Nousun hyvinvointikysely 2010

Nousun hyvinvointikysely 2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

SISÄLLYS Materiaalissa ensin YHTEENVETO, jonka jälkeen avointen vastausten koosteet: HUU: Huolet ja ilonaiheet pysyneet samana vuodesta toiseen KE-LÄ: Työnilo IPP: Muutos ja kiire CC: Kolme hyvää ja huonoa Muut keskitetyt: Resurssipula Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

YHTEENVETO Jorma Nylund Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

2010 kyselyssä keskitetyt yksiköt jaettu kahteen, Nordic Banking keskitetyt ja muut keskitetyt yksiköt.

Asioiden kehityksen yleisnäkymät Kaikkien vastausten perusteella katsottuna tilanne ei suinkaan näytä hälyttävältä, tosin aluekohtaisia eroja on. Joissain paikoissa tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen. Tuloksia on tulkittu seuraavasti, selvää parannusta on tulkittu tapahtuneen jos kolmen paremman vaihtoehdon määrä on kasvanut 5% tai enemmän. Samalla periaatteella jos kolmen heikomman vastausvaihtoehdon määrä on kasvanut 5% tai enemmän katsotaan tuloksien heikentyneen. Jos tulokset jäävät näiden väliin eli -4% - +4% tulosten katsotaan pysyneen suunnilleen samalla tasolla. Kaikki vertailut on tehty vuoden 2009 kyselyn tuloksiin. Yleissilmäys näyttää hyvältä kun vain yhden kysymyksen osalta kaikkien vastaajien mielestä asiat ovat menneet selvästi huonompaan suuntaan. Näyttäisi siltä ettei uudet tuotteet ole edelleenkään kaikkien hallussa, ilmeisesti ei ole aikaa resurssipulasta johtuen opetella uusia tuotteita. Mutta miten tämä näkyy asiakkaalle? Kaksi asiaa on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan. Palautteen anto ja työajan joustot. Pankissahan on satsattu paljon esimieskoulutukseen ja yksilölliset työajat ovat yleistyneet. Muut asiat ovat suunnilleen samalla tasolla. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kehitystä ei tapahdu, vaan että se on vaan hitaampaa näillä osilla ja selvää 5% parannusta ei vielä ole tapahtunut.

Asioiden kehityksen yleisnäkymä» Palautteen anto» Työ/vapaa-ajan jousto» Työnilo» Työn hallinta» Uupumus työpäivän jälkeen» Stressi» Normaali työajan riittävyys» Innostavuus» Kielitaito» Työkyky/ vaatimus» Ergonomia» Ilmapiiri» Epäasiallinen kohtelu» Johtaminen» Työn tauotus» Uusien toimitapojen hallinta» Työpaikan varmuus» Kehotus jättää pankkityö» Uusien tuotteiden hallinta Huom. Värit eivät kerro ovatko asiat hyvin vai huonosti, vaan mihin suuntaan kehitys on mennyt verrattuna edelliseen kyselyyn. Parantunut 5 % Samalla tasolla -4% - +4% Huonontunut 5 %

2009 2010 HUU 18 % 82 % 20 % 80 % Ke-Lä 18 % 82 % 17 % 83 % IPP 21 % 79 % 22 % 78 % NB keskitetyt 30 % 70 % Muut keskit. 22 % 78 % 24 % 76 % Tytäryhtiöt 18 % 82 % 34 % 66 % Kaikki yhteensä 19 % 81 % 22 % 78 %

2009 2010 HUU 13 % 87 % 19 % 81 % Ke-Lä 13 % 87 % 15 % 85 % IPP 14 % 86 % 20 % 80 % NB keskitetyt 28 % 72 % Muut keskit. 19 % 81 % 18 % 82 % Tytäryhtiöt 18 % 82 % 25 % 75 % Kaikki yhteensä 15 % 85 % 19 % 81 %

2009 2010 HUU 30 % 70 % 26 % 74 % Ke-Lä 26 % 74 % 25 % 75 % IPP 29 % 71 % 27 % 73 % NB keskitetyt 33 % 67 % Muut keskit. 23 % 77 % 31 % 69 % Tytäryhtiöt 21 % 79 % 32 % 68 % Kaikki yhteensä 27 % 73 % 28 % 72 %

