Korko, sijoituksen arvo ja diskonttaus Talousmentor-blogisarja Kooste kevään 2016 kirjoituksista talousmentor.com Elokuu 2016
Sisällys Korko ja inflaatio...3 Rahan aika-arvo...3 Esimerkki...3 Pankkitallettaja häviää aina...4 Syökö inflaatio asuntolainaasi?...5 Yhteenveto...5 Kun korko nousee, sijoituksen arvo laskee...7 Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee...7 Yhteenveto...8 Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän r on eri...9 Tulevaisuuden diskontatut rahavirrat...9 Yhteenveto...11 Negatiiviset korot...12 Investointeihin vauhtia...13 Käteisestä tulee arvopaperi...13 Suuret setelit pois kierrosta...14 Negatiiviset korot ovat mahdollisia...14 Negatiiviset korot (jatkoa)...16 Negatiiviset korot vain isoille talletuksille?...17 Käteisen loppu?...17 2/18
Korko ja inflaatio Tämä kirjoitus on julkaistu 26.3.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/03/26/inflaatio-ja-korko/ Harmittaako näin nollakorkojen aikaan, että pankkitalletukselle ei saa kunnon tuottoa? Uskotko, että inflaatio voi syödä ja hoitaa asunto-lainaasi? Tässä kirjoituksessa pohditaan sitä, mistä korko tulee ja mikä on rahan aika-arvo. Rahan aika-arvo Kun lainaamme rahaa, niin joudumme maksamaan siitä korkoa. Mutta miksi sijoittaja vaatii lainatulle summalle korkoa? Rahalla sanotaan olevan aika-arvoa, ja korko on seurausta tästä aika-arvosta. Inflaation kautta on helppo ymmärtää se, että 1 000 euroa tänään on arvokkaampi kuin samainen 1 000 euroa esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Sijoittaja haluaa korvauksen sille, että kun hän saa 1 000 euroa viiden vuoden kuluttua takaisin, niin sen ostovoima on pienentynyt. Toinen rahan aika-arvon tekijä on se, että sijoittaja joutuu lykkäämään omaa kulutustaan myöhemmäksi. Kulutuksesta saatava hyöty koetaan suuremmaksi, mitä lähempänä nykyhetkeä se tapahtuu. Jos kulutusta joutuu siirtämään, niin siitä halutaan korvaus. Kolmas rahan aika-arvon tekijä on riski siitä, että sovittua korkoa tai lainattua summaa ei saakaan takaisin. Esimerkki Olet sijoittaja, jolla on miljoonan euron summa sijoitettavana suomalaisiin keskivertoyrityksiin yhdeksi vuodeksi. Teet 1000 kpl 1000 euron sijoituksia. Mikä olisi sopiva korkoprosentti, jolla em. rahan aika-arvon kriteerit saavutettaisiin. Inflaatio-odotus on 1,0 %. Keskimäärin 1,1 prosenttia suomalaisista keskivertoyrityksistä joutuu maksuvaikeuksiin vuoden aikana (https://fi.wikipedia.org/wiki/luottoluokitus), joten keskimäärin 11 yritystä tuhannesta jättäisi sekä 1 000 euron lainan että koron maksamatta. Sijoittajana haluat, että sinulla on vuoden päästä ainakin inflaatiota suurempi summa eli 10 000 euroa enemmän. Mutta, koska otat riskiä lainaamalla rahaa, niin tästä riskistä olisi hyvä saada korvaus (jos inflaatio onkin 1,0 prosentin sijaan 1,2 prosenttia tai 13 yritystä jättää lainan hoitamatta). 3/18
Eli tavoitteena voisi pitää sitä, että verojen jälkeen saisit 15 000 euron tuoton. Vero on tällä hetkellä 30 prosenttia, mikä tarkoittaisi ennen veroja 15 000 / (1-0,30) = 21 430 e Luottotappioita kertyisi noin 11 000 euron edestä, eli ennen veroja ja luottotappiota saatujen tuottojen pitäisi olla 21 430 + 11 000 = 32 430 e Korko ennen korkotappioita olisi 3,25 prosenttia, mikä tarkoittaisi sitä, että luottotappioiden 11 000 euron summan lisäksi sijoittaja menettäisi todennäköisesti näihin liittyvät korot eli nämä korkotappiot huomioiden minimituotto olisi: 32 430 + 11 000 * 3,25 % = 32 788 e Eli sijoittajan minimikorkovaatimuksena voisi pitää 3,28 prosentin korkoa. 