Tärinäselvitys Siikaluodon alue

Samankaltaiset tiedostot
Aseman seutu ja Siilinpää, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

VT3 tärinämittaukset, Laihia

Tärinäselvitys, Alkkulan asemakaavan. Päiväys Tilaaja Akaan kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

Tärinäselvitysraportti. Päiväys Projekti JYK yhtenäiskoulukeskus Asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Tilaaja Järvenpään kaupunki

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS ARVIOINTITASO 2, RAIDELIIKENNETÄRINÄ. Vastaanottaja Nastolan kunta, kaavoitus

Seinäjoen asemanseudun yleissuunnitelma, tärinäselvitys

PEAB OY SIUKUNKADUN TÄRINÄSELVITYS, SEINÄJOKI

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTI- TASO 2

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO T JUNAMASSAT HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035.

KYTTÄLÄ XI JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO TÄRINÄSELVITYS

Liikennetärinän vaikutus maankäytön suunnitteluun

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu Lappeenranta

Tampereen kaupunki Ranta-Tampellan tärinäselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA RISUHARJUN ASEMAKAAVAN TÄRINÄSELVITYS

TAMPEREEN KAUPUNKI RATAPIHANKADUN POHJOISOSAN ASEMAKAAVA 8330, TÄRINÄSELVITYKSEN PÄIVITYS. Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TÄRINÄSELVITYS, TÄRINÄMITTAUKSET JA T JUNAMASSAT, ARVIOINTITASO 2

HENNA, ORIMATTILA HENNAN ALUEEN TÄYDEN- TÄVÄ TÄRINÄSELVITYS

Lahelanpellon tärinäselvitys Tuusula

HATTULAN KUNTA HATTULAN OYK, TÄRINÄSELVITYS

KORTTELI 76, RIIHIKETO, PORI, TÄRINÄSELVITYS

Nivalan yleiskaava. Tärinäselvitys NIVALA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 20968

IISALMEN RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS VETURINRANNAN ALUEEN 152 OSALTA Janne Nuutinen. Petri Tiitta

LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSTÄ

LIIKENNETÄRINÄMITTAUS Toinen vaihe

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Korttelit 4018 ja 4020, Kytömaa, Kerava

Tärinäselvitys Nivalan aseman kohdalla

Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere

ÄHTÄRIN KAUPUNKI JUNATÄRINÄSELVITYS. Villelän alue ja entinen sahan alue

16WWE Päivitetty Temotek Oy Teknologiantie 4F OULU. Kortteli 61, Muhos. Rautatietärinämittaukset

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus

NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2

Värähtelyselvitys, Lepolan alue, Järvenpää

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RISTINUMMENTIE 121, KIRKKONUMMI SELVITYS MAANKAATO- PAIKAN LIIKENTEEN AI- HEUTTAMISTA TÄRINÄ- VAIKUTUKSISTA

IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKIN- RAITTI. AK-MUUTOS, KAAVA NRO 8495

Vastaanottaja Varkauden kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä VETOVOIMAKESKUS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA

Vastaanottaja Rauman kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä LAKARI - LIINALA TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

KUORMATIEN ASEMAKAAVA TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS. - Tämä raportti korvaa aiemmin päivätyt versiot. Vastaanottaja Limingan kunta

Koskenmäen tärinäselvitys Tuusula

Kempeleen taajaman osayleiskaava Tärinäselvitys A Muutokset Rev A: Tarkennettu suosituksia Alkuperäinen selvitys

Joensuun kaupunki Tekninen virasto. Kuhasalontien eteläpuolen tärinäselvitys ERILLISLIITE Geomatti Oy, työ 386

SIILINJÄRVEN KUNTA KASURILA 3 TÄRINÄSELVITYS

GUNNARLA, LOHJA SELVITYS RAUTATIELII- KENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Villilän yritysalueen asemakaavan muutos, Nakkila

Liite 5. Vastaanottaja. Ylivieskan kaupunki. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä YLIVIESKAN ASEMANSEUTU TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

