BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Transkriptio

1 BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. EU:kin voi kokonaisuutena saavuttaa ne, mutta kaikki jäsenmaat eivät. Suomen energiajärjestelmä (toistaiseksi) vakaa, EU:n kokonaisuudessaan ei

3 Mikä on muuttunut tai mitä ei tiedetty, kun nykyiset tavoitteet asetettiin ? - muu maailma ei ole sitoutunut päästöjen vähennyksiin - Eurooppa rakenteellisessa taloudellisessa kriisissä - fossiiliset elävät renessanssia - päästökauppa ei toimi (päällekkäiset ohjausvälineet)

4 - uusiutuvat menneet eteenpäin, mutta erittäin kovin kustannuksin - vaihtelevien uusiutuvien tuet sekoittaneet sähkömarkkinat ja tehneet investoijat epävarmoiksi - tukipolitiikka leviää (kapasiteettimekanismit) - ydinvoima vaikeuksissa - USA rynnistää halvan maakaasun turvin ja ottaa itselleen teollista tuotantoa Kiinasta ja Euroopasta - USA pystyy samaan aikaan vähentämään päästöjään ja parantamaan kilpailukykyään

5 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 strategian päivitys Varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen Valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita Strategiassa käsiteltäviä aihealueita mm: EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeen Energiatehokkuus Joustokeinot ja hiilinielut Lisätoimet vuoteen 2020 mennessä Uusiutuva energia ja turve Puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittäminen Mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma

6 Esimerkkejä strategian linjauksista Pidetään kiinni metsähakkeen käytön 25 TWh:n tavoitteesta sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 %:iin.

7 Biomassan kestävyyskriteerit Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit sisältyvät RESdirektiiviin. Komission energiapääosasto valmistelee lainsäädäntöehdotusta kestävyyskriteerien laajentamisesta myös kiinteisiin (esim. metsähake) ja kaasumaisiin energiantuotantoon käytettäviin biomassoihin. Tavoitteena on antaa ehdotus heinäkuussa Komissio painotti jäsenmaille järjestetyssä epävirallisessa kokouksessa, että komissio ei kyseenalaista EU:ssa tuotetun biomassan kestävyyttä. EU:n metsätaloutta pidetään kestävänä. Tavoitteena on, että lisääntyvä tuonti kolmansista maista olisi kestävyydeltään yhtä korkealla tasolla. Säädöksessä ei kuitenkaan voida asettaa erilaisia vaatimuksia tuontibiomassalle ja EU:ssa tuotetulle biomassalle. Ongelmaksi nähdään myös jäsenmaiden omien ja keskenään erilaisten kiinteän biomassan kestävyysjärjestelmien aiheuttama sisämarkkinoiden häiriintyminen.

8 Biomassan kestävyyskriteerit Komission ehdotus sisältää kolme pääelementtiä: Kasvihuonekaasupäästövähenemä, joksi esitetään 60 % alhaisempia elinkaaren aikaisia päästöjä kuin vertailukohtana olevalla fossiilisella polttoaineella sekä oletusarvoihin perustuva harmonisoitu kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä. Biodiversiteetin ja runsashiilisten maiden suojelu. Metsän hiilivarastoihin ja biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten minimointi. Komission kaavaileman ehdotuksen uhkana on EU:ssa tuotettavalle biomassalle aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen taakka ja kustannukset. Tavoitteena on valmistella komissiolle mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia, joilla saavutettaisiin sinällään kannatettavat tavoitteet ja torjuttaisiin uhkakuvat.

9 Tg C / vuosi Ilmastotutkijoiden kritiikki: Hiilivelka Eräät tukijat ja ympäristöjärjestöt ovat kyseenalaistaneet biomassan hiilineutraalisuuden Biomassan käyttö vähentää metsien nielujen kasvua (nielut kasvavat, mutta hitaammin kuin referenssitilanteessa) ja tämä katsotaan päästöksi Fossiilisten polttoaineiden polton päästöjen pieneneminen ei riitä lyhyellä aikavälillä kompensoimaan nielujen kasvun hidastumista Logiikka on väärä: kysymys on maan päällä kiertävästä hiilestä, metsien käyttö ja hoito takaa tehokkaan hiilen sidonnan myös jatkossa Metsien hiilitase Vuosi MT+Risu+ MT+Risu- AH+Risu- AH+Risu+ Metlan raportti 240, Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät: Metsien hiilivarastojen muutokset skenaarioissa, joissa puun teollisuuskäyttö oli Alhaisen (AH) tai Maltillisen (MT) skenaarion mukainen ja energiapuun käyttö oli joko runsasta (Risu+, katkoviivat) tai vähäisempää (Risu-, yhtenäiset viivat). Positiiviset arvot tarkoittavat nielua ja negatiiviset lähdettä.

10 TWh Pöyry: Puupolttoaineen Optimoitu kokonaiskulutus polttoainejakeittain - Perusskenaariot Kotimaisten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa oli perusskenaarioissa 44,3 TWh vuonna 2020 ja 45,1 TWh vuonna 2030 Lisänä vuonna 2020 biojalostamot ja pellettitehtaat 2,3 TWh (1,1+1,2 TWh) Vuonna 2030 biojalostamot ja pellettitehtaat 3,3 TWh (1,8+1,5 TWh) Laskennassa oletettu tuontipuuta rannikkolaitoksille 0,6 TWh (2020) ja 1,7 TWh (2030), joka hyödynnetään kokonaisuudessaan. Venäjän maltillisesti asetetusta tuontipotentiaalista (1 TWh) hyödynnettiin 0,9 TWh sekä vuonna 2020 että vuonna 2030 (oletettu tuontihinta raja-asemalle suhteellisen korkea). Kotimaisen puupolttoaineen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa, GWh 2011* 2020 perus 2030 perus Kiinteiden puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa, perusskenaariot 60 Hakkuutähteet 4,5 10,1 10,0 Pienpuu 7,3** 10,9 12,1 Kannot 1,9 5,9 6,0 Metsähake yhteensä 13,7 26,9 28,1 Sivutuotteet 17,3 17,4 17,0 YHTEENSÄ 31,0 44,3 45, Tuonti* Sivutuotteet Kannot Hakkuutähteet Pienpuu * Sisältää tuontipuun, lähde Metla 10 52X103480B Loppuraportti * Vuoden 2011 tilastossa ** Sisältää järeän runkopuun 1 TWh tuontia ei eritelty ja lukemat perustuvat 1,6 ja 2,6 TWh tarjontapotentiaaleihin 10