METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Transkriptio

1 METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

2 EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu kolmen eri skenaarion avulla EU:n vuoden 23 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet 4 % päästövähennys vuoden 199 päästötasoihin verrattuna (päästökauppasektori 43 %, päästökaupan ulkopuolinen sektori 3 %) Uusiutuvan energian tavoite 27 % Energiatehokkuustavoite 25 % Uusiutuvan energian tavoite koko EU:n tavoite 27 %:n uusiutuvan energian tavoite saavutettaisiin komission mukaan jo päästövähennystavoitteen avulla Vuoden 22-tavoitteiden tyyppisiä sitovia maakohtaisia tavoitteita ei jaettaisi, mutta maakohtaisesti voidaan kuitenkin edelleen ohjata kansallisiin tavoitteisiin Vaihtoehto on, että tavoitteen täyttymistä tarkastellaan koko EU:n tasolla, eikä jäsenmailla ole sitovia tavoitteita Toteutusvaihtoehtojen pohjalta Pöyry on mallintanut kolmen skenaarion vaikutusta sähkömarkkinoihin, muuttujana uusiutuvan energian tavoitteiden toteutustapa Vain päästökauppa skenaario: Ei kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita ja pakotettua uusiutuvan energian lisäämistä vuoden 22 jälkeen Kansalliset tavoitteet skenaario: Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet vuodelle 23 perustuen 22 tyyppiseen tavoitteen jakoon EU-maiden kesken. Tavoitteisiin pyritään kansallisilla tukimekanismeilla. EU-tason tavoite skenaario: Uusiutuvan energian tavoite asetettu EU-tasolla, mallinnuksella pyritään toteuttamaan tavoite EU-tasolla mahdollisimman kustannustehokkaasti SEMINAARIESITYS

3 /tco2 MALLINNETTU PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS Kansallisten tukijärjestelmien käyttö pitäisi päästöoikeuden hintakehityksen maltillisempana, ilman tukia hinta voisi nousta enemmän vuoteen 23 mennessä Päästöoikeuden hintakehitys Uusiutuvan energian osuuden kehitys % 5% Vain päästökauppa EU-tavoite 4% 3% 2% 1% Kansalliset tavoitteet EU-tavoite Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet % SEMINAARIESITYS

4 /MWh /MWh MALLINNETUT SÄHKÖN HINNAT ERI SKENAARIOISSA Polttoaineiden hintakehitys jäädytettiin tarkasteluissa vuoden 225 jälkeen, jotta voitiin analysoida muiden tekijöiden vaikutuksia Sähkön markkinahinnan kehitys Suomessa Polttoaineiden hintakehitys Vain päästökauppa EU-tavoite Kansalliset tavoitteet Kevyt polttoöljy /metsähake /sivutuote Turve Kivihiili/rannikko SEMINAARIESITYS

5 MW KAPASITEETIN NETTOMUUTOS SÄHKÖNTUOTANNOSSA Kansalliset tavoitteet skenaariossa tuulivoiman ja aurinkovoiman investoinnit kasvavat merkittävästi muihin skenaarioihin verrattuna 2 Kapasiteetin nettomuutos sähköntuotannossa nykyhetkestä vuoteen Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet EU-tavoite SEMINAARIESITYS

6 Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve EUR/MWh EUR/MWh POLTTOAINEIDEN KUSTANNUKSET SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA on kilpailukykyisin polttoaine CHP-tuotannon polttoaineena päästöoikeuden hinnan nostaessa muiden polttoaineiden käytön kustannuksia. hyötyy kohoavasta sähkön hinnasta Kansalliset tavoitteet skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset Vain päästökauppa skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset Verot 215 vuoden jälkeen oletettu vuoden 216 tasolle, CO 2 -veron puolituksen poisto huomioitu SEMINAARIESITYS

7 NPV, MEUR YHTEISTUOTANNON KANNATTAVUUS ERILLISTUOTANTOON NÄHDEN Yhteistuotantoinvestoinnin kannattavuus erilliseen lämmöntuotantoon nähden on lähivuosina hyvin epävarmaa. Kuvassa on tarkasteltu yhteistuotannon (CHP) ja kaukolämmön erillistuotannon (HOB) nettonykyarvoja Kansalliset tavoitteet skenaariossa, jossa sähkön hinta on alhaisin. Yhteistuotannon kannattavuus erillistuotantoon nähden CHP HOB SEMINAARIESITYS

8 Lämmön tuotantokustannus, EUR/MWh POLTTOAINEIDEN KUSTANNUSTEN KEHITYS LÄMMÖN ERILLISTUOTANNOSSA Päästökaupan ulkopuolella olevissa lämpökeskuksissa lämmön tuotannon kustannukset polttoaineittain ovat samat kaikissa skenaarioissa. Öljyn kilpailukyky on heikko, ja turpeen suhteellinen asema paranee muiden polttoaineiden hintojen noustessa nopeammin. 8 Polttoaineiden välinen kilpailukyky lämmön erillistuotannossa Turve Kaasu Öljy SEMINAARIESITYS