Kaksoisraide Liminka Oulu yleissuunnittelu Ympäristötärinän täydentävä tärinäselvitys Oulun alueella Tilausnumero/rataosa/projekti / 1901 / 99

LIIKENNETÄRINÄSELVITYS

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

RISE KAMPUS, JYVÄSKYLÄ

Rovaniemen kaupunki Helsinki Tekniset palvelut/ maankäyttö Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Sivu 1 (16) Hallituskatu Rovaniemi

OPTIMIA OY HONGISTON KAAVAMUUTOSALUE, HÄMEENLINNA. Selvitys rautatien aiheuttamasta tärinästä. 1. Johdanto

TAMPEREEN RAITIOTIE LÄNTINEN HAARA PYYNIKINTORI - LENTÄVÄNNIEMI RUNKOMELU JA TÄRINÄMUISTIO

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS Katilan asemakaava, Kokemäki

LIIKENNETÄRINÄSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

PORIN MATKAKESKUSHANKE TÄRINÄSELVITYS

Vastaanottaja Joensuun kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä NURMEKSENTIENPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

MUHOKSEN KIRKONKYLÄN OYK SELVITYS LIIKENTEEN AIHEUTTAMAN TÄRINÄN VAIKUTUKSESTA

TÄRINÄSELVITYS KELJON KOULU, JYVÄSKYLÄ. Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki. Mauri Hähkiöniemi. Asiakirjatyyppi Tärinäselvitysraportti

LAHDEN VARIKKOALUEEN TÄRINÄSELVITYS

Karhunmäki Joensuu, syksy 2012

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Kauniaisten kaupunki Helsinki Mauri Liimatainen Maankäyttöpäällikkö Sivu 1 (12) + liitteet (13) Kauniaistentie Kauniainen

TIELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVAN (RANTARADAN) TÄRINÄSELVITYS

Särkänniemen asemakaava nro 8663

MITTAUSRAPORTTI LIIKENNETÄRINÄSELVITYS

HERRAINMÄKI AK 8641 (TAMPELLA IX) TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS ID Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti

LIITE 12. Pekka Taina DI, FISE A akustiikka, FISE A tärinä

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

Värähtelyselvityksen täydennys, Lepolan alue, Järvenpää

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä YLÖJÄRVEN YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

RAIDELIIKENNETÄRINÄSELVITYS

KEINUSAARI II-ALUEEN TÄRINÄSELVITYS

Proxion Plan Oy. Oulunlahti liikennepaikka, ratasuunnitelma, Oulu Tärinäselvitysraportti Geomatti Oy, työ 402

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄSELVITYS

As Oy Kauniaisten Bredanportti

TÄRINÄSELVITYS OULUN ASEMATALO

Kalliotunnelien ratarakenteiden tärinänvaimennuksen mitoituksen ja suunnittelun perusteet

RAIDELIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

Seinäjoki Oulu-radan palvelutason parantaminen, ympäristötärinämittaukset Ylivieska - Oulu Geomatti Oy työ 337

Ylöjärven kaupunki. Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281

TÄRINÄ- JA RUNKOMELUSELVITYS

MYYRMÄEN ALUEEN RUNKOMELU- SELVITYS

1 (11) Rantakylän-Utran osayleiskaavaalue. T ärinäselvitys

LIIKENTEEN TÄRINÄ JA RUNKOMELUSELVITYS

TÄRINÄ JA RUNKOMELU, ESISELVITYS

PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET

MENETELMÄT TÄRINÄ- JA RUNKOMELUHAITAN ARVIOINNISSA

Oulun Sivakka Oy. Kissankellontie OULU, RAJAKYLÄ JUNATÄRINÄ

Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus

Transkriptio:

Pietarsaaren kaupunki Jussi Kurikka-Oja Anne Kangasaho 23.12.2015

23.12.2015 1 (7) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 2.1 Tärinän häiritsevyyden arviointi... 2 2.2 Tärinän arviointi rakenteiden kannalta... 3 2.3 Mittaukset... 4 2.4 Maaperä... 4 2.5 Raideliikenne... 4 3 MITTAUSTULOKSET... 5 4 TULOSTEN ARVIOINTI... 6 4.1 Yleistä tärinän raja-arvoista... 6 4.2 Radan länsipuoli... 6 4.3 Radan itäpuoli... 6 4.3.1 Pohjoisosa... 6 4.3.2 Eteläosa... 6 5 AJONOPEUDEN VAIKUTUS... 7 6 TÄRINÄN VAIMENTAMINEN... 7

