RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Transkriptio

1 RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1

2 Kansalaistoiminnan rooli Osallistumismahdollisuuksien edistäjä Vaikutuskanavan luoja Äänitorvi edustamalleen kohderyhmälle Yhteisten asioiden esille nostaja Tukea ihmiseltä ihmiselle Kokemusasiantuntijuus, vertaistuki Ohjaus- ja neuvontatoiminta Jne. Sosiaalinen pääoma, luottamus, turvallisuus, demokratia 2

3 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla 3

4 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä 4

5 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen 5

6 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin 6

7 Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esimerkiksi: Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on - yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) - yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) 7

8 Toimintaympäristö Perustoiminta Markkinaehtoiset palvelut Järjestötoiminta Palvelutoiminnasta järjestölähtöinen auttamistyö Edunvalvonta ja vaikuttaminen Vapaaehtoistoiminta Kehittäminen Asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat tehtävät Kuntien tuottamat peruspalvelut Ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät 8

9 RAY-avustukset paikallisella tasolla Luontevia avustamisen kohteita paikallisella tasolla (esim. vertaisryhmätoiminta) alueellisella (muistihäiriöisten asiantuntijakeskukset) valtakunnallisella tasolla (edunvalvontatyö tai sosiaalinen lomatoiminta) Mutta: paikallisjärjestöjen perustoiminnan rahoittaminen RAY:lle haasteellista Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista RAY:n rahoitus paikallistasolla lähinnä kehittämishankkeille ja muille määräaikaishankkeille (esimerkiksi käynnistämishankkeille) toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille 9

10 Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely lähentänyt eri toimijoita Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa 10

11 Kunnalla avainrooli hyvinvointipalveluissa Kunnilla on avainrooli toimivien palvelumarkkinoiden aikaan saamiseksi. Se kuitenkin edellyttää toimivaa politiikkaa kuntatason lisäksi myös valtakunnan tasolla. Selkeyttä kaivataan erityisesti toimintojen tuottamisen säädöspohjaan, siis siihen, minkä säädösten alla tiettyjä asioita toteutetaan. Kyse ei siis ole vain siitä, kuka tekee. (Hyvinvointialan tulevaisuus -työpaja RAY:ssä 8/2010) Työnjako ja roolit epäselviä. Mikä kuuluu kellekin ja mitä muut voivat niissä asioissa tehdä? Väljät puitelait eivät selkiytä palveluiden järjestämisvelvoitteita edes kuntaihmisille (RAY:n verkkokysely kunnille 6/2010) järjestöjä koskevien rajapintojen hahmottaminen on olennaista RAY:llekin Alueellisen yhteistyön edistämisen tapoja pohdittava 11