1 000 000 * 3,28 % = 32 800 korkotuottoa - 11 000 luottotappioita - 360 korkotappioita 21 440 ennen veroja - 6 430 vero 30 % 15 010 tuotto verojen jälkeen Mikäli inflaatio-odotus olisikin 2,0 prosenttia, niin silloin tuotto verojen jälkeen pitäisi olla noin 25 000 euroa, mikä nostaisi korkovaatimuksen noin 4,7 prosenttiin. Pankkitallettaja häviää aina Edellinen esimerkki osoittaa hyvin sen, että sijoittajan korkovaatimus on paljon korkeampi kuin inflaation vaikutus. Vaikka inflaatio olisi nollassa, niin sijoittajan korkovaatimus on silti yli nollan (edellisessä esimerkissä se olisi noin 1,83 %). Monet valittavat sitä, että pankkitalletuksille ei enää saa mitään tuottoa, kun korko on nollassa. Voisi melkein väittää, että tavalliselta pankkitalletukselta ei ole koskaan saanut inflaation ylittävää tuottoa ellei kyse ole ollut erikoistapauksesta, kuten inflaation yllättävästä ja nopeasta laskusta tai pankin kriisistä, jolla pyritään keräämään rahaa markkinoilta hinnalla millä hyvänsä. Näin kävi islantilaispankeille finanssikriisin aikaan, kun ne tarjosivat yli 4,5 prosentin talletuskorkoja. Tallettaja voi toki ilahtua siitä, että 10 000 euron säästöille on joskus saanut 2 prosentin eli 200 euron tuoton ennen veroja eli noin 140 euroa verojen jälkeen. Mutta, jos samaan aikaan inflaatio on 2,5 prosenttia, niin säästöjen ostovoima on pienentynyt aika paljon. Tänään 10 4/18
000 euron hintaiset hankinnat maksaisivat vuoden päästä noin 10 250 euroa, mutta tallettajalla olisi silloin vain 10 140 euroa. Itse asiassa näin nollakorkojen ja -inflaation aikaan ostovoima ei pienene samaan tahtiin. 10 000 euron talletus olisi vuoden päästäkin noin 10 000 euroa mutta niin olisivat hinnatkin halpuutuksen ansiosta kutakuinkin samalla tasolla. Tätä vain monet eivät hahmota. 2 prosentin korkoympäristössä saat toki euroja lisää, mutta ostovoimasi heikkenee enemmän. Juuri nyt, nollakorkojen aikana, ostovoimasi pysyy kutakuinkin samana, vaikka euroja ei tule yhtään lisää. Syökö inflaatio asuntolainaasi? Jos inflaation taso olisi 2 tai jopa 4 prosenttia, niin uskotko, että silloin inflaatio söisi asuntolainaasi? Näin ei ole, sillä asuntosi lainakorko määräytyy kansainvälisillä markkinoilla euriborin tai muun vastaavan viitekoron vaikutuksesta. Tämän viitekoron voi normaalioloissa (niin kuin tuo 2 4 prosentin inflaatio olisi) väittää olevan inflaatiota suuremman. Näin siksi, että euriborin noteeraus syntyy pankkien välisten lainojen korkojen seurauksena. Tällöin voi aiheellisesti kysyä, että lainaisiko pankki toiselle pankille alle inflaation olevalla korolla. Vastaus on ei tietenkään ei ainakaan pitkällä aikavälillä, jota pankkilaina luonteeltaan on. Koron lisäksi asuntolainassa on marginaali, joka vaihtelee markkinatilanteen ja lainanottajan taloudellisen tilanteen mukaan, mutta se on yleensä 0,5 1,5 prosentin välillä. Näin voidaan ajatella, että asuntolainasi korko on suurempi kuin inflaation tason. Tämä jo ihan sen takia, että a) lainamarginaali pitää siitä huolta ja b) pankki tekee asuntolainoilla bisnestä ja tavoittelee inflaatiota suurempaa voittoa. Toki jonain vuonna voi käydä niin, että korko on alle inflaation, mutta saa olla onnekas, jos tilanne kestää niin kauan, että se syö asuntolainaasi. Yhteenveto Tässä kirjoituksessa käytiin läpi se, että sijoittaja (oli se sitten korko- tai osakesijoittaja) haluaa korvauksen ostovoiman heikentymisestä (inflaatio), vastapuoliriskistä eli siitä, että lainaaja ei suoriudukaan maksuvelvoitteistaan sekä oman kulutuksen siirtämisestä myöhemmäksi. Tämän takia pankkien yms. finanssilaitosten tarjoamat talletuskorot ovat alle inflaation tai asuntoluottojen korot ovat yli inflaation. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että korkotalle- 5/18
