Low Carbon Finland 2050 platform

Transkriptio

1 Low Carbon Finland 2050 platform Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean kokous , Työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Koljonen, Tutkimustiimin päällikkö, VTT

2 Yleiskuvaus: VTT:n (koord.), VATT:n, Metlan ja GTK:n yhteishanke, jota rahoittavat Tekesin Green Growth ohjelma ja tutkimuslaitokset Kokonaisbudjetti 990 keur, hankkeen kesto 2 v. (päättyy ) Työtä ohjaa: TEM (johtoryhmän pj.), YM, VM, MMM, LVM ja Tekes Hankkeen platform koostuu työpajoista, kyselytutkimuksista, asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksista, sekä laskennallisesta mallinnustyöstä Skenaarioiden tarinat ja lähtökohdat on muodostettu työpajojen tuloksena Skenaarioita on pyritty systemaattisesti arvioimaan VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n mallinnustyökaluilla

3 Hankkeessa: 1. Arvioidaan strategisia luonnonvaroja ja niiden käyttöä (metsä- ja mineraalivarat) 2. Tuotetaan skenaarioita vaihtoehtoisista kehityspoluista vähähiiliselle yhteiskunnalle 3. Muodostetaan interaktiivinen yhteistoimintamalli eli platform

4 Skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. Jatkuva kasvu (Growth) 2. (Stagnation) 3. (Save) 4. (Change) Lisäksi muodostettu: 1. Perusura l. Baseline (noudattaa päivitetyn energia- ja ilmastostrategian perusskenaariota 2025 asti) 2. Baseline -80% (sama kuin baseline, mutta EU toteuttaa -80 % päästövähennystavoitteen) III Työpaja Tammik.ja maalisk Helmik.-huhtik Polkujen analysointi Kyselyt (asiantuntija- ja kuluttajanäkökulmat) palaute Vaihtoehtoiset vähähiilipolut ja niiden analyysit Vähähiilipolkujen muodostus, mallinnus, analyysi

5 5 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Kaikissa skenaarioissa EU ja Suomi toteuttavat -80 % khk-päästövähennystavoitteen 2050 mennessä (pl. Baseline) Globaali ilmastosopimus toteutuu muissa, paitsi skenaariossa Uuden teknologian kehitys ja käyttöönotto nopea ( Jatkuva kasvu ja ) tai konservatiivinen ( ja ) Suomen teollinen rakenne nykyisen kaltainen (, ), voimakkaasti uudistuva ( Jatkuva kasvu, ), supistuva ( ) Yhdyskuntarakenne tiivistyvä ( Jatkuva kasvu ), hieman hajaantuva ( ) tai nykyisen kaltainen

6 6 1. Kansantalous Juha Honkatukia, VATT

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13 Energiajärjestelmän kehitys ja luonnonvarojen käyttö (metsä- ja mineraalivarat) Suomessa Alustavia tuloksia VTT, Metla ja GTK

14 Baseline Baseline Baseline Kasvihuonekaasujen päästöt, Mt Päästöjen rajahinta, EUR/tonni Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja päästöjen vähentämisen rajahinta (l. päästöoikeuden hinta) Kustannukset kasvavat, mikäli päästöjen vähentämisen keinovalikoimaa rajoitetaan tai jos tiettyjä (avain)teknologioita ei saada markkinoille (esim. CCS ml. bio-ccs) Muut KHK:t Perustapaus 60 Muu CO2 120 EU:n päästötavoitteiden "etunoja" Liikenteen CO EU:ssa CCS:ää ja uutta ydinvoimaa rajoitetusti Teollisuuden CO2 Energiasektorin CO

15 Baseline Baseline Primaarienergia, PJ Primaarienergian kokonaiskulutus Teollisuuden rakenne ja energiatehokkaan teknologian käyttöönotto merkittävimmät muutostekijät Muu 1600 Hiili 1400 Turve Maakaasu Öljy Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Sänhön tuonti

16 Baseline Baseline Sähkön kulutus, TWh Sähkön kulutus sektoreittain Jatkuva kasvu- ja -skenaarioissa energiajärjestelmän sähköistyminen korostuu Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta merkittävä myös skenaariossa, joissa oletettu teollinen rakenne uudistuu merkittävästi Liikenne 60 Rakennukset Teollisuus 0

17 Baseline Baseline Baseline Uusiutuvan sähkön tuotanto, TWh Sähkön tuotanto uusiutuvilla energialähteillä Tuuli- ja aurinkosähkön määrät vaihtelevat merkittävästi skenaarioiden välillä Uusiutuvan sähkön osuus 40 % (Baseline) - 84 % () v Aurinko Tuuli Vesi Jätteet Bioenergia 0

18 Sähkön tasapainohinta, EUR/MWh Sähkömarkkinoiden kehitys Sähkön pitkän aikavälin tasapainohinta /MWh (tukkusähkön hinta 5-10 /MWh alhaisempi) Investoinnit uusiin sähkönsiirtoyhteyksiin sekä uusiin teknologioihin vaikuttavat sähkön tasapainohinnan kehittymiseen (EU, Pohjoismaat, Suomi)

19 Kuvassa on esitetty polttoaineiden ja sähkön nettotuontikustannukset Energiaomavaraisuus Suomen energiaomavaraisuutta voidaan merkittävästi kasvattaa, mutta vähähiilipolkujen välillä on suuria eroja EU:n tilanne on huomattavasti monimutkaisempi (vrt. biojalosteiden ja raakaaineiden tuonti, aurinkosähkön tuonti, ydinvoima, )

20 20

21 21 Globaalit CleanTech-markkinat voivat lisätä Suomalaisen kaivannaisteollisuuden mahdollisuuksia