23.12.2015 2 (7) 1 Taustatiedot Tämä tärinäselvitys on laadittu Pietarsaaren Siikaluodon alueelle. Alueen käyttötarkoitusta ollaan muuttumassa teollisuusalueesta eläväksi kaupunkikeskustan osaksi. Alueelle tulee sijoittumaan uusia asuinrakennuksia ja muita toimintoja. Pääasiallinen tärinälähde on alueen läpi kulkeva rata. Työn on tilannut Pietarsaaren kaupunki. Sito Oy:ssä työstä on vastannut DI Jussi Kurikka-Oja, laadunvarmistajana toimi Ins. AMK. Anne Kangasaho. 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Tärinän häiritsevyyden arviointi Pohjana tärinän häiritsevyyden arvioinnille käytetään VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 esitettyä rakennusten värähtelyluokitusta (Taulukko 1): Taulukko 1. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa, VTT 2006 Värähtelyluokka A B C D Kuvaus v värähtelyolosuhteista w (mm/s), 95 Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten värähtelyluokituksessa rakennukset on jaettu luokkiin A-D tärinän tunnusluvun v w, 95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v w, 95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Taulukoituja tunnuslukuja sovelletaan asuinrakennuksille. Tunnuslukuja voidaan soveltaa myös muille kuin asuinrakennuksille VTT:n julkaisun Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 mukaan: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (Talja 2002) on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 2008). Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden.

23.12.2015 3 (7) Julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetään kolme eri arviointitasoa käytettäväksi eri olosuhteissa: Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu taulukoituihin turvaetäisyyksiin, joiden avulla huomioidaan tärinän aiheuttaja ja paikalliset olosuhteet. Tämän tarkastelun perusteella voidaan arvioida, sijaitseeko alue tärinän suhteen riskialueella. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan arvioida tarkemmin. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin (viikon kestäviin) tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä on käytetty arviointitason 3 mukaisia, viikon kestäviä tärinämittauksia. 2.2 Tärinän arviointi rakenteiden kannalta VTT:n tutkimusraportissa Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius esitetään taulukossa 2 esitetyt värähtelyrajat maaperälle. Taulukko 2. Tärinäalttiusluokat rakenteiden tärinän arvioinnin kannalta. Tärinäalueet V H E Kuvaus Lähinnä rataa oleva alue, jolla maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille Hyväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei yleensä aiheudu niiden käyttökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin yleensä selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asuinmukavuutta. Vaurioitumisriskin arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuskanta ja käytetyt rakennusmateriaalit Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Hallitseva taajuus, Hz alle 10 10 20 20 50 yli 50 alle 10 10 20 20 50 yli 50 alle 10 10 20 20 50 yli 50 Värähtely v max mm/s 3 4,2 6 7,2 1-3 1,4 4,2 2-6 2,4 7,2 alle 1 alle 1,4 alle 2 alle 2,4 Rakennuksiin siirtyvästä tärinästä kovilla maapohjilla kerrotaan julkaisussa seuraavaa: Kovissa maaperissä värähtelyssä hallitsevat yli 10 Hz taajuudet ja värähtely on laajakaistaista. Silloin vaakavärähtely ei yleensä voimistu rungossa ja lattioissakin voimistuminen voidaan olettaa vähäiseksi. Rakennukseen siirtyvä tärinä tulee kuitenkin aina olettaa vähintään samansuuruiseksi kuin maaperässä, vaikka todellisuudessa värähtely voikin jossain määrin vaimeta rakennukseen siirtyessään.