2009 2010 HUU 35 % 65 % 26 % 74 % Ke-Lä 30 % 70 % 25 % 75 % IPP 36 % 64 % 28 % 72 % NB keskitetyt 40 % 60 % 26 % Muut keskit. 74 % 25 % 75 % Tytäryhtiöt 31 % 69 % 33 % 67% Kaikki yhteensä 32 % 68 % 27 % 73 %

2009 2010 HUU 14 % 86 % 15 % 85 % Ke-Lä 13 % 87 % 11 % 89 % IPP 18 % 82 % 16 % 84 % NB keskitetyt 20 % 80 % 12 % Muut keskit. 88 % 17 % 83 % Tytäryhtiöt 8 % 92 % 11 % 89 % Kaikki yhteensä 14 % 86 % 15 % 85 %

2009 2010 HUU 36 % 64 % 42 % 58 % Ke-Lä 40 % 60 % 45 % 55 % IPP 33 % 67 % 37 % 63 % NB keskitetyt 24 % 76 % 26 % Muut keskit. 74 % 24 % 76 % Tytäryhtiöt 30 % 70 % 24 % 76 % Kaikki yhteensä 34 % 66 % 38 % 62 %

2009 2010 HUU 16 % 84 % 17 % 83 % Ke-Lä 16 % 84 % 16 % 84 % IPP 18 % 82 % 18 % 82 % NB keskitetyt 16 % 84 % 23 % Muut keskit. 77 % 22 % 78 % Tytäryhtiöt 24 % 76 % 30 % 70 % Kaikki yhteensä 18 % 82 % 18 % 82 %

2009 2010 HUU 18 % 82 % 19 % 81 % Ke-Lä 20 % 80 % 19 % 81 % IPP 24 % 76 % 23 % 77 % NB keskitetyt 15 % 85 % 18 % 82 % Muut keskit. 21 % 79 % Tytäryhtiöt 17 % 83 % 19 % 81 % Kaikki yhteensä 20 % 80 % 20 % 80 %

2009 2010 HUU 14 % 86 % 16 % 84 % Ke-Lä 17 % 83 % 18 % 82 % IPP 22 % 78 % 20 % 80 % NB keskitetyt 10 % 90 % 18 % 82 % Muut keskit. 16 % 84 % Tytäryhtiöt 14 % 86 % 11 % 89 % Kaikki yhteensä 17 % 83 % 17 % 83 %

2009 2010 HUU 14 % 86 % 26 % 74 % Ke-Lä 17 % 83 % 26 % 74 % IPP 22 % 78 % 26 % 74 % NB keskitetyt 24 % 76 % Muut keskit. 18 % 82 % 25 % 75 % Tytäryhtiöt 14 % 86 % 17 % 83 % Kaikki yhteensä 17 % 83 % 25 % 75 %

2009 2010 HUU 73 % 27 % 75 % 25 % Ke-Lä 73 % 27 % 74 % 26 % IPP 69 % 31 % 76 % 24 % NB keskitetyt 70 % 30 % 72 % Muut keskit. 28 % 68 % 32 % Tytäryhtiöt 59 % 41 % 70 % 30 % Kaikki yhteensä 71 % 29 % 73 % 27 %

2009 2010 HUU 37 % 63 % 34 % 66 % Ke-Lä 29 % 71 % 28 % 72 % IPP 39 % 61 % 35 % 65 % NB keskitetyt 44 % 56 % 39 % 61 % Muut keskit. 39 % 61 % Tytäryhtiöt 38 % 62 % 49 % 51 % Kaikki yhteensä 36 % 64 % 35 % 65 %

2009 2010 HUU 93 % 7 % 94 % 6 % Ke-Lä 95 % 5 % 91 % 9 % IPP 91 % 9 % 91 % 9 % NB keskitetyt 97 % 3 % Muut keskit. 96 % 4 % 94 % 6 % Tytäryhtiöt 97 % 3 % 95 % 5 % Kaikki yhteensä 93 % 7 % 93 % 7 %

