, tietosuoja sekä eettisesti oikea ICT:n käyttö tulee myös ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. Hyvien käytänteiden levittäminen Opetushallituksen hankkeiden kautta edesauttaa opettajien tieto- taitoa käyttää pedagogisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimista hyödyntävällä tavalla. Vastaavasti valtionavustus pedagogisten ICT-ohjaajien työn tukemiseen auttaa opettajia ottamaan tieto- ja viestintätekniikan haltuun. Avoimien standardien avulla edistetään avointen oppimateriaalien käyttöönottoa kouluissa, joka puolestaan mahdollistaa laajemman valikoiman vapaita tai edullisempia oppimateriaaleja oppilaitosten käyttöön. Samalla kotimaisen laadukkaan oppimateriaalin vienti Euroopan sisämarkkina-alueelle helpottuu, mikäli standardi saadaan ulotettua kansainväliseksi standardiksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisointi sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Hallituskauden eräinä kärkihankkeina ovat uudet oppimisympäristöt ja digitaalisten materiaalien saaminen peruskouluihin. Tavoitteena on päivittää perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painottaa tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Samalla panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Kehittämisen kohteena on myös se, että laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä ja uudistetaan pedagogiikkaa. Hallituksen strategian läpileikkaavana teemana on myös se, että digitalisoidaan julkiset palvelut. Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.