EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Transkriptio

1 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä Pekka Tervo, TEM

2 Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille (annettu ) Paketti on osa EU:n poliittisesti sopimaa tavoitetta vähentää päästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä Taustalla myös valmistautuminen Pariisin COP21- ilmastokokoukseen joulukuussa 2015 Pitkän aikavälin investointivarmuuden luominen Jatkoa EU:n 2020-tavoitteille (20/20/20 by 2020); nyt suurempi painotus kustannustehokkuudessa ja päällekkäisen ohjauksen välttämisessä. Toimintaympäristö muuttunut merkittävästi vuodesta > kilpailukykynäkökulman korostuminen

3 Pitkän aikavälin tavoitteet, EU EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla (Komission vähähiilitiekartta 2050)

4 Komission paketin keskeinen sisältö (1) Sitova kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite: 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta EU:n sisäisin toimin, jakautuu päästökaupan ja ei-päästökauppasektorin kesken: Päästökauppa: -43 prosenttia / 2005 Ei-päästökauppa: -30 prosenttia / 2005; jäsenmaiden välinen taakanjako päätetään myöhemmin EU:n laajuinen sitova uusiutuvan energian tavoite: vähintään 27 %, ei maakohtaisia tavoitteita 2020 jälkeen Liikennesektorin erillinen biopolttoainetavoite poistumassa Uusi EU-tason hallinnointijärjestelmä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi: kansalliset energiasuunnitelmat ja komission arviointi

5 Komission paketin keskeinen sisältö (2) Energiatehokkuutta tarkastellaan myöhemmin: Ensin energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon tarkastelu, komission tiedonanto energiatehokkuudesta EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus: Markkinavakausvarannon perustaminen 2021 alkaen Hiilivuotolista ennallaan 2020 asti, jatkotoimet riippuen kansainvälisestä ilmastosopimuksesta Indikaattorit toimitusvarmuudelle, energian hintaeroille, rajat ylittäville yhteyksille Maankäyttösektori (LULUCF) mukaan mutta miten?

6 Lukuisia epävarmuustekijöitä Miten kehittyneiden biopolttoaineiden markkinoiden turvaaminen erillistavoitteella tai muulla tavalla voitaisiin hoitaa? Muita epävarmuuksia ja jatkotyötä vaativia asioita: Kv-ilmastoneuvotteluiden lopputulokset ja hiilivuotoriskin torjuminen Taakanjakokriteerit ja mahdolliset solidaarisuusmekanismit Maankäyttösektorin rooli Biomassan kestävyys ja nollapäästöisyysolettama Hallinnointimallin toteutus Tuleeko käytännössä hallintointimallista kuitenkin ainakin indikatiivinen maakohtainen uusiutuvien tavoite sekä energiatehokkuustavoite

7 Jatkoprosessi Lokakuun Eurooppa-neuvostossa asia oikeastaan ensi kertaa esillä Poliittiset päätökset 2015 aikana? Toimeenpanevaa lainsäädäntöä 2015/2016alkaen? Kv-ilmastoneuvottelujen vaikutus EU-prosessiin?

8 Mitä selvitettiin? Asian piti olla esillä jo kevään 2014 Eurooppa-neuvostossa, mutta käsittely siirtyi syksyyn. Tätä varten kuitenkin tehtiin nopealla aikataululla selvitys komission paketin mahdollisista vaikutuksista Suomelle. Tekijöinä VTT ja VATT (rahoittajina TEM ja YM). Selvityksen fokus oli päästötavoitteiden (päästökauppasektori ja eipäästökauppasektori) vaikutusten arvioinnissa. Monia relevantteja tekijöitä jäi selvityksen ulkopuolelle. Jatkoselvityksiä meneillään. Valmistumassa lähiviikkoina LowCarbon Finland 2050-hanke, jossa käsitellään samanlaisia kysymyksiä

9 Suomen kasvihuonekaasupäästöt, Mt

10 Ei-päästökauppasektorin päästöt ja vaihtoehtoisia tavoitteita vuodelle 2030, Mt

11 Päästökaupan ulkopuoliset khk-päästöt vuonna 2012, %

12 Mihin katse kääntyy? METSÄÄN INVESTOINTEIHIN MITÄ PITÄISI TEHDÄ ETTÄ INVESTOINNIT SAATAISIIN LIIKKEELLE? RIITTÄÄKÖ PUUTA JOKA PROJEKTIIN?