Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Transkriptio

1 Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari , Finlandia-talo

2 Sisältö Taustana pitkän aikavälin ilmastotavoitteet EU:n 2030-tavoitteet ja Suomen Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Tie nykyhetkestä tulevaan Miten EU etenee? Edistämistoimet Arvioita teknologiakehityksestä Kuluttajien rooli SWOT analyysi Suomelle Lisätietoja, lähteitä

3 Arviot EU:n 2030-ilmasto- ja energiapaketin ja ydinvoimapäätösten vaikutuksista Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen 11/11/2014 VTT&VATT Huhtikuu 2014 VTT&VATT Syyskuu

4 VTT:n, GTK:n, Metlan ja VATT:in taustaselvitys Energia- ja ilmastotiekartalle

5 Millä sektoreilla kustannustehokkainta? Mikä osuus päästöjen vähennyksestä hoidetaan energian säästöllä, uusiutuvilla energialähteillä, ydinenergialla, ja yhdistämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöön CCS (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi)? Kustannusten optimointi tehty Suomelle vuoteen 2050 neljässä eri skenaariossa,,, ja, joiden rinnalla (nykykehityksen ja -politiikan jatkuminen) ja - 80% (nykykehityksen jatkuminen ja -80 % päästövähennys)

6 Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt Kustannustehokkain 80%:n päästöjen vähennys vuoteen 2050 edellyttää lähes nollapäästöistä energiasektoria - muilla sektoreilla päästöjen vähennys vielä kalliimpaa Muiden kaasujen päästöt Muut CO2- lähteet Liikenteen CO2 Teollisuussektoreiden CO2 Energiasektorin CO2 0 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

7 EPKS-sektoreiden päästöt, Mt(CO 2 -ekv.) Ei-päästökauppasektorilla Suomessa liikenteen osuus päästöistä on erittäin suuri, koska lämmityksestä poikkeuksellisen paljon päästökaupassa Muut Jätehuolto Maatalous Teollisuus ym. Liikenne 5 Rakennukset 0 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

8 Primaarienergia, TWh Energian kysyntä kääntyi laskuun vuoden 2020 jälkeen Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee merkittävästi, mutta niitä edelleen käytetään vuonna % alle nykykulutuksen Lehtilä et al: Low Carbon 0 Finland 2050 platform, Muut Hiili Turve Maakaasu Öljytuotteet Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinenergia Vesi- ja tuulivoima Sähkön nettotuonti

9 Sähkön hankinta, TWh Päästöjen vähentäminen johti energiajärjestelmän sähköistymiseen ja sähkön tarpeen kasvuun Nettotuonti 90 Aurinko ym Kaukolämpö- CHP Teollisuuden CHP Kaasu- / öljylauhde Hiili- / turvelauhde Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima -10 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

10 Liikenteen loppuenergia (ml. kv. ilmailu), TWh Liikenteen energiankulutus pienenee jopa puoleen nykytasosta, jos uudet teknologiat otetaan monipuolisesti käyttöön Muut Vety 40 Sähkö Lentopolttoöljyt Biojalosteet Bensiini Diesel ym. 0 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

11 Uusiutuva primaarienergia, TWh Uusiutuvan energian osuus kasvaa %:in primäärienergiasta ja % loppuenergiasta Merkittävin uusiutuvan energian lähde on puubiomassa, mutta myös tuuli- ja aurinkoenergian osuudet kasvavat merkittävästi Pumppulämpö Jäte Biojalost. tuonti Agrobio Mustalipeä Puupolttoaine Aurinko EU:ssa tuulta 117 GW, 8%, arvio 2020: 210 GW,14% Arvio 2030: 350 GW, 21-24% Aurinkosähköä jopa 10% vuonna Tuulivoima 20 Vesivoima 0 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

12 Investointikustannusten kehitys (2010=100) Esimerkkejä investointikustannusten oletetusta laskusta Kaasutusmoottori Tuuli, onshore Tuuli, offshore Aurinko, PV Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

