AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ: TUNNISTAMINEN, TUTKIMINEN JA TAUSTATEKIJÄT Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ayl, KYS
AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT autismin kirjon häiriöissä tyypillistä on monimuotoinen ja omaleimainen, mutta yksilöllinen oirekuva Aivoihin on asennettu toinen käyttöjärjestelmä autismikirjon häiriöiden esiintyvyys on n 1-2 % aiemman tutkimuksen mukaan Aspergerin oireyhtymän esiintyvyys Suomessa on n 1,6-2,9/1000 lasta 2-6 kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä tunnistetaan vakavissa muodoissa (lapsuusiän autismi) usein jo leikki-iässä, mutta lievemmissä muodoissa (Aspergerin oireyhtymä) myöhemmin lapsilla vaikeudet näkyvät parhaiten oman ikäisten seurassa/verrattuna heihin
OIREKUVA keskeisiä oireita ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio rajoittunut, toistava, kaavamainenkin käytös (mm. rutiinit, stereotyyppiset toiminnat, mielenkiinnon kohteet) oireiden ilmeneminen ja haittaavuus vaihtelee eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa (stressi, kuntoutus jne vaikuttavat, esim. stereotyyppiset eleet vähenevät iän myötä) diagnostiikassa onkin olennaista kerätä tietoa eri ikä- ja kehitysvaiheista ja suhteuttaa oireet muuhun kehitykseen joskus voi lisäksi esiintyä ns. savant-taitoja (kapea-alainen havaitsemisen tai muistamisen erityistaito)
VARHAISLAPSUUDEN AUTISMISTA tyypillistä on vähäinen kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan, vuorovaikutuksen niukkuus ja kommunikaation viivästyminen voivat olla tunnistettavissa jo vauvavaiheesta lähtien tai voivat alkaa erottua vasta 2-3 vuoden iässä hälytysmerkkejä: ei reagoi omaan nimeen 12 kk, kielen kehityksen viive ei käytä eleitä kommunikaatiossa, puuttuva katsekontakti huomion jakaminen puuttuu (esim. sormella osoittaminen ja aikuisen huomion varmistaminen katseella puuttuu) 14 kk ei tee aloitteita vuorovaikutukseen/leikkiin/kontaktiin ei ole kiinnostunut toisista lapsista, valitsee yksinolon ei näytä ymmärtävän/tunnistavan toisten tunteita spontaanien kuvittelu- ja jäljittelyleikkien puuttuminen 18 kk pakonomainen tarve noudattaa rutiineja ja rituaaleja, voimakas reagointi muutoksiin stereotyyppiset liikkeet tai toiminnot, sanojen toistaminen poikkeava aistien käyttäminen/reagointi aistiärsykkeisiin
ASPERGERIN OIREYHTYMÄN PIIRTEITÄ asiakeskeinen, älyllinen, kylmän analyyttinen, niukasti tunteita vähäinen tarve ylläpitää sosiaalisia kontakteja eleet ja ilmeet niukkoja, katsekontakti poikkeava muodollinen, kirjakielinen puhetapa taipumus ymmärtää asiat (esim. vertaukset, sanonnat) liian konkreettisesti sosiaalinen "sokeus", vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita takertuminen yksityiskohtiin, korostunut "rehellisyys", tarkkuus faktojen suhteen omalaatuinen huumorintaju intensiivisiä erityiskiinnostuksen kohteita (tai yksi) joustamaton toimintatapa, jäykät rutiinit stereotyyppiset toiminnot poikkeava aistien käyttäminen Honkajoki A
OIREKUVAN YKSILÖLLISYYS oirekuvaan vaikuttavat yksilölliset ominaisuudet (esim. temperamentti) ja muut samanaikaiset ongelmat, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja ennusteeseen (esim. stressi) oirekuvaan vaikuttaa myös sosiaalisuuden tarve/sietokyky vetäytyvät (välttelevät sosiaalisia tilanteita, sosiaalinen kontakti kuormittaa) passiiviset (hyväksyvät toisten sosiaalisen lähestymisen siirtymättä pois, spontaani vuorovaikutus vähäistä, sosiaalinen kontakti tuottaa niukasti mielihyvää) aktiiviset mutta erikoiset (hakevat kontaktia, mutta usein erikoisella tavalla tai käyttäytyvät poikkeavasti), usein ADHD muodolliset ja jäykät (toimivat kohteliaasti, kaavamaisesti ja joustamattomasti); ilmenee usein vasta myöhemmin kehityksen aikana
ICD10: laaja-alaiset kehityshäiriöt, PDD (pervasive developmental disorder) autismi ja epätyypillinen lapsuusiän autismi Aspergerin oireyhtymä Rettin oireyhtymä ja lapsuusiän disintegratiivinen häiriö (eroavat muista saman ryhmän häiriöistä kehityskulultaan), taustalla kromosomihäiriö DSM5: autismin kirjon häiriö ei Aspergerin oireyhtymä erillisenä oireryhmittely muuttunut kaksitahoiseksi luokitellaan lievä keskivaikea vaikea tarkennuksena älyllisen kehityksen viive, kielellisen kehityksen ongelma, muu häiriön samanaikaisuus, katatonia AUTISMIN KIRJO ENNEN JA NYT
AUTISMIN KIRJON DG-KRITEERIT (DSM5) A) Pysyviä puutteita sosiaalisessa viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa useissa yhteyksissä, nyt tai aiemmin (vaaditaan 3/3) puutteita sosioemotionaalisessa vastavuoroisuudessa puutteita sosiaalisessa kommunikaatiossa käytettävässä eikielellisessä viestinnässä vaikeus luoda, ylläpitää ja ymmärtää ihmissuhteita sekä sopeuttaa käyttäytymistä erilaisiin tilanteisiin B) Rajoittuneet, toistavat käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot, tällä hetkellä tai aiemmin (vaaditaan 2/4) stereotyyppiset tai toistavat motoriset liikkeet, puhe tai tavaroiden käyttäminen muutosvastarinta, joustamaton takertuminen rutiineihin tai rituaalisoituneet kielelliset tai ei-kielelliset käyttäytymismallit voimakkaasti rajoittuneet, fiksoituneet kiinnostuksen kohteet, jotka ovat epänormaaleja intensiteetiltään tai kohteiltaan sensorinen hyper- tai hyporeaktiivisuus tai epätavallinen sensorinen kiinnostus ympäristöön oireet ovat havaittavissa varhaisen kehityksen aikana, heikentävät toimintakykyä, eivätkä selity paremmin kehitysviiveellä
vastavuoroinen sos.emot. kontakti KESKEISET OIREET puutteet kommunikaatiossa pakolliset kyky sosiaalisiin suhteisiin stereotyyppinen käytös rutiinit ja joustamattomuus kapea-alaiset mielenkiinnon kohteet 2 näistä aistitoiminnan poikkeavuus
SOSIOEMOTIONAALINEN VASTAVUOROISUUS vastavuoroisuuden puute ei aloita keskustelua, ei reagoi puhutteluun ei pysty jaettuun mielenkiintoon, ei kiinnostu toisen mielenkiinnon kohteista vaikeus huomioida toista ja tämän toiveita tai tarpeita vähän tai ei lainkaan tarvetta jakaa omia kokemuksia tai tunteita toisten kanssa niukka reagointi toisten tunneilmaisuihin esim. sosiaaliseen hymyyn tavanomaista vähäisempi kiinnostus ihmissuhteisiin viihtyminen yksin, tarve yksinoloon vetäytyminen omaan maailmaan tai tekemisiin ei yritä herättää toisten huomiota/saada aikaan kontaktia ei ilmaise nauttivansa toisten seurasta joskus poikkeavan voimakas kiinnostus esineisiin tai eläimiin
SOSIOEMOTIONAALINEN VASTAVUOROISUUS II puutteellinen kyky asettua toisen asemaan ja/tai tuntea empatiaa vaikeus ymmärtää toisen ihmisen aikeita, toimintaa, näkökulmaa tai erillisyyttä vaikeus ymmärtää toisen tunnetilaa, esim. lohduttaa toista vaikeus ymmärtää tekojen ja tapahtumien tunnemerkitystä toisille vaikeudet tunnistaa toisen tunnetilaa ja tunnetilan taustoja poikkeava tai niukka tunneilmaisu tunteet näkyvät niukasti tai epätyypillisesti reaktio kehumiseen tai rangaistukseen voi olla vähäinen mielialavaihtelut voivat olla yllättäviä ja voimakkaita läheisyyden ilmaiseminen ja vastaanottaminen on vaikeaa välttelee fyysistä kontaktia tai läheisyyttä vaikeus erottaa sopivaa ja sopimatonta kosketusta
SOSIAALISET TAIDOT vaikeudet kaverisuhteiden luomisessa tai ylläpitämisessä tekee niukasti aloitteita sosiaaliseen kanssakäymiseen niukasti tai ei lainkaan (tasavertaisia) ikätoverisuhteita, ei parasta kaveria/eroa kaverisuhteiden miellyttävyydessä leikkii mieluummin itseä nuorempien tai vanhempien kanssa on kiinnostunut ystävyydestä mutta ei ymmärrä sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä ei reagoi toisten aloitteisiin asianmukaisesti erikoinen kontaktinotto yhteisen, jaetun mielikuvitusleikin puute tai vähäisyys (myös vastavuoroisuuden ongelma) saattaa leikkiä itsekseen, mutta ei jaa leikkiä rinnakkaisleikki jatkuu tavallista pidempään vaikeuksia toimintojen matkimisessa (esim. leikeissä) voi muodostua voimakas, oma mielikuvitusmaailma käyttää toisia ikään kuin välineinä leikissä
SOSIAALISET TAIDOT II vaikeus sovittaa omaa toimintaa tilanteeseen tai asiayhteyteen vaikeus toimia sosiaalisesti sopivalla tavalla (ei näytä välittävän ns sosiaalisista säännöistä), ei välitä, mitä muut ajattelevat tekemisistä ei tunnista toisen mielenkiinnon puutetta (puhuessaan omasta aiheestaan) vaikeus ymmärtää normien ja käytöstapojen perusteita (eivät aina ole rationaalisia), jolloin vaikea motivoitua toimimaan odotetulla tavalla sääntöjen liian jäykkä noudattaminen vaikeus tunnistaa ja/tai tulkita sosiaalisia viestejä ja vihjeitä (eleet, ilmeet, kehollinen reviiri, vuorovaikutus, toiminnan motiivit ja vaikutukset, ryhmädynamiikka) tunneilmaisujen tunnistamisen vaikeus liian lähelle meno, vaikeus kunnioittaa toisen reviiriä ei tunnista, milloin on sopimatonta mennä mukaan leikkiin tai keskusteluun ei tunnista sosiaalisia emootioita (esimerkiksi sitä, tuleeko kiusatuksi tai kiusaako toisia)
SOSIAALINEN KOMMUNIKAATIO ei-kielellisen viestinnän (esim. asennon, ilmeiden ja eleiden) niukka tai poikkeava käyttö vuorovaikutustilanteissa niukka elekieli kömpelö, jäykkä kehonkieli eleiden tai ilmeiden käyttö väärässä asiayhteydessä: rutiinimainen hymy tai nauru riippumatta asiayhteydestä katsekontaktin välttäminen tai tuijottava, läpitunkeva tai hämmästynyt katse puhekumppanin ohi tai "lävitse" katselu väärä ajoitus katseen kohdistamisessa keskustelun aikana vaikeus hahmottaa omaa äänenkäyttöä ja -voimakkuutta äänenkäyttö voi olla konemaista, erikoista, yksitoikkoista, nopeaa tai puhemelodialtaan poikkeavaa ei-kielellisen ja kielellisen ilmaisun koordinaation ongelmat vaikeus ymmärtää/tulkita ristiriitaisia viestejä äänenkorkeuden, painotuksen ja tauotuksen merkityksen ymmärtämisessä voi olla vaikeutta
SOSIAALINEN KOMMUNIKAATIO vaikeudet käyttää kieltä sosiaaliseen tarkoitukseen, esim. ei osaa tarkentaa jos ei tule ymmärretyksi tuottaminen ja avoimiin kysymyksiin vastaaminen on usein hankalaa (erityisesti tunteista kysyttäessä) sanojen merkitykset ymmärretään usein konkreettisesti ja kirjaimellisesti (semanttis-pragmaattinen vaikeus) vertauskuvallisen puheen, sananlaskujen tai abstraktien sanojen ymmärtäminen väärin (kun otetaan huomioon ikä ja kehitystaso) vaikeus ymmärtää puheen asiayhteyksiä ja vivahteita (ironia, retoriset kysymykset, piilotetut merkitykset) huom! erotusdiagnostiikassa on muistettava sosiaalisen kommunikaation häiriö (jossa ei ole muita autismin oireita) ja kielelliset erityisvaikeudet
