Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Transkriptio

1 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

2 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa syntyy ja tuhoutuu? Pankkien taseet. Keskuspankin ohjauskeinot.. Rahapolitiikan uskottavuudesta.

3 Pankin tase (Burda&Wyplosz)

4 Miten pankit luovat rahaa? Antaessaan esim. asuntolainan, pankki lisää kotitalouden tilille rahaa. Seuraavassa vaiheessa rahat siirtyvät asunnon myyjän pankkitilille. Lopputuloksena kotitalouksilla yhteensä aikaisempaa enemmän rahaa (pankkitileillä) ja pankeillä enemmän sekä talletuksia (vastattavaa, liabilities) että lainoja (vastaavaa, assets). Samalla rahan määrä on kasvanut.

5 Uusi asuntolaina ja pankkien tase BoE (2014)

6 Uusi asuntolaina ja kotitalouksien tase BoE (2014)

7 Miten rahan määrä vähenee? Asunnon myyjällä saattoi olla lainaa. Jos asunnon myyjä lyhentää lainaansa asunnon myynnistä saaduilla rahoilla, rahan määrä pienenee. Pankit myös vähentävät rahan määrää esim. myydessään velkapapereita (lainatessaan). Esim. pankki antaa velkapaperin ostajalle ja vähentää ostajan pankkitilillä olevan rahan määrää.

8 Mikä rajoittaa rahan luontia pankkien (pl. KP) toimesta? 1. Lainojen kysyntä ja markkinavoimat: Rahaa syntyy kun pankki myöntää lainan. Mutta uusille lainoille ei välttämättä kysyntää. Kasvattaakseen lainanantoaan, pankki voi joutua laskemaan lainasta perimäänsä korkoa. Lopputuloksena lainakoron ja talletuskoron erotus pienenee. Pankin kannattavuus heikkenee, eikä pankki välttämättä halua myöntää enempää lainoja.

9 Mikä rajoittaa rahan luontia pankkien toimesta? 2. Pankkien riskien hallinta: Pankin myöntämä laina on pankin kannalta usein suhteellisen ei-likvidiä varallisuutta. Ongelma, jos monet tallettajat haluavat nostaa rahat tililtä yhtä aikaa. Hallitakseen tätä riskiä, pankki yrittää kenties houkutella pitkäaikaistalletuksia. Voi edellyttää korkeampaa talletuskorkoa. Vähentää rahan määrä.

10 Mikä rajoittaa rahan luontia pankkien toimesta? 3. Reservivaatimus: Monissa maissa myös viranomaisten asettama vaatimus: tietty määrä reservejä (käteistä tai rahaa pankin keskuspankkitilillä) suhteessa talletuksiin. Esim. reservivaatimus 10% ja pankille tulee uusi asiakas, joka tallettaa 1000 euroa. Mielellään pankki lainaisi osan rahoista eteenpäin vähän paremmalla korolla. Jos vähimmäisvarantovelvoite sitova, pankki voi lainata vain 900 euroa eteenpäin.

11 Mikä rajoittaa rahan luontia pankkien toimesta? 4. Keskuspankin (KP) toimet Jos uudet lainat kasvattavat pysyvästi rahan määrää, inflaatio-odotukset saattaavat nousta. Esim. kotitalouksilla enemmän rahaa tilillä kuin yleensä kulutuskysyntä kasvaa. Hillitäkseen inflaatiota, KP voi esim. nostaa korkoa jonka se maksaa liikepankkien keskuspankkitalletuksille. Lainojen myöntäminen (annettulla korolla) tulee vähemmän houkettelevaksi.

12 Vähimmäisvarantovelvoite ja money multiplier Reservivaatimus saattaa rajoittaa rahan määrän kasvua, mutta ei välttämättä kovin paljon. Oletetaan, että em. pankki lainaa 900 euroa eteenpäin. Lainan ottaja ostaa lainan turvin sohvan. 900 euroa päätyy sohvakauppiaan pankkitilille pankkiin B. Pankilla B nyt sama tilanne kuin pankilla A edellä. Lainaa 810 euroa eteenpäin... Rahan määrä kasvaa ja kasvaa, mutta ei sentään aivan rajatta. 900euroa + 810euroa + 729euroa +... = 9000euroa. Ns. money multiplier. Vähimmäisvarantovelvoite harvoin sitova.

