Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Transkriptio

1 Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, , Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

2 Hankkeen tavoite ja toteutus Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimuksellista tausta-aineistoa Parlamentaariselle energia- ja ilmastokomitealle, joka on muodostanut Suomelle vähähiilitiekartan Suomalaisille cleantech-teknologioiden ja palveluiden kehittäjille, innovaatiorahoittajille sekä suomalaisille yrityksille Platform: Hankkeessa on muodostettu vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja Suomelle vuoteen 25 asti, työhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita Visioiden ja skenaarioiden muodostus useissa työpajoissa ja asiantuntijakuulemisissa Laskennalliset vaikutusanalyysit (VTT, VATT, Metla GTK) Lisäksi teetetty laaja kuluttajakysely (1 vastaajaa) Ympäristötietoisuus/arvot, päästöjen hillinnän esteet, valinnat

3 VTT:n koordinoima VATT:n, Metlan ja GTK:n kanssa toteutettu yhteishanke, jota rahoittivat Tekesin Green Growth -ohjelma ja tutkimuslaitokset. Kokonaisbudjetti 99 euroa, hanke kesti 2,5 vuotta. Työtä ohjasi TEM (johtoryhmän pj.), YM, VM, MMM, LVM ja Tekes. Hankkeessa 1. arvioitiin strategisia luonnonvaroja ja niiden käyttöä (metsä- ja mineraalivarat) 2. tuotettiin skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista vähähiiliselle yhteiskunnalle 3. muodostettiin interaktiivinen yhteistoimintamalli eli platform

4 Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja Suomelle Low Carbon Finland 25 -skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. Jatkuva kasvu (Growth) 2. (Stagnation) 3. (Save) 4. (Change) Lisäksi muodostettu: 1. Perusura eli (noudattaa päivitetyn energia- ja ilmastostrategian perusskenaariota 225 asti) % (sama kuin, mutta EU toteuttaa -8 % päästövähennys-tavoitteen)

5 Low Carbon Finland 25 -skenaarioiden pääkohdat ja erot Kaikissa skenaarioissa EU ja Suomi toteuttavat - 8 % khk-päästövähennystavoitteen 25 mennessä (pl. ) Globaali ilmastosopimus toteutuu muissa, paitsi -skenaariossa Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto nopea (Jatkuva kasvu ja ) tai konservatiivinen ( ja ) Suomen teollinen rakenne nykyisen kaltainen (Base-8 %, ), voimakkaasti uudistuva (Jatkuva kasvu, ), supistuva () Yhdyskuntarakenne tiivistyvä (Jatkuva kasvu), hieman hajaantuva () tai nykyisen kaltainen

6 Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt Vähähiilitavoitteelle tunnistettavissa useita polkuja globaali kehitys ja panostukset uuden teknologian käyttöönottoon avaintekijät kehityksessä Mahdollinen EU 23- ei-pks*-tavoite Muiden kaasujen päästöt Muut CO2- lähteet Liikenteen CO2 Teollisuussektoreiden CO2 Energiasektorin CO EPKS-sektoreiden päästöt, Mt(CO 2 -ekv.) *ei-pks: maakohtainen taakanjako kohdistuu päästökauppasektorin ulkopuolisiin kasvihuonekaasupäästöoihin Muut Jätehuolto Maatalous Teollisuus ym. Liikenne Rakennukset

7 Päästöjen vähentämisen kustannuksissa korostuu uuden teknologian käyttöönoton ajoitus Päästöjen marginaalihinta, EUR/t(CO 2 ) Base8 Jatkuva kasvu

8 Energian kysyntä voi kääntyä laskuun vuoden 22 jälkeen Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee merkittävästi, mutta niitä edelleen käytetään vuonna 25 Primaarienergia, TWh % alle nykykulutuksen 25 Muut Hiili Turve Maakaasu Öljytuotteet Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinenergia Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti

9 Sähkön kysynnän kääntyminen laskuun pysyvästi näyttää epätodennäköiseltä Vähähiilitavoitteet johtavat energiajärjestelmän sähköistymiseen Nettotuonti 9 Aurinko ym. Sähkön hankinta, TWh Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Kaasu- / öljylauhde Hiili- / turvelauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima -1 Sähkön nettovienti

10 Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa 4-6 %:in primäärienergiasta ja % loppuenergiasta Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puubiomassa, mutta myös tuuli- ja aurinkoenergian osuudet kasvavat merkittävästi Uusiutuva primaarienergia, TWh Pumppulämpö Jäte Biojalost. tuonti Agrobio Mustalipeä Puupolttoaine Aurinko Tuulivoima Vesivoima

11 Huolimatta oletetusta teollisuuden rakennemuutoksesta sen osuus loppuenergiankulutuksesta kasvaa n. 5 %:in Korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistus on energiaintensiivistä Liikenne Energian loppukulutus, TWh Asuminen Palvelut ja maatalous Muu teollisuus Perusmetalli Massa ja paperi

12 Rakennuksissa siirrytään - ja jopa plus-energiaratkaisuihin vuoteen 25 mennessä Kotitalouksissa ja palvelusektorilla sähkön osuus kasvaa merkittävästi, öljylämmityksestä luovutaan kokonaan Asumisen ja palveluiden loppuenergia, TWh Muu Sähkö Lämpö Muu bio Puu Turve Kaasu Öljy Hiili

13 Liikenteen energiankulutus pienenee jopa puoleen nykytasosta, jos uudet teknologiat otetaan monipuolisesti käyttöön Liikenteen loppuenergia (ml. kv. ilmailu), TWh Muut Vety Sähkö Lentopolttoöljyt Biojalosteet Bensiini Diesel ym. Biopolttonesteiden tuotanto / kulutus, PJ Biojalosteet voivat olla Suomelle myös merkittävä vientituote Kulutus Tuotanto

14 Herkkyystarkastelut kolmelle kriittiselle tekijälle 1. CCS ei toteudu 2. Osa bioenergiaraaka-aineista ei enää -päästöistä jatkossa 3. Ydinvoimainvestoinnit eivät toteudu (Suomi/EU) CCS:n poissulkeminen keinovalikoimasta kasvattaa päästöoikeuden hinnan yli kaksinkertaiseksi (l. noin 3 /t v. 25) Biomassan päästökerroin pienentäisi sen käyttöä ja nostaisi päästöoikeuden hintaa noin 2 % Ydinvoiman poissulkeminen heikentää Suomen energiaomavaraisuutta Talteenotettu hiilidioksidi, Mt CO Fossiilinen poltt.jalostus Teollisuus Bio-CCS Fossiilinen sähkö

15 Kuluttajakyselyn perusteella neljä viidestä (79 %) pitää tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tärkeänä

16 TEKNOLOGIASTA TULOSTA