23.12.2015 4 (7) 2.3 Mittaukset Alueella toteutettiin tärinämittaukset 11 18.11.2015. Mittausjärjestelyistä vastasi Sito Oy:n alikonsulttina Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Mittauspisteiden sijainnit esitetään kuvassa 1. Mittaukset suoritettiin maaperästä, joka mittausaikana oli sula. Kuva 1. Mittauspisteiden sijainti 2.4 Maaperä 2.5 Raideliikenne Alueelta ei ole käytettävissä maaperätutkimustietoja. Maaperäkartan mukaan aluetta ympäröivä maaperä on hiekkamoreenia (Mr), joka tulkitaan tärinän kannalta tarkastseltuna kovaksi maalajiksi. Mittausajankohdan raideliikenteestä hankittiin tiedot VR Track Oy:n kautta (VR Track Oy, 17.12.2015).

23.12.2015 5 (7) Mittausten aikana tutkimusalueen ohitti noin 55 tavarajunaa, massoiltaan 300-2000t. Rataosalla ei ole henkilöliikennettä. Liikenteen ajonopeus on ollut alle 70 km/h. 3 Mittaustulokset Mittaustulosten käsittelyssä on huomioitu ainoastaan ne mittaustapahtumat, jotka voitiin todentaa raideliikenteeseen liittyviksi. Kriteereinä käytettiin raideliikennetietojen ohiajotietoja (5 min tarkkuus), tapahtumien voimakkuutta ja taajuussisältöä. Muut tapahtumat, voimakkuudeltaan 0,1 1 mm/s (v max ) tulkittiin raideliikenteestä aiheutumattomiksi, todennäköisesti nämä tapahtumat ovat syntyneet liikehdinnästä mittauspisteiden ympäristössä. Tunnusluku v w, 95 on muodostettu mittaustulosten (v max, 95 ) perusteella käyttäen kaavaa:, Jossa V w, 95 on tehollisarvoon perustuva tunnusluku, v max, 95 mittaustulosten/huippuarvojen perusteella määritetty tunnusluku, f 0 on 3,5 hz ja f mittausten perusteella määritelty hallitseva värähtelytaajuus. Mittaustulokset mittauspisteittäin esitetään taulukossa 3: Taulukko 3. Mittaustulokset mittauspisteittäin Tärinän rataa Tärinän Tärinän rataa Etäisyys Hallitseva Radan Mittauspiste vastaan oleva pystysuuntainen suuntaan oleva rataan taajuus puoli vaakakomponentti (X) v w, 95 (mm/s) komponentti (Z) v w, 95 (mm/s) vaakakomponentti (Y) v w, 95 (mm/s) m Hz 1 0,42 0,33 0,32 12 20 Itä 2 alle 0,20 alle 0,20 alle 0,20 52 18 Itä 3 0,41 0,41 0,34 12 17 Itä 4 0,26 0,23 0,34 52 15 Itä 5 0,29 0,38 0,30 12 22 Itä 6 0,44 0,25 0,38 52 17 Länsi 7 0,35 0,25 0,45 12 30 Länsi 8 0,10 0,10-52 20 Länsi Mittauspiste 1: Mittari varastettu 13.11.2015, tuloksia vain kahdelta päivältä Mittauspiste 8: Toinen vaakakomponentti, tulokset epäluotettavia, tuloksia ei esitetä Mittaustapahtumien taajuussisällön ja maaperäkartan perusteella mittauspisteet ovat kovalla maaperällä. Mittauspisteen 1 osalta tuloksia saatiin muita mittauspisteitä lyhemmästä mittausajasta huolimatta riittävästi tärinän tunnusluvun muodostamiseksi liikenteen painojakauman puolesta. Mittauspisteen 8 osalta vaakasuuntien arviointi jää vajavaiseksi toisen vaakakomponentin puuttuessa. Koska mittaustulokset toisessa vaakasuunnassa ja pystysuunnassa ovat kohtuullisen matalia, voidaan arviointi tehdä puutteesta huolimatta toisen vaakakomponentin avulla.

