Tilinpäätösennuste 2010 Tampereen kaupunki Talous ja strategiaryhmä
Esipuhe TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010 Tampereen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2010 on valmistumassa. Nyt esiteltävä tilinpäätösennuste perustuu 7.2.2011 tilanteeseen, jossa lähes kaikki kirjaukset on jo tehty. Muutamia tilinpäätöskirjauksia tehdään vielä ennen lopullista tilinpäätöstä, joka käsitellään kaupunginhallituksessa 28.3.2011 ja kaupunginvaltuustossa 23.5.2011. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa vähennettiin henkilöstömenoja 20 milj. euroa yksiköiden talousarvioesityksistä. Säästöt sisältyvät toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin. Tilinpäätösennusteen mukaan henkilöstömenojen säästöt arvioidaan saavutettavan koko kaupungin tasolla ja henkilöstömenot toteutunevat 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempinä. Kaupunginvaltuusto teki vuoden 2010 talousarvioon muutoksia lisäten toimintatuloja 14,7 milj. euroa ja toimintamenoja yhteensä 33,5 milj. eurolla. Muutokset lisäsivät kaupungin nettomenoja 18,8 milj. euroa. Verotuloihin tehtiin 14,8 milj. euron ja valtionosuuksiin 12,7 milj. euron talousarviolisäykset. Tilinpäätösennusteen tulos on 38,7 milj. euroa ylijäämäinen. Poistot ovat ennusteen mukaan 80,7 milj. euroa. Vuosikatearvio on 104,7 milj. euroa ja se on 26,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja 35,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikate kattaa poistot 129,7 prosenttisesti. Tulosennuste on parantunut marraskuun tilanteesta 2,1 milj. eurolla johtuen toimintakatteen ennusteen kasvusta 1,1 milj. euroa sekä rahoitustuottojen 1,0 milj. euroa paremmasta toteumasta. Verotulot olivat 758,1 milj. euroa ja ne toteutuivat 36,0 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Talousarviota muutettiin vuoden 2010 aikana näiltä osin 14,8 milj. eurolla ja siihen nähden verotuloja kertyi 21,1 milj. euroa enemmän. Kunnat saavat vuonna 2010 kunnallisverotuloja peräti 690 milj. euroa enemmän kuin mitä kesäkuussa valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto arvioivat. Merkittävä syy kunnallisveron kertymäarvion nousuun on vuonna 2009 tapahtunut pääomatulojen huomattava väheneminen, mikä lisää vuoden 2010 kunnallisverotuloja. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot toteutuivat 5,7 prosenttia suurempina. Valtionosuudet olivat 210,6 milj. euroa ja ne toteutuivat 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 14,7 prosentilla eli 27,0 milj. eurolla, kun vuoden 2009 valtionosuuksista vähennetään Tampereen ammattikorkeakoulun valtionosuudet. Lainakanta kasvoi vuoden alusta 29,1 milj. euroa 312,1 milj. euroon. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on tilinpäätöksessä 1 464 euroa, kun se vuoden alussa oli 1 338 euroa. Kaupungin asukasmäärä on kasvanut samassa ajassa 1 669:lla asukkaalla ja vuoden lopun ennuste on 213 176. Tilikauden aikana ei nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja ja ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 42 milj. euroa. Kaupungin toimintakatteen eli nettomenojen kasvua arvioitaessa tulee huomioida vuonna 2009 toteutunut Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, jolloin vertailukelpoinen nettomenojen kasvu on 28,0 milj. euroa eli 3,2 prosenttia. Nettomenot ovat ennusteen mukaan yhteensä 894,4 milj. euroa ja ne ovat 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa alhaisemmat. Ydinprosessien toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 7,1 milj. eurolla vuosisuunnitelmaan nähden ja tulojen arvioidaan toteutuvan 3,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan näin ollen 3,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Merkittävin ylitys on Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa, jossa toimintakate toteutui 6,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana johtuen pääosin toimintamenojen ylittymisestä erikoissairaanhoidon palveluissa 4,8 milj. eurolla ja perusterveydenhuollon avopalveluissa 3,2 milj. eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin menojen kasvu vuonna 2010 oli 8,3 milj. euroa (+5,1 %). Hyvinvointipalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan yhteensä 0,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana ja tilikauden tuloksen yhteensä 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista vuosisuunnitelmaa paremman tulostavoitteen saavuttivat Avopalvelut 0,9 milj. euroa, Päivähoito ja perusopetus 2,5 milj. euroa ja Toisen asteen koulutus 0,2 milj. euroa. Tulosennuste on parantunut marraskuun talousraportin tilinpäätösennusteeseen verrattuna 2,2 milj. euroa. Liikelaitosten tuloksen ennustetaan toteutuvan yhteensä 1,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Tampereen Tietotekniikkakeskus tulos 4,5 milj. euroa on 2,7 milj. euroa budjetoitua parempi. Tavoitetta paremman tuloksen saavuttivat myös Tampereen kaupunkiliikenne 0,7 milj. euroa, Tampereen Logistiikka 0,6 milj. euroa ja Tampereen aluepelastuslaitos 0,3 milj. euroa. Liikelaitosten tulosennuste on heikentynyt marraskuun tilinpäätösennusteesta 1,0 milj. euroa. 10.2.2011 Tarja Puskala vs. laskentapäällikkö
Tilinpäätösennuste 2010 SISÄLLYSLUETTELO Talouden yleinen kehitys Laskelmat Tuloslaskelma Tuloslaskelmaennuste Rahoituslaskelma Investoinnit Tilaajaosa Kaupungin yhteiset erät Verotulot Valtionosuudet Henkilöstö Sijoitustoiminta Korolliset velat Yhteenveto ydinprosessit ja konsernihallinto Tilaaja ydinprosesseittain Konsernihallinto Tuottajaosa Yhteenveto Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Liikelaitokset Konserni
