Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Transkriptio

1 Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari Pasi Holm

2 Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys prosenttia vuodesta 1990 (70,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttia) vuoteen Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet: 68,8 miljoonaa CO2 ekvivalenttia (2005) ja 67,0 (2011) Teollisuustuotanto on supistunut 15 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen Nordpool-sähköpörssin Elspot-aluehinta Suomessa 30 /MWh (2005) ja noin 30 /MWh (2012) Päästöoikeuksien hinta noin 20 /CO2 tonni (2007) ja alle 10 /C02 tonni (2012)

3 Tiekartan vaikutusten arviointi Talouskasvu vaikuttaa oleellisesti energian ja sähkön kulutukseen, kasvihuonepäästöihin sekä näiden hintoihin. Talouskasvu vaikuttaa päästöoikeuden hintaa ja ennustettu talouskasvu päästöoikeuksien määrään Energiainvestoinnit määräytyvät pitkän aikavälin kulutus- ja hinta-arvioiden perusteella Tiekartan vaikutus energiajärjestelmän investointikustannukset: 20 mrd Uusiutuvien tuotannon työllisyysvaikutukset Energian ja sähkön hinnan vaikutus teollisuuteen Energian ja sähkön hinnan vaikutus kotitalouksille Liikenne ja rakentaminen

4 Vuoden 2010 energia- ja ilmastopaketin työllisyysvaikutukset TAVOITTEET: * Uusiutuvien osuus 38 % energian kulutuksesta 2020 * Ei-päästökauppasektorin päästöt -16 % v:sta 2005 * Uusiutuvien osuus liikenteessä 10 %

5 Syöttötariffijärjestelmässä nyt: -Tuulivoimaloita 16 -Metsähakevoimaloita 50 -Biokaasulaitoksia 1 Biodiesel-laitoksia 3? Etanolitehdas? Ydinvoimaloita 2?

6 Sähkön tukkuhinnan määräytyminen päästökaupan oloissa Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Sähkön hinta päästökaupan oloissa Windfall-voitto Sähkön hinta ilman päästökauppaa Vesivoima Ydinvoima Kulutus Yhteistuotanto Hiililauhde Sähköntuotanto (TWh) Öljylauhde Kaasuturbiinit

7 Sähkön kulutus? Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Sähkön hinta päästökaupan oloissa Windfall-voitto Sähkön hinta ilman päästökauppaa Kulutus Yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Sähköntuotanto (TWh) Uusi ydinvoima Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiinit Päästöoikeuden hinta? Korvataan osin uusiutuvilla. Tuet? Kivihiilen hinta?

8 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaraportti BKT:n vuosikasvu 1,7 % Pörssisähkön (Nordpool) hinta 50 /MWh ja sen jälkeen maltillinen nousu Sähkön kulutus kasvaa 16 % v:sta 2010 v:teen 2030 Kasvihuonepäästöt laskevat noin 70 CO2-megatonnista (2010) CO2-megatonniin (2025) Päästöoikeuden hinta nousee asteittain 20 :oon/co2-tonni vuoteen 2020 mennessä, jossa se pysyy vuoteen 2030 asti. => BKT on 1,5 %-yksikköä (3,5 mrd ) suurempi vuonna 2030 kuin perusurassa => Vaihtotase on 0,5 %-yksikköä (1,2 mrd ) pienempi vuonna 2030 kuin perusurassa

9 Päästökaupan kustannukset teollisuudessa, laskelma 2008 Päästöoikeuden hinta nousee 20 /CO2-tonnista /CO2-tonni. Sähkön hinta nousee 50 /MWh:sta 57,5 72,5 /MWh Teollisuuden kustannusrakenne entisellään vuoden 2007 tasolla.

10

11 Bioenergian ja energiaturpeen tuotanto (GWh) vuonna 2011 Bioenergialla tarkoitetaan biopolttoaineilla tuotettua energiaa Energian kokonaiskulutus 386 TWh vuonna 2011 Bioenergian osuus yht. 22,2 % Metsähake 3,6 % (13,7 TWh) Muu puu yht. 18,7 % (72,2 TWh) Bioenergian käyttö pääosin keskittynyt raaka-ainevarojen lähettyville Käytön kannattavuus laskee kuljetusmatkan pidentyessä Energiaturve 6,1 % (22,5 TWh) Turve yht. Metsähake yht. Teollisuuden puutähde Muu puupolttoaine Muu puupolttoaine = teollisuuden jäteliemet Puutähde = kuoret, sahanpurut jne.

12 Metsähake Metsähakkeen ja energiaturpeen alueelliset skenaariotarkastelut Lähtötilanne vuoden 2011 tilanne (13,7 TWh) Skenaario energia- ja ilmasto-strategian käyttötavoitteen mukaan (n. 25 TWH) Laskettu Maidell et al. (2008) metsähakkeen teknistaloudellisen potentiaalin perusteella, tuotannon alueellinen painopiste siirtyy Itä- ja Keski-Suomeen Energiaturve Lähtötilanne vuoden 2011 tilanne (22,5 TWh) Skenaariot: 1) Nykytrendi (11 TWh) 2) EI-strategia (16 TWh) 3) Kotimaisuusstrategia (22,5 TWh)

13 Muutokset työllisyydessä 2020 verrattuna vuoteen 2011 Skenaarioissa työllisyyden kasvu bioenergian tuotannossa syntyy metsähakkeen työllisyysvaikutuksista EI strategia htv Kotimaisuusskenaariossa turpeen käyttö säilyy ennallaan verrattuna vuoteen 2011 Nykytrendi htv EI-strategia htv Kotimaisuusstrategia +/- 0 htv Htv Maakunnittain nettovaikutus vaihtelee sen mukaan kuinka paljon alueen metsähakkeen tuotanto nousee / turpeen tuotanto laskee Metsähake EI-strategia (25 TWh) + energiaturve nykytrendi (11 TWh) Metsähake EI-strategia (25 TWh) + energiaturve EI-strategia (16 TWh) Metsähake EI-strategia (25 TWh) + energiaturve kotimaisuus-strategia (22,5 TWh) Työllisyysvaikutukset laskettu tuotannon ja kuljetusten osalta, kerrannaisvaikutuksia ei ole huomioitu.

14 Työllisyysvaikutusten avulla voidaan arvioida kansantaloudelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset. Päästövähennystavoitteen toteutumiseen toteutumiseen vaikuttavat keskeisesti toteutunut ja ennustettu talouskasvu KIITOS PALJON

15 Kustannukset suhteessa arvonlisäykseen vuonna ,0 % 6,0 % Prosessit Suora energia Sähkö 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % EU Finland Sweden Germany UK France Italy Denmark Czech Spain NetherlandsPortugal Austria Belgium D Manufacturing