2009 2010 HUU 18 % 82 % 18 % 82 % Ke-Lä 18 % 82 % 17 % 83 % IPP 21 % 79 % 26 % 74 % NB keskitetyt 16 % 84 % Muut keskit. 25 % 75 % 29 % 71 % Tytäryhtiöt 28 % 72 % 18 % 82 % Kaikki yhteensä 21 % 79 % 21 % 79 %

2009 2010 HUU 25 % 75 % 20 % 80 % Ke-Lä 21 % 79 % 15 % 85 % IPP 23 % 77 % 19 % 81 % NB keskitetyt 18 % 82 % 27 % Muut keskit. 73 % 24 % 76 % Tytäryhtiöt 27 % 73 % 22 % 78 % Kaikki yhteensä 24 % 76 % 19 % 81 %

2009 2010 HUU 44 % 56 % 39 % 61 % Ke-Lä 48 % 52 % 48 % 52 % IPP 52 % 48 % 45 % 55 % NB keskitetyt 39 % 61 % 37 % Muut keskit. 63 % 45 % 55 % Tytäryhtiöt 52 % 48 % 52 % 48 % Kaikki yhteensä 46 % 54 % 44 % 56 %

2009 2010 HUU 67 % 33 % 65 % 35 % Ke-Lä 65 % 35 % 64 % 36 % IPP 68 % 32 % 69 % 31 % NB keskitetyt 76 % 24 % 62 % Muut keskit. 38 % 69 % 31 % Tytäryhtiöt 60 % 40 % 71 % 29 % Kaikki yhteensä 66 % 34 % 67 % 33 %

2009 2010 HUU 51 % 49 % 50 % 50 % Ke-Lä 51 % 49 % 48 % 52 % IPP 52 % 48 % 50 % 50 % NB keskitetyt 46 % 54% 48% 52 % Muut keskit. 51 % 49 % Tytäryhtiöt 60 % 40 % 54 % 46 % Kaikki yhteensä 51 % 49 % 50 % 50 %

2009 2010 HUU 53 % 47 % 45 % 55 % Ke-Lä 46 % 54 % 44 % 56 % IPP 49 % 51 % 37 % 63 % NB keskitetyt 28 % 72 % 36 % Muut keskit. 64 % 47 % 53 % Tytäryhtiöt 51 % 49 % 48 % 52 % Kaikki yhteensä 46 % 54 % 43 % 57 %

HUU:n alueen huolet ja ilonaiheet pysyneet samana vuodesta toiseen Mia Majander Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

Ensimmäisen kerran työhyvinvointi kysely toteutettiin vuonna 2007. Osa kysymyksistä on pysynyt samana vuodesta toiseen ja yllätys, yllätys samoin monet tulokset prosenteilla mitattuna. Muutosta edellisiin vuosiin oli mahdollisuus antaa myös kirjallinen kommentti jokaisen kysymyksen jälkeen. Ilahduttavissa määrin tätä mahdollisuutta oli käytetty hyväksi ja kommentteja oli laidasta laitaan. Yhteensä vastaajia oli HUU:n alueella vähän päälle 500 ja kommentteja noin 250 per kysymys. Olin mukana tekemässä ensimmäistä kyselyä. Tuolloin koki HUU:n alueen kyselyyn vastanneista 80% työniloa päivittäin tai lähes päivittäin. Vuonna 2009 luku oli hiukan noussut (82%) mutta mitä liene tapahtunut, kun prosentti laski takaisin 80%:iin vuoden 2010 kyselyssä. Kaikesta huolimatta voisi todeta luvun olevan korkealla tasolla.

Työtehtävät koetaan edelleen mielenkiintoisiksi ja innostaviksi (81%) mutta huolestuttavaa on se, että edellisenä vuonna luku oli 87% (2007 luku oli 84%). Tuntuu, että joka puolelta hyökytetään. Puuttuu mielestäni systemaattinen eteneminen. Yhteen suuntaan yhtä tietoa, toiseen suuntaan toista, vinkkiä sinne ja vinkkiä tänne, tikusta tuolla ja tikkuja tänne Systemaattisemmin eteenpäin. tai Henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamiselle asettaa haasteita järjestelmien toimiminen, työympäristö sekä kaikenlainen pieni selvittely ja tilpehööri joka on pois asiakasajasta.

