J A L A S J Ä R V E N K U N T A KIVISTÖNKYLÄN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kuva 1. Asemakaava-alueen rajaus.

Transkriptio

1 J A L A S J Ä R V E N K U N T A KIVISTÖNKYLÄN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kuva 1. Asemakaava-alueen rajaus.

2 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen tullessa vireille OAS asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:n nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaisesti. OAS on nähtävillä myös Jalasjärven kunnan internet-sivuilla kunnes asemakaavan muutosehdotus on valmistunut. OAS:ia voidaan päivittää kaavoitustyön edetessä. MITÄ ON TEKEILLÄ? Kivistönkylään on suunniteltu asemakaavaa vuosina Tuolloin tehty asemakaavatyö keskeytettiin ja asemakaavaa on lähdetty suunnittelemaan uudestaan alusta. Syy tähän on valtateiden liittymäjärjestelyjen muuttuminen. Aiemmin suunniteltua eritasoliittymää ei toteuteta vielä tässä vaiheessa, vaan valtateiden liittymä rakennetaan kolmihaaraisena kiertoliittymänä nykyiselle liittymäpaikalle. Asemakaava kuitenkin mahdollistaa eritasoliittymän toteuttamisen myöhemmin. Noin 82 hehtaarin kokoinen asemakaava-alue sijaitsee välittömästi Jalasjärven keskustan luoteispuolella, Kivistönkylän alueella. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen rakentamista. Samalla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys alueen maankäytön yksityiskohdista ja luomaan asemakaavalliset edellytykset viihtyisän ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. Lisäksi kaavoitustyössä ajantasaistetaan Kirkonkylän asemakaava-alueen asemakaavaa. Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavoitusta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asemakaavassa jätetään mahdollisuus eritasoliittymän ja valtatie 3:n Kivistönkylää kiertävän linjauksen toteuttamiselle tulevaisuudessa. Jalasjärven kunnalla on tarkoitus tehdä maanvaihtoja ja sitovia maankäyttösopimuksia kaava-alueen yksityisten maanomistajien kanssa sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. MINNE SUUNNITELLAAN JA MITÄ ON AIEMMIN SUUNNITELTU? Asemakaava-alueen rajaus on esitetty etusivulla. Valtateiden risteysalueen ympäristö on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (ks. kuva 2) teollisuustoimintojen alueeksi (t) ja tekstiili- ja metalliteollisuuteen erikoistuvan kehittämisen kohdealueeksi (tk). Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty uusia ohjeellisia tielinjauksia valtateille. Valtateiden risteyskohtaan on esitetty ohjeellinen eritasoliittymä.

3 Kuva 2. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (2005). Kuva 3. Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta (2008).

