Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvat 142-143. Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri"

Petteri Heikkilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuvat Espoo/Säterinmetsä (Lahti 2001). Alue on vasta rakenteilla ja ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1999 (kaavoittaja: Lauri Tuokko). Talotyyppi on eurooppalaista kaupunkirivitalomallia, jossa kapealle tontille ja lähelle katulinjaa rakennetut omakotitalot rakennetaan toisiinsa kiinni. Lisäpiirteenä perinteiseen malliin on se, että että tonttileveys ei ole vakio, vaan asukkaan itse määrittelemän mukainen. Rakennusoikeus määräytyy tontin leveyden mukaan. Aluetehokkuus vuoden 2001 alkuun mennessä toteutetulla osalla on e a = 0,44. Karttasymbolit: ruskea neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Ruskea neliö keltaisen ympyrän sisällä = matala asuinrakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 79

Lisäpiirteenä perinteiseen malliin on se, että että tonttileveys ei ole vakio, vaan asukkaan itse määrittelemän mukainen. Rakennusoikeus määräytyy tontin leveyden mukaan.

Kuvat 144-145. Järvenpää/Tanhuniitty (Lahti 2001). Kyseessä on suurkortteli, jossa on sisäinen, katumainen jalankulkuverkko. Asuinrakennukset rakennettu 1974-1977.

2 Kuvat Järvenpää/Tanhuniitty (Lahti 2001). Kyseessä on suurkortteli, jossa on sisäinen, katumainen jalankulkuverkko. Asuinrakennukset rakennettu Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Kerrosala yhteensä k-m2, alueen pinta-ala m2. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta e a = 0,15. 80

Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus.

3 Kuvat Turku/Luostarinmäki (Lahti 2001). Alue on rakennettu ja 1880-lukujen vaihteessa. Aluetehokkuus (e a = 0,20) on kohtalaisen korkea 1-kerroksisten rakennusten alueelle. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Kaikki aiemmin asuinkäytössä olleet rakennukset on nykyisen käytön mukaan luokiteltu museorakennuksiksi. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 81

Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla.

4 Kuvat Porvoo/Vanha Porvoo (Lahti 2001). Kyseessä on suhteellisen suuri ja melko hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunkirakenne. Aluetehokkuus (e a = 0,29) on kohtalaisen korkea näin suurelle pääasiassa 1- ja 2-kerroksisia rakennuksia sisältävälle alueelle. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 82

Aluetehokkuus (e a = 0,29) on kohtalaisen korkea näin suurelle pääasiassa 1- ja 2-kerroksisia rakennuksia sisältävälle alueelle.

5 Kuvat Lahti Paavola (Lahti 2001). Kyseessä on alunperin suhteellisen suuri O-I meurmanin kaavoittama alue, josta tällä hetkellä on jäljellä vain osa. Aluetehokkuus (e a = 0,19) laskettu korttelialueet halkaisten karttakuvan mukaan. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 83

Aluetehokkuus (e a = 0,19) laskettu korttelialueet halkaisten karttakuvan mukaan.

6 Kuvat Vanha Rauma (yllä) ja Raahen Rantakatu (alla). Rauma edustaa vanhempaa, keskiaikaista korttelirakennetta ja Raahe myöhempää, empiren ruutukaavarakennetta. Rauman alueella kerroala yhteensä k-m2 ja Raahessa k-m2. Vastaavat alueiden pinta-alat ovat m2 ja m2. Näiden mukaan lasketut aluetehokkuudet ovat: Rauma: e a = 0,34 ja Raahe: e a = 0,18. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 84

Rauman alueella kerroala yhteensä 76 979 k-m2 ja Raahessa 9 188 k-m2. Vastaavat alueiden pinta-alat ovat 230 079 m2 ja 52 570 m2.

7 Kuvat Oulun Moderni puukaupunki (yllä) ja Jyväskylän Kortepohja (alla). Oulussa alueen rakentaminen on vasta käynnistynyt ja Kortepohjan alue on rakennettu aikavälillä Aluetehokkuus on Oulun Modernin puukaupungin pienellä osa-alueella melko matala verrattuna 30 vuotta aiemmin rakennettuun, sen ajan moderniin puukaupunkiin Kortepohjaan. Oulu: e a = 0,22 ja Jyväskylä: e a = 0,39. Karttasymbolit: musta neliö = rekisteritiedon mukainen rakennus. Aluerajaus sinisellä viivalla. Musta neliö punaisen ympyrän sisällä = muu kuin asuinrakennus. Keskellä oleva desimaaliluku kuvaa alueelle laskettua keskimääräistä aluetehokkuutta. 85

Aluetehokkuus on Oulun Modernin puukaupungin pienellä osa-alueella melko matala verrattuna 30 vuotta aiemmin rakennettuun, sen ajan moderniin puukaupunkiin

Samankaltaiset tiedostot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista