JALASJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsaus 2013 on hyväksytty Jalasjärven kunnanhallituksessa 12.5.2014
Tämän kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kuntalaisille vireillä olevista ja tulevista kaavoitushankkeista. Katsaus palvelee 1.1.2000 voimaan tulleen rakennuslain edellyttämää julkisuutta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavoituskatsaus kattaa vuoden 2013. Kaavoituksessa suunnitellaan ja päätetään, mihin rakennetaan asuinalueita ja työpaikkoja, katuja ja teitä, mihin sijoitetaan kauppoja, muita palveluja ja puistoja. Kaavoissa päätetään myös siitä, mitkä alueet jätetään rakentamatta. Kaava sovittaa yhteen eri osapuolten toiveita ja tarpeita. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vahvistaa kuntalaisen ja asukkaan asemaa kaavoituksessa. Lakiin sisältyy uusi käsite: osalliset. Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat ja asukkaat sekä kaikki muutkin, joiden oloihin kaava vaikuttaa. Kunta laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoituksen alkaessa. Siinä esitellään kaavoituksen kohde. Lisäksi siinä kerrotaan miksi kaavoitukseen on ryhdytty ja mihin kaavoitus vaikuttaa. Siitä selviää miten osallinen voi seurata ja osallistua kaavan valmisteluun ja miten mielipiteen tai muistutuksen voi esittää. Kunta tiedottaa kaavoituksen alkamisesta ja samassa yhteydessä kerrotaan myös osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksista. Kunnan ei enää tarvitse alistaa kaavoja valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Ely - keskuksen rooli painottuu yhteistyöhön ja neuvontaan, sillä on kuitenkin oikaisukehotus ja valitusoikeus kunnan kaavapäätöksistä. Kunta lähettää tiedon kaavan hyväksymisestä alueen maanomistajille, muistutuksen tekijöille ja niille, jotka ovat sitä pyytäneet.
JALASJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavoittajana Jalasjärven kunnassa toimii mittausteknikko Insinööri Antti Tala, yhteystiedot puh 044 5502575 ja e-maili antti.tala@jalasjarvi.fi Jalasjärvellä kaavoitus kuuluu kunnanhallituksen toimialueeseen ja kaavoitusta johtaa kunnanjohtaja Juha Luukko. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoitusohjelman 2008 2012 16.6.2008. KAAVOITUSMENETTELY Kaavoitusohjelman kohde Maanomistajan tai haltijan aloite Kunnanhallitus päättää aloittamisesta ja palkkiosta (Maankäyttösopimus)
Kunnanhallitus ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja laaditusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmistelumateriaaleineen. Tässä yhteydessä osallisille annetaan mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osalliset ja muut kuntalaiset saavat tietoja lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. 62, 63 Mahdollisesti viranomaisneuvottelu, neuvottelun järjestämisestä tulee keskustella Ely-keskuksen (aik. alueellisen ympäristökeskuksen) kanssa 66 Kaavaluonnoksen laadinta ja valmisteluvaiheen kuuleminen merkittävissä kaavahankkeissa. Kunnanhallitus asettaa Luonnoksen/luonnokset nähtäville jotta osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tiedottaminen osallistumissuunnitelman mukaisesti (kirje, kuulutus, tiedotustilaisuus). Kaavaprosessi etenee kunnanjohtajan johtamana ja teknisenjohtajan sekä rakennustarkastajan tukemana. Kaavaehdotus valmistellaan ja esitellään kunnanhallitukselle, joka päättää ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kunnanhallitus asettaa ehdotuksen on nähtäville ja pyytää lausunnot, nähtävilläoloaika 30 päivää (14 päivää lähinnä vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos) mahdollisten muistutusten tekemistä varten. 65
Yleiskaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. maakunnan liitolta, 2. kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan alueelliselta ely-keskukselta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä esim. tielaitos ja museo. Kirjallinen ilmoitus ulkopaikkakuntaisille viikkoa ennen nähtävilläolon. Asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunnot 1. maakunnan liitolta, jos kaava saattaa koskea maakuntakaavassa käsiteltyjä tai muutoin maakunnallisesti merkittäviä asioita, 2. alueelliselta elykeskukselta jos kaava saattaa koskea valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, luonnonsuojelun tai rakennussuojelun kannalta merkittävää aluetta tai kohdetta tai maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi varattua aluetta, 3 kunnalta, jonka alueiden käyttöön kaava vaikuttaa ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään, sekä asemakaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Muistutusten ja lausuntojen käsittely kunnanhallitusta varten. Muistutuksen tehneille on ilmoitettava kunnan perusteltu kanta, jos he ovat sitä pyytäneet. Yleiskaavassa viranomaisneuvottelu (jos järjestetty myös aloitusvaiheessa), johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea.
Kunnanhallitus tekee esityksen kaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Hyväksymisestä tiedotettava Ely-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä nähtävillä ollessa pyytäneet. (Maanomistajat ja muistutuksentekijät)67 Mahdollisuus tehdä perusteltu valitus hallinto-oikeudelle. Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavan hyväksymispäätöksestä ennen valituksen tekemistä. Korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksen. Voimaantulokuulutus
MAAKUNTAKAAVOITUS Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1.12.2003 ja Ympäristöministeriö vahvistanut 23.5.2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan ei ole tehty muutoksia vuoden 2013 aikana. Maakuntakaava on nähtävissä Etelä-Pohjanmaan liiton internet-sivuilla http://www.etela-pohjanmaa.fi Maakuntakaavan vaihekaava 1., Tuulivoima Vaihekaava 2., Kauppa, liikenne ja maisema-alueet ja Vaihekaava 3. Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia ovat vireillä. Vaihekaavan asiakirjat ovat nähtävillä Etelä-pohjanmaan liiton verkkosivuilla. YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.4.2008. Hyväksytty yleiskaava käsittää Kirkonseudun ja laajasti sen ympäristöä. Alueen laajuus on noin 7600 ha ja se käsittää Kirkonseudun lisäksi Keskikylän, Hirvijärven, Jokipiin ja Sikakylän alueet Juustoportilta Seinäjoentien varren Kulman risteykseen ja Jalastossa Matoluomaan saakka. Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Hirvijärven alueelle hyväksyttiin 27.1.2011
TUULIVOIMAN TUOTANTOA OHJAAVA ALUEKAAVOITUS Jalasjärven kunnan alueella on potentiaalisia alueita tuulivoima alueiksi. Tuulivoimaselvityksissä on Ilvesjoen ja Korvanevan alueet soveltuvat parhaiten tuulivoimatuotantoon. Valmisteilla olevaan maakuntakaavaan osoitetaan mahdolliset laajemmat alueet. Ilvesjoen tuulivoimahanke onkin maakuntakaavan tuulivoima-alueiden toteuttamissuunnitelmissa. Kunnan ohjaukseen jäävät pienemmät alle 10 voimalaitosyksikköä käsittävien puistojen suunnittelu ja kaavoitus toteutus. Jalasjärven kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen ja on valmis neuvottelemaan toimijoiden kanssa kaavan tarpeesta ja toteuttamisesta.
ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIPII / URHO VILJANMAA OY:N ALUE Urho Viljanmaa Oy on esittänyt kunnalle Jokipiin kaavan laajentamista siten, että se sallii teollisuusrakentamisen sijoittamisen nykyisten tuotantotilojen viereiselle alueelle Jokipiin kylässä. Kaavan muutoksen tekemisestä laaditaan kaavoitussopimus, jonka mukaan Urho Viljanmaa Oy maksaa kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset. Nykyiset tuotantotilat sijaitsevat tilalla Nahkala 1:302. Lisärakentamisesta on jätetty poikkeuslupahakemus. Aiottu rakentaminen sijoittuu yleiskaavan mukaisille AP/s4 alueille, joissa ei sallita teollisuusrakentamista. Jokipiin asemakaavassa alue on AM-merkinnällä. Kaavan muutoksella alueelle lisätään TY- merkintä, joka on teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen kaavoituksesta tehty luonnos joka asetetaan esille.
ASEMAKAAVOITUS KÄRJENMÄENTIEN ALUEELLA Jalasjärven keskustan tuntumasta länteen lähtevän Kärjenmäentien varrella on toiminnassa oleva kiviainesmurskaamo, maa-ainesten käsittelyalue, hiekkapuhaltamo yms. Lisäksi kunnanvaltuusto on hyväksynyt kauppakirjan n. 10 ha:n alueen myynnistä maa-aineksen ottoa varten. Alueella oleva ja sinne suunnitteilla oleva toiminta edellyttää asemakaavan muutosta. Alue on Jalasjärven osayleiskaavassa merkitty M-3/T ja M-2 merkinnöillä. M-3/T tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on tarkoitus osayleiskaavan toteutusvuoden 2025 jälkeen osoittaa teollisuus- ja varastoalueeksi. Alue tulee suunnitella asemakaavalla. M-2 tarkoittaa Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa siten, että maiseman kannalta tärkeät metsäreunat säilyvät vapaina rakentamiselta. Alueelle tulevat kaavamerkinnät tarkentuvat kaavatyön yhteydessä.
KIVISTÖNKYLÄN ASEMAKAAVOITUS Noin 82,2 hehtaarin kokoinen asemakaava-alue sijaitsee välittömästi Jalasjärven keskustaajaman luoteispuolella, Kivistönkylän alueella. Asemakaavan muutoksen pinta-ala on noin 39,1 hehtaaria ja uuden asemakaavan noin 43,3 hehtaaria. Kirkonseudun osayleiskaavan mukaisesti alueelle sijoittuu erilaisia toimintoja, kuten asumista, yksityisiä ja julkisia palveluja, teollisuutta ja varastointia, toimitiloja, liikennettä, maa- ja metsätalousalueita sekä suojaviher- ja virkistysalueita. Asemakaavassa otetaan huomioon myös valtatie 3:n ja 19:n myöhemmin rakennettavat linjaukset ja eritasoliittymäjärjestelyt. Lisäksi kaavoitustyössä ajantasaistetaan Kirkon-kylän asemakaava-alueen kortteleita ja alueita. Samanaikaisesti asemakaavan laatimisen kanssa on Ramboll Oy suunnitellut vt 3:n ja vt 19:n liittymäalueen tiesuunnitelmaa. Kirkonseudun oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa nyt asemakaavoitettavana olevalle alueelle on osoitettu lukuisia eri toimintoja, kuten pientalovaltaisia asuntoalueita, palvelun ja hallinnon alueita, julkisten palvelujen ja hallinnon alueita, teollisuus- ja varastoalueita, lähivirkistysalueita, hautausmaaalue, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Lisäksi osayleiskaavassa on alueen läheisyyteen osoitettu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Valtateiden uusien linjausten yhteyteen on osoitettu melualue ja Jalasjärvelle suojavyöhyke tulvien varalta. Vanhankirkonmäen kaavoituksessa on merkinnällä /s2 turvattava asemakaavoituksessa ja rakentamisessa maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen. Asemakaavan laadinnassa noudatetaan lähtökohtaisesti osayleiskaavan määräyksiä. Kaava vahvistunee alueelle 2013
JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Tehtävänä on laatia Jalasjärven asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi, joka koskee julkisten ja kaupallisten palveluiden tarvetta ja sijoittumista Jalasjärven keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tarve on tullut esiin mm. Iloniemen kaavamuutoksen yhteydessä. Kuntakeskuksen alueella on voimassa Keskustan asemakaava, jota on laadittu useassa eri vaiheessa vuosikymmenten aikana. Lisäksi alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymä oikeusvaikutteinen Jalasjärven keskustan osayleiskaava, jossa on ilmaistu tavoitteita tuleville asemakaavamuutoksille. Yleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin mm. kaupallinen selvitys Jalasjärven keskustan kehittämisestä (Entrecon Oy 2006). Selvityksessä on tarkasteltu mm. Jalasjärven kaupallisia näkymiä, kauppojen sijoittumisen suuntausta ja vaikutuksia, maankäytöllisiä näkökohtia sekä annettu suosituksia tulevaisuutta ajatellen. Tehtävässä on tarkoitus käyttää pohjana laadittua kaupallista selvitystä, mutta sen ajantasaisuus ja tarkistustarpeet on aluksi arvioitava. Työssä kartoitetaan eri hallintokuntien näkemykset tulevaisuuden kiinteistöinvestointitarpeista ja niiden vaihtoehtoisista sijoituspaikoista vähintäänkin 5-10 vuoden ajalle. Samalla listataan nykyiset kiinteistöt, niiden tiedossa oleva käyttökelpoisuus kyseiseen tarkoitukseen sekä laajentamismahdollisuudet. Käytännössä työ tapahtuu vuorovaikutteisesti kokoustamalla ao. hallintokuntien kanssa. Konsultti analysoi mahdollisesti jo laaditut sektoriselvitykset sekä tarvittaessa ohjaa hallintokuntien työskentelyä tavoitteiden ja tarpeiden määrittelyssä oman toimialansa osalta.
Tarvekartoituksessa huomioidaan seuraavat julkiset palvelut: Terveys- ja vanhustenhuollon palvelut JIK: hoiva- ja asumispalvelut, terveydenja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto Sosiaalipalvelut: sosiaalityö ja kehitysvammahuolto Sivistyspalvelut: varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito ja esiopetus), koulutuspalvelut (perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio ja kansalaisopisto), vapaa-aikapalvelut (liikunta, nuoriso, kulttuuri ja kirjastopalvelut) Hallintopalvelut, tekniset palvelut (jätehuolto, pelastustoimi, vesihuolto), ruokapalvelut Kaupallisten palvelujen tarvekartoitus perustuu laadittuun selvitykseen (Entrecon 2006) ja sen mahdolliseen ajantasaistukseen. Selvityksen mukainen kaupallisten kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala oli v. 2006 n. 18 000 k-m2. Uudet tarpeet käydään läpi elinkeinotoimen kanssa. Samalla listataan nykyiset kiinteistöt, niiden tiedossa oleva käyttökelpoisuus kyseiseen tarkoitukseen sekä laajentamismahdollisuudet. Tehtävässä käydään läpi voimassa olevan asemakaavan tilanne palveluihin soveltuvien, vapaiden ja muutettavissa olevien tonttien osalta. Työ sisältää arvion toteutettavuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin käyttötarpeisiin. Arvioinnissa huomioidaan mm. tontin pinta-ala ja kerrosala, maanomistussuhteet, liikenteellinen sijainti, synergia olemassa olevien toimintojen kanssa, ympäristölliset vaatimukset (kulttuuriympäristö, maisema, luonto), laajennusmahdollisuudet. Arviointi laaditaan yhteistyössä tilaajan kanssa. Työn raportointi sisältää julkisten ja kaupallisten palvelujen tarvekartoituksen, nykyisten maankäyttövarausten arvioinnin ja esityksen rakennushankkeiden vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Työn tulokset esitellään kunnanhallitukselle kesäkuussa 2014.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ja Jalasjärven kunnan välinen maankäyttö- ja rakennuslain 8 :n mukainen kehittämiskeskustelu pidettiin 17.12.2012 Jalasjärvi 6.5.2014 Antti Tala mittausteknikko