Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Transkriptio

1 Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

2 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (osuus kaikista päästöistä noin 20 % ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 %) Liikenteen khk-päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet vuodesta 2008 asti, vuosina ne vähenivät yli miljoona tonnia (!) Vuoteen 2030 mennessä päästöjen arvioidaan edelleen vähenevän (yhteensä noin 22 % vähennys vuoteen 2005 verrattuna) Yli 90 % kotimaan liikenteen khk-päästöistä syntyy tieliikenteessä, ja siitä 58 % henkilöautoista 37 % paketti- ja kuorma-autoista Rautatieliikenteen osuus 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen 4 % 2

3 Liikenteen päästövähennyskeinot 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen; noin 1 milj. t 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; >0,6 milj. t 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla; noin 2 milj. t Kaikki keinot yhteensä: noin 3,6 milj. t (=noin 50 % päästövähennys liikenteessä verrattuna vuoteen 2030)

4 Liikenteen päästövähennystavoite EIstrategiassa Tehdään koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Vuonna 2050 tieliikenne olisi lähes nollapäästöistä Päästöjä vähennetään sekä liikennejärjestelmään, ajoneuvoihin että polttoaineisiin vaikuttamalla Lisäksi selvitetään mahdollisuudet vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja kulkutapavalintoihin liikenneverkkoyhtiö LIVE:n asiakasmaksujen sekä LIVE:n investointien kautta. Päätökset LIVE:stä tehdään erikseen, kun tarvittavat selvitykset ovat valmiina.

5 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Liikennesektorilla siirrytään nykyisestä itsepalvelumarkkinasta palvelumarkkinoille. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännön uudistus (liikennekaari). Tavoitteena on liikenne palveluna -toimintatapaa edistämällä, että henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseen myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa. Edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä. Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta merkittävästi toimintatapoja kehittämällä. Liikennejärjestelmän kehittämisen kustannukset vuosina ovat satoja miljoonia euroja, mutta pääasiallisena syynä näiden investointien toteuttamiselle ei ole ilmastopolitiikka, vaan liikennejärjestelmän toimivuus (liikenteen sujuvuus ja palveluiden saavutettavuus). Ilmastohyödyt tulevat pääasiallisen toteuttamissyyn päälle, eli ovat lisähyöty, eivät lisäkustannus.

6 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 % vuoden 2020 tasosta vuoteen Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti. Selvitetään mahdollisuudet keventää nykyistä hankintaan kohdentuvaa verotusta vähäpäästöisten autojen osalta. Suomalaisten autojen keski-ikä on noussut vuodesta 2008 alkaen, ja se oli vuonna 2015 noin 11,7 vuotta Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään kaasukäyttöistä autoa. Eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet Suomessa rakennetaan pääsääntöisesti markkinaehtoisesti Valtion tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Lisäksi kiinnitetään huomiota raskaan liikenteen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten esim. sähköbussien yleistymiseen kaupunkiliikenteessä Kustannusvaikutus arviolta noin 100 M (25 M /v. vuosina )

7 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Polttoaineet tuotettaisiin pääosin kotimaassa kotimaisista raakaaineista Tuotannossa hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan jätteitä ja tähteitä Arvioidaan eri keinoja, joilla raskaan kaluston kustannusten nousua voitaisiin kompensoida (kustannusten arvioidaan dieselpolttoaineessa nousevan noin 0,33 /l) Toimintaympäristön vakauttamiseksi ja uusien investointien varmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaan yhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat. Keskustelut yhteispohjoismaisten markkinoiden luomiseksi on aloitettu syksyllä 2016