Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Samankaltaiset tiedostot
VOIMAA VAIKUTTAVUUTEEN

Sosiaalinen markkinointi

Toivotaan, toivotaan vai tehdäänkö fiksummin vaikuttavuutta? #vaikuttavuus. Ohjelma: Tervetuloa / Mika Pyykkö, Sitra

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI VAIKUTTAVUUDEN TYÖVÄLINEENÄ Hotelli Presidentti Jonna Heliskoski Yrittäjä, kouluttaja, johtava asiantuntija

Paluu tulevaisuuteen; mitä me voimme tehdä yksilöllisen hyvinvoinnin eteen Hannu Rusama Kehittämispäällikkö

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI ETSIVÄN VANHUSTYÖN TUKENA Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Korjaavista palveluista perheiden hyvinvoinnin tukemiseen huomioiden inhimillisyys ja kustannustietoisuus. Demos Helsinki 25.4.

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

YHTEISKUNNALLISEN MARKKINOINNIN KOULUTUSKOKEILUN TULOKSIA

Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.

Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 3 Miten tiedät, että se toimii?

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 1 Tietoisuuden lisääminen Mitä se tarkoittaa?

Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeilu

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Miten yritykset voivat konkreettisesti tunnistaa muutokset ja hyödyntää niitä?

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

ENNAKOINTIKAMARISEMINAARI Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

YHTEISKUNNALLISELLA MARKKINOINNILLA PUHTIA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkostotapaaminen

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutuskokeilu

Markkinoinnin Perusteet Kohdeasiakkaiden valinta

Sinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Kuinka tehostat asiakashankintaa ja myyntiä markkinoinnin automaatiolla? Copyright Element AB, All rights reserved.

Hyvinvointitiedolla johtamisen ABC - Onnistumisen avaimet

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

DIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA. People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Uusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Markku Lehto

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? Helsinki

JÄRJESTÖJEN VAIKUTTAVUUSVALMENTAMO Jonna Heliskoski PhD candidate Hanken School of Economics

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Ensi- ja turvakotien liitto.

Varhaiskasvatus uudistuu - VASU Helsingin vasutyö

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

YHTEISKUNNALLISELLA MARKKINOINNILLA PUHTIA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkostotapaaminen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

markkinointistrategia

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Tekniikan Tiennäyttäjät juonne II klo Vetäjä: Markku Närhi

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

ASIAKASLÄHTÖISYYS JA KOHDERYHMÄAJATTELU

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Ohjelma, perjantai klo

LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ

Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen

Sosiaalinen markkinointi antaa vapaaehtoistyölle siivet. Henna Lindroos & Soile Nevalainen

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Hyvinvoinnin johtaminen kunnissa. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Verohallinto ennakoi muutoksia

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki , Kouvola

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Hyvinvointia ja säästöjä...

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

ELINTARVIKE MARKKINOINNIN PERUSTEET YET-004

Toimiva työyhteisö DEMO

Katsaus ideahaun tuloksiin

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta

Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Transkriptio:

Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi

Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi

Segmentointi A. Miksi segmentoida? 1) Segmentointi on työväline 2) Segmentointi tukee resurssien vaikuttavaa kohdentamista 3) Onnistunut segmentointi B. Miten segmentoida? Esimerkkejä erilaisista tavoista segmentoida C. Segmentointi omassa hankkeessani Pohdintaa oman hankkeen segmentoinnin kriteereistä ja kohderyhmän mitoittamisesta. OPPIMISTAVOITE Tavoitteena on (a) ymmärtää segmentoinnin tehtävä ja (b) saada käytännön ideoita oman hankkeen segmentoinnin toteuttamiseen. Näin käyttäytyminen muuttuu kun onnistun. Täällä käyttäytyminen tapahtuu. Nämä asiat vaikuttavat käyttäytymiseen. Tässä ovat tavoitteemme. Näin ryhmät eroavat toisistaan. Nämä ovat kohderyhmämme. Kuvan lähde: http://nirmukta.com/wp-content/uploads/2011/11/confirmation-262x300.png

Segmentointi on työväline Segmentointi tukee resurssien vaikuttavaa kohdentamista Segmentointi tavoitteiden mitoittamisessa Miksi segmentoida?

Segmentointi on työväline Segmentointi on työväline, joka ohjaa rajallisten resurssien kohdentamista niihin asiakkaisiin/asiakkuuksiin, jotka mahdollistavat parhaiten yrityksen tai yhteisön tavoitteen saavuttamisen. Segmentoinnin tulee olla niin selkeä, että se ohjaa arjessa tehtäviä valintoja. Segmentoinnin kriteerit riippuvat valitusta toimintastrategiasta. Segmentointikriteereiksi valitaan tekijät, jotka erottelevat asiakkaita/asiakkuuksia strategian kannalta keskeisistä näkökulmista.

Segmentointi tukee resurssien vaikuttavaa kohdentamista 350000 000 300000 000 250000 000 200000 000 150000 000 100000 000 50000 000 Kannan tuotto kum. ( ) Turvattavat asiakkuudet Muutettavat asiakkuudet 0 1 11 21 31 41 51 61 71 81 Asiakkuudet kum. (kpl)

Segmentointi tavoitteiden mitoittamisessa Mahdollistavatko segmenttikohtaiset tavoitteet muutoksen? Muutos Mitkä segmentit ovat muutoksen kannalta erityisen tärkeitä? Tavoitteet Resurssit Kuinka paljon kohdennamme resursseja ja toimintaa eri segmentteihin?

Esimerkkejä erilaisista tavoista segmentoida Miten segmentoida?

Erilaisia tapoja segmentoida Segmentoinnin lähtökohtana voi olla» demografiset tekijät» arvo» rakenne» verkosto» tarve» tavoite» käyttäytyminen» teoria

Arvopohjainen segmentointi Kannan tuotto kum. ( ) Nykyarvo + Turvattavat asiakkuudet Muutettavat asiakkuudet Asiakkuudet kum. (kpl) - - Potentiaalinen arvo +

Arvopohjainen segmentointi L0 L1 L2 L3 L4 L5 T0 8 % 8 % 0 % 0 % 0 % 16 % T1 36 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 40 % T2 24 % 0 % 4 % 4 % 0 % 0 % 32 % Volyymi X (1-10) Volyymi Y (1-10) Näkymä 5 Näkymä 4 Näkymä 3 Näkymä 2 Näkymä 1 T3 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 0 % 4 % T4 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 4 % T5 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 4 % 60 % 12 % 16 % 4 % 0 % 8 % 100 %

Pieni Arvon ajallinen vaihtelu Suuri Rakennepohjainen segmentointi Investointi Syklinen Kertakauppa Jatkuva Pieni Suuri Arvon kehityksen ennustettavuus

Tilanne A Verkoston tai ekosysteemin segmentointi Sidosryhmä A Sidosryhmä D Toiminto x Sidosryhmä B Tilanne B Sidosryhmä C

Tarvepohjainen segmentointi RATIONAALISET arvotekijät Esim. Hinta Säästö Tekninen laatu EMOTIONAALISET arvotekijät Esim. Luottamus Oikeudenmukaisuus Merkityksellisyys Millainen on arvolupauksemme asiakkaallemme? Kuilu? Millaiset asiat asiakas kokee arvokkaaksi? Asiakkaan ARVOKOKEMUS Asiakkaan huoli, tavoite ja/tai motivaatio Tilanteen tulkinta ja merkitys

Tavoitepohjainen segmentointi Kohde Lähiyhteisö Lähipiiri Vanhemmat Lapsi Hyvinvoinnin tukeminen Ennakointi Korjaus Tavoite Kansalaisuuden tukeminen Asiakkuuden haltuunotto Peruspalvelujen ja kaupunkiympäristön tavoitteena on kansalaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tämä edellyttää kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden, sekä yritysten ja yhteisöjen elinvoimaisuuden tukemista. Kohderyhmiä segmentoidaan toimintaympäristöittäin. Erityispalvelujen tavoitteena on asiakkuuden haltuunotto niin, että palveluratkaisu voidaan muotoilla vastaamaan kunkin asiakkuuden tilannekohtaista kokonaistarvetta.

Kuntalaisuus Asiakkuus Tarvepohjainen segmentointi Orastava Laaja Vakiintunut 0-2 vuotta 3-6 vuotta 6+ vuotta 3 Elämänhallinnan ongelmat 2 4 1 Aika Tukipalvelujen käyttö Asiakkuuden elinkaaren johtaminen 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. Orastavan asiakkuuden haltuunotto 3. Muotoutuvat vaikuttavat palveluratkaisut 4. Asiakkuuden päättäminen kansalaisuutta vahvistamalla

Segmentointi vaatii tietoa ja ymmärrystä» Onnistunut segmentointi vaatii aina tietoa ja ymmärrystä toiminnan kohteena olevasta ilmiöstä.» Älä luule. Älä kysy. Tutki ja analysoi! Asiakkuuden laajuus 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % Aika Kuntalaisuus Asiakkuus 1 Orastava Laaja Vakiintunut 3 2 4 Aika If I had asked people what they wanted, they would have said faster horses. 20 % 0 % 1 21 41 61 81 101 121 141 161 181 201 221 241 261 281 301 321

Pohdintaa oman hankkeen segmentoinnin kriteereistä ja kohderyhmän mitoittamisesta Segmentointi omassa hankkeessani

Pohdinta 3 Segmentoinnin mitoittaminen A. Millaiset segmentointiperiaatteet voisivat sopia minun hankkeeseeni? (Demografiset tekijät, arvo, rakenne, verkosto, tarve, tavoite, käyttäytymien, teoria) B. Onko meillä tarvetta kohdentaa tekemistä tiettyihin ryhmiin? C. Kuinka suureen ryhmään meillä on resursseja vaikuttaa? (arvio hlöt kpl yhteensä) Näin käyttäytyminen muuttuu kun onnistun. tekijä tekijä Tilanne 1 tekijä tekijä tekijä Tavoitteet Muutos Resurssit Näin ryhmät eroavat toisistaan.» Kirjatkaa alustavia ajatuksianne A4-paperille.» Aikaa pohdintaan on 15 min. Tässä ovat tavoitteemme. Nämä ovat kohderyhmämme.

Muutoksen, tavoitteiden ja segmentoinnin kirkastaminen Kirkastakaa oman hankkeenne osalta seuraavat asiat: 1. Mikä on hankkeenne tavoitteena oleva käyttäytymisen muutos? 2. Mikä tai mitkä ovat muutokseen asettamanne mitattavat tavoitteet? 3. Mikä tai mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät, segmentit? 4. Mitkä ovat segmentointikriteerinne ja miten tavoitteenne jakautuu eri segmenteille?» Kirjoittakaa suunnitelmanne 1-2 A4:lle ja toimittakaa se Ericalle 4.3. 2016 mennessä. Jokainen vastauksen lähettänyt hanke saa hankekohtaisen palautteen. Näin käyttäytyminen muuttuu kun onnistumme. tekijä tekijä Tilanne 1 tekijä tekijä tekijä Tässä ovat tavoitteemme. Tavoitteet Muutos Resurssit Näin ryhmät eroavat toisistaan. Nämä ovat kohderyhmämme.