2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
EU 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen Lähtökohta: EU 2030-tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu Suomessa kokonaisvaltaisesti, mutta aiemmissa hankkeissa on sivuttu aihetta: Energia- ja ilmastostrategian 2013 taustaselvitykset (VATT & VTT) Vähähiiliselvitykset, mm. Low Carbon Finland 2050 platform (VTT, VATT, Metla, GTK) VTT:n aiemmat ei-päästökauppasektorin selvitykset (l. EPKS) Komission tiedonannon yhteydessä on julkaistu EU-tason vaikutusarvioraportti, mutta esim. maakohtaista taakanjakoa ei (l. EPKStavoitteet jäsenmaille) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/t170.pdf
Avoimia kysymyksiä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta Päästövähennysten taakanjako jäsenmaiden kesken (ei-pksektori) Globaali ilmastopolitiikka ja EU:n 2030 jälkeinen ilmastopolitiikka Puhtaan teknologian kehitys ja investointien nopeus (Suomi, EU, globaalisti) Kansalliset politiikat (ydinvoima, uusiutuvat, verot/tuet, ) Energiahyödykkeiden markkinahintojen kehitys, EU:n energiamarkkinoiden integraatio Biojalosteiden ja polttoaineiden kestävyyskysymykset LULUCF-sektorin integrointi EU 2030-pakettiin Talouden rakenne (Suomi, EU) Jne, jne, 7.10.2014 3
Uudet selvitykset ja raportit liittyen tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä -strategioihin Ydinlupapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset: myös EU 2030 -politiikka huomioitu tarkasteluissa Käynnistymässä VNK:n rahoittama hanke liittyen EU 2030-politiikka-arvioihin Yhteistyö VTT, VATT, Metla ja Syke Pääpaino LULUCF-tarkasteluissa Työ valmis keväällä 2015 VTT, VATT, Metla & GTK: Päätösseminaari 4.11.2014 http://www.lowcarbonplatform.fi/ 7.10.2014 4
EU 2030-politiikan vaikutusten arviointi Suomen näkökulmasta VTT:n ja VATT:n yhteishanke, jossa arvioitiin EU-2030-politiikan mahdollisia vaikutuksia Suomelle Energiajärjestelmätarkastelut TIMES-VTT-mallilla Päästöjen kustannustehokas vähentäminen ei-pk-sektorilla Vaikutukset päästökauppasektoriin Vaikutukset energian hintoihin ja energiajärjestelmään kohdistuviin suoriin kustannuksiin Kansantaloustarkastelut VATTAGE-mallilla Käyttää lähtötietona VTT-TIMES-mallin tuloksia liittyen päästöjen vähennykseen eri sektoreilla, eri energiahyödykkeiden käyttöön, energiasektorin investointeihin, energiahintoihin, Arviot vaikutuksista BKT:hen, investointeihin, yksityiseen kulutukseen, työllisyyteen, 7.10.2014 5
EU-jäsenmaiden välisessä taakanjaossa BKT/capita-kriteeri Suomen kannalta haasteellinen Lähde: Lindroos & Ekholm 2014. VTT Technology 140. Nykykriteerien mukainen taakanjako BKT/capitavarallisuuden perusteella 36-40 % 7.10.2014 6
EU 2030 skenaarioiden lähtökohdat PERUSSKENAARIO Päivitetyn (2013) energia- ja ilmastostrategian perusura, ml. teollisen tuotannon volyymit (vrt. VATT Tutkimukset 170) (Ydinlupapäätösten vaikutusarvioiden yhteydessä päivitetyt arviot ja lisäksi varioitiin myös metsäteollisuuden kehitystä perustuen Pöyryn arvioihin) Maltillinen päästöluvan hintakehitys: 10 /t vuonna 2020, 20 /t vuonna 2030 Biojalosteiden tuotanto vuoden 2020 suunnitelmien tasolla, nestemäisten Biopolttoaineiden vienti korkeintaan vuoden 2010 tasolla. Ei uusia päästörajoituksia päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (2020 tavoite -16 % voimassa vuoden 2020 jälkeen)
