Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Transkriptio

1 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy seminaari Tommi Ekholm, VTT

2 Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja Syke VTT: Tommi Ekholm, Tiina Koljonen Luke: Jussi Uusivuori, Jani Laturi, Jussi Lintunen Syke: Johanna Pohjola VATT: Juha Honkatukia Tavoite jäsennellä ilmasto- ja energiakehyksen ongelmanasettelua, erityisesti maankäyttöä mahdollisesti koskevaa tavoitetta, sekä arvioida mahdollisia vaikutuksia +final.pdf/33813d7b a-9aa b66f69 08/10/2015 2

3 Asetelma: EU:n ilmasto- ja energiakehys 2030 Tavoitteet päästökauppa- ja sen ulkopuolisille sektoreille vuodelle 2030 (Eurooppa-neuvosto, 2014): PKS: -43% EU-tasolla Ei-PKS: -30% EU-tasolla Ei-PKS -taakanjako jäsenmaittain vielä avoin Maankäytön (LULUCF) rooli 2030-kehyksessä vielä avoin Koljonen ym., VTT Technology 170, /10/2015 3

4 Asetelma: EU:n ilmasto- ja energiakehys 2030, maankäyttö ja mahdolliset päästöaltaat Vaihtoehtoja LULUCF:n sisällyttämiseksi EU:n tavoitteisiin (KOM, 2012): oma kokonaisuus? liitettynä muihin? päästötavoitteet? Mitä vaikutuksia näillä valinnoilla on? 1. Ei-PKS ja LULUCF erikseen Ei-PKS Liikenne Maatalous (CH 4,N 2 O) Jäte F-kaasut Erillislämmitys Muu energiankäyttö LULUCF Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennetut alueet Puutuotteet 2. Ei-PKS ja LULUCF yhdessä Ei-PKS + LULUCF Liikenne Maatalous (CH 4,N 2 O) Jäte F-kaasut Erillislämmitys Muu energiankäyttö Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennetut alueet Puutuotteet 3. Ei-PKS ja AFOLU erikseen Ei-PKS Liikenne Jäte F-kaasut Erillislämmitys Muu energiankäyttö AFOLU Maatalous (CH 4,N 2 O) Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkoalueet Kosteikot Rakennetut alueet Puutuotteet 08/10/2015 4

5 Pääasialliset vaikutusketjut ongelmakentässä hakkuut metsän hiilinielu (LULUCF) metsäteollisuuden raaka-aine bioenergia? fossiiliset päästöt (PKS ja ei-pks) Metsäteollisuuden kysyntä ja nielun kehitys? Maankäyttösektoria mahdollisesti koskeva tavoite? Voivatko sektorit korvata toistensa päästöjä/nielua? Mahdolliset ristiriidat eri tavoitteiden välillä? 08/10/2015 5

6 Massan tuotanto (1000 t/v) Paperin tuotanto (1000 t/v) Skenaarioita metsäteollisuuden tuotteiden kysynnälle Kysyntäskenaario: Korkea Eriytyvä Perus Matala Kysyntäskenaario: Korkea Eriytyvä Perus Matala Massatyyppi: kem., havu mekaaninen kem., lehti Paperilaatu: kirjoitus ja paino kartonki ym. 08/10/2015 6

7 Hakkuukertymä (milj. m 3 /v) Elävän puuston nielu (Mt CO 2 /v) Hakkuut ja puuston nielu eri kysyntäskenaarioissa Kysyntäskenaario: Korkea Eriytyvä Perus Matala Puuston nielu 2030 vaihtelee skenaarioissa n. 6 Mt CO 2. Ei-PKS vähennystarve 2030 n. 5 Mt, epävarmuus n. 2 Mt. 08/10/2015 7

8 Muutos metsäteollisuuden tuotannossa perusurasta Muutos metsämaan vuotuisissa nettopäästöissä (Mt CO 2 /v) Metsänielun lisäys taloudellisilla kannustimilla Jos maankäytön tavoite vaatisi nielun lisäämistä, tämä voidaan saavuttaa esim. taloudellisilla kannustimilla metsänomistajille Kysyntäskenaario: Korkea Eriytyvä Perus Matala Esimerkkilaskelmana hiilivuokra vastaten 5 /t CO 2 päästömaksua: Nielu 2030 kasvaisi noin 4 5 Mt CO 2 Metsänomistajille lisätuloja hiilivuokrasta Hakkuut alenisivat n. 2 3 milj. m 3 /v Noin 1 5% korkeampi puun hinta Metsäbioenergian tarjonta laskee Metsäteollisuuden tuotanto n. 2% alempi % -1% -2% Paperit ja kartongit Massat 08/10/2015-3% Sahatavara ja vanerit 8

9 Päästöallasjaon vaikutus yhteenveto havainnoista Sektoreilla erilliset tavoitteet: Sektoreiden saavutettava tavoitteensa itsenäisesti Nielutavoitteen tasosta riippuen tarvitaan ohjauskeinoja Bioenergialla ristiriitainen vaikutus eri sektoreiden päästötavoitteille Sektoreilla yhteinen tavoite: Ideaalisesti sektoreilla sama rajakustannus vähennyksille Jo 5 /t hinnalla nielun lisäys voisi kompensoida ei-pks:ltä 2030 vaadittavat vähennykset Kansantaloudelliset vaikutukset hieman vähäisemmät samalle päästövähennystarpeelle 08/10/2015 9

10 Pääasialliset johtopäätökset Metsien hiilinielun taso 2030 paljon epävarmempi kuin ei-pks päästöt. 5 /t hiilivuokralla nielu voisi kasvaa n. 4-5 Mt CO 2 perusurasta. Ei-PKS -vähennystarve 2030 noin 5 Mt CO 2 (-36% -tavoite), tavoitteen marginaalikustannukset > 50 /t. Sektoreiden päästötavoitteiden yhdistäminen parantaisi potentiaalisesti ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta ja joustomahdollisuuksia. Tavoitteen asettaminen nieluille kuitenkin vaikeaa tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi (vrt. eri kysyntäskenaariot, aiempi vaihtelu). Liian kireä tavoite saattaisi vaatia esim. hakkuiden sopeuttamista. Liian väljä tavoite saattaisi tuottaa ns. kuumaa ilmaa. Vielä ei hyviä perusteita nielua koskevan tavoitteen määrittämiselle 08/10/

11 Lisähuomioita Jos nielun lisäys on helppoa, voiko se johtaa tiukempaan tavoitteeseen? Jos metsänielulle asetetaan tavoite vain alueellisesti (Suomi, EU), mahdollisuus hiilivuotoon puun tuonnin ja tuotannon siirtymisen kautta? EU-tason nielutavoitteella voi syntyä myös markkina nieluyksiköille Nielun lisäämiseen tähtäävien kannustimien toiminnasta ei ole vielä juuri käytännön kokemuksia Jos nieluille tavoite, bioenergian oltava nollapäästöistä (kaksoislaskenta) Miten hyväksyttävää päästövähennysten korvaus nielun lisäyksellä on? 08/10/

12 Kiitos!