EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS Kustannustehokkuuden korostaminen Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta

3 Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia

4 Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

5 Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin

6 Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä ja on sitä myös tulevaisuudessa 35 Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia) Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot

7 Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä kasvu tulee 19 Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut

8 Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt palvelutyötä

9 Kiristyvä päästötavoite 2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti VATT ja VTT arvioineet nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020 tavoitteita vuodelle 205 Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta 2030 mennessä Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta 40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä

10 Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat työvoimasta ja muista resursseista Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen: Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd Öljyjalosteiden vienti vuonna ,5 mrd Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd

11 Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tuotantorakenne 2008: energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus tuotannon arvosta 8,4% välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57% tuonnin osuus kaikista välituotteista 31% energian osuus kaikista välituotteista 15% Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa

12 Uusiutuvan energian mahdollisuuksista VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan lisäämisen vaikutuksia Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja metsätalouteen (VATT, VTT, METLA) EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla (Transeco) Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole sovittu

13 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden kehityksestä ja energiajärjestelmästä Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet mahdollisia

14 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman. Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna. Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät kannattavuuden muutosten mukaan. EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan kehittyvän perusskenaarion mukaisesti

15 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030)

16 EU 2030 vaikutukset 0,4 Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B

17 EU 2030 vaikutukset 0,2 Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4-1,6 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B

18 EU 2030 vaikutukset 0,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7-0,8-0,9-1 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B

19 EU 2030 vaikutukset 0,2 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B

20 EU 2030 vaikutukset 0,5 Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030 (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,0-0,5-1,0-1,5 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B -2,0-2,5-3,0 Kansantuote Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys

21 EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

22 EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

23 EU 2030 vaikutukset 0,2 EPKS -32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

24 EU 2030 vaikutukset 0,4 EPKS -36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot

25 EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

26 EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

27 EU 2030 vaikutukset Tuotannon jakautuminen toimialoille 100,0 90,0 21,2 19,7 19,7 19,6 19,7 19,8 19,7 80,0 70,0 24,5 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 Julkiset palvelut ja hallinto 60,0 Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus 50,0 11,0 10,6 10,6 10,7 10,6 10,6 10,7 Rakentaminen Energia 40,0 12,2 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 Muu teollisuus Energiaintensiivienen teollisuus Metsäteollisuus 30,0 5,4 2,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Alkutuotanto 20,0 10,5 11,9 12,0 11,9 11,9 12,0 11,9 10,0 0,0 4,6 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 4,5 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3, EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B

28 EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku, joka on suurinta optimaalisella EPKS-tavoitteella Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltasien tuotteiden osalta, koska sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti kasvaa Kaikissa skenaarioissa kauppatase paranee, mikä johtuu pääosin välituotteiden tuonnin laskusta (noin kaksi kolmasosaa tuontivaikutuksesta) ja kulutushyödykkeiden tuonnin laskusta (noin neljännes tuontivaikutuksesta); viennin kasvun vaikutus kauppataseeseen on noin viidesosa kokonaisvaikutuksesta