EU 2030-politiikkaskenaariot EPKS -36% Vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin päästöille 36 %:n vähennys vuodesta 2005 (muille Euroopan maille allokoidut EPKS-vähennykset raportin Non-ETS emission targets for 2030, Verdonk & Hof, 2030 mukaisesti ) Päästölupien hinnat korkeat: 10 /t vuonna 2020, 50 /t vuonna 2030 Tuulivoimatuotanto 9 TWh vuonna 2030 EPKS -32% Kuten EPKS -36% -skenaario, mutta Suomelle 32 %:n päästövähennys ei-päästökauppasektorille vuodelle 2030 Vastaa EU:n Impact Assessment-raportin tavoitetta Suomelle ilman taakanjakoa) EPKS -40% Kuten EPKS -36% -skenaario, mutta Suomelle 40 %:n päästövähennys ei-päästökauppasektorille vuodelle 2030
Kasvihuonekaasupäästöt PKS-päästöt lähes identtiset politiikkaskenaarioissa, Suomi päästöoikeuksien ostaja EPKS -40% -skenaariossa EPKS-päästöjen siirtymää päästökauppasektorille
EPKS-päästöt Tärkeimmät EPKS-päästövähennykset perusskenaarioon verrattuna tapahtuvat liikennesektorilla ja EPKS-teollisuudessa Suomen EPKS-päästövähennyksen rajakustannus 41 /t (EPKS -32%) 55 /t (EPKS -36%) ja 129 /t (EPKS -40%)
Liikenteen biopolttoaineet Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä EPKS-päästövähennyksissä
Puubiomassan käyttö (Huom. kuva ei sisällä mustalipeän käyttöä) Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä EPKSpäästövähennyksissä Laskelmissa oletettu, että puuraaka-ainetta on riittävästi saatavilla Toisaalta puuraaka-aineen kasvava hinta heikentää sen kilpailukykyä energiantuotannossa
Primäärienergia Politiikkaskenaarioiden korkeat päästöoikeuden hinnat ja päästörajoitukset vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön
Sähkön kysyntä EPKS -40% -skenaariossa näkyy energiajärjestelmän sähköistyminen, mutta erot skenaarioiden välillä ovat pienet 7.10.2014 14
Sähkön kysyntä päivitetyillä metsä- ja muun teollisuuden kehitysarvioilla (Ydinpap-selvitys) Vuonna 2030 erot suurimmillaan 11 TWh Low ja High-skenaarioissa varioitu metsä- ja kaivannaisteollisuuksien kehityksiä sekä kotitalouksien sähkönkysyntää 7.10.2014 15
Liikenteen energian loppukäyttö Autokannassa ei merkittävää eroa skenaarioiden välillä, koska 2. sukupolven biojalosteita voidaan käyttää jopa 100 %:sti nykyisessä autokannassa. Päästövähennykset perustuvat biojalosteiden kasvavaan osuuteen tieliikenteessä (biojalosteet 40 % vuonna 2030 tieliikenteessä)
Politiikkaskenaarioiden suorat kustannukset verrattuna perusskenaarioon Huom. suorat kustannukset eivät sisällä päästömaksuja eikä veroja tai syöttötariffeja
Johtopäätökset Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla ei-päästökauppasektoreilla (l. liikenne ja työkoneet, maatalous, rakennukset, jätehuolto, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja energiantuotanto), mutta liikennesektorilla KHK-päästövähennys olisi merkittävin. Mikäli Suomelle asetettu ei-päästökauppasektorin tavoite päästöjen vähentämiseksi asetetaan yli 36 %:iin, on todennäköistä, että päästöjen vähentämisen kustannukset kasvavat merkittävästi verrattuna alle 36 %:n tavoitteeseen.
Johtopäätökset Biojalosteiden rinnalla liikenteessä yleistyvät myös sähköautot ja kaasuautot, joiden osalta laskelmia tarkennetaan liikennesektorin vuoteen 2030 ulottuvassa selvityksessä, joka valmistuu syksyllä 2014 (VTT & VATT). Kaikkien ei-päästökauppasektoreiden päästövähennyspotentiaalit ja kustannukset pitäisi myös jatkossa selvittää tarkemmin Mustana hevosena jatkossa myös LULUCF-sektorin käsittely, jota jatkossa tarkastellaan VNK-hankkeessa (VTT, VATT, Metla & Syke)
TEKNOLOGIASTA TULOSTA Lisätiedot: tiina.koljonen@vtt.fi tel. 020 722 5806