STEREOTYYPPISET TOIMINNOT stereotyyppinen tai toistava puhe pikkuvanha tai hyvin muodollinen ilmaisu, kirjakielisyys sanojen poikkeava käyttö tai (ulkoa opittujen) lauseiden, laulujen tai fraasien toistaminen, pronominien sekoittuminen omat ilmaisut ja sanat, omalaatuiset kielikuvat, merkityksetön puhe poikkeava äänenkäyttö (hyminä, kurkkuäänet) stereotyyppiset liikkeet käsien heiluttelu, "räpyttely", sormien tai esineen heiluttelu silmien edessä, pitkäaikainen pyöriminen, heijaaminen, varvastus, kehon jännittäminen, hampaiden narskuttelu, käsien laittaminen korville stimmaus voi toimia rauhoittavasti, ei turhaan tule rajoittaa! maneerit (näitä esiintyy myös ilman as-oireita): käsien ja sormien vääntely, kasvojen toistuvat ilmeilyt ja irvistelyt tavaroiden stereotyyppinen käyttö toistava leikki tavaroiden järjestely, pudottelu, lelujen laittaminen jonoon ovien aukominen ja sulkeminen, valojen räpsyttäminen
muutosten voimakas vastustaminen voimakas emotionaalinen reaktio muutokseen JOUSTAMATTOMUUS JA JUUTTUMINEN jäykkä ajattelutapa jäykkä, joustamaton, kaavamainen ajattelu mekanistinen logiikka, päähänpinttymät ohjaavat myös toimintaa tavanomaista voimakkaammin vahva ennakkokäsitys tapahtumien kulusta, pakkomielteet juuttuminen erilaisiin asioihin, ajatuksiin, toimintoihin jne pikkutarkkuus, perfektionismi, yksityiskohtaisuus
RUTIINIT JA RITUAALIT toistuvat toimintatavat, joita halutaan noudattaa jäykästi ja muuttumattomina voivat olla erikoisia tai omintakeisia rutiinien muuttuminen voi laukaista ahdistuksen ja suuttumiskohtauksen (tuttu on turvallista) toimintaa ei pystytä sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen (esim. pukeutuminen sään mukaan) saattavat kompensoida sosiaalisen hahmottamisen puutteita (=selviytymisstrategia) sekä oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia ei synny mielikuvia vaihtoehdoista ritualisoitunut kielenkäyttö tai käyttäytyminen kysymyksien toistaminen jonkin tietyn sanan tai fraasin toistaminen puherituaalit: on sanottava asia juuri tietyllä tavalla tai toista vaaditaan vastaamaan omaan lauseeseen juuri tietyllä tavalla toistuvat toimintamallit, pakkotoiminnot
RAJOITTUNEET KIINNOSTUKSEN KOHTEET intohimoinen, intensiivinen mielenkiinnon kohde tai harrastus kohde voi olla erikoinen tai hyvinkin tavallinen, mutta usein kapea-alainen muu elämä jää taka-alalle kiinnostuksen kohteeseen paneutumisen vuoksi (voi viivästyttää esim. vessassa käyntiä) motivoituminen muuhun on vaikeaa tyypillistä paneutuminen yksityiskohtiin kokonaisuuksien kustannuksella kokonaisuuden tai asioiden tarkoituksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa tietoa voi olla vaikea soveltaa tai yleistää tavanomaisesta poikkeava, voimakas kiinnostuneisuus kirjaimista, numeroista, symboleista, aikatauluista, kartoista, väreistä, historian tapahtumista jne elottomiin tavaroihin (kuminauha, narunpätkä jne) epätavalliset pelot (esim. ihmiset, joilla on korvakoruja)
POIKKEAVA AISTIEN KÄYTTÖ aistitoiminnan yli- tai aliherkkyys (kosketus, suun alue, äänet, näköaistimukset) ei pidä tietyn tyyppisistä tuntoaistimuksista (esim. karhea kangas, kevyt kosketus) vahva tarve välttää esim. hampaiden pesua, suihkussa käymistä, kynsien leikkuuta korkea kipukynnys aistimushakuinen käyttäytyminen (koskettelu, haistelu) poikkeava näköaistin käyttö tavaroiden tarkastelu läheltä tai poikkeavasta suunnasta ilman erityistä tarkoitusta esineiden ja ihmisten katsominen silmäkulmasta poikkeava silmien siristely poikkeava kiinnostus tai viehättyminen tietynlaisista esineiden liikkeistä (renkaiden tai hyrrän pyöriminen, tuuletin, ovien jne avautuminen) syömisongelmat (valikoiva syöminen) liittyvät usein aistitoiminnan säätelyn ongelmiin tietyt maut, hajut, ulkonäkö ja/tai rakenteet koetaan epämiellyttäviksi Anita ruoan Puustjärvi 2016 asetteluun lautaselle tai lämpötilaan voi liittyä vaatimuksia
samanaikaisesti voi esiintyä muita häiriöitä, joista tavallisimpia motoriikan ja aistitoiminnan säätelyn vaikeudet ADHD tic-oireet masennus, mielialavaihtelut ja häiriöt ahdistuneisuushäiriöt, pelot, pakko-oireinen häiriö oppimisen häiriöt, puheen kehityksen ongelmat unihäiriöt käytösoireet, uhmakkuus- ja käytöshäiriö itseä vahingoittava käyttäytyminen psykoottiset häiriöt neurologiset häiriöt, kromosomitai geenipoikkeavuudet (voivat olla ensisijainen sairaus) epilepsia somaattiset ongelmat, syömisvaikeudet, ummetus SAMANAIKAISHÄIRIÖT
pakonomaiset toiminnot Tourette OCD ADHD rutiinit ja rituaalit Autismi PTSD juuttuminen, joustamattomuus Katatonia Psykoosit
ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ? autismikirjon häiriöitä esiintyy enemmän pojilla tyttöjen oireiden tunnistaminen? sosiaalisempia mielenkiinnon kohteet tavallisempia käytösoireet lievempiä sosiaaliset odotukset? hormonitasoissa saattaa olla poikkeavuutta nuoruusiän kehitys voi viivästyä, vaikeus sopeutua muuttuvaan kehoon autismikirjon häiriöissä esiintyy odotettua enemmän tyytymättömyyttä omaan syntymäsukupuoleen sekä kokemuksia jäämisestä sukupuolten väliin
DIAGNOSOINNISTA tutkimus on monimuotoinen ja vaatii yleensä useita käyntejä ja moniammatillista yhteistyötä lapsen ja vanhempien tapaamiset koti- ja koulukäynti tiedot verkostolta lisätutkimukset tarvittaessa: (neuro)psykologiset tutkimukset, puhe- ja toimintaterapeutti, lab.tutkimukset ym olennaista koota tietoa tyypillisten oireiden ilmenemisestä kehityksen eri vaiheissa kieli ja kommunikointi vastavuoroinen sosiaalinen vuorovaikutus leikki/mielikuvitus kaavamainen käytös ja rajoittuneet kiinnostuksen kohteet aistitoiminnan ja motoriikan ongelmat
DIAGNOSOINNIN APUVÄLINEISTÄ apuna voidaan käyttää kyselylomakkeita ja/tai havainnointiin perustuvia strukturoituja menetelmiä (ADOS-arviointi) kyselylomakkeita kouluikäisille ASSQ, Autism spectrum screening questionnaire (www.autismiliitto.fi) SCQ, Social communication questionnaire (www.psykologienkustannus.fi) SRS, Social Responsiveness Scale aikuisille esim. Oulu asperger-kysely yhtenäistä käytäntöä tai suositusta diagnosoinnista ei ole
monitekijäinen synty, jossa perinnöllisillä tekijöillä on vahva merkitys usein perimässä on useita lievästi altistavia geenivirheitä, joista useimmat tai osa on peritty vanhemmilta muutokset ovat voineet syntyä myös uusien mutaatioiden seurauksena juuri tässä yksilössä identtisen kaksosen riski n 60 %, epäidenttisen 21-27 % sisaruksen riski 8 %; jos 2 autistista sisarusta, kolmannen riski on 25 % MISTÄ AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT JOHTUVAT?
ENTÄ MUUT TAUSTATEKIJÄT? myös erilaisilla ulkoisilla tekijöillä voi olla merkitystä häiriön syntyyn (perimää säätelevä vaikutus) raskauden ja synnytyksen aikaiset riskit (hapenpuute yms) isän ikä (vanhoilla isillä enemmän autistisia lapsia) äidin masennuslääkitys toisella ja kolmannella raskauskolmanneksella (?) rokotteilla tai infektioilla ei merkitystä suoliston bakteeriflooran mahdollista merkitystä tutkitaan (ruokavalion merkitys toissijainen?) kiintymyssuhteen ongelmat ja varhaiset voimakkaan traumaattiset kokemukset tai huolenpidon erittäin vakava puute voivat vaikeuttaa tai mahdollisesti laukaista oireita (jos olemassa biologinen valmius ) tavanomaisilla vanhemmuuden ongelmilla ei voi aiheuttaa autismia!
CASTREN M, KYLLIÄINEN A. AUTISTISEN KÄYTTÄYTYMISEN MONITEKIJÄINEN TAUSTA. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 8/2013
MILLAISIA ONGELMIA AJATTELUSSA ILMENEE? kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus (sentraalisen koherenssin ongelma) vaikeus tehdä johtopäätöksiä havaintojen perusteella havaintojen ja ajattelun pirstaleisuus vaikeus soveltaa tietoa tai taitoa toisessa asiayhteydessä oikean aivopuoliskon ja mahdollisesti aivokurkiaisen toiminnan häiriö? toiminnan ohjauksen ja toimintojen automatisoitumisen puutteet vaikeus laatia ja toteuttaa toimintaa, hahmottaa syyseuraussuhdetta, aloittaa, ylläpitää ja lopettaa toimintoja etuotsalohkojen kokoavan ja koordinoivan toiminnan häiriö kuulo- ja näköaistimuksen synkronoinnin ongelma? eläytymis- ja mentalisaatiokyvyn ongelma vaikeus tunnistaa omia ja toisten henkilöiden tunteita, tehdä tulkintoja toisen ajatuksista ja kuvitella toisen mielen sisältöä peilisolujärjestelmän (mantelitumake, ohimolohko, orbitofrontaalinen aivokuori, otsalohko, hippokampus) toiminnan poikkeavuus; vaikeus automaattisesti tunnistaa tunneilmaisuja tai eleiden ja ilmeiden merkitystä
KUNTOUTUS varhainen, arjessa laaja-alaisesti tapahtuva kuntoutus kontaktin ja kommunikaation tukeminen (tehostettu vuorovaikutus) tavoitteena on elämänhallinnan ja taitojen kehittäminen sosiaalisten ja kommunikaatiotaitojen harjoitteleminen tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen harjoittelu käyttäytymisen ohjaus, ei-toivotun rajaaminen päivittäisen toimintaympäristön ja aikataulujen jäsentäminen (strukturointi, ennakointi, visualisointi) päivittäistaitojen harjoittelu aistiviestien tunnistaminen ja oman kehon hahmottaminen joitakin kuntoutusmenetelmiä TEACCH, Lovaas, Pikku portaat ryhmäterapiat (sosiaaliset taidot) Haaste-menetelmä (autismisäätiö)
TUNNE- JA SOSIAALISET TAIDOT sosiaaliset sarjakuvatarinat toisen näkökulmaan tutustuminen (lukeminen, elokuvat, videointi, rooliharjoitukset, draama, pelaaminen: tunneetsivät edu.fi), jaettu ilo! tunnekuvat peili, videointi pelit
STRESSIN MERKITYS
hyvä psyykkinen toimintakyky ns terve hoidettu ADHD lievä psyykkinen häiriö tai ei häiriötä vaikea psyykkinen häiriö työuupumus hoitamaton ADHD vakava masennus huono psyykkinen toimintakyky
LÄÄKEHOITO ei täsmälääkitystä oireenmukaista lääkehoitoa käytetään tarvittaessa univaikeuksiin voidaan käyttää melatoniinia ärtyisyyden, aggressiivisuuden tai samanaikaisen käytöshäiriön hoidossa käytetään atyyppisia neuroleptejä pienillä annoksilla ( koostava vaikutus) joissakin tutkimuksissa SSRI-lääkkeet ovat näyttäneet vaikuttavan positiivisesti mm sosiaalisuuteen kokeellisesti käytetty mm. oksitosiinia, josta osa hyötyy (sosiaalisuus lisääntyy), haittavaikutuksena voi tulla ahdistuksen lisääntymistä
ENNUSTE oireet lievittyvät osittain aikuistuessa, kun kompensoivia taitoja opitaan sosiaaliset tilanteet ovat tutumpia erilaisia toimintastrategioita on muodostunut (kognitiivinen) kyky ymmärtää toimintaa, sääntöjä ja tapahtumia on parempi toisaalta rutiinisidonnaisuus ja jäykkä toimintatapa voi vahvistuakin toimintakyky ja tuen tarve aikuisuudessa on yksilöllinen kielelliset taidot ja älykkyys merkityksellisimpiä
KIITOS!