JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien yhteiset taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit Liite 1. Termit ja lyhenteet Versio: Luonnos 28.6.2016 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Tässä liitteessä on listattu ja kuvattu keskeiset tähän suositukseen liittyvät termit ja lyhenteet. Lyhenteet HTV TA TP XBRL THL Henkilötyövuosi Talousarvio Tilinpäätös extensible Business Reporting Language, taloudellisten tietojen kuten tilinpäätöksen sähköisen XML-pohjainen tiedonsiirtostandardi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Termien lähdetiedot Kunkin termin lähde on mainittu määritelmän jälkeen, ellei määritelmä ole suositustyön aikana laadittu tai jos termin pohjana on useampi lähde. Termit avustus deflatointi henkilöstö Kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Rahan arvon muuntaminen kiinteähintaiseksi hintaindeksiä käyttäen siten, että vertailuvuosien rahan arvot muutetaan vastaamaan toisiaan. Henkilöt, joilla voimassa oleva palvelussuhde tarkasteluajankohtana. (Kuntasektorin arkkitehtuurityöryhmä, Henkilöstöhallinnon sanasto) henkilöstökustannukset Kaikki henkilöstön bruttopalkat sivukuluineen. Kustannukset voivat sisältää myös vapaaehtoisia eriä sekä luontaisetujen verotusarvon. Henkilöstömenoja eivät ole sisäiset ja ulkoiset työvoimapalveluiden ostot. (Kuntasektorin arkkitehtuurityöryhmä, Henkilöstöhallinnon sanasto) henkilötyövuosi Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutetun henkilön työpanosta. Yrityksen (yhteisön) kaikki palkatut tunnit (säännöllinen työaika + ylityötunnit) jaetaan yrityksen (yhteisön) 1/6
kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisillä palkatuilla tunneilla vuodessa. Henkilötyövuosi on kokoaikaisen työntekijän koko vuoden työaika. Osan vuodesta töissä olleen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän työaika suhteutetaan lukuun 1 (= 100% työaika), jolloin luku on 0,00-1,00. Keskimäärin yksi henkilötyövuosi on julkisella sektorilla 1500-1600 tuntia jaettuna 200-220 työpäivälle. Opetusalalla henkilötyövuosi on yhden opettajan täysi opetusvelvollisuus. Opetusalalla ylitunnit eivät nosta HTV-lukua yli yhden (ylitunti on eri asia kuin ylityö). hinta Tuotannontekijään liittyvä rahallinen arvo. Julkisella sektorilla tuotetun suoritteen kustannukset. Yksityisellä sektorilla tuotteella tai palvelulle määritelty arvo, jolla oletetaan tuotteen tai palvelun tulevan ostetuksi tai hankituksi. Hinnan muutosta kuvaa hintaindeksi. hinnoittelu Palvelutuotteen hinnan määrittely. Kustannuslaskennan tulos, jossa euromääräinen panos on jaettu painotetuilla tuotoksilla. indeksi indikaattori Muutoksia osoittava suhdeluku. Tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä. JHS-suositus Julkishallinnon suositus; JHS on julkishallinnossa käytettäväksi tarkoitettu yhtenäinen menettelytapa, määrittely tai ohje (laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 634/2011, 5 ) kapasiteetti Tietyn palvelun vetävyys tai tuotantokyky. kohdentamisperuste Peruste tulon tai menon kohdistamiselle tietylle varainhoitovuodelle kirjanpidossa. kulu kustannus Tietylle tilikaudelle jaksotettu meno tai menon osa. Tuotannontekijän käyttöä vastaava meno. (Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille) kustannuspainokerroin Kuvaa samaan palveluluokituksen osaan kuuluvien palveluiden tuottamisen kustannusten 2/6