tuksilla ei voi parantaa ostovoimaa eikä inflaatio syö asuntolainaa. Finanssilaitosten tarkoituksena on kuitenkin tehdä rahaa omistajilleen ei asiakkailleen. 6/18
Kun korko nousee, sijoituksen arvo laskee Tämä kirjoitus on julkaistu 31.3.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/03/31/korko-nousee-arvo-laskee/ Edellisessä kirjoituksessa Korko ja inflaatio kirjoitin rahan aika-arvosta ja sen eri tekijöistä. Tässä kirjoituksessa nähdään se, mitä sijoituksille tapahtuu, kun korot kääntyvät nousuun. Rahan aika-arvon tekijöitä ovat inflaatio, kulutuksen lykkääminen ja lainan antajan maksukyvyttömyyden riski. Korkosijoittaja kohtaa myös toisenlaisia riskejä, joita ovat ns. hintariski sekä uudelleensijoitusriski. Uudelleensijoitusriski tarkoittaa saatujen korkojen sekä erääntyvien lainojen uudelleen sijoittamista. Kymmenen vuotta sitten ostetun lainan korkoprosentti on voinut olla 5 %, jollaista voi tällä hetkellä olla vaikea saada. Pankin asuntosäästäjille tarjoama vuoden lyhennysvapaa voi olla seurausta tästä: pankin voi olla vaikea sijoittaa saatuja lyhennyksiä paremmalla tuotolla kuin asuntolainan korko on tällä hetkellä. Korkosijoittajan hintariski syntyy siitä, että velkakirjoilla käydään yleensä kauppaa ns. jälkimarkkinoilla (pörssi tai vastaava markkinapaikka). Vaikka velkakirjan ostaja tietää tn. saavansa korkomaksut sekä lainapääoman takaisin, niin velkakirjan hinta voi heilua jälkimarkkinoilla. Hintaa heiluttaa lainaajan maksukyvyttömyyteen liittyvät seikat. Kreikan lainojen hinta muuttui markkinoilla, kun sijoittajat pelkäsivät Kreikan lainojen defaulttaavan eli lainoista ei saisi sopimuksen mukaisia korkoja tai pääomia takaisin. Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee Toinen heiluntaa aiheuttava tekijä on yleiset korkotason muutokset esimerkkinä EKP:n taikka FED:n koron nostot tai laskut. Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee ja toisinpäin. Toistetaan vielä: Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee. Myös korkorahastojen arvostus toimii samalla tavalla. Eli jos teet sijoituksia korkorahastoihin juuri nyt, kun korkotaso on nollassa, niin riski sille, että sijoitus tuottaa lähitulevaisuudessa tappiota on varsin todennäköinen. Odotus on, että jossain vaiheessa talous alkaa rullaa- 7/18
maan, jolloin inflaatio kiihtyy. Tämän seurauksena korkotaso nousee, jonka seurauksena korkorahastojen arvo laskee. Dominoefektiä parhaimmillaan! Esimerkki Olet ostanut vuoden laina-ajalla olevan korkosijoituksen (korko 5 %), jonka hinta oli 1 000 euroa. Vuoden päästä saisit koron 50 euroa ja lainapääoman 1 000 euroa eli yhteensä 1 050 euroa. Heti oston jälkeen korkotaso nousee 6 prosenttiin. Miten korkosijoituksen hinta muuttuu jälkimarkkinoilla? Korkosijoituksen jälkimarkkinahinta laskisi noin 990 euroon. Näin uusi sijoittaja saisi sinun lainapaperillasi vuoden päästä 1 050 euroa eli 990 euron sijoitukselleen noin 6 prosentin tuoton. Et voisi oikeastaan myydä sitä toiseen hintaan, sillä ostaja voisi ostaa markkinoilta toisen lainapaperin, josta hän saisi sen 6 prosentin tuoton. Tarkka hinta lainapaperillesi olisi 990,57 euroa. 1050/1.06 = 990.57 e Vastaavasti, jos korkotaso laskisi 4 prosenttiin, niin lainapaperisi hinta nousisi 1 009,62 euroon. 