Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Transkriptio

1 Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

2 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet -40% KHK-päästöt (EU:n sisäisesti) + 27% Uusiutuva energia + 27% Energiatehokkuus VAHVISTETUT VÄHENNYSTAVOITTEET PÄÄSTÖKAUPPA- JA EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTOREILLA (vrt. vuoden 2005 päästötaso) -10% EI-PKS -30% -43% -21% PKS Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Ehdotus EU:n taakanjakovelvoitteiksi (vuodelle 2030 vuoteen 2005 verrattuna) Tarvittava päästövähennys Suomen taakanjakosektorilla yhteensä 5-6 milj. t!

4 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v noin 11 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (osuus kaikista päästöistä noin 20 % ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 %) Liikenteen khk-päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet vuodesta 2008 asti, vuosina ne vähenivät yli miljoona tonnia (!!!) Yli 90 % kotimaan liikenteen khk-päästöistä syntyy tieliikenteessä, ja siitä 58 % henkilöautoista 37 % paketti- ja kuorma-autoista Rautatieliikenteen osuus 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen 4 % 4

5 CO 2 ekv. päästöt [Milj.t/a] Liikenteen khk-päästöt vuoteen 2030, perusennuste (Päästövähennys noin 22 % verrattuna vuoteen 2005) Liikenteen CO 2 ekv Ilmaliikenne Vesiliikenne Raideliikenne MP+Mopot KA LA PA HA

6 Liikenteen päästövähennyskeinot 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen; noin 1 milj. t 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; >0,6 milj. t 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla; 1-2 milj. t

7 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen 1.1 Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla Päästövähennyspotentiaali: ~0,3 milj. t koko Suomessa (VNK-ELLI 2015), jos kaupunkiseutujen olemassa olevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat toteutuvat Kustannukset osana liikennejärjestelmän normaalia kehittämistä, ilmastohyödyt tämän päälle 1.2 Joukkoliikenteen edistäminen pitkillä matkoilla (henkilöautojen sijaan) Päästövähennyspotentiaali: ~0,2 milj. t (VNK-ELLI 2015), jos 1,5 % henkilöautomatkoista siirtyy joukkoliikenteeseen Markkinaehtoista toimintaa 1.3 Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen digitalisaatiota ja muita ratkaisuja hyödyntämällä Päästövähennyspotentiaali: ~0,2 milj. t vuonna 2030 (Ilmastopaneeli 2015), jos henkilöautojen keskikuormitus nousee 5 % Markkinaehtoista toimintaa 1.4 Raskaan liikenteen energiatehokkuustoimet Päästövähennyspotentiaali: ~0,3 milj. t (mitat ja massat) (Liikennevirasto 2013) Markkinaehtoista toimintaa

8 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen 2.1 Henkilö- ja pakettiautojen sitovat CO2-rajaarvot + autojen hankintojen ohjaus kotimaassa Päästövähennyspotentiaali: noin 0,6 milj. t (VTT 2015), jos raja-arvo olisi ~64 g/km (henkilöautot) Huom! Tämän luvun saavuttaminen vaatisi toteutuakseen myös lisää sähköautoja autokantaan! Kustannukset valtiolle riippuvat toteuttamistavasta Kustannukset käyttäjille: euron kustannuslisä autohankintoihin (/hankittu auto), säästöä käyttökuluihin 0,5 2 euroa / 100 km (käyttövoimaveroa huomioimatta) 2.2 Raskaan kaluston sitovat CO2-raja-arvot Päästövähennyspotentiaalia ei ole vielä arvioitu (komission ehdotus raja-arvoksi ei vielä tiedossa)

9 3 Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla 3.1 Biopolttoaineiden käytön edistäminen (nestemäiset biopolttoaineet ja biokaasu) Päästövähennyspotentiaali: jopa 2 milj. t (VTT-VATT 2015), jos biopolttoaineiden absoluuttinen osuus olisi noin 20 % enemmän kuin nyt eli 33 % Kustannukset valtiolle : M vuosina Kustannukset dieselpolttoaineen käyttäjille: 233 M /v. verrattuna nykyhintoihin, 130 M /v. verrattuna vuoden 2030 baselineskenaarion tilanteeseen (VTT 2016) 3.2 Vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen henkilöautokannassa Päästövähennyspotentiaali: 0,25 milj. t (VTT), jos sähköautoja tai muita 0-päästöisiä autoja olisi yhteensä kappaletta vuonna 2030 (0-päästöiset autot sisältyvät myös kohdan 2.1 päästövähennysarvioon)