13 Oletukset aurinkojärjestelmän investointikustannusten kehityksestä Investointikustannusten kehityksen osalta on käytetty kansainvälisiä lähteitä (US DOE, Solar European Industrial Initiative, jne.) Kuvassa on esitetty koko aurinkojärjestelmän kustannusten kehitys, eli esitetty kustannusten toteutuminen edellyttää paitsi PV-paneelin, myös koko järjestelmäkustannusten puolittumista. Aurinkosähkön tuotantokustannusten kehitys on riippuvainen myös oletuksista liittyen energianvarastoinnin ja uusien aurinkojärjestelmien kehitykseen (esim. uudet RES-hybridiratkaisut). Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform,

14 Energiatuet EU:ssa Lähde: Subsidies and Costs of EU Energy. Interim report. EC published the report Vuoden 2012 tuet Mrd. - Aurinko 14,7 - Tuuli 11,5 - Hiili 10,1 - Biomassa 8,3 - Ydinvoima 7,0 - Vesivoima 5,2 - Maakaasu 5,2 Yhteensä 99,3 +Ilm.päästöoik. 13,7 +Aiemmat toimet 9,0 Joista Mrd. - Saksa 25,5 - Englanti 13,2 - Espanja 10,4 - Italia 10,4 - EU-taso 12,5 - Suomi 0,3 - Ruotsi 2,7 - Tanska 1,2 - Viro 0,15 - Itävalta 2,0 14

15 Tuet primäärienergia kohti ( /GJ) eri maissa Lähde: Subsidies and Costs of EU Energy. Interim report. EC published the report

16 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform, 2014 Kuluttajakyselyn perusteella neljä viidestä (79 %) pitää tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tärkeänä - miten kuluttajat mukaan ja miten hyödynnetään kasvava yhteisöllisyys? 16

17 Lehtilä et al: Low Carbon Finland 2050 platform, 2014 Yhteenveto vähähiilisen Suomen mahdollisuuksista ja haasteista (SWOT) Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan, mutta se ei pysty toteuttamaan sitä yksin. Kehityspolkuja on useita. Nopeutettu uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto voi tuoda Suomelle kilpailuetua. Tässä tulee hyödyntää Suomen mittavia luonnonvaroja sekä cleantechosaamistamme. Suomen korkea BKT henkilöä kohden sekä korkea koulutustaso ovat myös valttikortteja moneen muuhun maahan nähden. Suurimmat epävarmuudet Suomen näkökulmasta liittyvät hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kaupallistumiseen sekä biomassan käytön kestävyyteen tulevaisuuden politiikoissa. Baumolin tauti: ilmiö, jossa tuottavuuden ja palkkojen kasvaessa useilla talouden aloilla palkkoja joudutaan nostamaan myös niillä aloilla, joilla tuottavuuden kasvua ei ole juuri tapahtunut. 17

18 Miten varautua vähähiiliseen tulevaisuuteen? Teknologiakehitys laskee siirtymisen kustannuksia Päästökauppa vähentää päästöjä kustannustehokkuusjärjestyksessä Edistämiskeinoilla (tuet, velvoitteet ) nopeutetaan siirtymistä ja tarpeeksi suurten markkinoiden syntymistä, mutta markkinahäiriöitä tulisi välttää Investoimalla uusiutuviin nopeutetaan oman yrityksen oppimisprosessia eikä luovuteta markkinaa vain uusille toimijoille Mahdollisuuksia vähentää riskejä tai kariutuvia kustannuksia Esim CCS-valmius voimalaitoksiin: suomalaisilla laitetoimittajilla teknologinen valmius demonstraatiolaitostoimituksiin Ei matkita muita, vaan tehdään ratkaisut omista lähtökohdista

19 TEKNOLOGIASTA TULOSTA