9 MW MW KAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Suomessa eri politiikkaskenaariot eivät vaikuta merkittävästi kapasiteetin muutoksiin sähköntuotannossa Investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon Nettomuutokset kapasiteetissa vuoteen Biomassa Mustalipeä Kaasu Muu Tuulivoima Vesivoima Huom. Lähtötasona ei ole tämän hetkinen tilanne, vaan vuoden 214 lopun tilanne SEMINAARIESITYS

10 UUDET CHP LAITOKSET VUOTEEN 23 Uusien laitosten (pääosin korvausinvestointeja) myötä Suomeen syntyy lähes 1,5 GW uutta sähköntuotantokapasiteettia Laitos Paikkakunta Valmistusajankohta Sähköteho, MW Lämpöteho, MW Polttoainekulutus, GWh/a Pääpolttoaineet Metsä Fibre Oy Äänekoski Jäteliemet Neste Oil Oyj, Kilpilahti Kilpilahti, Porvoo Muu Turun Seudun Energiatuotanto Naantali /Turve Oulun Energia Laanila, Oulu /Turve Rovaniemen Energia, Oulun Energia Mustikkamaa, Rovaniemi /Turve Tampereen sähkölaitos Oy Tampere /Turve Metsä Board Oyj Simpele, Rautjärvi /Turve Savon Sellu Oy, Powerflute Oyj Kuopio /Turve Sappi Ltd Kirkniemi, Lohja / Tampereen sähkölaitos Oy Tarastenjärvi, Tampere Jäte Riikinvoima Oy Riikinneva, Leppävirta Jäte Uudet sellutehtaat (Finnpulp ja muut lisäykset) Kuopio Jäteliemet Fortum Power and Heat Oy Suomenoja, Espoo / Kuopion Energia Kumpusaari, Kuopio /Turve Vantaan Energia Oy Martinlaakso, Vantaa / Metsä Fibre Oy Kemi /Turve Adven Oy (Yara Suomi Oy) Siilinjärvi Muu Adven Oy Kauttua, Eura Jäte/ PVO, Laanilan Voima Oy (Kemira) Kemira, Oulu Turve/ PVO, Porin Prosessivoima Oy Kaanaa, Pori /Turve Fortum Power and Heat Oy Joensuu /Turve Kainuun Voima Oy Kajaani /Turve SEMINAARIESITYS

11 TWh SÄHKÖN TUOTANTO POLTTOAINEITTAIN SEKÄ TUONTI KANSALLISET TAVOITTEET SKENAARIOSSA Fossiilisten merkitys vähenee biomassapohjaisten polttoaineiden käyttö kasvaa sähköntuotannossa yli 5 TWh 1 Sähköntuotanto polttoaineittain Tuonti Tuuli Muu Kaasu Turve Jäte Mustalipeä polttoaineet Vesi Ydinvoima SEMINAARIESITYS

12 TWh Lämmön myynti, TWh KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ JA TUOTANTO polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa merkittävästi (~7 TWh) Kaukolämmön tuotanto Kaukolämmön kysynnän ennuste polttoaineet Turve Jäte Kaasu Öljy Muu Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Ennuste SEMINAARIESITYS

13 TWh TEOLLISUUDEN LÄMMÖNTUOTANTO POLTTOAINEITTAIN Metsäteollisuuden uudet investoinnit (Äänekosken, toteutuessaan myös Finnpulpin ja Kemijärven sellutehtaat) nostavat teollisuuden polttoaineiden käytön ennustetta Suomessa. Polttoaineissa mustalipeän ja puupolttoaineiden käyttö kasvaa merkittävästi. 7 Teollisuuden lämmöntuotanto polttoaineittain Mustalipeä polttoaineet Turve Kaasu Öljy Muu SEMINAARIESITYS

14 TWh PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA LÄMMÖN KESKITETYSSÄ TUOTANNOSSA polttoaineiden käyttö kokonaisuudessaan kasvaa yli 15 TWh keskitetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa Primäärienergian käyttö sähkön ja lämmön keskitetyssä tuotannossa Muu Jäte Turve Mustalipeä polttoaineet Öljy SEMINAARIESITYS

15 TWh HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Uusiutuvan energian ja omavaraisuus tavoitteiden toteutumisessa biomassan lisäkäytöllä on erittäin merkittävä rooli Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian tavoite on 5 % energian kulutuksesta ja omavaraisuus tavoite 55 % (sisältäen turpeen) Hallitusohjelman tavoitetta ei ole jaoteltu eri sektoreille, joten hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointi on haastavaa Sähkö- ja lämpösektorilla mallinnuksen mukaan uusiutuvan energian osuus vuonna 23 on 55 % ja omavaraisuus 66 % Sähkö- ja lämpösektorin mallinnettu tuotanto Sähkön nettotuonti Öljy Ydinvoima Muut Turve Mustalipeä polttoaineet Tuulivoima Vesivoima SEMINAARIESITYS

16