13 Rahan kysyntä Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Luentorunko 7: M = kpy. Miten rahan kysyntä riippuu korkotasosta? Ajatellaan korkoa, jota yleisö maksaa lainoista tai jota pankit maksavat esim. määräaikaistalletuksille. Oletetaan, että rahalle maksettava korko on nolla (pätee ainakin käteiselle) tai ainakin fiksattu. Korkotason nousu tarkoittaa, että käteinen tulee kalliimmaksi. Pitääksesi rahaa, joudut joko maksamaan korkeampaa lainakorkoa tai luopumaan isommasta tuotosta. Yksinkertaisin malli: M = k(i)py, jossa k (i) < 0.

14 ja ohjauskorko Keskuspankin ohjauskorot vaikuttavat siihen, mihin hintaan pankkien kannattaa lainata rahaa. Esim. korkeampi korko keskuspankkitalletuksille, vähemmän kannattavaa lainata (annettuna korko). Nostamalla ohjauskorkoa, keskuspankki voi vähentää rahan määrään. Pankki voi asettaa korkotason siten, että rahan määrä vasta sen tavoitetta. Periaatteessa voi valita haluamansa rahan määrän kysyntäkäyrältä. Lopullisena tavoitteena yleensä inflaatio-odotusten kontrollointi. (Hintavakaustavoite).

15 Ohjauskorot (ks. edellä). Vähimmäisvarantovaatimus, vakavaraisuusvaatimukset. Markkinaoperaatiot Esim. KP ostaa tai myy velkapapereita. KP tarjoaa maksuvalmiusluottoja. (Likviditeettiä.) Määrällinen elvyttäminen (quantitative easing, QE).

16 QE Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Edellä kuvattiin, miten KP voi vaikuttaa rahan määrään ohjauskoroilla. Mutta joskus pankit luovat liian vähän rahaa. Inflaatio alle KP:n tavoitteen. Ohjauskorkoja ei voi laskea kovin paljon nollan alapuolelle. (Käteiselle luvattu nollakorko.) Mitä KP voi tehdä? Vastaus: arvopaperiostot (QE).

17 QE Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Esim. KP ostaa eläkerahastolta valtion lainoja miljardilla eurolla. KP siirtää miljardi euroa (keskuspankkirahaa) eläkerahaston käyttämän pankin (pankki A) keskuspankkitilille. Pankki A siirtää miljardi euroa eläkerahaston pankkitilille. Keskuspankin tase kasvaa: Vastaavaa (assets) puolelle valtionlainoja. Vastattavaa (liabilities) puolelle pankin A kasvaneet keskuspankkitalletukset (reservit). Pankin A tase kasvaa: Vastaavaa puolelle uudet keskuspankkireservit. Vastattavaa puolelle eläkerahaston tilille siirretyt rahat.

18 QE esimerkki BoE (2014)

19 Quantitative easing (QE) Sekä keskuspankkirahan (base money) että yleisön hallussa olevan rahan (broad money) määrä kasvaa. Tässä rahan määrän kasvu ei edellytä pankkien luotonannon kasvua. QE:n tavoitteena voi myös olla pitkien korkojen laskeminen. Esim. pitkien valtionlainojen kysyntä hinta Entä valuuttakurssi? EKP:n tase

20 Rahoitusvakaudesta: pankkipaniikit Pankeilla käytännössä aina paljon vähemmän käteistä ja rahaa omalla keskuspankkitillään kuin talletuksia. (Fractional reserve banking.) Jos iso osa tallettajista päättää nostaa rahansa yhtä aikaa, pankki ei välttämättä pysty maksamaan kaikille. Jos huhuja pankin maksuvalmiudesta, yksittäisen tallettajat kannattaa ehkä nostaa nopeasti rahansa. Kaksi tasapainoa (vaikka samat fundamentit): 1) Tallettajat luottavat pankkiin, ei ongelmia. 2) Tallettajat eivät luota pankkiin, pankki joutuu myymään nopeasti assettejaan huonolla hinnalla ja menee konkurssiin.

21 Rahoitusvakauden turvaamisesta Talletussuoja. Toisaalta moraalikato-ongelmia. Reservivaatimus. Riskien hallintaan liittyvä regulaatio (esim. Basel I-III). Lender of last resort (KP). Jälleen moraalikato. Iso kysymys moraalikatoon liittyen: Miksi pankeilla on niin vähän omaa pääomaa? Pitäisikö sitä olla paljon enemmän?

22 Yhteenveto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä riippuu suoraan yksityisten pankkien päätöksistä. KP:lla ei käytännössä suoraa kontrollia. Rahan kysyntä ja tarjonta vaihtelee. Yksinkertaisimmillaan KP vaikuttaa rahan kysyntään korkotason avulla. Pankkijärjestelmässä sisäänluotuna tietty epävakaus: vain pieni osa talletuksista pankin kassaholvissa (tai KP:ssa). Siksi mm. talletussvakuutus, Basel III ja KP:n lender of last resort -rooli.