1050/1.04 = 1009.62 e Yhteenveto Sijoittajan on hyvä tiedostaa se, että korkotason normalisoituessa 2 3 prosentin tuntumaan, niin silloin sijoitusten arvot ja hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Korkosijoitusten hinnat laskevat edellä esitettyjen esimerkkien periaatteilla. Myös osakkeiden hinnat laskevat samasta syystä. Osakkeet laskevat myös siitä syystä, että nykyisten nollakorkojen aikana osakkeisiin on valunut sellaista rahaa, joka muutoin olisi ollut korkosijoituksissa. Kun korkotaso alkaa nousemaan, niin tämä raha valuu pois osakkeista korkosijoituksiin. Kun miljardit ja taas miljardit dollarit poistuvat lyhyen ajan sisään osakkeista, niin niiden hinnat laskevat. Myyjiä on markkinoilla paljon enemmän kuin ostajia. Onko tämä seuraavan pörssiromahduksen syy? 8/18
Pörssi toimii, koska ostajan ja myyjän r on eri Tämä kirjoitus on julkaistu 8.4.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/04/08/porssi-toimii-koska-ostajan-ja-myyjanr-on-eri/ Tässä kirjoituksessa käydään läpi monia talousopiskelijoita hirvittänyt diskonttauksen käsite. Diskonttaus tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden raha muutetaan nykyrahaksi, jotta eri aikakausien rahamääriä voidaan verrata. Diskonttaus on kuin koron laskentaa, mutta toiseen suuntaan. Eli ei vaikeaa. Edellisessä kirjoituksessa todettiin, että Jos korkotaso nousee, niin sijoituksen arvo laskee. Tämä pitää oikeastaan korjata seuraavanlaiseksi: Jos sijoituksen riskitaso nousee, niin sen arvo laskee Tulevaisuuden diskontatut rahavirrat Kun tulevaisuuden rahaa muutetaan nykyhetken rahaksi niin silloin puhutaan diskonttaamisesta. Itseasiassa harjoittelimme tätä jo kirjoituksessa 150 e/kk säästämisellä 1500 e/kk lisäeläke (https://talousmentor.com/2016/03/28/150-saastoon-lisaelake-1500/) ja taulukkolaskentaohjelman PV-funktiolla (Present Value, nykyarvo). Itse diskonttauskaava on esitetty alla: CF = Cashflow eli kassavirta (korko tai muu suoritus) r = diskonttaustekijä Näillä kaavoilla voimme laskea esimerkiksi valtionlainan, osakkeen tai yrityksen suunnitteleman investoinnin nykyarvon. 9/18
Huomaa, että kaavassa jakajassa oleva r eli diskonttaustekijä ei ole sama kuin lainan korko. Se on sijoittajan määrittelemä riskitekijä, yleinen korkotaso taikka sijoittajan vaihtoehtoiskustannus. Näin tälle r :lle ei ole oikeaa arvoa, vaan se vaihtelee sijoittajien kesken. Voidaan siis ajatella, että tästä syystä sijoituksilla käydään kauppaa ja pörssi voi toimia. Ostajalla ja myyjällä on eri r, jonka seurauksena toinen haluaa myydä ja toinen ostaa. Toistetaan: Ostajalla ja myyjällä on eri r, jonka seurauksena toinen haluaa myydä ja toinen ostaa. Esimerkki Millä hinnalla sijoittajan kannattaisi ostaa Suomen valtion 3-vuotista lainaa, jos lainan nimellisarvo on 1 000 euroa ja kuponkikorko on 2 %? Sijoittajan oma diskonttaustekijä (r) on 4 %. Lainan hinta voi siis olla eri kuin sen nimellisarvo (tässä 1 000 euroa). Sijoittajan saama korko määräytyy nimellisarvolle lasketusta kuponkikorosta ei siis lainan hinnasta. Kuponkikorko termi on ajalta, jolloin lainapaperit olivat paperimuodossa ja koron maksun aikaan lainapaperista leikattiin kuponkeja, joita vastaan sijoittajalle maksettiin korkosuoritus. Kuvassa ylempänä on kassavirtojen visualisointi. Eli ensimmäisenä ja toisena vuotena sijoittaja saa korkosuorituksen 20 euroa. Kolmantena vuotena sijoittaja saa koron lisäksi alkusijoituksensa eli yhteensä 1 020 euroa. 10/18
Kun edellä mainitut rahavirrat muutetaan nykyrahaksi eli diskontataan, niin vastaus on siis 944,50 euroa eli vähemmän kuin lainan nimellisarvo. Näin siksi, että sijoittajan vaatima diskonttaustekijä oli 4 prosenttia. Sijoittaja halusi sijoitukselleen 4 prosentin vuosituoton, jonka hän saisi, mikäli 1 000 euron lainapaperin hinta olisi 944,50 euroa. Excelillä tämän laskeminen olisi helpompaa eli käyttämällä kaava PV(). Muista, että käytät sitä kaavaa, jonka tiedon haluat laskea. Tässä tuntematon oli nykyarvo eli PV. PV (0,04; 3; 20; 1000) = 944,50 e Yhteenveto Tämän kirjoituksen 2 tärkeää asiaa olivat: Jos sijoituksen riskitaso nousee, niin sen arvo laskee Sijoituksen ostajalla ja myyjällä on eri r, jonka takia toinen päätyi myymään ja toinen ostamaan Jos sijoituskohteen omistajan oma r nousee, jolloin hänen sijoituksensa arvo laskee. Mikäli hän saa markkinoilta paremman hinnan, kuin sijoituksen arvo on, niin hän päättää myydä. Ostajalla on eri käsitys sijoituksen oikeasta arvosta. Hänen mukaansa sijoituksen hinta on liian alhaalla suhteessa sen arvoon, jolloin hän päättää ostaa. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, ja kauppa kävi. Toinen teki hyvät kaupat kun vain tietäisi kumpi. 11/18
Negatiiviset korot Tämä kirjoitus on julkaistu 20.7.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/07/20/negatiiviset-korot/ Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt negatiivisia korkoja mahdottomina. Tekemällä talletuksen, minun pitäisi maksaa korkoa pankille, ja toisaalta lainaamalla rahaa saisin korkoa itselleni. No, ehkä yksityishenkilöllä lainan (asunto- tai muunkaan lainan) kokonaiskoron kääntyminen yleisesti negatiiviseksi ei ihan heti ole näköpiirissä. Siis niin, että pankit oikein mainostaisivat negatiivisia lainakorkoja. Tässä kirjoituksessa katsotaan mitä etuja ja haittaa negatiivista koroista voisi olla. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, miksi EKP pohtii 500 euron setelin poistamista kierrosta. Pankkien pitää olla myös varovaisia muuttaessaan yksityishenkilöiden talletustilien korkoja negatiiviseksi, ettei syntyisi ns. talletuspakoa (https://fi.wikipedia.org/wiki/talletuspako), joka ajaisi pankin todellisiin taloudellisiin vaikeuksiin ihmisten tyhjentäessä tilejään. Periaateja tunnetasolla talletusten negatiivinen korko voi johtaa ylireagointiin ja ainakin media saisi herkullisia otsikoita: Onko Nallen ahneudella mitään rajaa: eläkeläispariskunta joutuu maksamaan pankille talletuksistaan! Tätä kirjoittaessa kaikki euribor-korot ovat negatiivisia (noteeraus 15.7.2016). 1kk = -0,371 % 3kk = -0,293 % 6kk = -0,187 % 12kk = -0,057 % 12/18
Negatiivisista koroista mielenkiintoista tekee se, että hyvin raha-asiansa hoitaneet yritykset voisivat saada ottamastaan lainasta korvauksen. Mutta miksi pankki ryhtyisi tähän, miksi se maksaisi jollekin korvausta, joka ottaa lainaa? Lainaamiseen liittyy aina riski, jota kuvasin kirjoituksessa Korko ja inflaatio. Tässä pitää muistaa, että myös pankilla on negatiiviset korot vastassa, kun se toimii keskuspankin suuntaan. Jos pankki joutuu maksamaan 100 miljoonan euron talletuksesta esimerkiksi miinus 2 % korkoa keskuspankille päin, niin pankin kannattaa laittaa raha kiertoon vaikkapa miinus 1 %:n korolla. Näin hyvin hoitanut yritys saa korvauksen siitä, että sillä on jokin investointikohde, johon kannattaa sijoittaa. Yritys saa kahta kautta hyötyä investoinnilleen: lainan ja investoinnin tuottojen muodossa. Pankille negatiivisen lainakoron tarjoaminen ei kuitenkaan ole hyvää bisnestä. Vaikka lyhyellä aikavälillä pankin kannattaa valita kahdesta pahasta (edellisen esimerkin miinus 2 ja miinus 1 prosentin väliltä), niin pitkässä juoksussa se ei tekisi hyvää pankin tulokselle. Ellei ellei pankki saisi sisääntulleesta 100 miljoonasta suurempaa korkoa esimerkiksi miinus 1,5 prosenttia. Marginaaleillahan pankki pelaa. Se maksaa tallettajille pienempää korkoa, kuin se saa ulos lainaamastaan rahasta. Tai negatiivisten korkojen maailmassa: pankki saa tallettajilta enemmän korkoja, kuin se maksaa uloslainaamastaan rahasta. Investointeihin vauhtia Negatiivisissa koroissa on helppo nähdä se, että (liiasta) rahasta tulee ongelma, jos se makaa vain pankkitilillä. Jos lottoaja voittaisi lotossa 10 miljoonaa euroa, ja laittaisi sen pankkitilille turvaan, niin vanhastaan hän olisi saanut sille jonkun parin prosentin koron. Nyt korko voisi olla miinus 0,5 prosenttia eli lottovoittaja joutuisi maksamaan pankille korkoa 50 000 euroa vuodessa. Aika nopeasti hän alkaisi etsimään parempaa paikkaa rahoilleen. Näin raha lähtee hakemaan investointikohteita varsin sukkelaan, joka auttaisi talouden elpymisessä. Tätä reaktiota keskuspankit toivovatkin, ja tähän näkemykseen on kadunmiehenkin helppo yhtyä. Käteisestä tulee arvopaperi Suurena ongelmana negatiivissa koroissa on se, että se ei toimi niin kauan kuin meillä on käteistä rahaa. Tavallisesti seteliraha on vaihdon väline ja toissijaisesti arvon säilyttäjä. Mutta nyt järjestys vaihtuisi. Käteisen hamstraus hidastaisi taloutta voimakkaasti Lottovoittaja voisi ottaa 10 miljoonaa euroa käteisenä ja viedä rahat pankin tallelokeroon talteen. Tallelokeron kulut olisivat verraten pieniä negatiivisen koron 50 000 euroon. 13/18
Mielenkiintoista tässähän on se, että ne samat setelit olisivat saman pankin sisällä tallessa. Toisessa setelit olisivat vain lottovoittajan sijoitus ja arvopaperi, jonka ostovoima paranisi niin kauan kuin negatiiviset korot olisivat olemassa. Mutta mikä pahinta, niin raha olisi pois kierrosta, joten se ei auttaisi yhtään investointia eikä siten kiihdyttäisi taloutta. Tästä tulisi suuri ongelma, jos riittävän moni alkaisi hamstraamaan käteistä rahaa. Ihmisten kannattaisi maksaa kaikki ostoksensa luotolla ja nostaa kaikki yli menevä raha käteiseksi ja säilyttää niitä patjan alla. Lisäksi miksi ostaa euroalueen korkopaperia tai tehdä korkorahastosijoituksia, jotka tarjoasivat vain negatiivisia korkoja, kun voisi ostaa seteleitä. Myös hyvän luottoluokituksen omaava yritys, joka saisi lainaa pankista negatiivisella korolla, voisi nostaa lainan käteisenä, pinota ne lavalle, ja viedä ne takaisin pankkiin tallelokeroon. Koska setelit olisivat varsin hyvä vakuus lainalle, niin yritys saisi lisää lainaa, jota se voisi pinota lavalle, ja Suuret setelit pois kierrosta Jotta käteisen aiheuttama ongelma ratkeaisi, niin keskuspankkien tulisi vetää kierrosta arvoltaan suurimmat setelit. Ja tällaisia uutisia on viime aikoina nähtykin, kun EKP harkitsee 500 euron painamisen lopettamista http://www.hs.fi/ulkomaat/a1455170400209. Myös USA:ssa keskustellaan ja pohditaan 100 dollarin poistoa ( It s time to kill the $100 bill https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/02/16/its-time-to-kill-the-100-bill/). Näissä harkinnoissa ja pohdinnoissa syyksi sanotaan rahanpesu, rikollisuus ja huumekauppa yms., jotta ihmisten olisi helpompi mieltää se, miksi seteleitä poistetaan markkinoilta. Kaikkea käteistä ei tarvitse vetää pois markkinoilta, vain arvoltaan suurimmat setelit. En tiedä riittäisikö vielä 500 euron poistaminen, vai pitäisikö myös 200 euron tai jopa 100 euron setelien määrää vähentää. Joka tapauksessa setelirahaa on yleisestikin varsin vähän kierrossa. Sitä voi kukin itse miettiä, että paljonko on esimerkiksi kuukausitasolla käyttänyt käteistä. Tai milloin on viimeksi pitänyt hallussa 100 euron seteliä? Itselläni ei ole tainnut koskaan ollut 100 (tai 200 tai 500) euron seteliä hallussa. Negatiiviset korot ovat mahdollisia Negatiiviset korot voisivat olla mahdollisia, mikäli riittävän moni pankki riittävän monella markkinalla asettaisivat talletuksille negatiivisen koron. Tällöin ainakin yritystasolla alettaisiin etsimään uusia investointeja. Jos investointeja ei löytyisi, niin kaikki ylimenevä raha kannattaisi jakaa sijoittajille osinkoina. 14/18
