Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Transkriptio

1 Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali

2 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet perusskenaarion mukaisessa kehityksessä 2

3 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet perusskenaarion mukaisessa kehityksessä 3

4 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 4/17 5/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 4

5 Energia- ja ilmastostrategian valmistelu Strategiassa linjataan kokonaisvaltaisesti politiikkatoimista, joilla saavutetaan Hallitusohjelman tavoitteet kärkihankkeesta hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan Muut energiapolitiikan tavoitteet (esim. energiatehokkuus ja energiamarkkina-asiat) EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteet EU:n energiaunionin tavoitteet: strategia on keskeinen osa kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa Strategian valmistelu ja ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistellaan koordinoidusti Yhtenäinen skenaariolaskentapohja Suomen tulevat velvoitteet taakanjakosektorille (maatalous, liikenne, jätesektori, ) 5

6 Energia- ja ilmastostrategian valmistelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä Keväällä 2016 kokouksia noin kerran kuussa Strategian eri sektoreiden läpikäynti ja keskustelua vaihtoehdoista WEM-skenaarion alustava esittely Syksyllä 2016 politiikkalinjaukset, WAM-skenaario ja raportin laadinta Asiantuntijatilaisuudet keväällä Sähkömarkkinat tammikuussa, Pöyryn TEAS2015-selvitys helmikuussa: Uusiutuva sähkössä ja lämmössä, sähkömarkkinaskenaariot. Metsäenergia ja metsätehollisuus maaliskuussa WEM-skenaario Energiatehokkuus toukokuussa NETP2016-selvitys kesäkuussa 6

7 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet perusskenaarion mukaisessa kehityksessä 7

8 Energian ja sähkön kulutus perusskenaariossa Energian loppukulutus Kulutuksen kasvu taittuu energiatehokkuustoimien vuoksi Energian kokonaiskulutus Tuonnin korvautuminen ydinvoimalla lisää laskennallista kokonaiskulutusta EU:lla yhteinen vähintään 27 % energiatehokkuustavoite suhteessa 2007 laadittuun uraan, ei kansallisia tavoitteita Kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa on esitettävä kansallinen tavoite energiatehokkuudelle Energian loppukulutus/bkt ja energian kokonaiskulutus ovat ongelmallisia indikaattoreita (vrt. selluinvestoinnit ja tuonnin korvautuminen) Tulisiko tavoite esittää eri sektoreiden ominaiskulutuksen kehityksenä?

9 18 Paperin ja kartongin sekä metallien tuotanto, sellun vienti [milj. tonnia] Puutavaran tuotanto [milj. m3] Puutavara Metallien tuotanto Paperi ja kartonki Sellun vienti

10

11 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, osuus (%) loppukulutuksesta 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % RES-direktiivin mukainen tavoite 2013 Perusskenaario Perusskenaario Tilasto Uusiutuvan energian määrä on kasvanut odotetun kaltaisesti. Loppukulutus on jäänyt arvioitua pienemmäksi. Saavutimme EU:n Suomelle asettaman kansallisen tavoitteen 38 % jo vuonna %

12 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset, Mt CO2 ekv Ei-päästökauppasektori (AR4) Lopullinen päästökiintiö tavoite -35%...-37%

13 Biomassat nestemäisten biopolttoaineiden tuotannossa VTT:n 2015 tekemän laskelman mukaan nestemäisten biopolttoaineiden osuus vuonna 2030 olisi 33 % tieliikenteen energiasta (-40 % päästövähennys liikenteen päästöistä ) Energiana tämä merkitsisi ktoe/a (12,8 TWh) Liikenteen nestemäisten biojalosteiden lisätarve olisi noin 600 ktoe/a (7 TWh); nykyinen kotimainen kapasiteetti on n. 500 ktoe/a Uusia biojalostamoja oletetaan rakennettavan pääosin metsätähteiden ja metsäteollisuuden sivuvirtojen kaasutus- ja pyrolyysi/hydrausratkaisuina Laitoksia tarvittaisiin noin 4-7 kappaletta kapasiteetista riippuen. Investointitarve on suuruusluokkaa 1800 milj.. Kasvanut puun kysyntä on luokkaa 4-5 miljoonaa kiinto-m3 vuodessa riippuen mustalipeän ja mäntyöljyjakeiden osuudesta uudesta biojalostetuotannosta