Edelliset tekstit kiteyttävät usean vastaajan mielipiteet. Asetetaan tavoitteita, joita seurataan mutta kuten muumi-kirjassa kysytään Kuinkas sitten kävikään?. Huoli siitä mitä on edessäpäin paistaa läpi vastauksissa. Uusia tuotteita tulee myyntiin jatkuvasti entistä nopeammalla tahdilla ja huonosti valmisteltuina sillä vuonna 2010 enää 74% koki hallitsevansa uudet tuotteet hyvin kun luku edellisenä vuonna oli jopa 86%. Suhde lukujen välillä oli sama kaikkien vastaajien kesken.

Asia, joka ilahdutti vastauksissa oli työtilanteen ja työajan joustaminen elämäntilanteen mukaan. Vuonna 2007 66% koki joustoa löytyvän mutta tänä vuonna luku oli jo 74%. Työpisteiden ergonomia puhutti edelleen puoleen ja toiseen. 58% koki ergonomian työpisteessä hyväksi ja 42% huonoksi. Konttoreiden erilaisuus ja monimuotoisuus heijastunee tässä vastauksessa. Kaikesta huolimatta ilmapiirin työyhteisössä koki hyväksi 83%. Tosin luku oli laskenut yhdellä %-yksiköllä edellisestä vuodesta mutta noussut 5 %-yksikköä vuoden 2007 luvusta.

Esimiestyöskentelyssä on tapahtunut ilahduttavaa kehitystä ainakin vastausten perusteella. Johtaminen koetaan vuosi vuodelta oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi (2007 59%, 2009 63% ja 2010 66%). Palautteenanto toimii entistä paremmin, vuonna 2007 74% ja 2010 80% vastaajista koki sen toimivan hyvin.

Työn tauottaminen ruokatunnin lisäksi on vähitellen lisääntynyt; Vuonna 2007 vain 49 % tauotti työtänsä ruokatunnin lisäksi, kun tänä vuonna jo 61% on ymmärtänyt tauottamisen tärkeyden ja onnistuu tauottamaan työnsä. Mielestäni luvun pitäisi olla lähempänä 90% ja ehkä se jonain päivänä onkin totta. Samoin päivittäinen työhönsidonnaisuusaika riittää yhä useammalla, vuonna 2007 48% koki ajan riittävän mutta 2010 oli %luku noussut jo 55% vastaajista. (2009 47%). Edelleen kuitenkin huolestuttavaa on työstä johtuvan haitallisen stressin kokeminen. Vuonna 2007 52% vastaajista koki haitallista stressiä, 2009 51% ja 2010 50%. Vaikka suunta on oikea, on prosenttiluku vielä aivan liian korkea.

Kirjoitetuista kommenteista sai lukea vastauksia laidasta laitaan. Jokaiseen kysymykseen löytyi sekä positiivinen että negatiivinen katsantokantaa. Vaikka tekstit välillä olivat hyvinkin rankkoja oli onneksi välissä ilon aiheita. Kantavana voimana oli usealla hyvät työtoverit ja harrastukset. Ei se iso joki vaan ne kaikki pienet purot - edelleenkin jokainen voi omalla paikallaan elämässä vaikuttaa omaan ja joskus työtoverinsakin jaksamiseen ja työhyvinvointiin pidetään toisistamme huolta.

Työhyvivointikysely 2010 Ke-Lä Susanna Hagelberg Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

Niin kuin Nylundin Jorma toteaa koko kyselystä tehdyssä yhteenvedossa, työhyvinvoinnin tila koko maassa ei näytä hälyttävältä, mutta aluekohtaisia eroja löytyy. Tässä muutama kommentti Ke-Lä:n alueen tuloksista.; Työnilo oli noussut yhdellä prosentilla jo ennestäänkin hyvästä tuloksesta. Oli ilo havaita, että meille se kaikkein tärkein eli asiakas tuottaa paljon iloa työpäivään. Samansuuntainen oli viesti työtovereista. Huutia saivat esimiehet, joiden taito ei riitä tulosten käsittelyyn, vaan tunne, että mikään ei riitä, vain vomistuu. Tässä on mielestäni paikka pysähtyä ja kyseenalaistaa riittämättömyys!

