Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Transkriptio

1 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta

2 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon energiaverotuksen lähtökohtana on nykyinen yhtenäinen verojärjestelmä. Mahdolliset veron korotukset tulee painottaa hiilidioksidisisältöön perustuvaan vero-osuuteen. Ohjaus pääosin EU:n päästökauppajärjestelmän kautta. Mutta: Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusjärjestelmä heikentää energiaverotuksen ohjausvaikutusta.

3 Puupohjainen energia Energia- ja ilmastostrategiassa voimakas panostus biomassan käyttöön sähkön- ja lämmöntuotannossa biopolttoaineiden tuotannossa Pääosin metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, mutta painetta myös ainespuun käytölle Ilmastonäkökulma Metsäteollisuuden uudet investoinnit kasvattavat puun käyttöä tulevina vuosina: vaikutukset puumarkkinoihin? EU:n taakanjakosopimuksen nielutavoitteet Heikentääkö voimakas puunkäytön lisääminen metsien hiilinieluja ja vaarantaako Suomen hiilinielutavoitteet?

4 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon tuet Teknologianeutraalit tarjouskilpailut: tuotantotukea kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille vuosina kilpailutetaan yhteensä 2 TWh uusiutuvaa teollista energiaa. Tarjouskilpailu on hyvin suunniteltuna kustannustehokas tukimekanismi uusiutuvan energian investoinneille. Tarjoaa informaatiota eri teknologioiden kustannuksista ja kustannusten kehityksestä. Suunnittelussa tärkeää: 1) Eri tarjouskilpailumallien etukäteisarviointi ja 2) kokeilu toimeenpanovaiheessa, sekä 3) tulosten huolellinen dokumentointi ja analysointi yhteistyössä esimerkiksi yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tukijärjestelmän pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus: Tukijärjestelmän jatkosta 2020-luvulla tulisi päättää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

5 Sähkömarkkinat Lisääntyvä sään mukaan vaihteleva uusiutuvan energian tuotanto luo entistä suuremman tarpeen mm. kuormien ohjaukselle, kysyntähuippujen tasaamiselle ja kysyntäjouston lisäämiselle. Suomi on edelläkävijä esimerkiksi kysyntäjoustoa mahdollistavassa infrastruktuurissa etäluettavien mittarien myötä maailman parhaat edellytykset ottaa käyttöön yksittäisten kuluttajien tuottamaa kysyntäjoustoa runsaasti kysyntäjouston ja älykkäiden verkkojen laitteita, ohjelmistoja ja palveluita kehittävää teollisuutta. Selvitettävä: Miten kysyntäjouston lisäämistä voitaisiin edesauttaa esimerkiksi rakennusmääräyksiä uudistamalla tai parantamalla palveluntarjoajien liiketoimintamahdollisuuksia? Huomioitava: Kysyntäjoustoon ja älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvillä ratkaisuilla on laaja vientipotentiaali, jota voimistetaan toimivilla kotimarkkinoilla.

6 Liikenne Lyhyt ja keskipitkä aikaväli Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen on kustannustehokas päästöjenvähennyskeino liikennesektorilla. Pitkä aikaväli Globaalisti voimakas panostus sähköautoihin. Sähköautojen akkujen lataaminen voi mahdollistaa tulevaisuudessa merkittävän kysyntäjoustokohteen sähkömarkkinoille. Miten Suomessa varaudutaan liikenteen sähköistymiseen? Onko olemassa selkeä visio ja suunnitelma esimerkiksi sähköautojen latausverkon laajentamiseksi tai autokannan uudistamiseksi?

7 Vaikutukset kansantalouteen Energia- ja ilmastostrategian kansantaloudellisia vaikutuksia on arvioitu VTT:n toimesta. VATT pitää selvitystyötä tärkeänä ja se antaa näkemystä eri toimenpiteiden suuruusluokista. VATT haluaa muistuttaa, että merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä mahdollistuu teknologisen kehityksen avulla: Suurten teknologiamuutosten vaikutuksia yleiseen kustannus- ja hintakehitykseen on erittäin vaikea arvioida etukäteen. Arviot suurten muutosten vaikutuksista kansantalouteen ovat erittäin epävarmalla pohjalla, koska havaittu historiallinen kehitys on huono ennustepohja radikaaleille tulevaisuuden muutoksille.