Talouden yleinen kehitys 1 TALOUDEN YLEINEN KEHITYS Maailmantalous myötätuulessa Maailmantalouden kasvu on osoittautumassa vahvemmaksi mitä uskallettiin vielä puoli vuotta sitten odottaa ja nousu taantumasta on tapahtunut ripeästi. Voimakkaasti kasvavat uudet kehittyvät markkinat Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet maailmantalouden taustalta eturiviin ja niiden vaikutus koko maailmantalouteen kasvaa päivä päivältä. Vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin aikana kehittyvien talouksien kasvu jatkui voimakkaana ja pelasti maailmantalouden täydelliseltä romahdukselta. Yhdysvalloissakin talouden näkymät ovat oleellisesti aiempaa paremmat. Koska kasvu on investointivetoista, se hyödyttää investointihyödykkeiden valmistukseen erikoistunutta Suomea. Euroopan kehitys on kaksijakoista, useimmat maat elpyvät samalla kun toiset painivat suurten julkisen talouden kestävyysongelmien kanssa. Mahdollista on, että euromaiden on yhdessä pelastettava Kreikan ja Irlannin lisäksi myös Portugali, pahimmassa tapauksessa Espanja. Rahapolitiikka jatkuu kasvua tukevana euroalueella. Euroopan keskuspankin arvioidaan lykkäävän ohjauskoron nostoaan vuoden 2011 lopulle. Suomen talous nousee syvästä aallonpohjasta Talous elpyi vahvasti erityisesti loppuvuonna 2010. Bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan hieman yli kolme prosenttia edellisvuodesta viennin, asuinrakennusinvestointien ja kulutuksen tukemana. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Suomen talouden kasvuvauhti maltillistuu. Keskimäärin kokonaistuotannon arvioidaan silti lisääntyvän tänä vuonna kolme prosenttia ja vuonna 2012 hieman tätäkin enemmän. Kasvua hidastaa velkaantuminen ja kilpailijamaita nopeamman palkkojen nousun aiheuttama kilpailukyvyn heikkeneminen. Työttömyys ei pahentunut taantuman aikana läheskään niin paljon kuin yleisesti pelättiin. Yritykset pitivät kiinni osaavasta työvoimastaan kierrättämällä lomautuksia ja välttämällä irtisanomisia tietoisina siitä, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle johtaa lähivuosina työvoimapulaan. Sama logiikka toimii ennustejaksolla toisinpäin. Tuotannon kasvaessa yritykset nostavat ensin tuottavuutta, lisäävät sen jälkeen työtunteja ja palkkaavat vasta sitten uusia työntekijöitä. Työttömyysasteen arvioidaan painuvan tänä vuonna 8 prosentin ja ensi vuonna keskimäärin 7 prosentin tuntumaan. Yksityinen kulutus on lisääntynyt useimpia ennusteita ripeämmin ja taantumaa edeltänyt kulutushuippu ylittyi ehkä jo vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Talouden elpyessä yritykset luopuivat lomautuksista ja alkoivat teettää enemmän työtunteja. Kun lisäksi korot ja inflaatio pysyivät matalina, kotitalouksien ostovoima kasvoi verraten suotuisasti, tulevaisuudenusko pysyi vahvana ja taantuman aikana jyrkästi kohonnut säästäminen väheni jälleen. Yksityinen kulutus lisääntyy vuosina 2011 ja 2012 kohtalaisesti. Yksittäisen kotitalouden ostovoiman kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi, sillä kallistuva ruoka sekä nousevat asumis ja liikennemenot kiihdyttävät kuluttajahinnat 2,5 prosentin nousuun. Työllisyyden paraneminen kuitenkin lisää koko kotitaloussektorin käytettävissä olevia tuloja ja kulutusmahdollisuuksia. Kuluttajien usko Suomen talouteen romahti joulukuussa samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Joulukuussa enää 32 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 26 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Tammikuussa 2011 luottamus hiukan vahvistui, kun 40 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 18 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä vahvistuivat tammikuussa selvästi edelliskuuhun verrattuna. Sen sijaan kuluttajien arviot omasta taloudestaan ja säästämismahdollisuuksistaan heikkenivät hieman, mutta pysyivät säästämisen osalta edelleen valoisina. Tammikuussa kuluttajat pitivät lainanottoa ja varsinkin kestotavaroiden ostamista kannattavampana kuin kuukautta aiemmin. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli vahvimmillaan koko 2000 luvulla elokuussa 2010, jolloin yli puolet kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana ja vain joka kymmenes arvioi maamme talouden huononevan.
Laskelmat 2 LASKELMAT Tuloslaskelma Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä Milj. euroa TP 2009 TA 2010 Toimintatulot Myyntitulot 138,6 140,3 143,2 Maksutulot 63,8 59,5 58,7 Tuet ja avustukset 31,4 29,1 27,6 Vuokratulot 41,2 38,5 37,5 Muut toimintatulot 27,1 24,0 21,5 Tulot yhteensä 302,1 291,5 288,5 Valmistus omaan käyttöön 98,5 101,7 104,2 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 439,3 458,8 434,6 Henkilösivukulut Eläkekulut 113,6 116,9 110,9 Muut henkilösivukulut 25,3 29,9 25,9 Palvelujen ostot 496,8 469,8 490,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 88,6 86,2 87,5 Avustukset 103,0 101,9 88,8 Vuokramenot 21,6 21,9 22,0 Muut toimintamenot 6,8 4,7 7,4 Menot yhteensä 1 196,5 1 188,4 1 163,8 Toimintakate 894,4 896,9 875,3 Verotulot 758,1 716,9 722,2 Valtionosuudet 210,6 217,5 195,6 Rahoitustulot ja menot 30,4 32,3 27,2 Vuosikate 104,7 69,7 69,6 Suunnitelmapoistot 80,7 83,7 82,4 Satunnaiset erät 14,7 0,0 0,0 Tilikauden tulos 38,7 14,0 12,8 Kaupungin tuloslaskelman tilinpäätösennuste Kaupungin tilinkauden tuloksen tilinpäätösennuste on 38,7 milj. euroa. Tulosennuste on 42,8 milj. euroa vuoden 2010 vuosisuunnitelmaa parempi. Tämä johtuu lähinnä verorahoituksen toteutumisesta 23,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana sekä Tietotekniikka Liikelaitoksen myynnistä saadusta 14,7 milj. euron satunnaisiin eriin kirjatusta myyntivoitosta, mikä ei sisälly vuosisuunnitelmaan. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2010 TP 2009 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25 25 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 130 83 Vuosikate, euroa / asukas 491 330 Asukasmäärä 213 176 211 507 Vuoden 2010 toimintakate on tilinpäätösennusteen mukaan 894,4 milj. euroa, mikä on 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. uste merkitsee 28,0 milj. euron eli 3,2 prosentin nettomenojen kasvua edelliseen vuoteen nähden, kun vertailuvuodesta on eliminoitu Tampereen Ammattikorkeakoulun vaikutus. Marraskuun talousraportin tilinpäätösennusteeseen nähden toimintakate parani 1,1 milj. euroa. Rahoitustulojen ja menot toteutunevat 2,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempina lähinnä sijoitusten arvonmuutoksista johtuen. Koko kaupungin suunnitelmapoistot ovat 1,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienemmät. TAMPERE TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010
