Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Transkriptio

1 Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

2 Lyhyesti EU:lla tavoitteet energia- ja ilmastotavoitteita 2020, KHK-påästöt, uusiutuva (RES), energiatehokkuus (EE) 20/20/20 ; 40/27/27(30) % EU saavuttamassa 2020-tavoiteet, 2030 vain päästökaupan ulkopuolilla päästöillä on maakohtaiset tavoitteet (Suomi -39 %) Komissio antoi Talvipaketin; direktiivejä (RES, EE) uusitaan kauteen Sipilän hallitusohjelma (HO) asettaa erittäin kunnianhimoisia tavoitteita 2030: RES 50 %, öljyt -50 %, kivihiilestä eroon jne. Energia- ja ilmastostrategia (selontekona eduskuntaan 11/2016) vastaa näihin HO- ja EU-tavoitteisiin Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä (-2030), on lausunnoilla 3/2017, annetaan selontekona eduskuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 % Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen. Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat EU-2030: päästöt -40 %, uusiutuvat 27 %, energiatehokkuus väh. 27 % Jäsenmaakohtaisesti EU:ssa vain päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 % vuoden 2005 tasosta. Energiatehokkuustoimet Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Rinnalla valmistellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), käsittelee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä -2030, lausunnoille 3/-17 Työ- ja elinkeinoministeriö

5 EU:n päästöjenvähennystavoitteet 2030 Direktiivit: EED EPBD RED II ETS jne. EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030 Päästökauppasektori (ETS) - 43% FI: max. 2 % Taakanjakosektori (ESD) - 30% FI: max. 1,3 % Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Komission ehdotus taakanjakoasetukseksi Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä (Liikenteen biopolttoaineet, sähköinen liikenne, maatalous, ) Maankäyttö (LULUCF) Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset (1) Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel ) Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen) Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet. Valmistellaan asiaa koskeva lakiesitys tämän hallituskauden aikana. Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista. Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi. Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Valtiontaloudelliset vaikutukset Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista. Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa Arvio rahoitustarpeista vuosille yhteensä noin 1,1 mrd. euroa Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla Muutos WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttia Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna, prosenttiyksikköä Kansantuote -0,59 Yksityinen kulutus -0,40-0,23 Investoinnit -0,85-0,10 Julkinen kulutus 0,00 0,00 Vienti -1,75-0,76 Tuonti -1,33 0,49 Työllisyysvaikutukset Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu * Työllisyys - 0,15 % * 2 TWh tuulivoimaa lisää: htv, 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: htv, 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: htv * Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput: jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa 350 TWh Politiikkaskenaario Tilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Sähkön kulutus politiikkaskenaariossa TWh Politiikkaskenaario Tilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Päästökaupan ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2 ekv E-i-strategian päästövähennys Ilmastosuunnitelman lisävähennys päästötavoite päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto päästötavoite % * vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus % - 39 % Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Öljynkäyttö politiikkaskenaariossa TWh bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy % Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Miltä Suomi näyttää 2030-luvulla Risukasoja enemmän, kivihiilikasa(t) huvenneet Aurinkopaneeleja (sähkö, lämpö) ja lämpöpumppuja (ilma-) näkyy enemmän Isot lämpöpumput (jätevesi, maalämpö jne.) ja syvä geoterminen (Otaniemi..) eivät kadulle näyj Sähköautot (EV) yleistyneet, myös linja-autot ja paketti-autot, myös kaasu- mutta ei se koko kuva ole Edelleen bensa- ja diesel-autoja (uusiutuvaa tankkiin) isoin osa autokannasta Edelleen isoja CHP-laitoksia (puu, jäte, turve jne.) kaukolämmössä ja teoll. Jätteiden kierrätys ja lajittelu edistynyt, loppu polttoon Kaukolämpö edelleen suurin lämmitysmuoto, kaukokylmä laajenee Sähköverkot vahvistuvat: jakeluverkot maakaapelille ja kantaverkko vahvistuu Tuulivoimaa (-puistoja) näkyy rannikoilla ja sisämaassakin enemmän Ydinvoimaa on valmistunut lisää Sähköakustot vielä vähäisiä (mm. vanhat EV-akut), lämpöakkuja enemmän Kuluttaja enemmän keskiössä, tietoisempia, mutta ei kaikki eikä kaiken aikaa J Työ- ja elinkeinoministeriö

15 kiitos