Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Transkriptio

1 Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

2 Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon kasvattamisessa. Tavoitteen saavuttamista ja sen edellyttämiä toimia linjataan vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen on kytköksissä EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin kansalliseen toimeenpanoon ja sen muihin tavoitteisiin. Tavoitteet vaikuttavat toisiinsa ja koko energiajärjestelmään, joten uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista ja sen edellyttämiä toimenpiteitä on tarkasteltava yhdessä energiatehokkuus ja ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen kanssa. Vastuu Vetovastuu TEM (ministeri ja EOS), YM, MMM, LVM ja VM mukana. Resurssit Resurssitarpeet arvioidaan strategiatyön yhteydessä 2

3 Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen. Uusiutuvan energian 50 %:n tavoite edellyttää edelleen tukijärjestelmää uusiutuvilla tuotetulle sähkölle ja CHP-tuotannolle. Tavoite, paljonko uusituvalla energialla tuetettua sähköä tarvitaan, linjataan vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Arvioitava, miten tuulivoimaa ja muita uusiutuvan sähkön (ja CHP) uusia investointeja tuetaan jatkossa. Samalla tarkastellaan myös metsähakesähkön tukijärjestelmää, joka on tehty parantamaan metsähakkeen kilpailukykyä turpeeseen (ja kivihiileen) verrattuna. Sähkön alhainen hintanäkymä tarkoittaa, ettei lähivuosina markkinaehtoisa uusia investointeja ilman tukiinstrumentteja tehdä. Päästöoikeuden hintakehityksestä riippuu, kuinka pitkään metsähakkeen kilpailukykyä turpeeseen (ja kivihiileen) on tarve kompensoida. EU:n tuomat haasteet tukijärjestelmille: uudet valtiontukisäännöt ja Energiaunioni-tiedonannon viittaus alueellisuuteen (tukijärjestelmien avaaminen ulkomaisille investoinneille) Tukijärjestelmän kehittäminen: käynnistys syksyllä Resurssit Resurssitarpeet arvioidaan tukijärjestelmän kehittämisen ja strategiatyön yhteydessä. Nykyinen syöttötariffijärjestelmä ja mahdollinen uusi tukijärjestelmä edellyttävät merkittävää budjettirahoitusta myös 2020-luvulla 3

4 Huolehditaan biomassan kestävyyskriteereiden varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Komissio valmistelee biomassan kestävyyskriteereitä, ehdotus odotettavissa Vaikutetaan edelleen komissioon ja myös muihin maihin, jotta kriteerit eivät (kohtuuttomasti) rahoita biomassan energiakäyttöä. Tavoitteena varmistaa, että erityisesti Suomalainen metsäbiomassa täyttää kriteerit ja se lasketaan energiakäytössä edelleen uusituvaksi ja 0- päästöiseksi. Ei-päästökauppasektorin vuoden päästövähennyksen 2030 taakanjako ja kv. ilmastoneuvottelut YM:n vastuualuetta. Vastuu Biomassan energiakäytön kestävyyskriteerit: TEM/EOS, yhteistyössä MMM, YM, VNK Taakanjako, kv. ilmastoneuvottelut: YM, yhteistyössä TEM, VNK ja muut ministeriöt Resurssit Taloudelliset ml. budjettivaikutukset suuria, jos epäonnistutaan. Päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden (EPKS) taakanjaon vaikutukset: Suomen energiajärjestelmään kohdistuvat suorat lisäkustannukset Rajakustannus EPKS: - 41 /tco2 (-32 %) - 55 /tco2 (-36 %) /tco2 (-40 %) Lähde: VATT/VTT kesäkuu

5 Luovutaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa 2020 luvun aikana Kivihiilen käytöstä luopumista tulee tarkastella sähkön ja lämmönyhteistuotannon edellytysten säilymisen, sähkökapasiteetin riittävyyden, sähköntuotannon huoltovarmuuden, tarvittavien voimalaitosten korvausinvestointien, bioenergian raaka-ainepohjan riittävyyden ja koko energiajärjestelmän kannalta. Tämä tehdään vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Energiajärjestelmän muutos kohti päästöttömyyttä on saava hallitusti aikaan siten, että Suomella on toimitusvarma ja kilpailukykyinen energiajärjestelmä jatkuvatoimisesti. Vaikutuksia Kivihiilestä luopumisella on vaikutusta sähkötehon (sähköntuotantokapasiteetti) riittävyyteen, koska kivihiilestä luopuminen edellyttää investointeja. Alhainen sähkön markkinahinta ei kannusta investoimaan CHP-sähköntuotantoon. Rakennetaanko vain biolämpökattiloita ilman sähköntuotantoa? CHP:n käytön edellytykset rannikon suurissa laitoksissa, jossa puun ja turpeen saanti on rajallista (liittyy verolinjauksiin) 5

6 HO:n liite 1: Hallituksen veropoliittinen linjaus Korotetaan lämmityksen ja työkoneiden CO2-veroa (-75 M ) Ohjataan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa vähäpäästöisemmäksi CO2-veron alennuksen poistamisella portaittain. VM ja TEM valmistelevat mallin ja aikataulun. (-90 M ) Vaikutuksia Lämmityksen ja työkoneiden CO2-veron korotus merkitsee noin 14 %:n suuruista korotusta kokonaisverotasoihin. Teollisuuden osalta veroleikkuri palauttaa noin 80 % veronnostosta. Vaikutus kohdistuu lähinnä lämmön tuotantoon, yhdistettyyn tuotantoon ja kevyen polttoöljyn käyttöön talokohtaisessa lämmityksessä ja työkoneissa. CHP-tuotannon CO2-veron alennuksen poisto portaittain: Käynnistetään selvitys verotuen poistamisen vaikutuksista kaukolämmön ja CHP-tuotannon kilpailukykyyn ja lämmön hintaan, olemassa olevien kaukolämmityskohteiden siirtymiseen lämpöpumppuihin sekä edellytyksiin tehdä CHP-korvausinvestointeja alhaisen sähkön markkinahinnan vallitessa. Veroratkaisun mallia ja aikataulua tarkastellaan vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Valmisteluvastuu VM/vero-osasto, TEM/EOS keskeisesti mukana 6

7 HE-luonnos energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta: lämmityspolttoaineet Laskentaperusteena oleva CO2-hinta: 44 /tco2 -> 54 /tco2 Verokertymän mukainen painotettu korotus keskimäärin + 14/12,8 % (OHB/CHP) + 16/12 % + 15/11 % + 14/10 % + 13/9 % Lämmityspolttoaineiden veron korotuksen kohdistuminen milj. Teollisuus 9 Rakennustoiminta 9 Liikenne 5 Maa- ja metsätalous 10 Muut työkoneet 3 Talokohtainen lämmitys 17 Kaukolämpösektori 22 Yhteensä 75 *energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin kautta palautettavan määrän kasvu huomioitu *turpeella energiasisältöveron sijaan energiavero, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin ** yhdistetyssä tuotannossa CO2-vero on puolitettu 7