Tällöin näillä sijoittajilla olisi sama ongelma, joten raha lähtisi varsin nopeasti kiertämään ja kanavoitumaan kannattaviin investointeihin. Ja kun investointi käyttäisi rahaa palkkoihin tai maksaisi tavarantoimittajille sekä alihankkijoille, niin kaikilla näillä olisi jälleen sama ongelma. Mihin ihmeeseen kaikki raha pitäisi laittaa, jotta siitä ei tarvitsisi maksaa, joten se alkaisi jälleen etsimään kannattavaa investointia. Valitettavasti tämä ei toimi niin kauan kuin käteistä rahaa on riittävästi kierrossa taikka kaikki merkittävät markkinat eivät ole siinä mukana. Toinen ongelma on se, että negatiivisista koroista ei ole käytännön kokemuksia. Millaiset talouden teoriat silloin toimivat, ja miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyisivät sellaisessa maailmassa. 15/18
Negatiiviset korot (jatkoa) Tämä kirjoitus on julkaistu 25.7.2016 osoitteessa https://talousmentor.com/2016/07/25/negatiiviset-korot-jatkoa/ Edellisessä kirjoituksessa kirjoitin negatiivista koroista yleisellä tasolla, ja siitä, miksi ne voisivat auttaa talouden taas nousu-uralle. Kun otin negatiiviset korot puheeksi kaveripiirissäni, niin keskustelu ajautui nopeasti tunnetasolle. Pankkeja haukuttiin ahneiksi, tilien irtisanomisilla uhattiin ja niin edelleen. Kun kerroin vielä, että EKP suunnittelee 500 euron setelin poistamista, jotta negatiivisilla koroilla olisi mahdollisuus toimia, niin se kiukun määrä oli suunnatonta. Negatiivisiin korkoihin liittyvä ajatus siitä, että talletuksen arvo tai ostovoima pienenee, nähtiin myös täysin mahdottomana ajatuksena. Kuten kuvasin jo kirjoituksessa Korko ja inflaatio, niin tähän mennessäkään ei ole saanut inflaatiosuojaa pankin talletuskoroista (joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta). Toki se tuntui hienolta, kun aikoinaan pankkitalletuksesta sai esimerkiksi 2 prosentin korkoja. Tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 1 020 euroa tai pikemminkin 1 014,40 euroa verojen jälkeen (lähdeverona tässä 28 %). Mutta samaan aikaan vallitseva inflaatio olisi esimerkiksi 2,5 prosenttia. Se, mitä saisi nyt 1 000 eurolla, maksaisi vuoden päästä 1 025 euroa. Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 2,5 %) * nyt...: 1 000,00 euroa * vuoden päästä: 1 025,00 euroa Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto 2,0 %, ja lähdevero 28 %) * talletus...: 1 000,00 euroa * korkotuotto..: 20,00 euroa * lähdevero...: - 5,60 euroa * vuoden päästä: 1 014,40 euroa Talletuksen arvo olisi vuoden päästä verojen jälkeen edellä mainittu 1 014,40 euroa. Näin talletuksen ostovoima laskisi vuodessa 10,60 euroa eli voidaan sanoa, että talletuksesta saatu reaalikorko olisi tuolloinkin ollut negatiivinen eli noin miinus 1 %. Vastaavasti, jos nyt inflaatio on nollan prosentin tuntumassa, ja pankin tarjoama talletuskorko olisi miinus 1 prosenttia, niin tuhannen euron talletuksen arvo olisi vuoden päästä 990 euroa. Eli tuhannen euron ostokset maksaisivat vuoden päästä sen saman tuhat euroa, mutta talletuksen arvo olisi 990 euroa eli ostovoima olisi laskenut 10 eurolla. 16/18