4 Kirkonseudun oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (ks. kuva 3) nyt asemakaavoitettavana olevalle alueelle on osoitettu lukuisia eri toimintoja, kuten pientalovaltaisia asuntoalueita (AP/s2, vaalean keltainen alue), palvelun ja hallinnon alueita (P, P- 1, oranssit alueet), julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY, vaalean violetit alueet), teollisuus- ja varastoalueita (T ja T-1, vaalean harmaat alueet), lähivirkistysalueita (VL, tumman vihreät alueet), hautausmaa-alue (EH/s2, turkoosi alue), maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-1/s2, kellertävän vihreä alue, MY-2, vaalean vihreä alue). Lisäksi osayleiskaavassa on alueen läheisyyteen osoitettu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Valtateiden uusien linjausten yhteyteen on osoitettu melualue ja Jalasjärvelle suojavyöhyke tulvien varalta. Vanhankirkonmäen kaavoituksessa on merkinnällä /s2 turvattava asemakaavoituksessa ja rakentamisessa maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen. Asemakaavan laadinnassa noudatetaan lähtökohtaisesti osayleiskaavan määräyksiä. MITÄ TUTKITAAN JA ARVIOIDAAN? Asemakaavan laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 määrittelee asemakaavan sisältövaatimukset. Alueelle on tehty seuraavat selvitykset: maisemaselvitys, luontoselvitys, kulttuuriympäristöselvitys, muinaisjäännösinventointi, linnustoselvitys ja lepakkoselvitys. Nämä selvitykset toimivat osaltaan pohjana asemakaavoitukselle. Kaavan aiheuttamista vaikutuksista arvioidaan seuraavia seikkoja: Maisemarakenne luonnonympäristö ja - vaikutukset näkymiin ja viheralueisiin - vaikutukset pohjaveteen, maa- ja kallioperään ja ilmaan - vaikutukset kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteisiin Rakennettu ympäristö - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan - vaikutukset rakennusperintöön - yhdyskuntatekniset seikat - vaikutukset liikenneturvallisuuteen, -verkostoon ja reitistöihin - häiriötekijät ja erityispiirteet Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen - vaikutus elinkeinojen harjoittamiseen ja palveluihin - vaikutus Jalasjärven kunnan imagoon - kaavatalous, yhdyskunta- ja energiatalous - arvio vaikutuksista kuntatalouteen - arvio kokonaistaloudellisista vaikutuksista Taulukko 1. Selvitettävät asemakaavan muutoksen vaikutukset. KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUSSA? MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä.

5 Asukkaat, yritykset, yhteisöt sekä maanomistajat Viranomaiset Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat, naapurit sekä alueella toimivat yritykset ja yhteisöt, alueen asukasyhdistykset, Jalasjärven yrittäjät ry, Jalasjärvi-seura ry, Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka ry, Maataloustuottajain Jalasjärven yhdistys, Jalasjärven seurakunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Asumispalvelut, Elinkeinopalvelut, Opetuspalvelut, Perusturva- Jalasjärven kunnan hallintokunnat palvelut, Talouspalvelut, Tekniset palvelut, Maatalouspalvelut Muut Anvia, Fortum Sähkönjakelu Oy, Jalasjärven kunnan vesihuoltolaitos, Jalasjärven Lämpö Oy Taulukko 2. Asemakaavan muutostyön osalliset. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? Yleisötilaisuus Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus Jalasjärven kirjaston luentosalissa klo , jossa osallisilla ja esimerkiksi Jalasjärvellä toimivilla yrittäjillä on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin sekä esittää mielipiteitään. Samassa yleisötilaisuudessa esitellään myös tiesuunnitelmaluonnos. Mielipiteet, lausunnot, muistutukset ja valitukset Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia tai suullisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen sen valmistuttua MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaankuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä, virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. Asemakaava viedään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisäksi osallisella on MRL 64 :n mukaan mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Yhteistyö viranomaisten ja kaavan laatijoiden kesken Kaavoitustyön aikana on pidetty lakisääteinen viranomaisneuvottelu joulukuussa Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Samanaikaisesti asemakaavan kanssa alueelle laaditaan tie-

6 suunnitelma, jonka ohjausryhmässä on mukana kunnan edustajia, asemakaavan laatija ja alan viranomaisia. MILLÄ AIKATAULULLA HANKE ETENEE? Tavoitteena on, että kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen huhtikuussa Taulukko 3. Alustava kaavoitusaikataulu. MITÄ OIKEUSVAIKUTUKSIA ASEMAKAAVALLA ON? Asemakaava ohjaa rakentamista. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Myös muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla on asemakaava otettava huomioon. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa asemakaavamääräysten vastaisia toimintoja tai toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle alueiden käytölle. KUKA VALMISTELEE JA MISTÄ SAA TIETOA? Kaavan laatimistyöstä vastaa Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa hankkeen vastuuhenkilönä toimii: TkT, arkkitehti Juho Rajaniemi p. (044) Jalasjärven kunnassa yhteyshenkilönä toimii: Mittausteknikko Antti Tala p. (06) / gsm (044) antti.tala@jalasjarvi.fi