22 22 Seuraavat työvaiheet Skenaariolaskelmien jatkotyöstö ja tulosten analysointi Lopullisten skenaario-oletusten tarkistus ja päivitys Herkkyystarkastelut (esim. oletukset CCS:n, ydinvoiman, bioenergian kestävyyden ja kansainvälisen ilmastopolitiikan osalta) SWOT-analyysi vaihtoehtoisille vähähiilipoluille www-kysely ja haastattelut (kohderyhmänä kuluttajat) Tulosten ja johtopäätösten raportointi maalis-toukokuu 2014 Hankkeen päätös kesäkuussa 2014

23 23 Lisämateriaali

24 24 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Tasainen kasvu ja innovaatioita tukeva politiikka EU:n 80%:n khk-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka (2 C) Innovatiiviset high-tech teknologiat, äly-yhteiskunta Kaupungistuminen Jatkuva kasvu (taloudellinen menestys, glob. 2 C politiikka) (korostaa innovaatioita, glob. 2 C politiikka) High hightech (3Dprinttaus, robotit, ), uusiutuvan energian uudet teknologiat Teollisen rakenteen radikaali muutos Hieman hajaantuva yhdyskuntarakenne EU:n päästötavoitteiden etunoja => Kaikki on kallista, panostetaan erityisesti energian ja materiaalien säästöön Teknologian kehitys maltillista Kotimaisuus arvossaan, vienti Suomen lähialueisiin (EU:n vähähiilietunoja) (riskisken., 2 C pol. ei onnistu) Ilmaston lämpeneminen, globaali epävakaus => talouskasvun taantuminen Vienti heikkoa myös lähialueille Teknologian kehitys hidasta Omavaraisuus

25 0 «Toivottava» 10 0 «Toivottava» Asiantuntijakyselyt 1-3/2013 & 1/2014 Sijoita skenaariot nelikenttään sen mukaan, kuinka todennäköisiä tai toivottavia ne ovat mielestäsi Suomen vihreän kasvun kannalta Kysely 2013 Kysely 2014 Jatkuva kasvu Romahdus Jatkuva kasvu 0 «Todennäköinen» 10 0 «Todennäköinen» 10

26 26 Asiantuntijakyselyiden tuloksia Mitä tuotteita palveluita eri skenaarioissa Suomen kansantaloudessa voitaisiin tuottaa v. 2050? (2013) -mopot -palvelut aasia biotalous clean-tech cleantech edellyttää edistynyt enemmän energiasektorilla energiateknologian energiateollisuus energiavarastoteknologiat erilaiset innovaatiot jokseenkin jossa jotka kaivosteollisuus kaivostoiminta kehittäminen kestävät korkean koska koulutuspalvelut kuitenkin kykenevä laajasti liittyvä liittyvät läpimurtoa lääkkeet lääkkeitä massamarkkinoilla materiaaleja matkailu metalliteollisuus metsä- mineraalit monitoimialaksi muokkautuu mutta niiden niukkuus nähdä olisi onkin osaaminen palveluissa palvelut paperiteollisuus peliteollisuus polttoaineita raaka-aineet rakennusalan skenaariossa suomella suomen suomessa sähköpyörät teknologiaosaamisen toiminta tuotekehitys tuottavaksi tuotteet tuotteiden tuotteita tällöin tässä uudet uudistumaan vaativat vaikea vaikka varmaan varmaankin vienti vienti vuolukiviuunit Anna vapaamuotoista palautetta skenaarioista (2014)

27 27

28 28

29 Skenaario-oletukset kaivannaisteollisuuden kehityksistä 29

30 Baseline Baseline Baseline Uusiutuva primaarienergia, TWh Uusiutuva primaarienergia Uusiutuvan primaarienergian osuus 30 % (Baseline) 42 % () v Aurinko Tuulivoima Vesivoima Jätepolttoaineet Tuontibiojalosteet Agrobio Mustalipeä Puu

31 Baseline Baseline Baseline Sähkön hankintarakenne, % Sähkön kokonaishankinnan kehitys 100 % 90 % 80 % Tuontisähkö Muu erillistuotanto 70 % Kaukolämpö- CHP 60 % Teollisuuden CHP 50 % 40 % 30 % Kaasu- ja öljylauhde Hiili- ja turvelauhde Tuulivoima 20 % Vesivoima 10 % Ydinvoima 0 %

32 Baseline Baseline Rakennusten energian loppukäyttö, PJ Asuin- ja palvelurakennusten loppuenergian kulutus skenaariossa nopeutetut investoinnit korjausrakentamiseen Jatkuvan kasvun skenaariossa tiivis yhdyskuntarakenne ja älykkäät järjestelmät edistävät energian käytön tehostusta Muu Sähkö Kaukolämpö Bioöljyt Puu Turve Kaasu Öljy Hiili

33 Baseline Baseline Liikenteen loppuenergia (sis. ilmailu), PJ Liikenteen loppuenergian kulutus lähteittäin Biojalosteet merkittävin liikenteen polttoaine Liikenteen energiankäyttö tehostuu erityisesti uusien teknologioiden käyttöönoton myötä (Jatkuva kasvu & -skenaariot) -skenaariossa nopeutetut investoinnit julkiseen liikenteeseen Kaasut Sähkö Biopoltt. Lentopoltt. Bensiini Diesel 0

34 Mt CO 2 talteenotettu CCS-tekniikan hyödyntäminen Suomessa bio-ccs:n merkitys korostuu (integrointi erityisesti metsäteollisuuden prosesseihin ja biojalostamoihin) Fossiilinen poltt.jalostus Teollisuus Bio-CCS Fossiilinen sähkö