Työtehtävät ovat innostavia ja haasteellisia ja lisäksi oma työtilanne hallitaan paremmin kuin ennen. On otettu käyttöön yksilöllinen työaika, lyhennetty työpäivä tai osa-aika työ. On opittu olemaan itsekkäämpiä oman työajan suhteen, eikä tehdä ns. säännöllisiä ylitöitä, vaan ylitöitä hyvin harkiten. Nämä useat erilaiset työajan sopimukset ovat kasvattaneet jopa 5% tunnetta, että työaika joustaa oman elämäntilanteen mukaan, hienoa!

Työkyky suhteessa työn vaatimuksiin on toisaalta kohdallaan ja toisaalta hyvin haasteellisessa tilanteessa, sillä ikä tekee omat kepposensa työn vaativuuden suhteen, olet sitten nuori tai vanha. On hyväksyttävä olotila, että kaikkea ei voi hallita syvällisesti. Omaa fyysistä kuntoa hoidetaan kyllä kiitettävästi.

Ergonomia on edelleen huonolla tolalla. On paljon konntoreita joissa odotellaan remonttia ja sen mukanaan tuomia parannuksia. Toisaalta jo remontoiduissa konttoreissa on opeteltava tekemään työtä avokonttoreissa ja tämä vaatii opettelua sekä työyhteisön pelisääntöjen luomista. Kielitaito ei aiheuttanut ongelmia, vaan sillä selvittiin, sillä Ke-Lä:n alueella on vielä paljon konttoreita, joissa ulkomaalaisia asiakkaita käy hyvin satunnaisesti.

Uusia toimintatapoja kyllä hallitaan, mutta selvä viesti oli, että ne vaihtuvat liian usein ja siksi jää oppimisen kanssa usein yksin, joskin sinnikkyys palkitaan, tuumattiin asiasta. Uudet tuotteet haluttaisiin hallita, mutta se on täysi mahdottomuus tässä uutuuksien tulvassa. Liian paljon jää itseopiskelun varaan ja pankkityön kokemattomuus näkyy osaamisessa ja lisää näin tuoteopin tuskaa. Epäasiallista kohtelua koettiin esimiesten taholta tarkasteltaessa asetettuja tavoitteita, arvostus tuntui olevan hukassa ja nuoret kokivat, että heillä teetetään kaikki konttorin työt, joita kukaan ei ole viitsinyt aikoihin tehdä.

Toisaalta johtaminen koettiin yksilötasolla kannustavaksi,. mutta tiukaksi. Arvostelun kohteeksi joutuivat liian usein esimiehen suusta tulevat, mutta, lauseet tekemisen suhteen sekä esimiesten suuri vaihtuvuus. Ehdotukset työnantajan puolelta jättää pankkityö olivat marginaalisia, pikemminkin tekijä itse otti asian puheeksi useammin. Omaa työpaikkaa pidettiin varmana ja toisaalta esitettiin myös kysymys: mikä on nykyään varmaa?

Palautteen anto ja käsittely esimiehen kanssa oli parantunut selvästi ja sen koettiin toimivan paremmin kuin ennen. Avoimuus oli muuttunut parempaan suunta ja asioita oli helpompi käsitellä. Tässä osiossa näkyi varmasti esimiesten saama koulutus asian suhteen. Hieno nousu arvioinnissa.

Uupumuksen kokemus työpäivän jälkeen oli vaihtelevaa, mutta hyvin usein työt tulivat kotiin päässä. Kiihtynyt työtahti asetti myös oman jaksamisen koetukselle. Runsaat muutokset tekemisessä työtahdin lisäksi aiheuttivat ajoittain myös haitallista stressiä ja jopa unettomuutta. Rästitöitä jäätiin silti tekemään ylitöinä hyvin harkiten ja tämä oli kyllä positiivinen viesti.

Työssä jaksaminen on edellytys erinomaisille asiakaskokemuksille ja työnilo on edellytys meidän omalle hyvinvoinnille. Tämä kysely on yksi Nousun väline viedä työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä eteenpäin eri alueilla. Kysely on tehty jo kolmena vuonna peräkkäin ja nyt sillä on voimaa myös vaikuttaa asioihin. Pidetään siis yllä reilua meininkiä ja viedään asioita eteenpäin sisulla, yhdessä.

Työhyvinvointikysely 2010 IPP Tiina Sillanpää Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

IPP:n alueen henkilöstöstä oli vastannut 361 henkilöä. Kaikkiin kysymyksiin tuli vapaita kommentteja noin puolelta vastaajista. Vapaista kommenteista ja vastauksista on seuraava yhteenveto. Työnilo oli laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä 79%-<78%:iin. Työkaverit, asiakaspalvelu ja asiakaskohtaamiset ovat se, mistä ammennetaan työniloa. Kiire, riittämättömyyden tunne ja työmäärän kasvu vievät sen. Työniloa nakertaa myös tunne, että esimiehet kyttäävät eivätkä arvosta työtämme.

Työtehtävien innostavuus oli laskenut 6 yksikköä 86%->80%:iin. Koettiin, että ei ole työrauhaa. Aina joku uudistus tai muutos meneillään. Vastaavasti uuden oppiminen, työn monipuolisuus sekä päivien erilaisuus koettiin innostavaksi. Työtilanteen hallinnan tunne oli kohonnut +2, 71%-> 72%:iin. Kalenterointi sekä yksilöllinen työaika tukee työtilanteen hallintaa. Kiire, resurssipula sekä tuuraukset ja jatkuvat hyppäämiset paikasta toiseen sekoittavat päivän.

Työtilanteen ja työajan jousto elämäntilanteen mukaan oli kohonnut reippaasti, peräti 8 prosenttiyksikköä 64%->72%:iin. Suunta on todella hyvä. Tähän on vaikuttanut osa-aikaeläkkeet, yksilöllinen työaika. Myös perheelliset kokivat saavansa kohtuudella joustoa, kun sitä tarvitaan esim. lapsen sairastuessa. Tosin pienissä yksiköissä on vielä hankalaa saada työaika joustamaan. Kritisoitiin myös sitä, että kaikki eivät saaneet tasapuolisesti pitää lomarahalomaa.

Työkyky suhteessa työn vaatimuksiin oli myös noussut +2, 82%->84%:iin. Kaasua ja sykettä ohjelmasta on saatu potkua oma työkyvyn ylläpitämiseen. Fyysinen peruskunto auttaa jaksamaan. Osa koki työn vievän koko energian ja mehut. Työasiat painavat mieltä, vievät yöunet ja se tuntuu väsymyksenä työssä.

Työpisteiden ergonomia on haaste vanhoissa konttoreissa. Laskua -4, 67->63%:iin. Ilmastoinnin puutteet, kuumuus/kylmyys, ilman tunkkaisuus ja homeen haju koettiin pahimmaksi epäkohdaksi. Kiitosta saivat hyvät säädettävät työtuolit sekä pyynnöstä saadut rullahiiret. Remonttien myötä oli heti tullut parannuksia. Työyhteisön ilmapiiri oli pysynyt ennallaan 82%:ssa. Ilmapiiri työkavereiden kesken on pääosin hyvä. Sitä hehkutettiin useassa vastauksessa. Huono työvoimatilanne ja väsymys kiristää välillä pinnaa.

Kielitaidolla pärjätään kohtuudella työtehtävissä, kohonnut 76->77%:iin. Alueen konttoreissa ei käy vieraskielisiä asiakkaita kovin paljon. Muutama kommentti oli, että kunpa vielä osaisi venäjää. Uusien toimintatapojen hallinta oli kohonnut 78- >80:iin. Hyvästä vastausprosentista huolimatta arvostellaan kiivasta muutostahtia. Muutosten perässä ei tahdota pysyä. Itse uudet toimintatavat saivat kritiikkiä. Teemme hirveästi töitä tilastoja varten! Uusien tuotteiden opiskeluun ja sisäistämiseen ei ole riittävästi aikaa. Pudotusta 78-> 74%:iin. Sijoittamisen tuotteet ja niiden suuri määrä koettiin kaikkein hankalimmiksi.

Epäasiallista kohtelua esiintyy harvoin. Pudotusta 31%-> 24%:iin. Esimiesten koulutus on tuottanut tulosta. Kuitenkin suurin arvostelu kohdistuu nimen omaa esimiehiin, heidän kykyynsä antaa ja vastaanottaa palautetta. Ylilyöntejä tapahtuu edelleen. Johtamisen oikeudenmukaisuudessa ja kannustavuudessa on parannusta 61->65%:iin. Tässä myös esimiesten valmennus näkyy. Toivottiin enemmän kannustamista kuin tulosten pelkkää arviointia.

Painostusta jättää pankkityö ei juuri koeta. Tilanne pysynyt ennallaan 9%:ssa. Pakettien tarjoaminen ja jotkin esimiesten epäasialliset heitot esim. myynninohjauskeskustelujen yhteydessä on voitu kokea tällaiseksi. Varmuus työpaikasta on laskenut 79->74%:iin. Epävarmuutta on luonut konttoreiden lopettamiset sekä tunne, että vanhemmat työntekijät halutaan vaihtaa nuorempiin. Palautteenantoa esimiehen ja työntekijän välillä on ilmeisemmin tullut harjoiteltua, koska parannusta on 77->81%:iin. Esimiesten välillä tässä on vielä suurta vaihtelua ja harjoittelua kannattaa jatkaa puolin ja toisin.

Työtä on opittu tauottamaan paremmin ruokatunnin lisäksi, parannusta +7, 48->55%:iin. Tosin vielä on parannettavaa. Kiire oli suurin syy, että tauot jää pitämättä. Huolestuttavinta oli, että välillä jäi myös ruokatauko pitämättä. Vain harva kävi tauolla kahvitauon lisäksi. Uupumusta koetaan työpäivän jälkeen, muutos 68-69%:iin. Torkku voittaa lenkin. Kotona ei enää jakseta. Haitallinen stressi tuntuu puolella vastaajista sydämen tykytyksinä ja univaikeuksina.

Päivittäinen työaika riittää paremmin kuin aikaisemmin työtehtävien suorittamiseen, parannusta 51->63%:iin. Ylitöihin suhtaudutaan kriittisemmin ja niitä tehdään enimmäkseen vain pakon edessä. Kääntöpuolena on, että työt tuppaavat kasaantumaan. Kaiken kaikkiaan kaivataan lisäresursseja sekä tasapuolisuutta esim. lomarahalomien saamiseen. Yhteistapaamisia kritisoitiin sekä muutosten nopeutta ja määrää. Ihmisillä on kuitenkin vielä motivaatiota palvella asiakkaita hyvin ja laadukkaasti ja iloita uuden oppimisesta. Näille asioille pitäisi luoda parhaat mahdolliset edellytykset.

Hyvinvointikysely Contact Centre 2010 Tuula Juntula Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

Contact Centressä on toimihenkilötä yhteensä n 400 joista Vaasassa n100 Oulussa n100 ja Helsingissä n200 tekee puhelintyötä joista osa vastaa myös verkkopankin sekä avoimiensivujen (www.nordea.fi) kautta tulleisiin asiakasposteihin. Nousun työhyvinvointi kyselyyn vastasi 90 henkilöä alle 30 vuotiaat 18,9 % ( 17 kpl) 30-54 vuotiaat 45,6 % (41 kpl) 55v- 35,6 % (32 kpl)

Kolme hyvää Kivat, mahtavat työkaverit, työniloa tuottavat onnistuneet asiakaskokemukset Päivän työt eivät jää odottamaan seuraava päivää Sähköiset työpöydät, sekä hieroma- sekä niqamatuoli. mahdollistavat päivittäin tekemään taukoliikuntaa.

Kolme ei hyvää Epäsäännöllinen työaika, 6 viikkoa etukäteen pitää ilmoittaa tulevat työvuorotoiveet. Seuranta, myynti, asiakasaika, puheluiden määrä, Kohtuuttoman suuret tavoitteet joihin pääsevät vain harvat.