Tuotteiden ja palveluiden hinta nyt ja vuoden päästä (inflaatio 0,0 %) * nyt...: 1 000,00 euroa * vuoden päästä: 1 000,00 euroa Talletuksen arvo vuoden päästä (korkotuotto -1,0 %, ja lähdevero 28 %) * talletus...: 1 000,00 euroa * korkotuotto..: - 10,00 euroa * lähdeveron maksaa koron saaja eli pankki * vuoden päästä: 990,00 euroa Niin positiivisen kuin negatiivisen koron tapauksessa lopputulos olisi sama: rahaa pitäisi lisätä noin 10 euroa, jotta ostovoima olisi samalla tasolla vuoden päästä kuin se olisi nyt. Ostovoima laski saman verran, vaikka toisessa tapauksessa eurojen määrä kasvoi ja toisessa määrä väheni. Toinen tuntuu kivemmalta ja toinen aivan käsittämättömän kamalalta. Vaikka lopputulos on efektiivisesti sama. Negatiiviset korot vain isoille talletuksille? Nykyinen lainsäädäntö ei taida sallia henkilöasiakkaille negatiivisia talletuskorkoja. On hyvä myös muistaa, että lainsäädäntö voi muuttua yhdessä hetkessä, joten siihen korttiin ei kannata juurikaan luottaa. Mutta vaikka laki sallisikin pankeille negatiiviset korot, niin todennäköisesti pankit eivät kovin helposti tarjoaisi niitä tavallisille asiakkailleen, em. tunteita nostavan syyn takia. Tai negatiivisia korkoja sovellettaisiin vain isoihin talletuksiin. Pankit voisivat korottaa myös palvelumaksujaan, mikä periaatteessa ajaisi saman asian. S-pankki mainostaa, että meillä ei tarvitse maksaa omien rahojen käytöstä. Mikäli yksi pankki pystyisi pitämään asiakkaiden kulut nollassa, niin se keräisi asiakkaita itselleen. Tämä jarruttaisi myöskin negatiivisten korkojen yleistymistä, sillä menetetyn asiakkaan takaisin saanti voisi olla vaikeaa tilanteen jossain vaiheessa normalisoituessa. Mutta, jos S-pankkiin alkaisi valumaan miljarditolkulla käteistä rahaa, niin silläkin olisi vastassa karu todellisuus. Mihin kerääntynyt ylimääräinen raha pitäisi laittaa, jottei heidän tarvitsisi maksaa negatiivista korkoa keskuspankkiin päin. Eli liiasta rahasta alkaisi tulemaan ongelma, kuten edellisessä kirjoituksessa, Negatiiviset korot, jo mainitsin. Käteisen loppu? Keskustelu setelien ja käteisen vetämistä markkinoilta nosti myös tunteita. Myös viime talven Taloussanomien kirjoituksesta paistaa läpi suuri ärtymys samoin kuin uutisen kommenteissa. 17/18
Seuraava vedätys on operaatio suuret setelit http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/21/seuraava-vedatys-on-operaatio-suuretsetelit/20161992/170? Mutta, kun asiaa pohtii analyyttisesti, niin varsin vähän käteistä rahaa tulee käytettyä. Itse käytän varsin vähän, ja niin käyttävät nämä kiukkuiset ystävänikin. Toki käteisen täysi poistuminen nostaa esiin mm. yksityisyysnäkökulman. Pankki- tai luottokortilla maksamisesta jää aina jälki johonkin rekisteriin, josta sen yhdistäminen juuri sinuun voi olla ikävää. Vai miltä tuntuisi, jos tulevaisuudessa vakuutusmaksusi nousisi sen takia, että vakuutusyhtiö olisi analysoinut ostokäyttäytymistäsi ja löytänyt sieltä paljon alkoholia, tupakkaa, makeisia, makkaraa yms. Mutta ei mennä tähän tämän kirjoituksen puitteissa Toki nykyäänkin ihmiset käyttävät pankki- ja luottokortteja, joten jälki jää jo nyt. Mutta käteisen poistuminen poistaisi myös anonyymin vaihtoehdon. Mikä periaatetasolla on iso asia. Pohdittavaksi jää sekin, että voisiko negatiivisten korkojen tulo ja käteisen rahan poistuminen nostaa kiinnostusta bitcoin:n tms. virtuaalirahan suuntaan? Toisaalta, ottaisitko asuntolainan bitcoineina? Joka tapauksessa negatiiviset korot nostattavat tunteita, ja media saa varsin mehevän aiheen purtavaksi. 18/18