Laskelmat 3 Tuloslaskelmaennuste Sisältäen sisäiset erät Milj. euroa TP 2009* TA 2010** VS 2010 Ero VS/ TP 2010 Toimintatulot Myyntitulot 993,0 957,7 964,1 961,1 2,9 Maksutulot 60,1 58,7 61,8 64,4 2,6 Tuet ja avustukset 32,6 30,7 34,1 34,9 0,8 Vuokratulot 142,2 140,0 141,4 144,6 3,1 Muut toimintatulot 26,7 22,6 24,0 29,9 5,9 Tulot yhteensä 1 254,6 1 209,7 1 225,4 1 234,9 9,5 Valmistus omaan käyttöön 101,7 104,2 108,2 98,5 9,8 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 458,8 434,6 440,1 439,3 0,9 Henkilösivukulut Eläkekulut 116,9 110,9 112,4 113,6 1,1 Muut henkilösivukulut 29,9 25,9 26,3 25,3 1,0 Henkilöstömenot yhteensä 605,6 571,4 578,9 578,2 0,7 Palvelujen ostot 1 313,3 1 293,5 1 315,0 1 310,1 4,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 98,5 100,1 100,4 101,2 0,7 Avustukset 105,0 91,9 101,3 106,1 4,8 Vuokramenot 125,7 125,0 125,2 124,9 0,4 Muut toimintamenot 6,0 8,1 7,6 8,3 0,7 Menot yhteensä 2 152,4 2 085,7 2 120,2 2 130,3 10,1 Toimintakate 897,8 876,1 894,7 895,4 0,6 Verotulot 716,9 722,2 737,0 758,1 21,2 Valtionosuudet 217,5 195,6 208,3 210,6 2,3 Rahoitustulot ja menot 33,1 27,9 27,9 31,3 3,4 Vuosikate 69,7 69,6 78,4 104,7 26,2 Suunnitelmapoistot 83,7 82,4 82,5 80,7 1,8 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 14,7 14,7 Tilikauden tulos 14,0 12,8 4,1 38,7 42,8 *Vuosien 2009 ja 2010 välisessä vertailussa tulee ottaa huomioon kaupunkiorganisaatiossa tapahtuneet muutokset. Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa 1.1.2010 alkaen. TAMK:n toimintakate vuonna 2009 oli 2,0 milj. euroa ja tulos 1,0 milj. euroa. Tilinpäätösennusteen analysointi on tehty vertailukelpoiseen vuoden 2009 toteumatietoon perustuen. **TA 2010 on kaupunginvaltuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset talousarvioon sisältyvät vuosisuunnitelmalukuihin (VS 2010). ***Toimintakate ja rahoitustulot ja menot poikkeavat 0,9 milj. eurolla virallisesta tuloslaskelmasta sisäisistä vakuutusmaksuista johtuen. Sisäisten vakuutusmaksujen menot on kirjattu toimintamenoihin ja tulot rahoitustuloihin. TAMPERE TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010
Laskelmat 4 Tuloslaskelma sisältäen sisäiset erät: yksiköiden tilinpäätösennusteet Seuraavassa esitellään kaupungin yksiköiden 31.12.2010 tilinpäätöksen talouden toteumat ja merkittävimmät poikkeamat vuosisuunnitelmaan. Mikäli talouden luvuissa havaitaan vielä tilinpäätösraportoinnissa korjattavaa, on mahdollista, että talouden toteumat muuttuvat vielä Tilinpäätösennuste raportista varsinaiseen tilinpäätökseen. Tilaajan ydinprosessien ja konsernihallinnon tilinpäätösennuste Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintakate muodostuu tilinpäätösennusteen mukaan 1,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Toimintatulojen toteuma on 5,1 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin tulojen toteuma on vuosisuunnitelma parempi (2,6 milj. euroa) muun muassa kiinteistöjen vuokratuloista johtuen. Ikäihmisten palveluissa maksutulojen toteuma on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden perusteella myönnettävien palvelujen kasvusta sekä asiakasmaksuperusteiden muuttumisesta johtuen. Konsernihallinnon tulojen toteuma on 1,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi muun muassa budjetoimattomista tuista ja avustuksista eri hankkeisiin ja Ikäihmisten virkistysrahastoon kuuluvista perinnöistä. Lisäksi tulojen toteumaa vaikuttaa Tampereen Tietotekniikka Liikelaitoksen tuottamien palveluiden siirtymisestä 1.11.2010 suurimmaksi osaksi ulkoiseksi palvelutuotannoksi, jota Konsernihallinnon Tietohallinto koordinoi ja laskutti edelleen kaupungin toimintayksiköitä kahden kuukauden ajalta Ydinprosessien ja konsernihallinnon menot toteutuvat ennusteen mukaan yhteensä 6,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Ydinprosessien suurimmat ylitykset ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ( 6,5 milj. euroa) sekä Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ( 2,8 milj. euroa). Lasten ja nuorten palveluissa ylitys johtuu pääosin lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta sekä yli 3 vuotiaiden lasten ja esioppilaiden määrän kasvusta. Terveyden ja toimintakyvyn palveluissa ylitykset johtuvat suurelta osin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen ylittymisestä (3,8 milj. euroa), Acutan alijäämän kattamisesta (1,2 milj. euroa), erikoissairaanhoidon kuntouttavan toiminannan ostopalveluista (1,7 milj. euroa) ja vammaispalveluista (0,7 milj. euroa). Hyvinvointipalvelujen ja konsernipalvelujen tilinpäätösennuste Hyvinvointipalvelujen yhteenlaskettu tulos muodostuu 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa paremmaksi. Tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan vuosisuunnitelmaa heikompana Laitoshoidon ( 0,6 milj. euroa), Erikoissairaanhoidon ( 2,1 milj. euroa) ja Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen ( 0,4 milj. euroa) tuotantoalueilla. Laitoshoidon vuosisuunnitelmaa heikompi tulosennuste johtuu lähinnä tuottojen alituksesta. Tuottoja pienentää 0,6 milj. euron siirtoviivemaksut. Erikoissairaanhoidon vuosisuunnitelmaa heikompi tulosennuste johtuu pääosin sijaisten palkkakulujen sekä palveluostojen ja tarvikekulujen ylityksistä. Tuottoja pienentää 0,3 milj. euron siirtoviivemaksut. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen heikko tulosennuste johtuu lähinnä toimintakulujen kasvusta kirjasto, museo ja liikuntapalveluissa. Hyvinvointipalvelujen kokonaisennuste on kuitenkin parantunut 2,0 milj. euroa marraskuun tilanteesta lähinnä tuottojen arviota paremman toteuman vuoksi. Konsernipalvelujen osalta Taloushallinnon palvelukeskuksen ja Hallintopalvelukeskuksen tilikauden tulokset toteutuvat ennusteen mukaan vuosisuunnitelman mukaisesti. Työllisyydenhoidon palveluyksikön tilikauden tuloksen toteutumaennuste on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi sillä mm. Tampereen työllistämistuki, maahanmuuttajien työharjoittelu, kehitysvammaisten työllistämistuki ja oman tuotannon oppisopimustoiminta toteutuivat vuosisuunnitelmaa pienempinä. Liikelaitosten ja taseyksiköiden tilinpäätösennuste Liikelaitosten ja taseyksiköiden yhteenlaskettu liikeylijäämän tilinpäätösennuste on 72,4 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 1,7 milj. eurolla. Liikeylijäämäennuste heikkeni 1,2 milj. euroa marraskuun raportoinnista. Tietotekniikkakeskus ylittää liikeylijäämän vuosisuunnitelmatavoitteensa 2,4 milj. eurolla mm. lisääntyneiden volyymien takia. Lisäksi vuodelle 2010 ei tehty aiottuja yksikköhintojen alennuksia, mikä myös parantaa tulosta. Ylijäämä on vuosisuunnitelmaa parempi, vaikka liikelaitoksen toiminta päättyi jo lokakuun lopussa liiketoiminnan myyntiin. Tampereen Logistiikan liikeylijäämä, 0,9 milj. euroa, on 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tampereen Kaupunkiliikenteen liikeylijäämä on 1,4 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Tampereen Veden liikeylijäämä on vuosisuunnitelman mukainen 14,3 milj. euroa. Tilakeskuksen tulosennuste heikkeni joulukuun aikana 46,0 milj. euroon, ja se alittaa vuosisuunnitelman 1,1 milj. eurolla. Tampereen Aluepelastuslaitoksen liikealijäämä, 0,1 milj. euroa, on 0,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Tampereen Aterian 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompaa liikeylijäämää rasittaa isojen asiakasryhmien ateriamäärien pieneneminen. Tullinkulman Työterveyden liikealijäämä, 0,1 milj. euroa, alittaa vuosisuunnitelman 0,6 milj. eurolla. Tampereen Infran liikeylijäämä, 4,0 milj. euroa, alittaa vuosisuunnitelman 0,3 milj. eurolla. Asumisen rahaston ja vahinkorahaston liikeylijäämä ylittää vuosisuunnitelman 0,4 milj. eurolla. TAMPERE TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010
Laskelmat 5 Rahoituslaskelma Milj. euroa TP 2009 TA 2010 VS 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate 69,7 69,6 78,4 104,7 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 14,7 Tulorahoituksen korjauserät 13,7 15,3 15,3 17,4 Investointien rahavirta Investointimenot 134,2 131,6 166,3 155,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,5 3,1 3,1 5,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 15,3 19,8 42,9 49,6 Toiminnan ja investointien rahavirta 60,4 54,3 57,1 1,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 41,0 0,1 0,1 0,2 Antolainasaamisten vähennykset 4,8 2,2 2,2 5,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90,0 72,0 72,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 34,9 12,0 12,0 42,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 31,5 0,0 0,0 71,1 Muut maksuvalmiuden muutokset 18,8 17,5 17,5 4,1 Rahoituksen rahavirta 69,2 44,6 44,6 29,9 Rahavarojen muutos 8,9 9,8 12,5 31,2 Rahavarat tilikauden lopussa 113,9 145,1 Rahavarat tilikauden alussa 105,1 113,9 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2009 Investointien tulorahoitus, % 53 69 Pääomamenojen tulorahoitus, % 34 56 Lainanhoitokate 2 2 Rahavarojen riittävyys, pv 30 38 Rahoituslaskelman tilinpäätösennuste Rahoituslaskelman vuoden 2010 rahavarojen muutos on 31,2 milj. euroa positiivinen ja 43,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Toiminnan rahavirta muodostuu 102,0 milj. euroa positiiviseksi johtuen 104,7 milj. euron vuosikatteesta. Investointien toteuma, 156,8 milj. euroa, vastaa 94,3 prosenttia vuosisuunnitelmasta. Rahan käyttö investointeihin kokonaisuutena oli 100,7 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 19,6 milj. eurolla. Rahoituksen nettorahavirta on tammi joulukuussa 29,9 milj. euroa positiivinen ja 14,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Lyhytaikaisten lainojen merkittävä muutos, 71,1 milj. euroa, on pääosin seurausta konsernin tytäryhtiöiden hyvästä rahoitusasemasta. Lyhytaikaisten lainojen muutos muodostuu suurelta osin Sähkölaitos konsernin viime tilinpäätökseen nähden kasvaneista konsernipankkitilisaldoista ja tytäryhtiönä aloittaneen Piramk Oy:n varoista konsernipankkitilillä. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 42,0 milj. euroa, eli 30,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Vastaavasti pitkäaikaisia lainojen nostoja ei tehty ennakoitua paremman rahoitustilanteen johdosta TAMPERE TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010
Laskelmat 6 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2009 TA 2010 VS 2010* Aineettomat hyödykkeet 4 408 3 870 5 199 3 002 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet 1 183 2 250 2 485 313 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 2 844 1 620 2 714 2 525 Muut pitkävaikutteiset menot 382 0 0 164 Aineelliset hyödykkeet 120 579 119 186 124 037 117 339 Maa ja vesialueet 7 284 2 500 3 400 4 200 Rakennukset ja rakennelmat 18 057 33 194 34 920 20 786 Kiinteät rakenteet ja laitteet 29 623 68 764 70 017 25 511 Koneet ja kalusto 14 113 14 523 15 495 12 892 Muut aineelliset hyödykkeet 203 205 205 204 akkomaksut aineellisista hyödykkeistä 455 0 0 0 Keskeneräiset hankinnat 50 845 0 0 53 748 Sijoitukset 9 240 8 500 37 036 35 524 Osakkeet ja osuudet 9 240 8 500 37 036 35 524 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 134 227 131 556 166 272 155 866 Rahoitusosuudet 2 485 3 100 3 100 5 475 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 131 742 128 456 163 172 150 390 Pysyvien vastaavien myyntitulot 15 311 19 780 42 884 49 644 *Vuosisuunnitelma ei sisällä kaupungin sisäisiä eriä Investointien tilinpäätösennuste Vuoden 2010 investointien toteuma on yhteensä 155,9 milj. euroa, kun vuosisuunnitelman investoinnit ovat 166,3 milj. euroa. Investointiennuste kasvoi 0,1 milj. euroa marraskuun raportoinnista. Pysyvien vastaavien myyntituloja toteutuu joulukuun loppuun mennessä 49,6 milj. euroa, mikä on 6,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Samoin rahoitusosuuksien toteuma, 5,5 milj. euroa, on 