välistä suhdetta. Synonyymi = kustannuskerroin kustannuslaji Kustannusten laadun mukainen, yleensä eri tuotannontekijöiden käyttöön pohjautuva ryhmittelyperuste. Kustannuslajeja ovat esim. palkkakustannukset, ainekustannukset ja pääomakustannukset. kustannuslaskenta Kustannuslaskenta on kirjanpidosta erillinen laskentatoimen osa-alue, jonka tehtävänä on selvittää laskentakohteiden kustannuksia. Laskentakohde voi olla esim. tuote, suorite, toiminto, tulosalue tai -yksikkö. kustannuspaikka Kustannuslaskennassa pienin toimintayksikkö tai vastuualue, jonka aiheuttamat kustannukset selvitetään erikseen. käyttösuunnitelma Käyttötalousosan jakaminen osatehtäville osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. laatu Voidaan tarkastella mm. panosten, tuotantoprosessin, tuotoksen tai tarjonnan laatua. Laatuun liittyvät myös aikaansaannoskyvyn ja palvelukyvyn käsitteet. Laatu kuvaa tarkasteltavan kohteen ominaisuuksia tai haluttavuutta. Ominaisuudet ovat yleensä objektiivisesti määriteltävissä, haluttavuuteen liittyy asiakkaan subjektiivinen kokemus Laadulla tarkoitetaan palvelutilanteiden ja -prosessien sekä sidosryhmäyhteistyön sujuvuutta ja kuntalaislähtöisyyttä. (Kuntaliitto: Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus, 2015) meno meno ja tulo Tuotannontekijöistä suoritettu vastike tai avustus. (Kirjanpitolaki 2:3 ) Yritykselle syntyy meno sen vastaanottaessa tuotannontekijän ja vastaavasti tulo sen luovuttaessa suoritteen. (Kirjanpitolaki 2:3.1) Tällaisen suoriteperusteen mukaan tulon ja menon synty sitoutuu reaaliprosessin tapahtumiin. Jos ostaja ja myyjä tekevät kirjaukset reaaliprosessin perusteella eli suoriteperusteisesti, ostajan meno ja myyjän tulo syntyvät samanaikaisesti. Kun on kysymys hyödykkeen vaihdannasta, se voi samanaikaisesti olla vain joko ostajan tai myyjän omaisuutta. (Kirjanpitolautakunta 1994/1295) luottotappio 3/6
Saaminen, joka epäonnistuneen perinnän jälkeen kirjataan kuluksi. olosuhdekerroin Kuvaa tuotanto- ja toimintaolosuhteissa tapahtuneen muutoksen vaikutusta kustannuksiin kahden tarkastelujakson välillä. panos Suoritteen tai prosessin tuottamiseen tarvittava työmäärä, taloudellinen resurssi tai muu vastaava. Panoksen muutosta kuvaa panosindeksi. perusvuosi Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi, jonka painoja sarjan sisällä käytetään. Katso vertailuvuosi ja viitevuosi. poisto Tuloslaskelmaan kirjattava omaisuuden arvonvähennys. sisäiset tuotot ja kulut Organisaation itse tuottamasta palvelusta johtuva tulo, meno tai kustannus. Palvelun käyttäjä voi vaikuttaa sisäisen palvelun käytön määrään ja tätä kautta kustannukseen. Sisäinen osto ja myynti tapahtuvat sisäiseen siirtohintaan perustuen. suorite Suorituksen tai prosessin tuloksena syntyvä tuote, tavara tai palvelu. taloudellisuus Tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana; taloudellisuus voidaan ilmaista muun muassa tuotosten yksikkökustannuksina. (Kuntaliitto: Kunnan toiminnan johtaminen ja hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus, 2015) Taloudellisuus on yhden laskentajakson tunnusluku. talousarvio Varainhoitovuodeksi hyväksytty asiakirja, jossa esitetään toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen. Kunnan talousarvion hyväksyy valtuusto, ja se sisältää kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviota on noudatettava kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. taloussuunnitelma Suunnittelukaudeksi tehty asiakirja, joka sisältää suunnitelman talouden hoitamisesta. Kunnan taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Niistä ensimmäinen on talousarviovuosi. Taloussuunnitelma sisältää kunnan strategiasta johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 4/6
