Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Transkriptio

1 Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

2 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian kehityksen ja käyttöönoton osalta Lähtökohta: EU toteuttaa vähähiilipolitiikan, jolloin Suomen tavoite 2050 on vähintään 80 % kasvihuonekaasujen päästövähennykset vuoden 1990-tasoon verrattuna. Skenaariotarkastelussa on mukana kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit sekä kaikki Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähennystekniikat. Eri skenaarioissa päästövähennykset toteutetaan minimikustannuksin. Kuvat Jutta Suksi

3 3 Vähähiilinen Suomi on mahdollista saavuttaa Baseline-skenaariossa on huomioitu Suomen nykyinen energia- ja ilmastopolitiikka ml tavoitteet Inno-skenaariossa saavutetaan jopa 90 % kasvihuonekaasujen vähennys

4 4 VATT:n laskelmien mukaan siirtyminen vähähiilisyyteen voidaan toteuttaa ilman merkittäviä kansantalouden kustannuksia Tämä kuitenkin edellyttää, että päästöjen vähennys ja vaadittavat investoinnit eivät vaikuta haitallisesti suomalaisen teollisuuden tuottavuuteen

5 5 Teollisuuden tulevaisuuden tuotantorakenne ja volyymi vaikuttavat voimakkaasti Suomen energiankulutukseen Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta noin puolet Eri teollisuuden alojen liikevaihtojen on oletettu kasvavan Suomessa, Inno- ja Onniskenaarioissa metsäteollisuuden tuotannon volyymit pienenevät, mutta tuotteiden jalostusarvo kasvaa

6 6 Metsäteollisuuden kehityspolut vaikuttavat uusiutuvan energian tuotantoon skenaarioissa ainespuu on rajattu pois energiantuotannosta Biomassan saatavuus ilman ainespuun käyttöä (tekninen potentiaali) Biojalosteiden tuotanto ja kysyntä Suomessa: Kotimaisten liikennepolttoaineiden osuuden lisääminen vaatii teknologian käyttöönoton kiihdytystä

7 7 Miten asumme ja liikumme vähähiilisessä Suomessa? Rakennettua ympäristöä rakennetaan ja kehitetään vastaamaan ihmisten sosiaalisia, kulttuurillisia ja taloudellisia tarpeita. Tekniset ratkaisut mahdollistavat asumisen ja liikkumisen vähähiilisessä Suomessa joko keskitettynä tai hajautettuna. Telekommunikaatiopalvelujen (ICT) kehittyminen ja laajeneva käyttö vähentää liikkumistarpeita. Käytännössä muutokset rakennuskannassa ovat hitaita, eivätkä kuluttajat aina tee järkeviä päätöksiä. Kaupan ja muun palvelusektorin kuljetuksien lisääntyminen myös hidastaa kehitystä.

8 8 Lämmitysenergiankulutuksen muutokset koko kannassa %

9 9 Rakennuskannan loppuenergiankäyttö pienenee % vuoteen 2050 mennessä Kaikissa skenaariossa sähkön osuus määräävä, pääasiassa laitteisiin ja valaistukseen kuluvaa sähköä

10 10 Vuoteen 2050 mennessä on mahdollista vähentää liikenteen energian käyttö alle puoleen nykyisestä Inno-skenaariossa henkilöautojen energiankäyttö vähenee merkittävästi tehokkaan joukkoliikenteen ansiosta

11 11 Energian loppukäyttö liikenteessä Biojalosteiden käyttö valtaa markkinat

12 12 Monipuolinen sähköntuotantorakenne säilyy myös vähähiilisessä yhteiskunnassa Vuonna Suomen sähkön kulutus TWh, v TWh Inno-skenaariossa Suomi on sähkön hankinnan suhteen täysin omavarainen

13 13 Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta % vuonna 2050, nykypolitiikalla 40 %

14 14 Kasvihuonepäästöjen vähennys on kustannustehokkainta, jos on käytössä on hiilen talteenotto ja varastointi (CCS), myös bioenergian käytössä ja teollisuudessa

15 15 Energian kotimaisuusaste kasvaa vähähiiliskenaariossa %:in Vuosittainen säästö 4,6 mrd

16 16 Vähähiilinen yhteiskunta merkitsee Kayan identiteetin murtumista Suomen päästöjen ja energiankulutukset kasvut eivät riipu BKT-kasvusta

17 17 VTT Low Carbon Finland 2050 VTT esittää kolme vähähiilistä polkua Suomessa vuoteen 2050, joissa GHG-vähennys > 80 % Hanke toteutettiin yhdistämällä 50 tutkijan osaaminen, järjestelmätarkastelut ja visiot. VATT yhteistyö Tonni Inno Onni -kehityspolut 2050 energiatulevaisuus ja saavutettavat hyödyt: Sähkön tuotanto % hiilivapaata % energian käytöstä uusiutuvista lähteistä Inno-polussa suurin energian kotimaisuusaste 80 % ja energiantuonnin säästöt 4.6 Mrd. Uuden teknologian kehitystyöllä ja markkinoille tulolla voidaan saavuttaa huomattavat kustannussäästöt sekä cleantech-viennin kasvu