LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

Transkriptio

1 LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

2 VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö. Mietintö oli mielestäni melkoinen saavutus, sillä se oli yksimielinen, vaikka kaikki eduskuntapuolueet olivat siinä edustettuina. Kaiken lisäksi siinä saatiin linjattua useita tärkeitä periaatteita. Nyt olemme julkistamassa komitea taustalla olevaa tieteellistä työtä. Komitean työssä nojauduttiin vahvasti Low Carbon Finland platform hankkeen tutkimuskokonaisuuteen.

3 MITÄ TIEKARTTA TARKOITTAA? Tavoitteena siis vähentää päästöjä % vuoden 1990 tasosta Tiekartassa ei pyritä valitsemaan mitään yksittäistä polkua vuoteen Tarkoituksena tutkia vaihtoehtoja, tunnistaa vaihtoehtoja sekä kaikille poluille yhteisiä edellytyksiä. Vaihtoehdoissa on huomioitava päästöjen kustannustehokkaan vähentämisen ohella kansantalouden kehitys, kilpailukyky ja energiatalouden huoltovarmuus. Tiekartan pohjalta nousevat strategiat. Vuoteen 2050 on kuitenkin niin pitkä matka, että on turha arvailla mikä on todennäköisin maailmantila kulloinkin. Tämän vuoksi strategian on oltava ketterä, kulloiseenkin tilanteeseen soveltuva.

4 PÄÄSTÄÄNKO TAVOITTEESEEN? Vastaus: kyllä päästään, jos kaikki onnistuu täydelleen. Tähän tulokseen päätyi myös parlamentaarinen komitea. Low Carbon Finland 2050 platform-hankkeessa on tarkasteltu viittä erilaista skenaariota, maailmantilaa, ja kaikissa niissä päästötavoitteet saavutetaan. Sen sijaan energiapolitiikan perustavoitteet (mm. epäilys sähkömarkkinoiden normaalista toiminnasta, energian omavaraisuudesta, jne.) jäävät osassa skenaarioita heikoiksi. Tavoitteeseen päästään mallilaskelmien perusteella siinäkin tapauksessa, että kansainvälistä ilmastosopimusta ei saada aikaan ja EU yksin pyrkii tavoitteeseen. Tämä on kuitenkin taloudellisesti hankalin vaihtoehto.

5 MITKÄ OVAT PAHIMMAT KARIKOT? CCS: jos hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ei tule kaupallisesti kannattavaksi tai muuten hyväksytyksi, nousevat päästöjen vähentämisen kustannukset erittäin merkittävästi. CCS-hankkeet ovat viimeaikoina olleet vastatuulessa. Kunnollisia hankkeita ei taida olla missään menossa. Biomassan 0-päästöisyys. Jos osalle puuperäisiä energialähteitä määrättäisiin päästökerroin, tulisivat ne mahdollisesti jopa osaa fossiilisia polttoaineita kalliimmiksi. Kustannukset: vaikka CCS olisi laajemminkin käytössä nousevat kustannukset Euroopassa melko korkeiksi (päästöoikeuden hinta yli 100 euroa tonnilta, jos valtiot eivät muuten subventoi). Ilman CCS:ää yli 300 euroa.

6 CCS:n merkitys Suomelle Seuraavissa kolmessa diassa on esitetty CCS:n merkitys Suomen päästöjen vähennyksessä tehdyissä laskelmissa. Ensimmäisessä diasta nähdään, että pysähdys- ja Base-80% skenaarioissa ei päästä tavoitteeseen (noin 14 milj. tonniin), vaan niissä joudutaan ostamaan päästöoikeuksia. Muissa skenaarioissa ollaan päästöoikeuksien myyjiä. Toisessa diassa nähdään, että ns. bio-ccs olisi Suomen valtti. Siinä biomassasta erotetaan hiilidioksidi ja saadaan tuplahyöty. Sitä ei ole kuitenkaan hyväksytty EU:n päästökauppajärjestelmän osaksi. Kolmannessa diassa näkyy, että ilman CCS:ää Suomen päästötavoitetta ei saavuteta (joutuisimme ostamaan päästöoikeuksia, kuvassa skenaariot erotettu C-kirjaimella)