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempi. Kaupunkiympäristön kehittämisen investointien toteuma on 56,7 milj. euroa, joka alittaa vuosisuunnitelman 2,3 milj. eurolla. Hyvinvointipalveluiden lähinnä koneisiin ja kalustoon sekä kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin kuuluvien investointien 10,6 milj. euron vuosisuunnitelmasta toteutuu 8,3 milj. euroa. Liikelaitokset toteuttavat investointejaan 49,1 milj. eurolla. Tampereen Tilakeskuksen talonrakentamisinvestointien toteuma, 27,3 milj. euroa, alittaa 6,6 milj. eurolla vuosisuunnitelman rakennuskohteiden viivästymisen vuoksi. Tampereen veden investoinnit, 16,4 milj. euroa, ylittävät vuosisuunnitelman 2,1 milj. eurolla. Konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien investointeja on toteutettu 25,5 milj. eurolla, josta 28,4 milj. euroa kohdistuu Piramk Oy:n pääomasijoituksiin. Investoinneissa näkyy Tampereen Ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymiseen liittyvät järjestelyt. Tampereen Tilakeskus luovutti (käsitelty myyntinä) entisen TAMK:n Teiskontien kiinteistöt ensin konsernihallinnolle, josta ne on edelleen luovutettu apporttina Piramk Oy:lle uuden yhtiön pääomaosuuksia vastaan. Kiinteistöjärjestelyyn sisältyy myös TAMK:n irtaimen omaisuuden luovuttaminen Piramk Oy:lle. TAMPERE TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2010
Tilaajaosa 7 TILAAJAOSA Kaupungin yhteiset erät Verotulot Verolaji (milj. euroa) TP 2009 TA 2010 VS 2010. TP 09 / 10 Kunnallisvero 618,6 617,0 624,3 642,7 24,1 3,9 Yhteisövero 62,7 62,5 70,0 73,4 10,6 17,0 Kiinteistövero 35,4 42,5 42,5 41,9 6,5 18,4 Koiravero 0,1 0,2 0,2 0,1 0,0 4,6 Yhteensä 716,9 722,2 737,0 758,1 41,2 5,7 % Tilinpäätösennuste Verotulojen toteuma vuonna 2010 oli 758,1 milj. euroa, mikä merkitsee 41,2 milj. euron (5,7 prosentin) kasvua edellisvuoteen nähden. Vuodelle 2010 korotettiin tuloveroprosenttia sekä kiinteistöveroprosentteja, mikä selittää verotulojen kasvusta suurimman osan. Valtiovarainministeriö arvioi peruspalveluohjelmassa keväällä 2010 kuntien verotulojen vähenevän 0,6 prosenttia. Kunnallisveron tuoton arvioitiin supistuvan 2,8 prosenttia työttömyyden kasvun ja veroperusteiden muutosten vuoksi. Peruspalveluohjelmassa kuntien verotulojen määräksi arvioitiin 17,5 mrd. euroa vuonna 2010. Kuntien verotulot kasvoivat kuitenkin huomattavasti keväällä arvioidusta. Keväällä arvioitu summa ylittyi noin 840 milj. eurolla ja kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna 4,2 prosenttia. Kunnallisveron väheneminenkin kääntyi 2,1 prosentin kasvuksi. Talousarviota parempien verotilitysten taustalla oli ennustettua vähemmän heikentynyt talous ja työllisyyskehitys. Lisäksi vuodelle 2010 tehdyt suuret kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset nostivat kuntien verotuloja runsaat 500 milj. euroa. Kunnat saivat marraskuussa myös vuoden 2009 verotilitysten oikaisuna lähes 300 milj. euroa verotuloja, jotka olisivat kuuluneet tilitettäväksi vuodelle 2009. Valtionosuudet Milj. euroa TP 2009 TA 2010 VS 2010 Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 190,3 200,1 200,4 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 5,3 8,2 10,3 TP 09 / 10 Yhteensä 217,5 195,6 208,3 210,6 6,9 Tilinpäätösennuste Valtionosuuksia kertyi vuonna 2010 yhteensä 210,6 milj. euroa, mikä on 2,3 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 14,7 prosentilla eli 27,0 milj. eurolla, kun vuoden 2009 valtionosuuksista vähennetään Tampereen ammattikorkeakoulun valtionosuudet. Valtionosuuksien kasvu aiheutui veromenetysten 14,1 milj. euron kompensaatiosta, laskennallisten yksikköhintojen korotuksesta, asukaslukumäärän kasvusta sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän kasvusta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan 1.1.2010, minkä seurauksena sosiaali ja terveydenhuollon, esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin ns. yhden putken mallin mukaisesti peruspalvelujen valtionosuudeksi. Erään sisältyy myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmämuutoksen tasaus. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vuoksi vertailutietoa aiemmilta vuosilta ei ole esitettävissä uuden valtionosuusjärjestelmän mukaisella jaottelulla.
Tilaajaosa 8 Henkilöstö Henkilöstömäärä Kaupungin henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 14 857, mikä on 623 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön osuus oli tästä 11 857 henkilöä, missä laskua oli 771 henkilöä, ja määräaikaisen 2 584, joka on 148 henkilöä enemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta johtuen erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä sekä marraskuun alussa toteutuneesta Tietotekniikkakeskuksen liikkeenluovutuksesta. Vuoden 2010 henkilöstösuunnitelmaan verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä oli selkeästi alle suunnitellun, kun henkilöstösuunnitelmassa vakinaisten tavoitemäärä oli 12 724. Vakinaisen henkilöstön kehitys 2010 14000 12000 12628 12176 12133 12054 11857 12724 10000 8000 6000 4000 2000 0 31.12.2009 31.3.2010 30.6.2010 30.9.2010 31.12.2010 Hesu 2010 Henkilöstön työpanos ja poissaolot Tammi joulukuussa 2010 henkilöstön tekemä teoreettinen kokonaistyöaika oli 14 342 henkilötyövuotta, missä laskua edellisen vuoden vastaavasta luvusta oli 1 034 henkilötyövuotta. Vuosilomat, sairauspoissaolot, perhevapaat ja muut poissaolot vähensivät varsinaisen työpanoksen 11 218 henkilötyövuoteen, jolloin laskua edellisen vuoden vastaavasta jaksosta kertyi 881 henkilötyövuotta. Lasku edelliseen vuoteen selittyy ammattikorkeakoulun yhtiöittämisellä, tietotekniikkakeskuksen liikkeenluovutuksella sekä määräaikaisen henkilöstön käytön vähentymisellä. 2,9 prosentilla. Syksyllä määräaikaisen henkilöstön tekemä työpanos kääntyi kuitenkin korkeammaksi kuin edellisenä vuonna. Vakinaisen henkilöstön työpanos sen sijaan jatkoi laskuaan myös syksyllä. Taloudellisista syistä myönnettävien palkattomien vapaiden määrä oli vuonna 2010 34 613 ja osa aikaprosentilla painotettuna 33 823 päivää. Koko vuoden tavoitteena oli 27 132 päivää, joten tavoite saavutettiin ja ylitettiin selvästi. Kun laskelmista eliminoidaan ammattikorkeakoulun vaikutus, vakinaisen henkilöstön tekemä työpanos laski 2,4 prosentilla. Määräaikaisen ja sijaishenkilöstön käyttö vähentyi vuonna 2010 merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun laskua oli 7,6 prosenttia sijaisissa ja 1,0 muussa määräaikaisessa henkilöstössä. Koko henkilöstön tekemä työpanos vähentyi Henkilöstön ajankäyttö vuosina 2009* ja 2010 Henkilöstön ajankäyttö Tot 2009 Tot 2010 1 12 1 12 Teoreettinen työaika (htv) 14 773 14 342 Vuosilomat (htv) 1 387 1 330 Sairauspoissaolot (htv) 710 649 Perhevapaat (htv) 525 520 Muut poissaolot (htv) 599 624 Tehty työaika yhteensä 11 552 11 218 *2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua
Tilaajaosa 9 Henkilöstön tehty työpanos (henkilötyövuotta) vuosina 2009* ja 2010 10 000 9 000 8 000 7 000 8 650 8442 HTV 6 000 5 000 4 000 1 12 2009 1 12 2010 3 000 2 000 1 000 0 1 723 1592 1 081 1070 98 114 Vakinainen Sijainen Määräaik. Työllistetty * 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulua Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vaihtuvuuden lasku johtuu erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähenemisestä henkilöstyövuosina mitattuna. Samaan aikaan vaihtuvuutta nosti kuitenkin eläköitymisen ja palkkatuetun henkilöstön rekrytoinnin kiihtyminen. Kaupungin palveluksesta irtisanoutuneiden määrä oli vuonna 2010 479 työntekijää, jossa oli 5,3 prosenttia laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Eläkkeelle siirtyminen kiihtyi merkittävästi. Tammi joulukuun aikana kaupungin palveluksesta jäi eri eläkkeille pl. osaaikaeläkkeet 384 henkilöä, jossa oli kasvua 15,3 prosenttia. Päättyneitä palvelussuhteita oli kaiken kaikkiaan 29 803 kappaletta. Määrä laski 13,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen vuoden 2010 toteuma on 578,2 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa vähemmän. Henkilöstömenojen toteuma on 1,3 milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Vuoden 2009 luvuista on eliminoitu Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenojen osuus. * TP 2009 ilman Tampereen ammattikorkeakoulun henkilöstömenoja. Uusien aloitettujen palvelussuhteiden määrä vuonna 2010 oli 29 827 kappaletta. Tässä oli laskua 13,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vakinaisia palvelussuhteita aloitettiin 1 183, joka oli 21,1 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Noin puolet näistä aloituksista olivat kaupunkiorganisaation sisäisiä siirtoja. Aloitettuja sijaisuuksia oli 21 558 kappaletta, joka oli 15,0 prosenttia edellisvuotta vähemmän, ja muita määräaikaisuuksia 6 682, joka oli 9,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Palkkatuetun henkilöstön rekrytointi sen sijaan kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä palvelussuhteita aloitettiin palkkatuetulle henkilöstölle yhteensä 404 kappaletta, jossa oli kasvua 99,0 prosenttia. Vaikka määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnin määrä selvästi edellisvuodesta laski, kiihtyi se taas syksyllä selvästi ja ero edelliseen vuoteen kaventui. Myös työpanosmittarit osoittavat määräaikaisen henkilöstön rekrytoinnin nousseen syksyllä. Vaihtuvuusluvuista on poistettu Tampereen ammattikorkeakoulu vuoden 2009. Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste sisältää 1,4 milj. euroa tuottavuuspalkkioita. Vuoden 2010 talousarvioon tehdyt henkilöstösäästövelvoitteet saavutettiin koko kaupungin tasolla. Henkilöstömenot (milj. euroa) TP 2009* TA 2010 VS 2010 TP 09 /. 10 * kasvu %* Palkat ja palkkiot 437,9 434,6 440,1 439,3 1,4 0,3 Eläkekulut 113,1 110,9 112,4 113,6 0,5 0,5 Muut henkilösivukulut 28,5 25,9 26,3 25,3 3,2 11,2 Yhteensä 579,5 571,4 578,9 578,2 1,3 0,2
Tilaajaosa 10 Sijoitustoiminta Yleistä markkinoista Vuotta 2010 leimasi huoli Euroopan julkisen sektorin talousongelmista, erityisesti fokuksessa oli Välimeren alue ja Kreikan valtio, jonka luottamus sijoitusmarkkinoilla loppui hetkellisesti kokonaan keväällä. Tilanne olisi ilman EU:n ja EKP:n mittavia toimia saattanut johtaa uuteen Euroopan laajuiseen finanssikriisiin ja orastavan talouskasvun kuihtumiseen. Syksyllä rahoitusmarkkinat kyseenalaistivat Irlannin velanhoitokyvyn ja voimistuvia pelkoja esiintyi Portugalin ja Espanjan tilanteesta. Koko Euroalue ja yhteisvaluutta ovat selvästi historiansa suurimman testin ja koettelemuksen kohteena. Haasteet jatkuvat todennäköisesti kauan ja niin pitkään, kunnes varsinainen perusongelma eli kyseisten maiden talous on saatu tasapainoon. Taloustilastojen perusteella maailmantalouden elpyminen jatkui ja voimistui loppuvuotta kohti. Yhdysvalloissa tosin korkea työttömyys ja alakuloinen asuntosektori vaikuttavat kuluttajiin ja rajoittavat kasvua. Euroopassa pohjoisten osien positiivinen kehitys on selvästi erkaantunut etelästä. Euroopan Keskuspankki on odotetusti pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan 1,00 prosentissa. Lyhyet markkinakorot nousivat hiljalleen kesästä saakka ja tällä hetkellä odotukset koron noususta ovat voimistuneet entisestään. Rahamarkkinoiden likviditeetin turvaamiseksi kyhätyt erilaiset hätäohjelmat on keskuspankin toimesta jo osittain purettu ja tämäkin on nostanut lyhyitä korkoja. Pitkät korot olivat elokuun lopulla euroajan alhaisimmilla tasollaan, mutta ne ovat sittemmin harpanneet pitkän ja voimakkaan askeleen korkeammalle. Omaisuuslajien välisessä taistossa riskipitoisemmat kohteet, kuten osakkeet ja yrityslainat, ovat menestyneet turvallisemman, mutta hyvin alhaisen tuottopotentiaalin omaavia valtionlainoja ja rahamarkkinasijoituksia paremmin. Osakemarkkinoiden positiivista virettä tukevat parhaillaan julkistettavat pääosin positiiviset tulokset vuodelta 2010 ja vuodesta 2011 lienee muodostumassa hyvä osakesijoittajalle Kaupungin sijoitustoiminta Sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia periaatteita ja pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa, joissa muun muassa määritellään rajat eri omaisuusluokkien välillä. Vuoden 2010 kuluessa kaupungin sijoitussalkkua on tarkoituksella pienennetty ja varoja käytetty velan kasvun minimointiin. Runsaan 8,1 milj. euroa erääntyneiden korko ja indeksilainasijoitusten tilalle hankittiin uusia sijoituksia vain 2,8 milj. eurolla,. Sijoitustoiminnasta laaditaan kaupunginhallitukselle erillinen laaja vuosiraportti. Vuoden lopussa sijoitusten jakauma oli selvästi vuonna 2010 sijoitussuunnitelman perusallokaatiota (rahamarkkinat 60 prosenttia, korkosijoitukset 15 prosenttia, osakesijoitukset 20 prosenttia, muut 5 prosenttia) varovaisempi, muun muassa rahamarkkinasijoitusten osuus oli 78 prosenttia. Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuodenvaihteessa poikkeuksellisen korkea konsernitilin kautta sijoitettavien tytäryhteisövarojen määrän kohottua hyvin korkealle. Koko vuodelta kaupungin sijoitustoiminnan tuotto oli 4,9 prosenttia ja se ylitti valtuuston asettaman tavoitteen noin kahdella prosenttiyksiköllä. Sijoitettavat varat koostuivat vuoden lopussa alla olevan taulukon mukaisista lähteistä. Huomattavaa on tytäryhteisöjen varojen voimakas kasvu ja konserniresurssien hyödyntäminen rahoituksessa RAHAN LÄHDE Milj. euroa % kaupungin käyttövarat 16 10,5 laina tytäryhtiöiltä 108,9 71,3 laina henkilöstökassalta 42,4 27,8 elinkeinorahasto 11,9 7,8 lahjoitusrahastot 5,5 3,6 yhteensä 152,7 100,0
Tilaajaosa 11 Sijoitusomaisuuden kehitys 01/2007 12/2010 markkina arvo milj. e 250 200 150 100 50 0 01/07 04/07 07/07 10/07 1/08 4/08 7/08 10/08 1/09 4/09 7/09 10/09 1/ 10 4 / 10 7/ 10 10 / 10 Lyhyet korkosijoitukset Pitkät korkosijoitukset Osakesijoitukset Strukturoidut sijoitukset Elinkeinorahasto Korolliset velat Vuoden 2010 talousarviossa varauduttiin 72,0 milj. euron pitkäaikaisiin lainannostoihin. Summa ei sisällä muutoksia tytäryhtiöiden ja henkilöstökassan veloissa, sillä ne luetaan lyhytaikaisiin lainoihin. Vuoden aikana ei pitkäaikaisia rahalaitoslainoja nostettu lainkaan ja loppuvuonna oli mahdollista maksaa jopa ennenaikaisesti yksi laina pois. Kaupungin rahoitustarvetta ovat vähentäneet ennakoitua parempi kehitys verotuloissa, Tietotekniikkakeskuksen myynnistä saatu kauppahinta ja sijoitussalkun keventäminen. Jäljelle jäänyt rahoitustarve voitiin lainata omilta tytäryhtiöiltä, joiden poikkeuksellisen hyvin kehittynyt likviditeetti turvasi konsernitilipalvelun myötä myös kaupungin maksuvalmiuden ja eliminoi ulkopuolisen velan noston. Näin myös korkovirrat säilyvät tältä osin konsernin sisällä. Edelleen hyvin alhaisen korkotason ansiosta ovat kaupungin korkomenot pysyneet hallinnassa ja keskikorko on vuoden alusta laskenut edelleen. Korkosuojaukset huomioiden oli kaupungin korollisen vieraan pääoman hinta koko vuodelta 2010 noin 2,1 prosenttia. Henkilöstökassan talletussaldot olivat pankkien voimakkaan korkokilpailun seurauksena laskussa koko vuoden ja asiakkaiden talletukset pienenivät noin 8,6 milj. euroa. 1 000 euroa 31.12.2009 Lyhennykset Nostot 31.12.2010 Korolliset velat, josta 282 986 50 628 79 744 312 102 rahalaitoksille 181 228 41 989 139 239 henkilöstökassalle 51 066 8 639 42 427 tytäryhtiöille 50 691 79 744 130 435 Euroa/asukas 1338 1 464 Korollisten velkojen keskikorko % 1,85 1,08 Milj. euroa 350 300 250 200 150 100 50 Lainamäärän kehitys euroa/as. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 0 Lainakanta 105,8 117,7 125,1 141,9 166,9 202,6 217,7 199,3 196,4 283,0 312,1 /asukas 541 595 626 706 823 992 1055 959 937 1338 1464
Tilaajaosa 12 Yhteenveto talouden toteumasta ja tilinpäätösennusteesta Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ero VS/ Toimintatulot 12 387 14 635 16 139 16 526 387 Toimintamenot 303 924 311 169 314 597 317 389 2 792 Toimintakate 291 536 296 534 298 458 300 863 2 405 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatulot 139 188 188 242 54 Toimintamenot 109 128 74 347 76 484 75 782 702 Toimintakate 108 990 74 159 76 296 75 540 756 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatulot 115 97 97 132 35 Toimintamenot 71 468 71 860 71 920 71 854 66 Toimintakate 71 353 71 763 71 823 71 723 100 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatulot 29 305 28 075 31 875 31 489 386 Toimintamenot 380 637 376 611 392 929 399 424 6 495 Toimintakate 351 331 348 536 361 054 367 935 6 881 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatulot 25 397 23 716 27 116 28 182 1 066 Toimintamenot 171 736 169 860 176 125 174 354 1 771 Toimintakate 146 338 146 144 149 009 146 172 2 837 Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatulot 75 820 78 064 78 282 80 867 2 585 Toimintamenot 91 483 92 559 92 489 92 802 313 Toimintakate 15 663 14 495 14 207 11 935 2 272 YDINPROSESSIT YHTEENSÄ Toimintatulot 143 164 144 775 153 697 157 438 3 741 Toimintamenot 1 128 375 1 096 406 1 124 544 1 131 606 7 062 Toimintakate 985 211 951 631 970 847 974 168 3 321 Konsernihallinto Toimintatulot 9 743 10 012 11 032 12 394 1 363 Toimintamenot 67 113 72 341 71 700 71 328 372 Toimintakate 57 370 62 329 60 668 58 934 1 734 TILAAJAT JA KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Toimintatulot 152 908 154 787 164 729 169 832 5 103 Toimintamenot 1 195 489 1 168 747 1 196 244 1 202 934 6 690 Toimintakate 1 042 581 1 013 960 1 031 515 1 033 102 1 587
Tilaajaosa 13 Tilaaja ydinprosesseittain 1 000 euroa VS 2010 TP / VS2010 Toimintatulot Myyntitulot 35 531 34 885 646 Maksutulot 54 768 56 737 1 969 Tuet ja avustukset 19 536 19 141 395 Vuokratulot 22 738 24 212 1 474 Muut toimintatulot 21 124 22 463 1 339 Tulot yhteensä 153 697 157 438 3 741 Valmistus omaan käyttöön 55 553 52 360 3 193 Toimintamenot Henkilöstömenot 3 248 2 407 841 Palkat ja palkkiot 516 653 137 Henkilösivukulut Eläkekulut 2 553 2 620 66 Muut henkilösivukulut 179 240 61 Henkilöstömenot yhteensä 3 248 3 513 265 Palvelujen ostot 1 072 080 1 070 306 1 775 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 758 3 495 737 Avustukset 97 010 101 662 4 652 Vuokramenot 2 338 2 442 105 Muut toimintamenot 2 663 2 549 114 Menot yhteensä 1 124 544 1 131 606 7 062 Toimintakate 970 847 974 168 3 321 Rahoitustulot ja menot 0 103 103 Vuosikate 970 847 974 065 3 218 Suunnitelmapoistot 23 941 22 958 983 Tilikauden tulos 994 788 997 023 2 235 1 000 euroa 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Tulot VS uste Lanu Teto Ike Kake 1 000 euroa 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Menot VS uste Lanu Ose Elsi Teto Ike Kake
