Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Transkriptio

1 Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM

2 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta Suomelle ei-päästökauppasektori -16 % (verrattuna 2005) -30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä - kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020: Suomelle 38 % - liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020, kaikille sama

3 Energian loppukulutus vuosina sekä perusurassa ja tavoiteurassa vuosina , TWh 400 TWh Tilasto 100 Perusura Tavoite Visio

4 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Yhteenveto toimenpiteiden energia- ja päästövaikutuksista Toimenpide tai toimenpidekokonaisuus Säästöt 2020 Sähkö Lämpö ja polttoaineet GWh GWh CO tonnia Rakentaminen Liikenne Kotitaloudet Maatalous Teollisuus ja palvelut Laitteiden energiatehokkuus, josta kotitalouksien osuus on yli puolet YHTEENSÄ

5 Ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot Tutkimus, teknologian ja innovaatioiden kehitys ja demonstrointi Taloudelliset ohjauskeinot Verot Tuet: - investointituet - tuotantotuet (mm. verotuet) - lainat, korkotuet - muut rahoituskeinot Syöttötariffit Päästökauppa Sertifikaatit (vihreät ja valkoiset) Velvoitteet: Säädökset, normit Menetelmät: vapaaehtoiset sopimukset, katselmukset, ESCO, uuden tekniikan hankintakilpailut, ostajaryhmät Koulutus, informaatio ja neuvonta

6 Energiatehokkuussopimukset vapaaehtoinen sopimus on vaihtoehto ja täydentävä keino määräyksille ja veroille joustava väline yrityksen tai yhteisön energiatehokkuuden kehittämiseen tavoitteet keino osoittaa energiatehokkuus ympäristöviranomaisille kytkeytyy luontevana osana ympäristöjärjestelmiin hyödyntäminen ympäristöraportoinnissa Voidaan käyttää energiapalveludirektiivin velvoitteiden toimeenpanoon Seuraamukset sopimuksen velvoitteiden laiminlyönnistä Valtio sopimuskumppanina (ministeriö, valtioneuvosto, eduskunta)

7 Energiavaltaisen teollisuuden tavoitteet Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa (PUSO): Tämän sopimuksen tavoitteena on osaltaan varmistaa, että niin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetetut kuin energiapalveludirektiivin mukaiset energiansäästötavoitteet saavutetaan. EVT Toimenpideohjelmassa: Yrityksen tavoitteena on tehostaa energian käyttöään ja ottaa käyttöön energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen menettelytavat. Sopimukseen liittyvä yritys määrittää itselleen määrällisen energiatehokkuustavoitteen tässä toimenpideohjelmassa kohdassa 2.3. kuvatun energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä Keskusliitto ja Ministeriö esittävät yhdessä viimeistään vuonna 2010 puitesopimuksen kohdan 7 mukaiselle johtoryhmälle energiavaltaisen teollisuuden energiankäytön tehostamistavoitteen koko sopimuskaudelle vuoteen 2016 saakka. Tavoite heijastaa toisaalta yritysten asettamia tehostamistavoitteita ja toisaalta kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa siihen mennessä asetettuja energian käytön tehostamistavoitteita. Energiankäytön tehostamisella tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksikköinä ilmaistua vaikutusta.

8 Energiatuki Energiatehokkuus

9 Kolme energiatuen käyttöä ohjaavaa tasoa I Valtionavustuslaki (688/2001) Kaikkia valtionavustuksia koskevat vaatimukset ja ehdot II Valtioneuvoston asetus (1313/2007) Energiatuen myöntämisen yleiset ehdot Määrittelee mihin ja miten energiatukea voidaan käyttää, mm: tukea haettava ennen hankkeen aloittamista! Tällä tasolla energiatuki edellyttää komission hyväksyntää (notifiointi) III Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet TE-keskuksille energiatuen myöntämisestä Vuosittain annettavat tarkemmat linjaukset ja ohjeet: mitä tuetaan, millä tukitasolla ja mitä ei tueta Eli mihin ja miten energiatukea ko. vuonna käytetään Lisäksi hallintolaki (434/2003), jonka tarkoituksena on edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa - eli energiatukipäätöksissä.

10 Rajauksia energiatuen myöntämisessä eli mihin ei tukea myönnetä Asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille Päästökauppasektorilla tavanomaisen teknologian hankkeille, joilla on suora vaikutus hakijan päästöoikeuksiin Peruskorjaushankkeisiin erityistapauksissa voidaan energiaa säästäviä osuuksia tukea, jos hakijalla on selvästi olemassa vaihtoehto jättää ne toteuttamatta Uudisrakentamisessa tuetaan käytännössä vain uutta teknologiaa, esim. lämpöpumput tulkitaan tavanomaisen teknologian säästöinvestoinniksi Tehonsäästöhankkeet, jos niiden seurauksena ei ole myös merkittävä energiansäästö Lämmitystapojen muutoksia, jos ei kyseessä ole uusiutuvaan energiaan siirtyminen omassa energiantuotannossa

11 Tuettavat hankkeet ja tukitasot 1/2 Energiakatselmukset ja analyysit (käytetty enintään tukitasoja) Kaikille tukikelpoisille hakijoille 40 % Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille pk-yrityksille ja kunnille 50 % Sopimuksiin liittyneille kunnille uusiutuvan energian katselmuksiin 60 % Näitä tukitasoja on sovellettu kaikissa hankkeissa, hyväksyttävien kustannusten ylärajat on esitetty katselmustoiminnan yleisohjeessa Uusiutuvan energian - uusi teknologia Enintään 40 %, hanketyypistä ja -koosta riippuen myönnetty % Myönnettävissä kaikille tukikelpoisille hakijoille Uusiutuva energia - tavanomainen teknologia Enintään 30 %, hanketyypistä riippuen myönnetty % Myönnettävissä kaikille tukikelpoisille hakijoille

12 Tuettavat hankkeet ja tukitasot 2/2 Energiansäästö uusi teknologia Enintään 40 %, hanketyypistä ja -koosta riippuen myönnetty % Jos uudishanke tai korvausinvestointi, kohdistuu tuki tavanomaisen ja uuden teknologian kustannuseroon harvemmin koko investointiin Myönnettävissä kaikille tukikelpoisille hakijoille Energiansäästö tavanomainen teknologia Vain energiatehokkuussopimuksissa oleville yrityksille ja yhteisöille - poikkeuksena ESCO-palvelulla toteutettavat, joihin 15 % kaikille Enintään 30 %, käytännössä sovellettu: - lämpöä tai polttoaineita säästävät hankkeet 15 -> 25% (2009) - sähköä säästävät hankkeet 20 -> 25% (2009) - ESCO-palvelua käytettäessä 5 % korotettuna

13 Energiatuen hakumenettely Energiatuen hakemiseen tarvittavat lomakkeet -> Toiminta-alueet -> Lomakkeet ja asiointi -> Yritystoiminta Kaikki tukihakemukset toimitetaan siihen TE-keskukseen, jota lähinnä investointi- tai katselmuskohde sijaitsee Jos hankkeessa on useita katselmuksia, voidaan tukihakemus toimittaa hakijan kotipaikkaa lähinnä olevaan TE-keskukseen Energiakatselmus- ja tavanomaisen teknologian investointihankkeet käsitellään TE-keskuksissa Uuden teknologian hankkeet, yli 3 M investointihankkeet ja yli selvityshankkeet käsitellään energiaosastolla TE-keskus lähettää nämä hakemukset energiaosastolle

14 Energiatuen jakautuminen (M ) Yht. 1 Puun energiakäyttö -energian tuotanto 15,2 12,6 14,1 41,9 -puupolttoaineiden tuotanto 4,5 5,2 2,7 12,4 2 Tuulivoima - 4,4* 4,5 8,9 3 Muut uusiutuvat energialähteet -biokaasu 2,5 0,1 0,8 3,4 -pienvesivoima 0,9 1,0 1,6 3,5 -aurinko/lämpöpumppu/polttokenno 3,6 0,1 0,8 4,5 -kierrätyspa./peltobiom./liik.biopa. 1,7 0,9 1,6 4,2 4 Energiansäästö ja tehokkuus 2,7 8,6 3,1 14,4 5 Selvitykset -energiakatselmukset 1,9 1,2 1,2 4,3 -uusiutuviin liittyvät selvitykset 0,1-0,3 0,4 33,1 34,1 30,7 97,9** *lisäksi demonstraatiotuki 9,6 M ** sisältää myös EAKR-rahaa