7 Suomen khk-päästöt skenaarioittain ja sektoreittain, Mt Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt Muiden kaasujen päästöt Muut CO2- lähteet Liikenteen CO2 Teollisuussektoreiden CO2 Energiasektorin CO2 0 Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos

8 Hiilidioksidin talteenottotekniikan (CCS) soveltaminen skenaarioissa. MT CO2

9 Ei CCS:ää, Suomen khk-päästöt, Mt Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt Muiden kaasujen päästöt Muut CO2- lähteet Liikenteen CO2 Teollisuussektoreiden CO2 Energiasektorin CO2 Base-80% Kasvu Säästö Base-80-C Kasvu-C Säästö-C Base-80% Kasvu Säästö Base-80-C Kasvu-C Säästö-C Base-80% Kasvu Säästö Base-80-C Kasvu-C Säästö-C

10 PUOLIMATKAN KROUVI Ihan pimeässä ei vuoteen 2050 mennä. Tiedämme jo aika paljon mitä meiltä EU-yhteydessä vaaditaan vuoteen 2030 mennessä, vaikka paljon on siitäkin vielä hämärän peitossa. Päästöjen osalta: 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta EU:n sisäisin toimin: Päästökauppa: -43 prosenttia / 2005 Ei-päästökauppa: -30 prosenttia / 2005; jäsenmaiden välinen taakanjako päätetään myöhemmin Päästökauppasektorin päästöistä huolehtivat yritykset ja päästökauppajärjestelmä. Ei-päästökauppasektorin päästöjen vähennyksestä on vastuussa valtio. Suomelle lienee tulossa tiukka tavoite. Arviot vaihtelevat %:n välillä (ks. seuraava dia).

11 Ei-päästökauppasektorin päästöt ja vaihtoehtoisia tavoitteita vuodelle 2030, Mt

12 MITEN EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTORI HOIDETAAN? Ei-päästökauppasektorin päästöt jakautuvat siten, että: Liikenne ja työkoneet (ml. maatalouden koneet) aiheuttavat lähes puolet sektorin päästöistä). Päästöt johtuvat öljystä Rakennusten lämmityksen päästöt tulevat myös öljystä Kaukolämpösektorilla (pienet laitokset) on kyse myös öljystä, jonkin verran myös turpeesta Muiden sektoreiden päästöjen vähentäminen (erityisesti maatalous ja teollisuusprosessit) on erittäin hankalaa Mineraaliöljyä pitäisi saada vaihdettua biopohjaiseen öljyyn! Liikenteessä autokannan kierto on niin hidasta, että muut teknologiat eivät ehdi hätiin vuoteen 2030 mennessä. Tulos näkyy myös tämän tutkimushankkeen tuloksissa (2 seuraavaa diaa). JA/TAI: hankitaan kv- tai EU-alueen joustokeinoilla päästökiintiöitä, kuten parlamentaarinen komiteakin toteaa.

13 Päästökaupan ulkopuoliset khk-päästöt vuonna 2012, %

14 Liikenteen loppuenergia, TWh

15 Puun käyttö energiantuotannossa, TWh

16 PUUN RIITTÄVYYS JA INVESTOINTIHALU Kuten edellisessä diassa kävi ilmi puuta tarvitaan erittäin paljon lisää energian tuotantoon (kotimaista ja mahdollisesti myös tuontipuuta). Metsäasiantuntijoiden mukaan Suomen puuvaranto ja kasvu ovat hyvinkin riittäviä tällaiseen käyttöön. Toinen asia on puun saatavuus markkinoille. Liikenteen biopolttoaineinvestoinneissa investointiympäristö on vielä hyvin epävarma (myös ja erityisesti komission esitysten vuoksi). Tätä epävarmuutta pitäisi saada nopeasti hälvennettyä. Puun energiakäyttö on ihan keskeistä Suomen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla on tietysti huolehdittava perinteisen metsäteollisuuden puuhuollosta, jossa ollaan huolissaan puumarkkinoiden tilanteen kehityksestä. Tämä yhtälö on saatava ratkaistuksi, jotta päästään kunnialla eteenpäin.