Tilaajaosa 14 INVESTOINNIT (1 000 euroa) VS 2010 Aineettomat hyödykkeet 200 186 Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot 200 186 Aineelliset hyödykkeet 58 818 56 540 Maa ja vesialueet 3 400 4 200 Rakennukset ja rakennelmat 0 1 024 Kiinteät rakenteet ja laitteet 55 330 22 225 Koneet ja kalusto 88 99 Keskeneräiset hankinnat 0 28 992 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 59 018 56 726 Rahoitusosuudet 2 500 3 600 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 56 518 53 125 Pysyvien vastaavien myyntitulot 19 500 18 424
Tilaajaosa 15 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Ydinprosessin tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot 12 387 14 635 16 139 16 526 387 Toimintamenot 303 924 311 169 314 597 317 389 2 792 Toimintakate 291 536 296 534 298 458 300 863 2 405 Palvelukokonaisuuksien tilinpäätösennuste Ero VS/ Varhaiskasvatus ja esiopetus Toimintatulot 10 463 11 306 11 306 11 074 232 Toimintamenot 99 464 99 790 99 945 102 114 2 169 Perusopetus Toimintatulot 943 2 499 2 991 2 992 1 Toimintamenot 129 759 137 245 138 854 138 992 138 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Toimintatulot 67 103 103 77 26 Toimintamenot 20 081 19 650 19 650 20 172 522 Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatulot 909 727 1 739 2 383 644 Toimintamenot 49 903 49 499 51 163 51 121 42 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut Toimintatulot 6 0 0 0 0 Toimintamenot 4 716 4 985 4 985 4 989 4 Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulojen toteuma on 0,4 milj. euroa budjetoitua suurempi psykososiaalisen tuen palvelukokonaisuuden tulokertymän vuoksi. Toimintamenojen toteuma on 2,8 milj. euroa talousarviota suurempi. Ylitys johtui pääosin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen menoista. Toimintakate on 2,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuden asiakasmaksutulojen toteuma on 0,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi. Maksutulot alittuvat, koska kotihoidon osuus on lisääntynyt mm. työttömyydestä ja lomautuksista sekä Tampere lisästä johtuen. Päivähoidon maksuasetuksen muutos ja lasten määrän kasvu paransivat tulokertymää loppuvuodesta. Palvelukokonaisuuden toimintamenot ovat ennusteen mukaan yhteensä 2,2 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suuremmat. Ylitys johtuu pääasiassa lakisääteisen kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrän kasvusta, mikä nostaa kotihoidon tuen ja Tampere lisän kustannuksia. Vastaavasti yksityisen hoidon tuen menot toteutuivat budjetoitua pienempinä. Päivähoitomaksuista kirjattavien luottotappioiden osuus toteumasta on noin 0,5 milj. euroa. Oman tuotannon tilauksen toteuma on 0,4 milj. euroa budjetoitua suurempi, mikä johtuu yli 3 vuotiaiden lasten ja esioppilaiden määrän kasvusta. Perusopetuksen palvelukokonaisuuden menot ylittävät budjetin 0,1 milj. eurolla aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen maksettavista avustuksista johtuen. Neuvola ja terveydenhuoltopalvelujen toimintamenot ylittyvät 0,5 milj. eurolla suun terveydenhuollon toimenpiteiden sekä koulu ja opiskeluterveydenhuollon käyntimäärien vuoksi. Psykososiaalisen tuen palvelujen palvelukokonaisuuden toimintatulojen toteuma on 0,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa suurempina. Tämä johtuu siitä, että palvelukokonaisuuden tuloihin kohdistettiin elatustuen takautumissaatavan korvauksia vuodelta 2010, jotka eivät sisältyneet talousarvioon. Lisäksi tulojen ylitykset johtuvat huostaanoton perusteella perityistä etuisuuksista (esim. lapsilisät, eläkkeet) ja Kasperihankkeen tuloista. Palvelukokonaisuuden menot toteutuvat suunnilleen vuosisuunnitelman mukaisena. Oman tuotannon tilauksen toteuma on 0,3 milj. euroa sopimusta pienempi, mikä johtuu lähinnä kotiin annettavan perhetyön käyntimäärän 12 prosentin vähentymisestä. Lastensuojelun sijaishuollon ostot toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisena. Alle 21 vuotiaiden omaishoidon tuki ylittää vuosisuunnitelman 0,1 milj. eurolla ja Kasperi hankkeen menot 0,1 milj. eurolla.
Tilaajaosa 16 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ydinprosessin tilinpäätösennuste Ero VS/ Toimintatulot 139 188 188 242 54 Toimintamenot 109 128 74 347 76 484 75 782 702 Toimintakate 108 990 74 159 76 296 75 540 756 Palvelukokonaisuuksien tilinpäätösennuste Ero VS/ Toisen asteen koulutus Toimintatulot 139 188 188 242 54 Toimintamenot 56 647 57 695 61 952 62 000 48 Ammattikorkeakoulutus Toimintamenot 36 523 0 0 0 0 Osaamisen edistäminen Toimintamenot 11 327 11 328 8 379 8 264 115 Elinkeinojen edistäminen Toimintamenot 4 632 5 324 6 153 5 518 635 Tilinpäätösennuste Ydinprosessin toimintatulot ovat pääosin pakolaisten kotouttavaan toimintaan saatuja laskennallisia korvauksia. Toimintamenot toteutuvat 0,7 milj. euroa talousarviota pienempinä. Palkkatuettujen työllistäminen varatut menojen toteutuma on 0,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa pienempi, koska työllistämisjaksot jatkuivat yli vuodenvaihteen. Kuluneena vuonna käyttämättä jääneet työllistämismäärärahat esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuodelle 2011. Ydinprosessin toimintakate toteutuu ennusteen mukaan 0,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Toisen asteen koulutuksen tulot ja menot ylittyvät hieman, koska pakolaisten laskennallisen korvauksen lisäys kohdistettiin toisen asteen menoihin. Osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelukokonaisuuksien kehittämishankkeisiin varattuja määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän.