Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Transkriptio

1 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö

2 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia ympäristössä. Näitä ovat mm. kylmien kausien väheneminen ja kuumien kausien lisääntyminen jäätiköiden massan, pohjoisen napa-alueen jääpeitteen ja ikiroudan supistuminen merenpinnan nousu sadannan, haihdunnan ja tuulten jakauman muutokset kuivuuskausien voimistuminen ja piteneminen sekä rankkasateiden yleistyminen eliölajien siirtyminen viileämmän ilmaston perässä lähemmäs napoja ja korkeammalle

3 Ilmastonmuutoksen uhat Ilmastonmuutoksen ennakoidaan mm. laajentavan kuivuudesta kärsiviä alueita ja heikentävän veden saatavuutta lisäävän rankkasateita ja tulvariskiä vahingoittavan ekosysteemejä ja altistavan merkittävän osan eliölajeista sukupuutolle heikentävän ruoan saatavuutta ja pahentavan nälkää lisäävän tauteja ja kuolleisuutta - Esimerkiksi kahden asteen lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle yhdestä kahteen miljardia ihmistä lisää. - Afrikassa v mennessä miljoonan ihmisen vesipula, ja v mennessä 75 miljoonaa hehtaaria maata voi muuttua sopimattomaksi sateisiin perustuvalle maanviljelylle.

4 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää radikaalia muutosta energiatalouteen Energiankulutuksen kasvusta energiatehokkuuteen Fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin Radikaali muutos saavutettava v mennessä, jotta lämpeneminen jää alle kahden asteen IPCC: teollisuusmaiden päästöjä vähennettävä v 2020 mennessä 25-40% ja v 2050 mennessä 80-95%

5 Suomen ilmastopäästöt - Noin 2/3 Suomen ilmastopäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä energiantuotannossa. - Liikenteen osuus päästöistä on vajaa viidennes - loput päästöt ovat peräisin teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätehuollosta.

6 Energiatehokkuus IPCC: lähes puolet päästövähennyksistä vuoteen 2030 mennessä saavutettavissa energiatehokkuudella Ilman energiatehokkuutta ei mahdollista vähentää päästöjä 80-95% vuoteen 2050 mennessä Usein edullisin tapa vähentää öljyriippuvuutta ja päästöjä Liikenne, rakennukset, teollisuus, energiantuotanto kaikki yhteiskunnan sektorit osallisia energiatehokkuustyössä

7 Konkretiaa energiatehokkuudesta Taajuusmuuttajien ja energiatehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa: päästövähennys v mennessä 33% Lämpöpumput sähköllä lämmitettäviin pientaloihin: -28% Sähkönsäästötoimet rakennusten ja palveluiden laitteissa, valaistuksessa ja pumpuissa: -17%

8 Uusiutuva energia Suomella suuri potentiaali: bioenergia, tuulivoima, aurinkoenergia, aaltoenergia Tuulivoiman lisäystavoite 6 TWh v mennessä varovainen arvio, VTT:n mukaan mahdollista 10 TWh VTT:n muut arviot mahdollisista lisäyksistä: Biomassa TWh, biosähkö 4-8 TWh, biolämpö 8-15 TWh, lämpöpumput 4-9 TWh, liikenteen biopolttoaineet 4,5-9 TWh, vesivoima 1-2 TWh

9 Politiikkatoimet Normien johdonmukainen ja ennakoitava kiristyminen energiatehokkuudessa; ekologinen verouudistus; kannustimia edelläkävijyyteen Syöttötariffit uusiutuvalle energialle, investointien kynnystä alas ennustettavuudella; historiallinen Tulevaisuuden energiaratkaisut tulevat lukemattomista pienistä puroista; älykkäät sähköverkot, pientuotanto, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen Taloudellinen tehokkuus ja ympäristöajattelu lyövät kättä; ekotehokkuus tulevaisuutta

10 Suomen menestysstrategia Vihreän teknologian kotimarkkinoiden vahvistaminen politiikkatoimilla, normeilla ja kannustimilla Vahva panostus vihreän teknologian innovaatioihin, tuotekehittelyyn ja koulutukseen Kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien pääomien houkuttelu ei valtiovetoista, vrt. muut Pohjoismaat investointien volyymissä (Suomi 10%) Edellytykset laajoille vientimarkkinoille maailman nopeimmin kasvavalla toimialalla