LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT



Samankaltaiset tiedostot
OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri


JÄRVENSIVU korttelikortit

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

PIENTALOTONTIT. Ruoveden kunnan omistamia pientalotontteja on myytävänä keskustan läheisyydessä ja Rajaportin alueella sekä Visuveden keskustassa.

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma


Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

SAUKONMÄKI korttelikortit

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

1. Keskusurheilukenttä

Kuvat Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

LIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PIENTALOTONTIT. Ruoveden kunnan omistamia pientalotontteja on myytävänä yhteensä 49 kpl, joista 44 kpl on keskustan läheisyydessä,

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

LIITE 1 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS


KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Asemakaavan muutos nro , Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

KUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy.

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

BRUNKOM. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Valtuusto LISTAN ASIANRO Asianro 5762 / 503 / 2005

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

10900/ mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

MYYLÄLÄKIINTEISTÖ myymälä-, varasto-, ym. toimitilaa

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

FCG Finnish Consulting Group Oy ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 58 JA PAAVALINPUISTOSSA KAAVASELOSTUS. Pudasjärven kaupunki

Kirkonkylä Västerkulla III

AP VL ET 131 AO. AO Iu1/2 135 AP. TOIVAKAN KUNTA Kirkonkylän alueen Saarisen länsirannan asemakaavamuutos 1/2000 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

PELTOLAMMI korttelikortit

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

LINNAINMAA korttelikortit

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20

KAARILA korttelikortit

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Kaavatunnus AM 2134 Diaarinro 4569/2011 Projektinro Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIEREMÄ OSAYLEISKAAVA

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

HIPPOSKYLÄ korttelikortit

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Transkriptio:

ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun avulla voidaan vertailla eri asuinalueiden luonnetta ja rakennetta. Mitä korkeampia rakennuksia ja mitä vähemmän tilaa rakennusten välissä on, sitä suurempi on aluetehokkuus. Asuinalueella on asuinkortteleiden lisäksi mm. myymälöitä, päiväkoteja ja kouluja sekä rakentamattomia alueita (mm. teit ja puistot) jotka vaikuttavat aluetehokkuuteen. LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT Laskentatulosten vertailukelpoisuuden vuoksi laskennassa on käytetty muutamia lähtöarvoja. Asuinalueilla asuntorakentamisen osuudeksi alueen kokonaiskerrosalasta on arvioitu 72 %. Loput 28 % jakaantuvat palvelu-, toimitila- ym. rakentamisen kesken (esim. päiväkodit, koulut, terveydenhoito, vähittäiskauppa ym.) Lähtötietona olevista aluetehokkuusluvusta on laskettu alueen kokonaiskerrosala ja asuntorakentamisen osuus 72 %. Asumisväljyytenä kaikissa esimerkeissä on käytetty 1 asukas /50 k-m 2, joten laskennassa käytetyt asukasluvut poikkeavat joidenkin esimerkkien kohdalla alueiden todellisista asukasmääristä. Näin on toimittu, koska pelkistä asukas- ja kerrosalaluvusta laskettaessa mm. asumisväljyysluvut eivät olisi keskenään vertailukelpoisia. Maatilojen talousrakennusten, palvelu-, toimitila- ja talousrakennusten osuus vaihtelee suuresti alueittain riippuen alueen sijainnista kuntarakenteessa. Asukasluvun vuosittainen 2 % tavoitteellinen kasvu tarkoittaa 30 000 uutta Tuusulalaista vuoteen 2040 menneessä. Punaisella ympyrällä on osoitettu pinta-ala kartalla jonka 30 000 asukkaan kasvu edellyttää em. lähtöarvoilla ja esimerkkialueen aluetehokkuudella laskettuna vuoteen 2040 mennessä.

Tuusula, Rusutjärvi, e a =0.008 Tilastoaluerajaus - pinta-ala 382,1 ha - rakennettua kerrosalaa 30390 k-m 2 - rakennusten kerrosluku I-II - asuntorakentamisen osuus (72 %) 21880 k-m 2 - asukkaita 438 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (115 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.008 aluetehokkuudella edellyttää 261,7 km 2

Tuusula, Rantatien -, Krapin- ja Gustavelundinalue e a =0.05 Tilastoaluerajaus - pinta-ala 189,3 ha - rakennettua kerrosalaa 96852 k-m 2 - rakennusten kerrosluku pääosin I-II - asuntorakentamisen osuus (72 %) 69700 k-m 2 - asukkaita 1395 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (737 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.05 aluetehokkuudella edellyttää 40,7 km 2

Tuusula, Lahelanniitty e a =0.08 Kaava-alueen rajaus (kaava nro 3263) - pinta-ala 37,9 ha - kaavassa osoitettu rakennusoikeus 30415 k-m 2 - rakennusten kerrosluku I-II - asuntorakentamisen osuus (72 %) 21900 k-m 2 - asukkaita 438 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (1156 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.08 aluetehokkuudella edellyttää 25,9 km 2

Tuusula, Mikkola ja Haukkaniemi e a =0.13 Tilastoaluerajaus - pinta-ala 206,8 ha - rakennettua kerrosalaa 280240 k-m 2 - rakennusten kerrosluku I-IV - asuntorakentamisen osuus (72 %) 201780 k-m 2 - asukkaita 4036 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (1952 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.13 aluetehokkuudella edellyttää 15,4 km 2

Vantaa, Pakkala 5 (Kartanonkoski) e a =0.30 - pinta-ala 26,00 ha - rakennettua kerrosalaa 78000 k-m 2 - rakennusten kerrosluku I-IV - asuntorakentamisen osuus (72 %) 56160 k-m 2 - asukkaita 1123 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (4319 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.30 aluetehokkuudella edellyttää 6,9 km 2

Helsinki, Herttoniemenranta e a =0.43 - pinta-ala 26,00 ha - rakennettua kerrosalaa 111800 k-m 2 - rakennusten kerrosluku II-IX - asuntorakentamisen osuus (72 %) 80496 k-m 2 - asukkaita 1610 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (6192 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.43 aluetehokkuudella edellyttää 4,8 km 2

Helsinki, puu Vallila e a =0.53 - pinta-ala 5,45 ha, (pinta-alaan laskettu mukaan myös alueen sisään jäävä kallioinen puistoalue) - rakennettua kerrosalaa 28803 k-m 2 - rakennusten kerrosluku II - asuntorakentamisen osuus (72 %) 20738 k-m 2 - asukkaita 415 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (7615 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.53 aluetehokkuudella edellyttää 3,9 km 2

Helsinki, Ruoholahti e a =1.02 - pinta-ala 26,00 ha - rakennettua kerrosalaa 265200 k-m 2 - rakennusten kerrosluku IV-IX - asuntorakentamisen osuus (72 %) 190944 k-m 2 - asukkaita 3819 (1 asukas / 50 k-m 2 ) (13919 asukasta / km 2 ) 30 000 asukkaan kasvu e a =0.43 aluetehokkuudella edellyttää 2,0 km 2