tehokkuus Vaikuttavuus suhteessa panoksiin (kustannusvaikuttavuus); tehokkuutta käytetään myös kuvaamaan tarkasteltavan yksikön tuottavuuden tason suhdetta tuottavimpaan yksikköön (tehokkuusrintama-ajattelu) tehokkuus, allokatiivinen Kun tuotantoyksikkö valitsee eri panoksista edullisimmat (niissä rajoissa, joissa eri panokset voivat toisiaan korvata halutun tuotoksen aikaansaamiseksi), sen panoskäyttö on allokatiivisesti tehokasta. Allokatiivinen tehokkuus kasvaa esimerkiksi silloin, kun vähän hoitoa vaativat tapaukset ohjataan sairaanhoitajille ja lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan lääkäreille. (Tuottavuus osana tuloksellisuutta, Kuntaliitto) tehokkuus, tekninen Yksittäisellä tuotantoyksiköllä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa teknologian yleiseen kehitykseen (olemassa oleviin valmistusohjeisiin). Sen sijaan yksittäinen tuotantoyksikkö voi itse valita, millä teknologialla palvelunsa tuottaa. Kun tuotantoyksikkö ottaa käyttöönsä parhaan mahdollisen teknologian, se on saavuttanut teknologisen rintaman, jolloin sen tekninen tehokkuus on sataprosenttinen ja tuottavuus korkein mahdollinen. Alhaisemman tuottavuuden yksiköissä on tehottomuutta, joten tuotantoyksiköiden väliset erot teknisessä tehokkuudessa tarkoittavat tuottajien välisiä eroja tuottavuudessa. Tekninen tehokkuus kuvaa sitä, kuinka lähellä tuotantoyksiköt ovat tuotantomahdollisuuksien rintamaa eli korkeinta tuottavuuden tasoa, jonka konkreettisen teknologian ja toiminnan johtamis- ja organisointitapojen täysimääräisellä hyödyntämisellä voidaan saavuttaa. Käytännössä täysimääräinen tehokkuus arvioidaan vertailujoukon parhaimpien perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että alhaisemman tuottavuuden tason yksiköissä on tehottomuutta. (Tuottavuus osana tuloksellisuutta, Kuntaliitto) tuotot tuotos Tuotot ovat jaksotettuja tuloja. Tuotos on prosessin, toiminnon tai tehtävän lopputulos. (JHS 152) Tuotoksen muutosta kuvaa tuotosindeksi. tuottavuus Tuottavuus on panoksen ja tuotoksen välinen suhde. Tuottavuuskehityksen mittaaminen edellyttää useita samalla tavalla toteutettuja mittauskertoja. Tuottavuuden muutosta kuvataan tuottavuusindeksillä. Tuottavuus on kahden laskentajakson välinen tunnusluku. tuloksellisuus Kokonaistavoitteiden saavuttamista ilmaiseva yläkäsite, joka sisältää myös tuottavuuden ja vaikuttavuuden sekä panosten, tuotantoprosessin ja tuotosten laadun (ml. työelämän laatu) vaikuttavuus Palvelun aikaansaama muutos tavoitteeksi asetetussa asiassa (esimerkiksi hoidon vaikutus 5/6
vertailuvuosi potilaan terveydentilaan) Aikasarjan vertailuajankohta, jota verrataan perusvuoteen. viitevuosi Aikasarjan ajankohta, jonka paino-indeksin pisteluku on 100 (sata). volyymi-indikaattori Tuotoksen tai suoritteiden määrällistä muutosta tiettynä ajanjaksona kuvaava tunnusluku. vyörytyserät Tulo tai meno, joka jaetaan taloussuunnittelussa ja kirjanpidossa laskennallisessa suhteessa organisaation eri osien kesken. 6/6