Nousun työhyvinvointikysely 2010 Kaikki muut keskitetyt yksiköt Juha Seljavaara Aulanko 23.10.2010 Nordea Unioni Suomi ry 21.2.2011 / JNd

Keskitettyjen yksiköiden osalta kyselyssä tuli esiin seuraavat kolme asiaa: resurssipula kiire johtaminen

Nousulaisista työniloa koki lähes 80% vastaajista. Vapaissa vastauksissa tuli esille liiallinen työkuorma. Osa vastaajista koki liian kiireen vievän työniloa. Kiire johtaa myös tunteeseen, ettei pysty hoitamaan työtehtäviä niin hyvin kuin tahtoisi. Monet pitävät haasteellisista työtehtävistä ja näissä onnistuminen tuottaa hyvänolon tunnetta. Resurssipulaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja esimiesten tulisi huomioida tämä töiden suunnittelussa. Pitkittyessään resurssipula saattaa johtaa henkilöstön henkisten ja fyysisten voimavarojen ehtymiseen. Tästä seuraa pitkiä sairauslomia ja tilanteen paheneminen. Toimihenkilöiden olisi hyvä noudattaa tervettä itsekkyyttä ylikuormitustilanteissa ja käydä keskustelua esimiehen kanssa tilanteesta.

Keskitetyissä yksikössä koettiin työaikojen joustavan melko hyvin elämäntilanteen mukaan. Osa-aikaeläke on monelle mahdollisuus säilyttää työkunto hyvänä. Osa-aikaeläkkeellä ehtii nauttimaan vapaasta ja tekemään sellaisia asioita mihin muuten ei olisi aikaa. Liukuva työaika saa myös kiitosta ja auttaa koti- ja työelämän yhteensovittamisessa. Työpisteiden ergonomia asiat tuntuvat olevan kunnossa. Haasteena on ilmastointi. Väillä puhaltaa kylmää ja vedon tunnetta esiintyy. Osassa työtiloja ilmastoinnin teho on ollut riittämätön näillä tämän kesän helteillä. Osa henkilöstöstä on tyytymättömiä avokonttoriin. Häiriötekijöinä esiintyy melua ja avotila koetaan ahtaaksi.

Työyhteisöjen ilmapiiri on lähimpien työkavereiden osalta kunnossa. Tiimityöskentely toimii ja työntekijät tukevat toisiaan. Toki poikkeuksia myös löytyy. Useimmiten tyytymättömyys kohdistuu työnjohtoon. Tuntuu välillä, että osalta johtajista on unohtunut ihmissuhdetaidot. Monta kertaa sillä on väliä miten asiat esittää. Johtamisen oikeudenmukaisuus ja kannustavuuden jakauma keskitettyjen yksiköiden osalta on melko tasainen. Molemmista ääripäistä löytyy vastauksia. Tämän mukaan meillä on hyviä ja kannustavia esimiehiä. Toisaalta kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus hyvään esimieheen. Esimiestaitoihin on Nordeassa jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta saavuttaisimme arvojen mukaiset tavoitteet.

Keskitetyissä yksiköissä henkilöstöä huolettaa töiden siirtäminen muualle. On menossa ulkoistushankkeita kuten CIMSSA ja manuaalitöiden siirtoa Puolan operaatiokeskukseen. Lisäksi ostetaan IT työtä Intiasta. Työtehtävistä johtuvaa haitallista stressiä tunnistaa itseltään moni työtekijä. Nämä ilmenee useimmiten univaikeuksina. Päänsärkyä ja vatsavaivoja esiintyy myös monilla. Osa henkilöstöstä osaa unohtaa työasiat työpaikalle ja viettää palauttavaa vapaaaikaa.

Ottakaa näitä työhyvivointi asioita puheeksi kahvitauoilla, tiimikokouksissa ja esimiesten kanssa. Tutkimuksen mukaan moni asia on hyvällä tolalla. Jokainen työntekijä on osaltaan itse vastuussa omasta työhyvinvoinnistaan.

PALAUTE hyvinvointi@nousu.org