23.12.2015 6 (7) 4 Tulosten arviointi 4.1 Yleistä tärinän raja-arvoista 4.2 Radan itäpuoli Taulukossa 1 esitetyt rakennusten värähtelyluokitukset perustuvat seuraaviin värähtelyolosuhteiden kuvauksiin: A, 0,10 mm/s, hyvät asuinolosuhteet, ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä B, 0,15, suhteellisen hyvät asuinolosuhteet, ihmiset voivat havaita värähtelyt mutta ne eivät ole häiritseviä C, 0,30, suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä D, 0,60, olosuhteet joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla, keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä Määrittelytavasta johtuen tärinä voi olla havaittavaa ja jopa häiritsevää, vaikka tärinän voimakkuus olisi uusien rakennusten osalta sovellettavan C-luokan rajan tasalla. Radan itäpuolella tärinää mitattiin yhteensä viidestä pisteestä, jotka sijoittuivat 12 52 metrin etäisyydelle radasta. Radan itäpuolella tärinän voimakkuus ylittää uusien rakennusten osalta sovellettavan C-luokan rajan 0,30 mm/s etäisyydellä 0-52 m lähimmästä raiteesta. Lähelle rataa voidaan sijoittaa uudisrakennuksia, joiden käyttötarkoitukselle mahdollinen tärinästä aiheutuva häiriö levolle ei aseta rajoitteita. Sovellettava ohjearvoraja on tällöin 0,60 mm/s. Yli 52 m etäisyydellä olevien rakennusten osalta C-luokan raja alitetaan, jolloin alueelle voidaan sijoittaa myös asuin/majoitus/potilastiloja sisältäviä rakennuksia ilman erityisiä tärinäntorjuntatoimenpiteitä. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. 4.3 Radan länsipuoli 4.3.1 Pohjoisosa 4.3.2 Eteläosa Radan länsipuolella tärinää mitattiin yhteensä kolmesta pisteestä, jotka sijoittuivat 12 52 metrin etäisyydelle radasta. Radan länsipuolen pohjoisosissa C-luokan raja 0,30 mm/s ylitetään 52 m etäisyydellä lähimmästä raiteesta. Länsipuolen pohjoisosiin ei suositella sijoitettavan uudisrakennuksia, joiden käyttötarkoitukselle tärinästä aiheutuva mahdollinen häiriö levolle asettaa rajoitteita. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Mittausten perusteella määriteltynä uusien, asuin/majoitus/potilastiloja sisältävien rakennusten osalta C-luokan raja alitetaan, jos etäisyys rataan nähden on yli 40m. Tätä

23.12.2015 7 (7) etäisyyttä lähemmäs rataa voidaan sijoittaa käyttötarkoitukseltaan soveltuvia rakennuksia. Rakenteiden kannalta alue kuuluu luokkaan E Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. 5 Ajonopeuden vaikutus Yhdistettäessä junatiedot tärinämittaustuloksiin, vaikuttaa siltä että voimakkainta tärinää alueella aiheuttavat uloimmaisilla raiteilla liikennöivät junat, joiden massalla ei ole merkittävää vaikutusta syntyvän tärinän voimakkuuteen. Tämän perusteella mahdollinen nopeustason nosto ratapiha-alueen läpiajoraiteilla ei nosta alueen tärinätasoa merkittävästi, jos nopeustaso ei ylitä tasoa 60 70 km/h. 6 Tärinän vaimentaminen Jos määriteltyjen ns. suojaetäisyyksien sisäpuolelle halutaan sijoittaa tärinälle herkkiä tiloja (mm. asuintilat) tulee suunnittelussa varautua tärinän vaimennusratkaisuihin tai tilojen suunnitteluun siten, että alueella vallitsevat värähtelytasot tulevat huomioiduiksi rakenteiden resonanssitarkastelussa. Tämä edellyttää tarkempaa tietoa suunniteltavien rakennusten rakenneratkaisuista. Riippuen suunniteltujen rakennusten sijainnista ja rakennetyypistä, mahdollisia tärinänvaimennusratkaisuja ovat erilaiset tärinäeristeet joko sokkelin kylkeen asennettuna tai rakenteen alla, teräsponttiseinä tai rakennuksen perustaminen teräsjousille.