Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Transkriptio

1 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous Sami Rinne TEM / Energiaosasto

2 Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden saavuttaminen Keskustelu 2030 tavoitteista Tiekartta vuoteen 2050

3 TWh Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Sähkön nettotuonti Muut Turve Tuulivoima Puupolttoaineet Vesivoima Sähkön osuus energian loppukulutuksesta noin 28% (2011) Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy Lähde: Tilastokeskus

4 Päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv Lauhdevoima Muun teollisuuden kattilat Mineraaliteollisuus Öljynjalostus (ml. vedynvalmistus) Metallien jalostus 10 Massa- ja paperi Kaukolämpö (ei sis. jätteenpolttolait.)

5 Ei-päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv Maatalous 30 Teollisuus Jätteiden käsittely (pl. jätteenpoltto) Työkoneet 10 Rakennusten lämmitys 5 Liikenne

6 Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20 % EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21 % EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10 % -16 % Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20 % 38 % Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10 % 20 % Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20 % EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi ) vertailuvuosi ) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen

7 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 strategian päivitys Varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen Valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita Valtioneuvosto hyväksynyt , eduskuntakäsittely jatkuu Suomi on uralla kaikkien vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Strategia ja sen taustaraportti:

8 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehykset vuoteen /2013 Komission vihreä kirja 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksistä (ml. laaja julkinen konsultaatio) Kysyttiin kantaa mm. erillisten tavoitteiden määrään 8/2013 Konsultaation päätulokset julki Jäsenmaiden kannat vaihtelivat (laaja tuki yhteiselle politiikalle, talouden ja kilpailukyvyn korostuminen) 1/2014 Komission tiedonanto (valkoinen kirja?) 3/2014 Eurooppa-neuvosto Valtionpäämiestason linjauksia?

9 Strategian linjauksia EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikkaan Vuoden 2020 jälkeisten päästövähennystavoitteiden tulee olla linjassa ns. kahden asteen yleisen lämpenemistavoitteen kanssa. Ainoastaan yhden ohjausvaikutuksiltaan suunnitellusti toimivan tavoitteen eli päästövähennystavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen. EU:n yhteisen tai jäsenvaltiokohtaisen uusiutuvan energian tavoitteen tulisi olla ohjeellinen tai sitovan tavoitteen maltillinen, jotta kansalliselle energiapolitiikalle ja kansallisten olosuhteiden mahdollisille muutoksille jäisi riittävästi liikkumatilaa. Mahdollisen EU:n energiatehokkuustavoitteen tulisi olla ohjeellinen ja kansallisen tavoitteen Suomen itsensä määrittelemä.

10 Komission vähähiilitiekartta 2050 Asuminen ja palvelut EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla vuoteen 2050

11 Suomen pitkän aikavälin tavoitteet Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. (1) Pitkän aikavälin energia- ja ilmastopolitiikassa on kyse kansallisesti merkittävästä asiasta, poikkeuksellisen suurta pitkäjänteisyyttä edellyttävästä kysymyksestä sekä erityisesti kilpailukyky- ja ilmastoulottuvuuksien haastavasta yhteensovittamisesta. Sen vuoksi asian laajapohjainen tarkastelu on tarpeellista. (2) (1) Hallitusohjelma (2) Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean asettamispäätös

12 Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (Peikko) Asetettu valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Arvioi Keinot ja kustannukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80-95%:lla Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa EU- ja kansainväliseen kehitykseen Eri toimien vaikutusta yhteiskunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin 2 jäsentä / eduskuntapuolue, pj. elinkeinoministeri Vapaavuori Toimikausi toukokuun 2014 loppuun Kokoukset aloitettu syksyllä, tähän mennessä 3 kokousta

13 Tiekartan mahdollista sisältöä Keskipitkä aikaväli (2030) Sähköjärjestelmän muutospaineet Pitkä aikaväli ( ) Skenaariotarkastelu + kriittisen polun menetelmä Kriittisen polun menetelmä mahdollisia aiheita: Uusien ydinvoimaloiden määrä OL3:n jälkeen / CCS:n tulevaisuus / Jos biomassan käyttö ei olekaan hiilineutraalia Vaihtoehtoisten etenemisreittien vaikutusarviot ja mahdollisuudet Keskeisenä taustatyönä Tekesin rahoittama hanke Low Carbon Finland 2050 Platform, johon osallistuvat VTT, VATT, Metla ja GTK

14 Avoin ja osallistava valmistelu Tiekarttasivut: Aloitusseminaari (webcasting) Otakantaa.fi -keskustelu kesällä 2013 Blogikirjoitukset (alkanut juuri) Muita mahdollisuuksia: Asiantuntijatyöpajoja, mahdollisia aiheita Sähköjärjestelmän muutospaineet Biomassa Energiansäästö ja -tehokkuus sekä rakennukset Verkkoaivoriihi ja gallupit Työn esittely seminaareissa

15 Tiekartta ja kaasun asema Päivitetyssä energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu kaasunkäytön edellytysten turvaamisesta lisäämällä kilpailevaa kaasuntarjontaa (BEMIP-hanke) Tiekartta työ on alkuvaiheessa, ainakaan vielä ei ole käyty tarkkaa keskustelua eri polttoaineista ja niiden rooleista tulevaisuudessa Parlamentaariselle energia- ja ilmastokomitealle kuvattu energiamarkkinoiden nykytilannetta ja trendejä, ml. liuskekaasu