Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Transkriptio

1 Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

2 Miksi tarvitaan ilmastopolitiikkaa? Kasvihuonepäästöt ovat tuotannon negatiivinen ulkoisvaikutus: ympäristöhaitta ei näy kasvihuonekaasuja tuottavien yritysten kustannuksissa. Tarvitaan politiikkaa, joka ohjaa yritysten päästöjä yhteiskunnan kannalta toivottavalle tasolle kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus: päästövähennystavoitteet saavutetaan yhteiskunnan kannalta pienimmin mahdollisin kustannuksin. Voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein (Pigou 1920). Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

3 Kustannustehokkaan ilmastopolitiikan ydin: päästökauppa tai hiilivero Päästöjen hinnoittelu on tehokkain yksittäinen ohjauskeino: Kannustaa vähentämään päästöjä. Tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä. Vähentää tarvetta cleantech-innovaatiotukiin. EU:n päästökauppajärjestelmässä sähkön- ja lämmöntuotanto, energiaintensiivinen teollisuus. Hiilidioksidin hinnoittelun ohella voidaan tarvita ohjauskeinoja tukemaan uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

4 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

5 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Lisääntynyt uusiutuva energia vähentää energiantuotannon päästöjä. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

6 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Lisääntynyt uusiutuva energia vähentää energiantuotannon päästöjä. Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

7 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Lisääntynyt uusiutuva energia vähentää energiantuotannon päästöjä. Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat. Likaisimpien energiantuotantomuotojen suhteellinen etu polttoaineena kasvaa. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

8 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Lisääntynyt uusiutuva energia vähentää energiantuotannon päästöjä. Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat. Likaisimpien energiantuotantomuotojen suhteellinen etu polttoaineena kasvaa. Päästöoikeuksia siirtyy muille toimialoille, energiantuotanto on entistä likaisempaa. Ei myöskään kannusta energiatehokkuuteen. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

9 Päällekkäisiä ohjauskeinoja? Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotantoa. Lisääntynyt uusiutuva energia vähentää energiantuotannon päästöjä. Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat. Likaisimpien energiantuotantomuotojen suhteellinen etu polttoaineena kasvaa. Päästöoikeuksia siirtyy muille toimialoille, energiantuotanto on entistä likaisempaa. Ei myöskään kannusta energiatehokkuuteen. Kokonaisuudessaan päästöt eivät vähene! Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

10 Innovaatioiden tukeminen edistää ilmastotavoitteita Tutkimuksen ja innovoinnin arvo on usein yhteiskunnan näkökulmasta suurempi kuin yksittäisen yrityksen näkökulmasta. Yritykset saattavat panostaa innovointiin yhteiskunnan kannalta liian vähän. Perusteltua tukea hankkeita, jotka ovat yhteiskunnan kannalta järkeviä, mutta jotka ilman tukea jäisivät toteuttamatta. Julkisen tutkimus- ja kehitystyön tukien tulisi olla laajoja, ei tarkkaan määritellyille teknologioille suunnattuja. Parhaat teknologiat löytyvät kilpailun kautta. Innovaatioiden tukeminen voi vain täydentää riittämätöntä ympäristöohjausta. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

11 Myös teknologioiden käyttöönottoa ja leviämistä voi olla perusteltua tukea Teknologioiden käyttöönottoon liittyvä oppiminen laskee kustannuksia pitkällä aikavälillä. Jos oppiminen leviää muihin yrityksiin, kilpailijat pääsevät myöhemmin hyötymään ensimmäisenä liikkeelle lähteneiden kokemuksista ottamatta osaa kustannuksiin. Keinoja: Syöttötari t ja -preemiot Velvoitteet ja vihreiden serti kaattien kauppa Investointi- ja verotuet Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

12 Syöttötari t ja -preemiot Kustannukset epävarmat ja yksittäiset toimijat tietävät kustannuksista enemmän kuin poliittiset päättäjät =) Vaikea tietää tari tasoa, jolla tavoite toteutuu. Investoijilla vain tuotantomääriin liittyvä riski, ei hintariskiä. Yhtä tukieuroa kohden enemmän lisäkapasiteettia kuin velvoitteilla? Siirtää kaiken riskin tuen maksajalle, saattaa jopa lisätä riskiä kokonaisuudessaan. Vaikutus yritysten T&K-panostuksiin: Lisää korkeiden kustannusten teknologioihin liittyvää innovointia, ei vaikutusta tuulivoiman osalta. Vaikutus teknologian leviämiseen lähinnä tuulivoiman tapauksessa. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

13 Velvoitteet ja vihreät serti kaatit Velvoite tuottaa tietty osa sähköstä uusiutuvilla tuotantomuodoilla. Serti kaateilla voidaan myös käydä kauppaa. Investoijilla sekä tuotanto- että hintariski. Ei kasvata julkisen sektorin menoja. Merkitys vähenee pikkuhiljaa teknologian tullessa kilpailukykyiseksi. Vaikutus yritysten T&K-panostuksiin: Saattaa suosia kypsempiä ja kustannuksiltaan alhaisia teknologioita, erityisesti tuulivoimaa. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

14 Tuulivoiman tuotantotuet Suomessa ja Ruotsissa Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

15 Tuulivoiman kapasiteetti Suomessa ja Ruotsissa Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

16 Uusiutuvalla energialla tuotettu kalliita päästövähennyksiä Päästövähennyskustannuksia Saksassa vuosina : Tuulivoima 43 euroa hiilidioksiditonnilta Aurinkovoima 540 euroa hiilidioksiditonnilta Päästöoikeuden hinta 13 euroa hiilidioksiditonnilta Päästövähennyskustannuksia Suomessa vuosina : Tuulivoima euroa hiilidioksiditonnilta Metsähake euroa hiilidioksiditonnilta Päästöoikeuden hinta 13 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna 2011 ja 7.5 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

17 Tukien mahdollisia muita hyötyjä Energian omavaraisuus Lisääntynyt säätövoiman tarve kuitenkin ylläpitää riippuvuutta fossiilisesta tuotannosta tai tuontisähköstä. "Vihreän" energian ja teknologian työpaikat Voi lisätä työpaikkoja lyhyen aikavälin elvytystoimenpiteenä, mikäli investoinnit toteutetaan nopeasti ja tuet lisäävät investointeja riittävästi. Suomessa merkittävä osa vapaista resursseista on kuitenkin vientisektorilla. Pitkällä aikavälillä mahdollista, jos onnistutaan tukemaan kasvavia teknologioita ja yksityiset investoinnit lähtevät liikkeelle hitaasti. Oppiminen voi myös olla nopeampaa kansallisesti kuin kansainvälisesti, jolloin investointeja tukeva maa voi saada kilpailuetua. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13

18 Millaisilla ohjauskeinoilla ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti? Tärkein yksittäinen ohjauskeino on päästöjen oikea hinnoittelu päästökaupan tai hiiliveron avulla. Fossiilisen energian verotuista tulisi pyrkiä eroon, vaikka asteittain. Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämistä voidaan tukea samalla tavoin kuin muutakin innovointia, tukemalla tutkimus- ja kehitystyötä laajasti. Avainasemassa koulutuspolitikka ja oikein jaetut innovaatiotuet. Ilmastoystävällisen teknologian tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on kuitenkin poissa muulta innovoinnilta. Teknologian leviämistä kannattaisi tukea vihreillä serti kaateilla ennemmin kuin syöttötari lla. Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka / 13